Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.04. 19:33 Jouni Halinen  
  Kerro Timo Mammalle seuraavaa. Kaivettu lähinnä Wikistä. Jako meni aikoinaan niin, että A-mielisairaaloissa hoidettiin vastasairastuneet ja B-mielisairaaloissa pitkäaikaispotilaat. C:n vetäisin kyllä ns. omasta hatusta, ajattelin että jospa se olisi meikäläisen loppusijoituspaikka. Järjestelmä purettiin 60-luvulta alkaen. 1960-luvun lopussa Suomessa oli maailman toiseksi eniten mielisairaala-paikkoja suhteutettuna väestön lukumäärään, noin 20 000 potilaspaikkaa. Nykyjään jako menee näin: Psykiatrinen sairaala on jaettu lasten-, nuoriso-, aikuis- ja vanhuspsykiatrian osastoihin sekä nuorten ja aikuisten päihdepsykiatrian osastoihin.

Vielä 1700-luvulla mielisairaat eristettiin muun muassa spitaalisten kanssa. Seilin saaressa Turun saaristossa oli 1600-luvulla perustettu leprasiirtola, jonne potilaat joutuivat tuomaan mukanaan ruumisarkun tai puutavaraa arkun rakentamista varten, sillä sieltä ei ollut paluuta. Vuonna 1755 saarelle avattu mielisairaala jatkoi toimintaansa vuoteen 1962.

Jatkosotavuonna 1942 Nikkilän sairaalan potilaista kuoli joka neljäs eli 247 ihmistä nälkään ja kulkutauteihin. Potilaille syötettiin talven ajan usein vain harmaata jauhovelliä muutamien lantunpalojen kera. Yhteensä vuosina 1940−1945 Nikkilässä kuoli 739 Vuodeosastoilla levisivät vatsataudit,flunssakuume, tuberkuloosi sekä lavantauti.
.https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykiatrin​en_sairaala

Kammionkadulla (nykyinen Sibeliuksenkatu) Taka-Töölössa sijaitsi aikoinaan Kammion mielisairaala. Sairaalassa oli hoidettavana eri aikoina monia tunnettuja henkilöitä, kuten Larin-Kyösti, Uuno Kailas, Maria Åkerblom ja F. E. Sillanpää. Aikasen kamalan hirvittävän kammottavaa eikö olekkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kammion_sa​iraala

Tuberkuloosi oli tosiaan tappava tauti johon vielä 1930-luvulla kuoli vuosittain lähes 10 000 suomalaista. Joten liikuvalle kuvauskalustolle oli todellista tarvetta, ja sitten oli vielä laaja sairaalaverkosto joka oli vain tubipotilaiden käytössä, tartuntariski oli siihen suurimpana tekijänä. Vuonna 2008 Suomessa todettiin enää 343 tautitapausta, ja nekin pystyttiin suureltaosin parantamaan, vain vanhat ja heikot ovat vaaravyöhykkeellä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuberkuloo​si

Nyt kyllä meni tosi pahasti kansanterveys valistuksen puolelle, mutta menköön. Kiitos Timo, että Elonet kattaus mielytti sinua. Tämän takia näitä teen, että niistä on jotain iloa muillekkin.

Tästä pääset katsomaan kaikki 704 Finlandia-katsausta https://www.elonet.fi/fi/haku#/finlandia​-katsaus

Tässä on enemmänkin juttua klinikka-autoista (niin kuin niitä kutsuttiin), ketä nyt kiinnostaa. Ihan mukiinmenevä juttu runsain kuvin. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/​10024/78435/autoklinikka_ebook.pdf?seque​nce=1
kuva 11.04. 08:37 Jouni Halinen  
  Tästä noin vuoden 1650 "asemakaavakartasta" näkee tilanteen aikaisen orginaalina, senhän jälkeen alkoi Kluuvinlahden Käyttö/täyttö ensialkuun/ensisijaisesti kaatopaikkana. http://vaunut.org/kuva/51424?u=1809

Arvioinko väärin, eikö tässä pitäisi olla ”kartalla” ns. (Aurora) Karramzin huvila?, se kun aikoinaan rakennettiin kauaksi kaupungin keskustasta Turkuun vievän tien varrelle nätille rantatontille. http://hakasalmenhuvila.fi/auroran-huvil​a/

Samoiten rakennettiin ns. Ruttopuisto/hautausmaa kauaksi kaupungin keskustasta, mutta kuitenkin Turkuun vievän maantien varrelle. Sinne on ihan oikeasti haudattu leijonanosa sen aikaisista Stadilaisista, jotka todellakin kuolivat ruttoon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirk​kopuisto
kuva 11.04. 04:08 Jouni Halinen  
  Timo tästä löydät kaikki rautatieaiheiset jutut Elonetissä, olen listannut ne jutun alkamiskohdan kera, ja siellä on tosiaan paljon muutakin mielenkiintoista, ”vastaus no 7” http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,8644.0.html

