Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.12. 13:33 Hannu Peltola  
  Tässä Uwen kuvassa näkyy toinen 193-sarjalainen Ruotsissa: http://vaunut.org/kuva/121846?maa=141&t=​vectron
kuva 17.12. 13:17 Hannu Peltola  
  Tämä tuli satunnaiskuvana. Enpä ole ennen tiennytkään, että Hurut ovat käyneet näinkin pitkällä satamaradalla. Käytettiinkö niitä aina Katajanokalle saakka vai ainoastaan esim. Merisatamaan?
kuva 17.12. 12:56 Hannu Peltola  
  Tuukalle: Ohessa on yksi (takapotretti)kuva Ruotsissa liikkuvasta 193-sarjan Vectronista. Kuvaa ottaessa tein tulkinnan, että tämä olisi ollut Hectorailin juna, mutta nyt kuvaa uudelleen katsoessa en voi olla täysin varma. http://vaunut.org/kuva/121062?s=1

Tsekeissä käytettävät Vectronit toimivat useammalla syöttöjännitteellä, mutta täytyy sanoa, että oma tulkintani on, että ne toimivat kaikilla kolmella yleisimmällä eli 3 kV DC, 15 kV AC ja 26 kV AC. Näin ainakin on muissa uudemmissa tsekkiläisissä monijännitevetureissa.

EDIT vielä: päädyin vielä lisäämään kuonokuvan Ruotsissa kuvatusta 193-sarjan koneesta: http://vaunut.org/kuva/123949?a=1
Kuvasarja:
Madridin metro
 
17.12. 11:28 Hannu Peltola  
  Mielenkiintoinen kuvasarja ja kuvateksteissä on mukavasti informaatiota! Onko kapeaulottumaiset linjat alkuperäisiä / vanhempia?
kuva 17.12. 11:26 Hannu Peltola  
  Tämä vanha Pekan kuva pompsahti satunnaiskuvana. Onko tämä ollut H-vaunu ennen XH-uraansa?
kuva 16.12. 14:11 Hannu Peltola  
  Tämä #29 on Alcon vuonna 1906 valmistama consolidation (2-8-0) -höyryveturi. Edellisiä omistajia ovat olleet Lake Superior and Ishpeming Railroad (LS&I) ja Marquette & Huron Mountain Railroad (M&HM). Jarilla taisi käydä pieni typo Grand Canyon -yhtiön lyhenteessä, käytössä näkyy olevan GCRY tai GCRX. Julkaise Jari lisää kuvia Grand Canyonilta!
kuva 16.12. 12:32 Hannu Peltola  
  Kiitoksia, päivitin kuvatekstin...
kuva 16.12. 12:28 Hannu Peltola  
  Kiitoksia tiedoista, päivitän myös kuvatekstin!
kuva 15.12. 21:54 Hannu Peltola  
  Kiitos Otto lisätiedoista! (ja julkaisepa lisää kuvia Tsekeistä...)
kuva 15.12. 14:27 Hannu Peltola  
  Jatkotihrustamisen jälkeen uudistan arvauksen päähineistä, esim. soittokunnalla on minun mielestäni kesälakki m/39. Esimerkiksi tältä sivulta voi tehdä vertailuja:
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Univ​ormut_ja_sotilasp%E4%E4hineet

