Panu Breilin: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus

Niin sanottu Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus on Suomen rautateillä eniten käytetty asemarakennuksen tyyppipiirustus. Sitä on hyödynnetty rataosan Seinäjoki–Oulu ohella myös mm. rataosilla Kouvola–Kuopio, Kouvola–Kotka, Viipuri–Joensuu, Antrea–Imatra ja Tampere–Pori. Piirustuksesta puuttuu arkkitehdin allekirjoitus, mutta Oulun rataa varten laadittujen tyyppipiirustusten yleisesti otaksutaan olevan Knut Nylanderin laatimia.

Lähes kaikkia tätä piirustusta hyödyntäen rakennetuista asemarakennuksista on myöhemmin laajennettu. Ilmeisesti ainoat joita ei laajennettu olivat Kangas, Liikkala ja Metsäkylä.

kuva
Suomi

Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus. Piirustuksen marginaaliin on listattu paikkoja joiden asemarakennuksia tehdessä on hyödynnetty tätä...
1 kommentti
??.??.???? Panu Breilin
kuva
Suomi

Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus. Rakennuksen läpileikkaus. Kohta mitä läpileikkaus esittää on pohjapiirrokseen merkitty kirjaimilla A–B....
Ei kommentteja
??.??.???? Panu Breilin
kuva
Suomi

Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus. Pohjapiirros. Huoneiden nimitysten suomennokset: boningsrum=asuinhuoneet, förstuga=eteinen,...
8 kommenttia
??.??.???? Panu Breilin
kuva
Suomi

Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus. Radan puoleinen julkisivu.
Ei kommentteja
??.??.???? Panu Breilin

Hakuehdoilla löytyi 4 kuvaa

Kommentit

08.05.2025 15:43 Jimi Lappalainen: Myös Metsäkylä on laajentamaton. Myös takaa. Vai onko se joillain poikkeavilla piirustuksilla? Ainakin se näyttää tältä samalta.
08.05.2025 16:37 Panu Breilin: Ainakin Radan varrella -kirjan mukaan sekä Metsäkylä että Liikkala olivat Knut Nylanderin piirustuksilla (eli käytännössä tämän piirustuksen pohjalta) tehtyjä. Ja myös Liikkala oli laajentamaton. Korjasin tekstin.
08.05.2025 17:57 Esa J. Rintamäki: Herra Jimi, Metsäkylässä ainakaan ei näemmä laitettu ikkunoiden alapuolisia koristepeilejä.
08.05.2025 18:16 Erkki Nuutio: Valaiseva piirustuskooste. Kelpaa pysäkinhoitajan perheineen köllötellä korkeissa kamareissaan raikasta kaivovettä juoden ja kruunun puita poltellen tai saunassa löylyä heitellen vähintään 2000 m2 tontillaan. Emäntä lypsää lehmän ja hoitaa kasvimaata.
Komentoäänen käyttöä voi harjoittaa palveluskuntaan (ainakin ratavartijat)
Matkat kaupunkiin käyvät aina suoraan omalta laiturilta ja hankinnat kulkevat konduktöörivaunussa. Venelaiturikin varmaankin löytyy.

Toista on nyt. Elämänmittaisilla säästöillä heltiää vain talonen 500 m2 vuokratonttisella. Luontaisetuna on vain hulevesimaksu.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!