Maassa oli aikoinaan kattava verkosto ”Tubisairaaloita” se on aikoinaan ihan hengenpäälle käyvä sairaus. Itse asensin vielä vuonna 1976 Ranskalaisen koulun seinään 3 vaihe pistorasian (koko päivän keikka) Laivurinkadulle 14 bussilinjan päättärin kohdalle. Siinä pihalla kävi sitten piipahtamassa pienoisröntgen bussi. Eli silloin kalusto liikkui ihan Helsingissäkin.

Samoin vielä 70-luvulla maassa oli kattava verkosto ”A/B/C” luokan mielisairaaloita, ja kaikki täynnä ”hulluja”. Nykyjään 70% ”hulluista” pysyy lääkityksellä jotenkuten kondiksesssa, ainakaan ulkopuolisille ei heistä ole vaaraa, 15% heiluu sekopäisenä kadulla ja 15% on enenmän ja vähemmän sairaalahoidossa koko loppuelämänsä.
kuva 09.04. 20:35 Jouni Halinen  
  Vastaus edelliseen. VR:n uusi pienoisröntgenvaunu, alkaa 3.00 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/165884 (1959)

Toinenkin vaunuerikoisuus jolla henkilökunnan ”kelpoisuutta” tutkittiin.

Psykoteknillinen junanvaunu, jolla tutkitaan palvelukseen otettavan henkilökunnan soveltuvuus. Alkaa 2.20 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/156960 (1949)

Lopuksi vielä ensiesittelyt Dm3 ja Dm 8 moottorijunista.
VR:n uudet moottorijunat (Dm3) ja makuuvaunut. Alkaa 1.55 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/157772 (1952)

Ensimmäinen porkkanajuna (Dm8) liikenteeseen, alkaa 4.16 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/165657 (1964)

Vr:n vasta palkattu ravintolavaununujen auditoija päivätyössään, tässä vielä asemaravintolassa. (alkaa 6.30)
https://www.elonet.fi//fi/elokuva/157772 aika fiksu kaveri syö haarukalla ym.
kuva 29.03. 10:39 Jouni Halinen  
  Tervetuloa takaisin Kari.
kuva 27.03. 23:15 Jouni Halinen  
  Juu, Helsingin (kantakaupungin) alla on niin paljon erilaisia tiloja ja tunneleita, että vasta muutama vuosi "herättiin" siihen että jotain täytyy tehdä. Tuli pää vetävän käteen, kun Linnanmäen alle suunniteltiin jotain uutta, suunnittelun aikana eteen tuli jatkuvasti erilaisia maanalaisia rakenteita. Homma pistettiin jäihin ja alettiin tekemään kattavaa maanalaista asemakaavaa.
Kaava on ilmeisesti valmistunut, mutta on varmaan leimattu merkinnällä "erittäin salainen". Sen verran asiasta kerrottiin myöhemmin, että Linnanmäen alle ei voida rakentaa suunnitellusti siellä jo olevien tunneli ym. muiden rakenteiden takia.
kuva 26.03. 21:58 Jouni Halinen  
  Alue kuului Helsinkiin. 1946 Helsinkiin liitettiin Pasilan lähellä olevista alueista silloinen Haagan kauppala Oulunkylän kunta. Pasila liitettiin Helsinkiin vuonna 1910 https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_​suuri_alueliitos (tämän artikkelin mukaan?)

1800/1900 vaihteesta alkaen Helsinkiin on liitetty useaan otteeseen muitakin isompia ja pienempiä alueita ympärillä olevista alueista, niistä suurimpina Vuosaari (1966) Vantaasta ja osia Sipoosta (2009), niistä tarkemmin täällä.

https://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin​_rajat#Mustanniementien_alue_ja_Alk%C3%A​4rr_1982

Reijon linkkaamassa artikkelissa on karttakin rajamuutoksista.
Kuvasarja:
Wanhaa Lahtea
 
24.03. 19:19 Jouni Halinen  
  No nyt näkyy mullakin, täytyy näköjään poistaa vanha kuva kerrallaan välimuistista. Kiitoksia Simo. Aika paljon paremmilta näyttävät.
Kuvasarja:
Wanhaa Lahtea
 