Autot ovat huono tuntomerkki muuta kuin ensimmäisen mahdollisen ajankohdan osalta, Suomessa on aina ajettu vanhoilla ritsoilla...
kuva 15.12. 12:49 Hannu Peltola  
  Voihan kuvan ajoittaa 1920-luvullekin, mutta silloin mm. kenttäkeittimet ovat hypänneet kuvaan tulevaisuudesta... :-) 1930-luvun alku on ensimmäinen mahdollinen kenttäkeittimien myötä.
kuva 15.12. 10:29 Hannu Peltola  
  Yllättävää, että Loviisassa on ollut näinkin iso ratapiha ja jopa kaksipilttuinen veturitalli!
kuva 15.12. 10:16 Hannu Peltola  
  Kertakaikkisen upea otos!
kuva 15.12. 09:39 Hannu Peltola  
  Jatketaan vielä kuvan tarkastelua... Etualalla on soittokunta ja vasemmalla näkyy joukko-osaston lippu, eli jokin tavallisuudesta poikkeava juhlavampi tilaisuus on kyseessä, ei pelkkä leirille tai sotaharjoitukseen lähtö. Kuvassa ei ole ollenkaan raskasta aseistusta ja sotilaita on noin 2½ komppaniaa. Kuormastoa ja keittitimiä on kuvassa muutamia. Kuvasta voi tehdä sen johtopäätöksen, että siinä valmistaudutaan lastaamaan jalkaväkipataljoonaa junaan.
kuva 15.12. 08:55 Hannu Peltola  
  Yritin ajoittaa kuvaa univormujen perusteella, mutta ihan lopullista arviota en pysty päättelemään. Selkeä kiinnekohta on upseerivyö ("rähinäremmi"), joka tuli käyttöön 1927. Univormun tulkitsisin olevan m/36, mutta aivan varma en ole. Sotilaiden lakki näyttää minusta kesälakilta m/39. Jos tämä tulkinta on oikea, kuva voisi olla kesältä 1940. Yksi mahdollisuus olisi myös esimerkiksi jatkosotaan lähtö kesällä 1941.

Editoidaan vielä: kuvassa näkyy klassinen Teuvan kenttäkeitin m/29, joka tuli laajempaan käyttöön 1930-luvulla.
Kuvasarja:
Česká republika 2017
 
14.12. 18:23 Hannu Peltola  
  Hienoa Otto, että kasvatat tasaisesti tätä kuvasarjaa! Tähän sarjaan tulee palattua aina uudelleen, varsinkin kun yli 20 vuoden tauon jälkeen näin vihdoin näitä värkkejä liikenteessä Prahan ympäristössä.

Olitko kesällä Tsekeissä pidemmänkin ajan?
kuva 14.12. 18:16 Hannu Peltola  
  Kiitokset Esalle vanhan DDR:n litteroinnin avaamisesta! Systeemi on jäänyt minulle aivan vieraaksi, silloisen länsinaapurin litterointitapa on ollut vähän tutumpi...
Kuvasarja:
Rautatiearkeologiaa Stevens Passissa
 
14.12. 17:55 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Esa kiitoksista! Vorgissa on alueelta pari muutakin kuvasarjaa, jos Pacific Northwest kiinnostaa.

Caboose-sanan historia tairaa olla juuri noin kuin kirjoitit, ainakin olen parissa lähteessä törmännyt samaan tulkintaan. Jenkit eivät liene vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen, taipuuko caboose monikossa cabooses vai cabeese (jälkimmäinen kyllä kuulostaa vähän keksityltä, mutta sitäkin muotoa näkee teksteissä.)
Kuvasarja:
Rautatiearkeologiaa Stevens Passissa
 
14.12. 13:20 Hannu Peltola  
  Laita Mikko kuvia jakoon! Pacific-Northwestin kuvia on aina hauska katsella...
kuva 12.12. 23:04 Hannu Peltola  
  Prahan joulutorimatkan myötä en päässyt heti jatkamaan keskustelua...

GN:llä oli tosiaan 13 kappaletta E7A-vetureita, muistin ulkomuistista lukumääräksi 10, joka oli ensimmäisen vuonna 1945 tilatun erän lukumäärä. Loput 3 valmistuivat 1947. Nämä kaikki olivat numeroinnista huolimatta A-yksikköjä (eli yhdellä ohjaamolla varustettuja vetureita). GN kokeili vuonna 1950 komboa, jossa oli E7A-F7B-E7A, mutta kokeilu osoittautui epäonnistuneeksi. Tämän kokeilun jälkeen E7:t hajasijoitettiin vähempiarvoisiin mm. Minneapolisin ympäristöstä lähteviin henkilöjuniin.

