Panu Breilin: Loukolammen–Montolan kapearaiteinen rata

Vuosina 1933–1953 käytössä ollut Loukolammen–Montolan rata palveli kalkkikiven kuljetuksia Montolan kalkkikaivokselta Loukolammen asemalle sijaitsevalle kalkkitehtaalle. Rata oli noin 6 km pitkä ja sen raideleveys oli 600 mm. Kalkin kuljetukseen tarkoitettujen vaunujen lisäksi radalla oli yksi henkilökuljetuksiin tarkoitettu avovaunu jossa saivat matkustaa myös sivulliset kuten koululaiset. Valmistuessaan rata korvasi hevospelillä tapahtuneet kuljetukset ja radan lakkauttamisen jälkeen taas kuljetuksissa tulivat käyttöön kuorma-autot.

Radan linjaus näkyy selkeästi Paikkatietoikkunasta löytyvässä vuoden 1952 ilmakuvassa. Pääosin rata kulki Loukolammen ja Montolan välisen maantien penkan vierustaa. Ainoastaan muutamissa kohdissa rata erosi maantien linjauksesta. Maantien penkan vierustalla sijannut ratapenger on lähes kokonaan tuhoutunut maantien levennystöiden yhteydessä.

Resiina-lehden numerossa 4/1985 on Loukolammen–Montolan rataa käsittelevä artikkeli. Radasta löytyy tietoa myös vuonna 2004 julkaistusta kirjasta "Vuoressa vara: Montola-Loukolampi-kyläkirja".

kuva
Välillä Loukolampi–Montola

Pääosaltaan Loukolammen ja Montolan välinen rata kulki maantien vierustaa. Ainoastaan muutamissa kohdissa kuten tässä ratapenkka erosi maantien...
1 kommentti
12.05.2024 Panu Breilin
kuva
Loukolampi

Yhdistetty kapearaiteisen penkka ja vanha maantienpenkka jatkaa suoraan kohti kalkkitehdasta, uuden maantien kääntyessä vasemmalle.
Ei kommentteja
12.05.2024 Panu Breilin
kuva
Loukolampi (uusi)

Loukolammen asemalla pääraiteen ja entisen leveäraiteisen lastausraiteen välissä olevan aidan pylväinä on käytetty kapearaiteisen radan kiskoja....
1 kommentti
12.05.2024 Panu Breilin

Hakuehdoilla löytyi 3 kuvaa

Kommentit

23.05.2024 08:38 Kari Haapakangas: Mjaah, millainen lienee ollut liikenteen lopettanut ratapenkan sortumaonnettomuus (wikipediatieto)
23.05.2024 19:28 Panu Breilin: Keväällä/alkukesästä 1953 tapahtui kolme pahaa raiteilta suistumista. Näistä viimeinen oli 1.6, minkä jälkeen liikenne lopetettiin. Lopettamisen taustalla oli se, että radan peruskorjaus oli aiemmin päätetty jättää tekemättä. Ilmeisesti koska se olisi tullut liian kalliiksi.

Sinänsä suistumiset olivat ylipäätään hyvin yleisiä. Niihin myötävaikuttivat radan kevytrakenteisuus, paikoin hyvin hankala ratageometria ja radan huono kunto varsinkin sodanjälkeisenä aikana.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!