24.03. 18:56 Jouni Halinen  
  Mitähän nyt tapahtui, vaihtaminen näytti onnistuvan, kuvat katosivat muutamaksi tunniksi, mutta nyt tuli näkyviin kuitenkin samat vanhat huonolaatuiset kuvat?. Kai ylläpito voi korjata asian tälläkin viestillä, ei tarvitsisi mitään S-posteja lähetellä.
Kuvasarja:
Wanhaa Lahtea
 
21.03. 17:34 Jouni Halinen  
  Yritin vaihtaa kuvat uudemman kerran, josko ylläpito nyt tarkistaisi tilanteen, ja laittaisi tähän kommentin jos yritys meni taas pieleen.
Kuvasarja:
Wanhaa Lahtea
 
21.03. 02:10 Jouni Halinen  
  On tämä aika ihmeellistä kuvat vaan ei vaihdu. Pian on jo 4 päivää kulunut. Kirjoitan tästä asiasta täällä http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,11566.0.html
kuva 18.03. 19:06 Jouni Halinen  
  Onko tähän joku erityinen syy, että miksi rautatieliikenteen "paraatipaikalla" käytetään "vanhanaikaisia" ja vain rajallisen eliniän omaavia puupölkkyjä?. Niiden vaihtotyö aiheuttaa aikamoista haittaa näin hektisellä liikennepaikalla. Suoritetaanko se pelkkänä pölkynvaihtona vai vaihdetaanko koko kisko/pölkky setti (20 m) kerrallaan uuteen?. Kai kiskotkin tässä kuluvat, johtuen suurista määristä jarrutuksia ja liikkeellelähtöjä?, vai riittääkö pelkkä säännöllinen hionta?.

Laiturialue ei kuitenkaan enää haise takavuosien malliin, joka aiheutui pääosin käytetystä kyllästysmenetelmästä, dieselvetureiden allelaskemista öljyistä ynnämuusta, ja pienemmiltä osin myös sinisten ym. vaunujen "huipputeknisestä" saniteettijärjestelmästä.

Hajumuistini muistaa vielä tämän hajujen harmonian, kun lähdettiin 60-luvun kuumana kesäkuun päivänä maalle mummolaan (Kauvatselle). Edelliseen coctailiin kun vielä lisättiin dieseleiden körmytykset ja höyryistä tulevat erilaiset tuotokset, niin nuorempi väki voi vain kuvitella miltä laiturialueella "tuoksui". Sinne ei paljon tuulenvirettä päässyt, kun se oli 3:ta suunnalta suljettu.
Kuvasarja:
Wanhaa Lahtea
 
17.03. 22:41 Jouni Halinen  
  Miten tää homma toimii, mä vaihdoin kuvat parempiin jo 12 tuntia sitten, mutta uudet kuvat eivät näy vieläkään. Menikö mulla jokin väärin vai mistä on kysymys?.
kuva 17.03. 10:06 Jouni Halinen  
  Pikkaisen on muutosta ilmassa, vaihdoin kuvat parempiin. https://goo.gl/maps/RPJLva2CUTF2
Kuvasarja:
Wanhaa Lahtea
 
12.03. 20:37 Jouni Halinen  
  Väliaikatietoa: vaihdan kuvat parempilaatuisiin lähiaikoina.
kuva 28.02. 23:47 Jouni Halinen  
  Tässä vielä lavettijuna sokeritehtaan radalla. https://www.youtube.com/watch?v=GIk7qAbj​GHw noin 3.40 min
kuva 28.02. 22:49 Jouni Halinen  
  Urkki piti viimeisen Pressan esittelyn seuraavana päivänä (4.9.1981), teki joitain virkanimityksiä, ja poistui viimeistä kertaa linnasta. Varsinainen irtisanoutuminen tapahtui lokakuun lopulla. Yksi aikakausi Suomen historiasta oli näin ohi.
kuva 28.02. 21:01 Jouni Halinen  
  Meni ohi aiheen, mutta menköön. Ajauduin Suomen Sokeri Oy:n historiikin pariin, ja kyllä täytyy sanoa että siellä on aina osattu pitää duunareista huolta. Tässä esimerkki Vaasan tehtailta. Taisi VR:kin olla huonon palkan lisäksi paljon erinäisiä etuja. jokuhan voisi niitä tähän listata. Postissa oli takavuosina jopa oma seurakunta.