Kuvan F3A:lla oli alkujaan numero 376C, kuten Eljas totesikin. Tämä vuonna 1948 valmistunut yksikkö numeroitiin uudelleen vuonna 1950 362C:ksi ja veturi liitettiin osaksi 3-osaista henkilöjunaveturiyksikköä 362A-B-C. Tämä yksikkö oli hivenen eriskummallinen, veturit 362A ja 362B olivat vuonna 1941 valmistunut FT A+B -pari. Tuokaan kokeilu ei tainnut olla kovin onnistunut, koska aika pian vanhemmat FT:t alkoivat pyöriä omissa kierroissaan.

GN henkilövetureiksi varustetuissa F-sarjan vetureissa oli tyypillisesti höyrygeneraattori vaunujen lämmitykseen, heilahteleva toinen ajovalo (hmm. "oscillating", mikähän olisi paras suomennos...) ja hopean väriseksi maalatut telit. Jos kuvassa esiintyy GN:n F-yksikkö mustilla teleillä, se on tavarayksikkö.

GN:llä oli selvästi vaikeuksia hahmottaa diesel-vetureiden parasta käyttötapaa ensimmäisinä käyttövuosina. Veturit jaettiin vielä perinteisesti tavara- ja henkilövetureihin, vaikkei esim. välityksissä välttämättä ollut eroa. Veturit myös numeroitiin kiinteisiin 2, 3 tai 4 veturin yksiköihin ja näitä ajateltiin käytettävän vakiokokoonpanoissa. Vasta 1950-luvun puoliväliä lähestyttäessä käyttö monipuolistui ja yksiköitä kytkettiin varsin vapaasti käyttöön tarvittava määrä.
kuva 12.12. 16:42 Hannu Peltola  
  Vanhalla Deutsche Reichsbahnilla kaikki kapsuhöyryt olivat sarjaa Br 99. Eri tyypit eroteltiin alalitteroilla, jotka merkittiin tekstissä numeron 99 yläindekseillä ja veturin numeroissa 99:ää seuraavina 1-3 numerona. Tämän pitäisi siis olla tyyppi 99-72 tai 99-724, mutta Wikin mukaan tässä kohtaa saksalainen loogisuus olisi pettänyt ja tämä olisi alatyyppi 24:
https://de.wikipedia.org/wiki/Harzer_Sch​malspurbahnen
kuva 12.12. 16:10 Hannu Peltola  
  Tämän uuden sillan reunalla on tosiaan suosittu kävely- ja pyöräilyreitti, josta aukeaa myös hyvät näkymät vanhalle sillalle. Vanhan sillan vieressä ei ole kävelyreittiä.
kuva 12.12. 12:39 Hannu Peltola  
  Vielä tarkemmin kuvaa katsoessani huomasin koristeraidat hytissä ja tenderissä. Eiköhän kuvassa ole lähes tehdasuusi H9, voisiko kuva olla jopa koeajolta?
kuva 12.12. 12:36 Hannu Peltola  
  Tässä kuvassa kiinnitti huomiota sarjamerkinnän ja suurimman sallitun nopeuden puuttuminen hytistä. Minusta kuva näyttää siltä, että ne olisi jostain syystä retusoitu pois ja lisäksi retusointi olisi tehty aika hutiloiden - hytin alaosa on sumea, vaikka hytti muuten on ihan terävä.

