Helsingin Töölön ratapihalla seisoi 1970-luvulla harvinainen katettu jäähöylävaunu. En koskaan onnistunut näkemään sitä työssään. Oletettavasti veturi kytkettiin sen takapäähän ja veturin ilmapumpusta saatiin paineilmaa jarrujohdon kautta jäähöyläterän ja auraterän nostamiseen ja laskemiseen. Valkoisen korin ikkunoista oli hyvä näkyvyys eteenpäin, mutta vaatimattomampi taaksepäin. Vaihteiden kohdalle terät oli pidettävä kohotettuina etteivät olisi vaurioittaneet vaihteen osia.
Pekka Viitanen onnistui kuvaamaan vaunun töissään Kaskisissa 14.1.1981. (Kuva https://vaunut.org/kuva/41679?tag0=22%7CEtv-Rto%7C14). Siinä veturi ja konduktöörivaunu oli kytketty jäähöylän etupäähän.

06.02.2026 12:54	Rainer Silfverberg:	Jos näitä oli vain yksi, niin kuinka usein sitä käytettiin ja millaisissa paikoissa? En ole ennen kullutkaan tällaisista vehkeistä. Oliko myös ei-katettuja versioita?
06.02.2026 13:28	Jouni Hytönen:	Tämän päivän näkökulmasta tuntuu oudolta, minne on voinut muodostua niin paljon jäätä raiteelle, että se on pitänyt tällä vaunulla höyläillä pois. Ehkä soratukikerroksella helpompaa kuin sepeliradalla.
06.02.2026 16:31	Jorma Rauhala:	Rainer yms. muistelen että Pasilassa seisoi vielä 70-luvun alussa myös kopiton vanha jäähöylävaunu. Taisi olla niin että etenkin Töölön ratapiha jäätyi höyläyskuntoon helposti. Ja myös Helsingin raitioteillä oli 40-luvulla ostettuja jäähöylävaunuja, valmistajana Lokomo Oy.
06.02.2026 18:22	Petri Nummijoki:	Lunta raiteilla-kirjassa kerrotaan, että matkustajavaunujen höyrylämmityksessä syntynyt lauhdevesi oli ainakin yksi syistä, minkä vuoksi ratapihoille kertyi jäätä niin paljon, että sitä piti höylätä.
06.02.2026 18:57	Tapio Keränen:	Muistaakseni Mannerheimintiellä katkesi päävesijohto ja vesi valui Töölön ratapihalle muodostaen laajan jääkentän, jota jouduttiin höyläämään pois sekä vielä miesvoimin hakuilla. Matkustajavaunut jäätyivät kiinni säilytysraiteilleen. En muista vuotta, jolloin vesivuoto yllätti.
06.02.2026 19:09	Jaakko Pehkonen:	Mielestäni tuossa Kaskisissa otetussa kuvassa höylätään tiivistynyttä lunta, ei varsinaista (teräs)jäätä. Lumi voi sopivissa olosuhteissa pakkautua/tiivistyä liikenteen ja olosuhteiden johdosta sen verta tiiviiksi että se ei lähde (laatikko)auralla pois. Silloin on tarvitta tätä jäähöylävaunua. Sama homma maanteillä, liikenne polkee lumen niin tiiviksi polanteeksi ettei se lähde auralla kokonaan pois, vaan tarvitaan tässä maassa sangen harvinaiseksi käynyt tiehöylä poistamaan polanne.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!