”Tehdas huolehti työntekijöistään äärimmäisen hyvin. Tehtaalla oli lastentarha, pyhäkoulu, ruokala, palokunta, posti, pankki, uimakoulu, mattoranta, luistinrata, saunat, pesutupa ja saaressa mökkejä. Lisäksi järjestettiin esimerkiksi jalkapallo-, jääkiekko-, keila-, pilkki-, ampuma– ja autokerhoja. Lapsille annettiin bussiliput koulumatkoja varten. Jouluna ja juhannuksena työntekijät saivat kymmenen kiloa sokeria. Alueella oli myös kaksi kauppaa. Viikonloppuisin pihaan tuotiin traktorilla halkoja ja kellariin vietiin iso jääpala ruokien säilyttämistä varten, koska jääkaappeja ei ollut”. Nykyajan työnantajilla (joillain harvoilla) ei taida olla edellisestä muuta kun sponssatut urheiluharrastukset.

Isoisäni Gunnar oli töissä 1941-1967 Hopalla (Ford). Sielläkin työntekijöistä pidettiin hyvää huolta, vielä 80-luvulla lähetti toi kotiin ison joulukorin, siinä oli monenlaisia herkkuja, autovilttejä ym. Hämmentävintä oli kun faija oli ostamassa vuonna 1985 uutta autoa, Gunu oli silloin jo sairaalassa, mutta nimmari alle ja autokauppaan. Henkilökunta-alennus oli luokkaa 20%:tia laskettuna ”ovh”:ta. Auto (Ford Escort Ghia 1.6) tilattiin diileriltä, oli nuori myyjä ”äimän käkenä” kun hänelle tilausvahvistuksen käteen annoin, vanhakin meni vaihdossa hyvään hintaan. Jotenkin laskin että autosta maksettiin vain auton hinta ”satamassa” ja autovero?. mm. toimitusmaksu (rahastus) puuttui kokonaan.

Pystyykö kuvausvuotta ajoittamaan linnunradaan kanjonin leveydestä?.
kuva 28.02. 19:27 Jouni Halinen  
  Sokeritehdas siirtyi kokonaisuudessaan Kirkkonummelle 1965, ennen sitä osa rakennuksista oli mahdollisesti jo purettu. Sitähän ei kuitenkaan pysty kuvasta näkemään.
kuva 27.02. 17:21 Jouni Halinen  
  Kuva on selkeästi ajalta kun Suomellakin oli oma salainen ydinaseohjelma (Ruotsillakin sellainen oli). Tässä ydinohjus on naamioitu näppärästi sellukattilaksi. Kärjestä puuttuu selkeästi varsinainen ydinkärki, se on varmaan lisätty siihen siinä vaiheessa kun ohjus on sijoitettu siiloonsa. Kyljissä on erilaisia sensoreita ohjaustoimintoja varten ja kaksi polttoainekorkkia, toiseen säiliöön tulee ajoaine ja toiseen hapetin. Toinen vaihtoehto on että tämä rakennelma on vielä keskeneräinen, ja lopullinen konkstruktio on tälläinen http://vaunut.org/kuva/75268?paik=pietar​i
kuva 19.02. 02:11 Jouni Halinen  
  PPP:le 80-luvun loppuvuosina Rompalta tosiaan meni Australiaan junien sähköjärjestelmiä. Muistan sen siitä että faijavainaa oli silloin töissä elektroniikkatehtaan pakkaamossa. Siinä piti olla pirun tarkka, koska pakkaukseen käytettävän puutavaran piti olla 100%:ti painekyllästettyä puuta, ja vielä leimattua sellaista. Ukaasi oli niin kova että jos perillä löytyy yksikin lauta normipuuta, niin koko kuljetus palautetaan Suomeen. Ovat Aaussit aika vieraslaji kammoisia, sallittakoon se heille.
kuva 27.01. 21:30 Jouni Halinen  
  Itse asiassa postinumero 33101 ei ole "luukkupostin" (0 aina viimeisenä) postinumero, vaan postilokeron postinumero, ykkönen viimeisenä kertoo sen. Jos postinumero päättyy 4 tai 5:seen niin sellainen posti päätyy pakettiautomaattiin.
kuva 25.01. 22:36 Jouni Halinen  
  Minusta pitää aina antaa palautetta jos se on totuudenmukaista (nek/pos). En olisi uskonut Jimi A:ta noin nuoreksi harjastajaksi (11 V) eritoten huomioiden hänen kirjoituksiaan näillä sivuilla aikaisemminkin, eli peukut ja iso papukaijamerkki sulle Jimi. Itse olen tällainen lukihäiriöinen 61 (Esan ikäinen) vuotta vanha ukko.