Huom! Tässä kuvassa Heikin tenderissä ei enää ole koristeraitoja, jotka näkyvät kuvassa: http://vaunut.org/kuva/123823
kuva 12.12. 11:01 Hannu Peltola  
  Veturista puuttuu messinkinen keulanumero, sen sijaan numero on maalattu puskinpalkkiin. Ylälyhty on myös vielä vanhanmallinen. Nopea tulkinta olisi, että kuva on otettu 1920-luvun puolivälin paikkeilla.
kuva 05.12. 17:55 Hannu Peltola  
  Kuva on Uudesta Seelannista, mutta sen tarkemmin en osaa sitä sijoittaa...
kuva 05.12. 09:39 Hannu Peltola  
  Kiitokset Esa ja Eljas täsmennyksistä. Huomasin. että olin merkinnyt kuvatekstiin sarjamerkinnän väärin, tämä on tosiaan NP:n Z-4, ei Z-3. Veturi on valmistunut vuonna 1923, mutta sen alkuperä on 1. maailmansodan ajalta. Tämä veturityyppi oli USRA:n, United States Railroad Administrationin ensimmäisen maailmansodan aikana suunnitteleman 2-8-8-2 mallet-veturin kopio. Alkuperäisiä USRA:n suunnitelmien mukaisia vetureita valmistui 106 kappaletta ja USRA-kopioita ainakin 114 kappaletta. Alkuperäisversion käyttäjiä olivat N&W, B&O, Clinchfield ja Virginian. Kopioita oli käytössä lisäksi NP:llä, D&RGW:llä ja Interstatella. Z-4 jäi NP:llä vähän täytesarjaksi, aikaisempia 2-8-8-2 malleteja oli vanhemmissa sarjoissa Z-2 ja Z-3 yhteensä 26 kappaletta.

MUOKS vielä: Yritin etsiä tietoja tämän veturin nopeudesta, mutta ainoa tieto, minkä löysin, oli, että USRA-tyypin esikuva N&W:n Y-2 -sarja oli nopeampi, kuin "perinteinen" 2-8-8-2 -sarjan veturi. Perinteisten tyyppien nopeus jäi luokkaan 20 mph (32 km/h). Selvästikään tämä ei ollut mikään nopeusihme!
kuva 04.12. 17:15 Hannu Peltola  
  Tuossa Kurtin linkin kuvassa näkyy selkeämmin Kanan ja Mp-vaunun kytkentä ja kyllä se kovasti näyttää siltä, että siinä on tehty jokin aputenderiviritys.
kuva 04.12. 14:56 Hannu Peltola  
  Paikkaa en osaa arvata, mutta kuva on kyllä upea! Ehkä kuitenkin yksi hatara arvaus: Isohaaran voimalaitoksen pato Kemissä?
kuva 04.12. 13:03 Hannu Peltola  
  Mielenkiintoinen vanha kuva Viipurista! Mutta onko Kanan perässä "aputenderi" vai ainoastaan normaali Mp-vaunu halkolastissa? Jos vaunu olisi aputenderi, veturista pitäisi olla jonkinlainen pääsy tenderiin. Lisäksi halkojen lisäksi olisi hyvä kuljettaa vettä ja veden syöttö veturin vesitankkeihin tulisi järjestää. (En ole kuullut, että Suomessa olisi koskaan käytetty aputendereitä; mielenkiintoista, jos näin on ollut!...)
kuva 04.12. 10:59 Hannu Peltola  
  Kiitos Eljas mielenkiintoisesta listauksesta! GN ei tosiaan ollut mikään varsinainen vauhtirata, vaikka Montanassa ja Poihjois-Dakotassa siihen varmasti olisi ollut mahdollisuuksia. Ajattelin kanssa, että 110-130 km/h voi olla aika konservatiivinen nopeusarvio suuripyöräiselle, herkkäkulkuiselle ja suuritehoiselle höyryveturille. Nyt ei ole parempaa lähdettä käsillä, mutta vähän vastaavalle SP&S:n E-1 -sarjan Northernille, jossa on 77'' vetopyörät ja teho samassa luokassa, Wikipedia antaa huippunopeudeksi 110 mph eli noin 180 km/h.
kuva 03.12. 21:17 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Esa hyvästä täsmennyksestä! Tätäkin kuvaa katsoessa huomaa, että kattilan sivulle olisi ollut enää hankala mahduttaa ilmapumppuja. S-2 oli tosiaan käytössä erityisesti Spokanen ja Wenatcheen välillä Washingtonissa. Toinen rataosa, jolla S-2:a käytettiin, oli Minotin ja Havren välinen osuus Montanassa. Tämäkin oli tasanko-osuus. S-2:n ainoa ongelma oli lähdekirjojen mukaan taipumus ympärilyöntiin raskaiden junien liikkeellelähdössä. Tämän taipumuksen ja suuremman vetovoimansa takia S-1 oli erityisessä suosiossa kiitotavarajunissa ja sitä pidettiin GN:n parhaana yleisveturina.