Tänään tuli täyteen 50 vuotta siitä kun faijavainaa vei mut ja pikkuproidin (11v/ 9v) sille ilmaiselle reissulle Sm 1:lä Helsinki-Kirkkonummi-Helsinki.
Reissu oli faijalle siksikin tärkeä, että hän oli töissä Rompalla (42 v) mallipuuseppänä/malliveistäjänä ja oli tehnyt siellä monien muiden moottoreiden valumallien (mm. metron moottorien) lisäksi myös Sm ½ mootorien valumallit. Siinä sitten kuunneltiin kolmistaan, että miten moottorit pelittävät ja juna kulkee ja hyvinhän kaikki meni.

Siihen aikaan ei ollut vielä käytössä ns. taajuusmuuttaja-tekniikkaa (Sam) joten ns. ”ininää” ei kuulunut. Itse olen ns. on/off ”töpseli”sähkömies (0-380 v), eli joku asiasta perillä oleva voisi kommentoida tähän, että millä ”säädöillä” Sm sarjan kalusto silloin(kin) liikui.
kuva 21.01. 17:53 Jouni Halinen  
  Tässä vielä yksi Juhannan lisäkuva http://vaunut.org/kuva/17877?u=232&paik=​Turku&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaitei​nen
ja Jimi L:n kuvia löytyy lisää muualta verkosta https://www.flickr.com/photos/95365559@N​02/sets/72157651971268122/
kuva 19.01. 21:34 Jouni Halinen  
  Tietoa Kupittaan savesta, mm. tämä kartta alueesta https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/​turku2.jpg

Aika iso fafriikki oli kyseessä. Näkyy kartassa kulkevan myös kaponen rata Halisiin päin. Lisää kuvia tekstissä olevissa linkeissä

https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/k​upittsavi.shtml

Tässä vielä linkit saviradan kuviin
http://vaunut.org/kuva/100568?paik=turku​&t=savi
http://vaunut.org/kuva/17840?paik=turku&​t=savi
http://vaunut.org/kuva/17841?paik=turku&​t=savi
http://vaunut.org/kuva/25064?paik=turku&​t=savi
http://vaunut.org/kuva/17876?paik=turku&​t=savi
kuva 14.01. 21:51 Jouni Halinen  
  Juuri näin Rainer. Faija osti 1976 Toyota Timangin ja joskus 79/80 tuli Maan-autosta kotiin tarjous, että nyt sopisi vaihtaa se 404 avolavaan. Muistan vieläkin että se oli aika järkyn näköinen ”vankkuri” pressukatteineen. Tilanteeseen ei tartuttu. Täytyy sanoa, että kyllä Toyota oli silloin(kin) laatuauto, vain vesipumpun vaihto 100 000 kilsaan. Löysin kuvankin tästä ”komistuksesta” https://urly.fi/185Y

Muuten (minun) täytyy kyllä sanoa että normi 404 oli aikakautensa huippumuotoilua, senhän patonkimaan pojat osaavat, tekniikan kanssa ei sitten ole niin väliä.

Minäkin ihmettelin että miten ihmeessä vaunuun mahtuu 2 autoa rinnakkain. Kuorman sidonta varmaan täyttää sen ajan vaatimukset, tai lähinnä niiden puutteen, olis voinut heittää edes kakkosnelosen pätkät pyörien eteen. Aikamoista hieromista tuollaisen kuorman lastaus/purkaminen kyllä on.
kuva 06.01. 07:39 Jouni Halinen  
  Oletko Tage sukua Börje Löfmanille, hän kun on lisännyt Albumit auki sivuille yli 700 Helsinkikuvaa 50/60/70 luvuilta.
Kumma juttu, että tällaisessa yli 700 kuvan Helsinki setissä ei ole R-aiheisia kuvia laisinkaan, mitä nyt yksi kuva kiviäijistä. http://bot.fi/2wkk
kuva 03.01. 20:53 Jouni Halinen  
  Olen näemmä lisännyt tämän kuvan tänne jo aiemmin, se on kuitenkin niin huonolaatuinen, että sen voisi poistaa täältä, tämä tiedoksi YP:le. http://vaunut.org/kuva/78052
kuva 02.01. 19:59 Jouni Halinen  
  Eihän tuo mikään kattotuoli ole vaan joku metalliputkesta tehty viritelmä, näkee kun katselee pikkutieltä päin, kummasti vaan sattuu olemaan entisen mökin paikalla.
kuva 02.01. 16:59 Jouni Halinen  
  Tässähän tuo Ärrä oli, oli kova sana kun tultiin/mentiin faijan pikkuproidin mökille Loviisan saaristoon, mennen tullen oli jätskiä/limpparia tarjolla. Silloin ei ollut vielä ohikulkutietä olemassa, eli kulkijoita oli paljon. https://goo.gl/maps/QrZR2x5K3R52
Katselusuunta Porvooseen päin. Kuva vuodelta 2011, katttotuolitkin näyttävät olevan menemässä uusiokäyttöön, muu mökki on viety kierrätykseen.
kuva 30.12.2018 12:42 Jouni Halinen  
  Tällainen tuli R-museolta, nyt sitten ootellaan. Olenko ymmärtänyt oikein että kuvien ao. lisenssi sallii kopioida ne tänne Finnasta?. saataisiin niistä yhtenäinen setti, tuolta tuhansien kuvien joukosta niitä on aika hankala löytää!.

Hei, kiitos palautteestanne. Finnassa on tällä hetkellä 27 suht. varmaa Daniel Nyblinin ottamaa Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa olevaa valokuvaa. Lisäämme eriaiheisia kuvia Finnaan sitä mukaa kun niitä on luetteloitu eli kuvailtu museotietojärjestelmään. Museomme seulotut kuvat on järjestetty aiheen mukaisesti eikä valokuvaajan nimen mukaan, joten Daniel Nyblinin kuvia tulee esiin vähitellen sitä mukaa kun jokin aihe luetteloidaan.
kuva 30.12.2018 12:40 Jouni Halinen  
  Meikälaisen isoisän isä Kalle Halinen oli nimenomaan kivimiehenä rautateillä mm. oikoratatyömaalla Ilmalasta Karjaalle 1800/1900 luvun molemmin puolin. Olivat työmaiden "aatelia". Poikansa Gunnar oli sitten eduskuntatalon työmaalla viimeistely kivenhakkaajana.
kuva 28.12.2018 18:07 Jouni Halinen  
  Malmin vanhan aseman seinään on tästä matkaa 1.2 kilometriä.
kuva 28.12.2018 17:46 Jouni Halinen  
  Hiukan samanlainen tapaus on Farmobile. Sellainen on yhdessä ladossa Korpilahdella, se on ihan Suomen kilvissä ja ollut aikoinaan paikallisen Esson käytössä ja siinä on hienot "tiikeriä tankkiin" teippaukset. On varmaan myynnissä jos jotain kiinnostaa tämä koominen kulkupeli.

"Lyhyen tuotantokauden aikana Farmobils myytiin Saksassa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa. mainokset sanoivat: ”Käytä sitä traktorina tai autona, jeeppinä tai betonisekoittimena. Maantiellä tai metsässä, kevyenä kuorma-autona, liikkuvana myymälänä tai pidä vain hauskaa, BMW Farmobililla ei ole rajoitusta. ”Kreikassa sitä kutsuttiin nimellä" Moottoroitu vuohi! " kun valinnaiset voimanottoakselit voisivat kääntää Farmobilin sahaksi, lypsykoneeksi, pensasahaksi tai betonimikseriksi. Hyötykuorma vastaa olennaisesti ajoneuvon painoa, noin 1300 kiloa. Farmobilit jopa juoksivat menestyksekkäästi, ja Hubert Aublet sijoittui kolmanneksi 1965 Cimes-ralliin!" Ps. edellinen on kääntöohjelman käännös, ihan vähän tuunattuna.

https://www.lanemotormuseum.org/collecti​on/cars/item/chrysler-international-farm​obil-1964
kuva 28.12.2018 00:43 Jouni Halinen  
  Jos hakee nykynäkymää niin tämä taitaa aikatavalla täsmätä https://goo.gl/maps/6evHff7sWjG2 Taustalla Jätkäsaari
kuva 23.12.2018 22:49 Jouni Halinen  
  Laitoin palaute/viestilomakkeella vienon toiveen museolle josko he ottaisivat DN:n kuvat finnaan työn alle. Sarja on varmaan aika kattava koskien rautateiden veturi ja vaunukalustoa 1800 luvun puolella.
kuva 23.12.2018 18:42 Jouni Halinen  
  Tällainen liiteri siellä 2013 kuvan mukaan on https://goo.gl/maps/6tm7CMrEtzG2
kuva 23.12.2018 18:30 Jouni Halinen  
  Kyllä mulle sanottiin valokuvataiteen museosta että ne kuvat ovat vain sijoitettu R-museoon, ja ne pitäisi olla sieltä helposti saatavissa, no hinnasta ei ollut puhetta. Kyllähän kaikkien loppupeleissä verovaroin elävien laitosten pitäisi jakaa hallussansa olevaa materiaalia vähintäänkin omakustannushinnalla. Siinä on max. puolen päivän duuni, pannaan vaikka hattu kiertämään.