Ainoa modifiointi, jonka S-2 sai uransa aikana, oli rullalaakereiden asentaminen 1945. Monet GN:n höyryt rakennettiin käytännössä uudelleen uransa aikana, joten selvästikin S-2:n peruskonstruktio oli hyvin toimiva.
kuva 03.12. 19:32 Hannu Peltola  
  Tämä tuli satunnaiskuvana. Tässä Ilkka on kyllä saanut otettua aivan nappiotoksen!
kuva 03.12. 14:52 Hannu Peltola  
  Täytyy vähän täsmentää omaa kommenttiani: GN:llä Northernit eivät enää päässeet vetämään varsinaisia silkkijunia ja kokojunana kuljetettuja lohijunia. Nämä olivat 1920-luvun erikoisuus ja niiden ajo päättyi vuoden 1929 lamaan. Silkkijunissa näyttivät kyntensä erityisesti GN:n 4-8-2 Mountain-sarjat P-1 ja P-2.
kuva 03.12. 13:55 Hannu Peltola  
  Näköjään Vorgin kuvateksteissä ei voi käyttää kappalejakoa. Siirsin valtaosan tekstistä kommentiksi, jotta se olisi paremmin luettavissa.

Great Northern hankki 1920-luvulla Baldwinilta 4-8-2 Mountain-pikajunavetureita. Nämä osoittautuivat tehokkaiksi, mutta junapainojen kasvu ja ennen kaikkea GN:n lippulaivan the Empire Builderin käyttöönotto vuonna 1929 pakottivat GN:n hankkimaan vielä tehokkaampia henkilöjunan vetureita. GN kääntyi jälleen Baldwinin puoleen ja yhtiö toimitti kaksi sarjaa tehokkaita 4-8-4 Northern-vetureita vuosina 1929 ja 1930. Ensimmäinen sarja kattoi 6 kappaletta S-1 -sarjan veturia. Nämä osoittautuivat välittömästi erinomaisiksi ja GN tilasi edelleen kehitetyn sarjan S-2 Baldwinilta vuonna 1930. S-2 -vetureita valmistui samana vuonna 14 kappaletta. Nämä olivat GN:n tehokkaimmat ja nykyaikaisimmat henkilöjunanveturit. Sarja jäi myös GN:n viimeiseksi henkilöjunakäyttöön hankituksi höyryveturisarjaksi, reilun kymmenen vuoden kuluttua alkoivat jo EMD:n FT-sarjan toimitukset ja nämä korvasivat nopeasti höyryveturit tärkeimmissä junissa.

S-2 veti yhtiön tärkeintä junaparia the Empire Builderia Montanan ja Washingtonin vuoristoreiteillä 1930-1947. Toinen tärkeä juna S-2 -sarjan vetureilla oli the Fast Mail, Great Northernin postikiitojuna Minneapolisin ja Seattlen välillä. The Fast Mail oli vuosia pohjoisen USA:n nopein juna ja sen kulkuaika oli niin tarkka, että Seattlen asukkaat kuulemma tarkistivat kellonsa Fast Mailin saapumisesta.

Molemmat GN:n Northern-sarjat tekivät myös merkittävän työn GN:n (kiito)tavarajunien vetäjinä. Näistä erityisesti Wenatcheen ja Minneapolisin välillä kulkenut the Fruit Forwarder on kuuluisa. Juna kuljetti Washingtonin osavaltiossa kasvatettuja omenoita idän suuriin kaupunkeihin. Junan aikataulu oli paikka paikoin nopeampi kuin pikajunilla ja tähän nopeaan käyttöön S-2 oli juuri oikea veturi. Sota-aikana Northernit joutuivat vetämään myös raskaita tavallisia tavarajunia, mutta se oli käyttökohde, jossa veturit eivät olleet enää parhaimmillaan.