Nyt kun katsoin, niin onhan museo lisännyt noin 7000 R-kuvaa finnaan, pikaisesti silmäilemällä siellä ei ole DN:n kuvia, mutta odotellaan, kyllähän se näinkin käy.
https://rautatiemuseo.finna.fi/Search/Re​sults?filter%5B%5D=~format%3A%220%2FImag​e%2F%22&filter%5B%5D=online_boolean%3A%2​21%22&type=AllFields

Olen lisännyt näköjään kääntöpöydälle linkin kuviin vuonna 2017 http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10054.0.html

Tässä on vielä semmoinen pointti, että kuvat ottanut taho on edelleen olemassa eli Atelje Nyplin on toiminut samalla LY-tunnuksella avoimena yhtiönä vuodesta 1915, DN on varmaan sitä ennen toiminut elinkeinonharjoittajana. Miten se sitten vaikuttaa tähän asiaan, sitä en tiedä.
kuva 23.12.2018 13:03 Jouni Halinen  
  Olen tästä aikaisemminkin kirjoittanut, kyselin vuosia sitten valokuvataiteen museosta Daniel Nyblinin rautatieaiheisten kuvien sijoituspaikasta, sieltä sanottiin että kaikki kuvakokoelmat ovat sijoitettu aihealuettain pääasiassa eri museoihin ja ko. kuvat ovat Rautatiemuseossa. Netistä kopsattua:

”Daniel Nyplin kokoelma XIV, Rautatiemuseo, Hyvinkää, n. 100 valokuvaa erityisesti asemista, vetureista ja vaunuista”.

Museo ei siis ”omista” kuvia, ne ovat siellä vain säilytyksessä, joten mitään suurempaa rahastusta ei pitäisi tapahtua. Eikö täältä nyt löytyisi joku jolla on suhteita museoon, ja kävisi siellä kopsaamassa ne tänne. Ovat varmaan lasinegatiivejä. Eikö fiksuin tapa olisi kuvata ne digikameralla, ei tule mitään lämpöongelmia, niin kuin skannauksessa voi käydä. Joku osaa varmaan kertoa tästä asiasta tarkemmin.
kuva 23.12.2018 00:58 Jouni Halinen  
  Käkisalmen markkinoilla ennen sotia Veikko Lavi
https://www.youtube.com/watch?v=R08_KvPX​cys
kuva 22.12.2018 16:40 Jouni Halinen  
  Prisman verkkokaupasta pystyy näköjään ostamaan ko. releasetinlaitteen manuaalin?.
https://www.prisma.fi/fi/prisma/releaset​inlaite-siemens-drs-kovakantinen-kirja
kuva 22.12.2018 15:53 Jouni Halinen  
  Nyt on pakko kysyä näin sähkärina, että miksi näin pienessä rakennuksena tarvitaan/on tarvittu peräti 2 kpl ryhmäkeskuksia plus vielä jossain on mittaritaulu. Keskukset ovat selvästi vanhoja peruja (max. 80-luvulta?), sulakkeita (mallia DDR) on peräti 61 kpl?. Niihin on mm. mahdotonta asentaa nykyjään vaadittavia vikavirtasuojia. Ovatko johtoarinat myös vanhoja peruja?.

Onko rakennus mahdollisesti toiminut edellisessä elämässä esim. kuvassa http://vaunut.org/kuva/43735?t=laitekaap​pi esiintyvänä laitekaappina/relekojuna?. Maakaapelien (katkaistujen) määrä kertoo tästä vaihtoehdosta, eli rakennuksesta on ohjattu/syötetty sähköä lähialueella sijaitseville tasoristyksile/turvalaitteille/opastimille/sähköisille vaihteille. Metrin mittainen ns. nollakisko pistää myös silmään, sillä maadoittaa (ns. potenttiaalin tasaus) koko lähialueen. Museorautatiellä rakennukselle riittää ”2 sulaketta” toinen lampuille ja toinen kahvinkeittimelle.
kuva 21.12.2018 02:49 Jouni Halinen  
  Tästä jo etukäteen kysymys. Mistä sinä Esa oikein löydät näiden vaunujen historiikin, kuinka monta hyllymetriä sulla oikein on näistä dokumentteja. Eli mikäs on tämän vaunun koko historiikki Esa.
kuva 15.12.2018 06:07 Jouni Halinen  
  Nyt voisi Mikko hieman avata meille näitä termejä? AGL, HelsinkiTMA, AIP, MSL, EFNOISE01 ja EFHK. 1000ft vielä ymmärtää, jotain 300 metriä ja rapiat. En ole tiennytkään että Mikko on ”lentäjän poika”.
kuva 08.12.2018 22:27 Jouni Halinen  
  Itsekin liikuin näissä maisemissa 1990 kesällä, majapaikka oli ylärinteessä oleva ”linnahotelli” huoneen ikkunasta oli esteetön näkymä joelle, ja oli tosiaan häkellyttävää seurata kummallakin puolella liikkuvia junia, niitä meni neljää kiskoparia pitkin eestaas, sitä vauhtia että koko ajan kuuli/näki junan liikkuvan joenvarsilla.

Laivaliikenne oli myös vilkasta joella. Kolmas liikennemuoto olivat sotilashelikopterit, nekin lensivät matalalla jokea seuraten, hotelli oli niin korkealla, että kopterit näki yläviistosta.
kuva 03.12.2018 20:01 Jouni Halinen  
  Yhteenveto edellisistä kommenteista, itse en ymmärrä näistä asioista "tuon taivaallista" https://www.youtube.com/watch?v=x0Xy_Ouo​9CM&t=949s En ymmärrä miksi "video" alkaa vasta 16 minuutin kohdalta, mutta napsauttamalla sen saa alkamaan alusta. Tässä vielä hiukan lisää aiheesta https://www.youtube.com/watch?v=vs4IV5qI​JZY
kuva 29.11.2018 15:33 Jouni Halinen  
  Kuvan lisääjän profiilista näkee, että hän on muuttanut Suomeen Saksasta vuonna 2009, joten sallitaan hänelle pienet kielioppivirheet. Tämä noin vastaisen varalta.
kuva 29.11.2018 14:49 Jouni Halinen  
  Tästä voisi käynnistää ns. puhelinlanka keskustelun (vrt. suuri ajolanka keskustelu). En tiedä näkeekö joku kuvassa puhelinpiuhoja, minä en ainakaan näe?.

Kuvaa tutkailessa voi kuunnella aiheeseen sopivaa biisiä vuodelta 1964 https://www.youtube.com/watch?v=7TvuWUyJ​Vg8
Olisko kuvakin samoilta ajoilta?, ehkä vähän vanhempi. Kuvan auto tuo mieleen 50-luvun alkupuolen, jokuhan sen heti tunnistaa, joku jenkki?.

Miten tollaseen pylvääseen pääsee kiipeämään tolppakengillä, itse olen kiivennyt "tolppa-apinana" vain ihan "sileään pylvääseen". Kuvassa näkyy pylvään vierellä toinenkin pylväs, olisiko siinä VR:n langat, ja piuhat kanssa kateissa. Siinä on valaisin, joka kai on myöskin VR:n omaisuutta.
kuva 18.11.2018 18:41 Jouni Halinen  
  Aika koominen on myös tämä kuva http://vaunut.org/kuva/12538?kv=1971&kv2​=1980&t=metro metrovaunu näyttää siinä vähän "häpeävän" pienuuttaan. Tässä kuvassa asia on taas täysin päinvastoin, äijät kuvassa näyttävät aikalailla ”keskenkasvuisilla” metrovaunuun verrattuna. .http://vaunut.org/kuva/12535?kv=1957&kv2​=1975&paik=Helsinki
Päälliköinsinööri seuraa tarkkana sivusta. Osaako Jorma kertoa kuvaussessiosta enenmän?.
kuva 02.11.2018 21:48 Jouni Halinen  
  Ajattelin että olisi fiksua siirtää tämä G+jotain turinointi keskustelun puolelle. Kun sitä nyt käydään useiden eri kuvien alla yhtäaikaa, niin homma menee väkisinkin siihen että joka kuvan alla käydään sama keskustelu/väittely vaunun oikeasta litterasta, numerosta, vaunusilloista, laudoituksen suunnasta, puu/teräspylväistä, ovista, jarruista, väristä, valmistusvuosista, kattotuulettimista, ym.ym. ja vaihtoehtoja tuntuu riittävän.

Ylläpito voisi siirtää pohjiksi kaikki G-turinat eri kuvien alta sinne.

G-vaunujen historiikki http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,11361.0.html
kuva 02.11.2018 21:46 Jouni Halinen  
  Ajattelin että olisi fiksua siirtää tämä G+jotain turinointi keskustelun puolelle. Kun sitä nyt käydään useiden eri kuvien alla yhtäaikaa, niin homma menee väkisinkin siihen että joka kuvan alla käydään sama keskustelu/väittely vaunun oikeasta litterasta, numerosta, vaunusilloista, laudoituksen suunnasta, puu/teräspylväistä, ovista, jarruista, väristä, valmistusvuosista, kattotuulettimista, ym.ym. ja vaihtoehtoja tuntuu riittävän.

Ylläpito voisi siirtää pohjiksi kaikki G-turinat eri kuvien alta sinne.

G-vaunujen historiikki http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,11361.0.html