Kuvan S-2 on ollut museoituna Havressa Montanassa vuodesta 1964. Kuvassa kiinnittää huomiota GN:n tapa sijoittaa ilmapumput veturin keulaan. Tämä antoi vetureille poikkeavan aggressiivisen ilmeen (joku voisi kommentoida ilmettä rumaksi!). Veturin keulassa on pienet vihreät liput. Aikanaan tämä tarkoitti, että tämä on aikataulun mukaisen junan ensimmäinen osa ja tämän perässä seuraa muita saman junan osia. Esimerkiksi aikatauluun merkitty tavarajuna #326 Havresta Spokaneen saattoi koostua useasta osasta. Ensimmäinen osa kulki aikatauluun merkittynä aikana (suurin piirtein) ja veturi oli merkitty vihreillä lipuilla. Ensimmäisen osan jälkeen seurasivat junan muut osat omina juninaan ja merkittyinä valkoisilla lisäjunaa osoittavilla lipuilla. Käytäntö on hyvin yhdysvaltalainen, en tiedä, että muualla olisi ollut vastaavaa tapaa.

Tässä vielä lyhyesti S-2:n teknisiä tietoja:
- vetopyörän halkaisija 80'' (GN:n höyryvetureiden suurin)
- veturin paino 420 900 paunaa (n. 190 900 kg)
- vetovoima 58 300 paunaa (n. 26 400 kg)
- veturissa ei ollut Belpaire-kattilaa. Tämä oli poikkeus GN:n höyryissä.
- Veturi veti säännöllisesti 18-vaunuisia pikajunia Montanassa
- yritin etsiä tietoja S-2:n nopeudesta, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa, kuin aikalaiskuvauksen siitä, miten Montanan vuoristoteillä 1940-luvulla ei henkilöautolla pysynyt S-2:n vauhdissa. Huippunopeus on joka tapauksessa 110-130 km/h luokkaa.
kuva 03.12. 12:40 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Lauri hyvästä kuvasta, mielenkiintoisesta kuvatekstistä ja erinomaisesta videolinkistä! Videosta välittyi hyvin näiden rooli SLSF:llä sota-aikana raskaiden tavarajunien vetäjänä. Siirto puistoon on ollut todella mielenkiintoinen operaatio, joka varmasti on näkynyt kaupungilla.

Monilla yhtiöillä nämä 4-8-4 Northern-veturit olivat todellisia työhevosia raskaimpaan henkilöjunakäyttöön ja kiitotavarajuniin. Tunnetuimpia ovat varmaan ATSF:n veturit, jotka vetivät pikajunia ylös Cajon Pass- tai Raton Pass -vuorisolia. NYC:llä vastaavat veturit vetivät raskaita pikajunia Hudson-joen varrella (NYC oli nimennyt 4-8-4 -pyöräjärjestyksen Niagaraksi; noh, NYC nyt oli kaikessa muussakin vähän omalaatuinen). GN:llä Northernit vetivät ensin kuuluisia silkkijunia, jotka kuljettivat Aasiasta tuotua raakasilkkiä USA:n itärannikon kaupunkeihin. Toinen tärkeä käyttökohde olivat lohijunat - kuuluisaa Puget Soundin king salmonia kuljetettiin kokojunissa itään. Nämä kuljetukset olivat luonnollisesti hyvin kiireisiä ja siihen käyttöön väkivahva Northern sopi erinomaisesti. GN:llä veturit vetivät vuosikausia myös tärkeintä pikajunaa the Empire Builderia (junat #1 ja #2) sekä pohjoisen USA:n nopeinta junayhteyttä the Fast Mailia (junat #27 ja #28) yhtiön vuoristo-osuuksilla. GN:n Northernista löytyy pienoismallikuva Vorgista: http://vaunut.org/kuva/115473?s=1 Yksi GN:n esikuvista on museoitu Havressa, Montanassa. Täytyykin jossain vaiheessa ladata siitä kuva Vorgiin.

Wikipediassa on lisää yleistä tietoa Northern-vetureista. Minulle oli yllätys, että näitä SLSF:n Northerneita on kuvan yksilön lisäksi museoitu kolme muutakin. https://en.wikipedia.org/wiki/4-8-4
kuva 02.12. 18:56 Hannu Peltola  
  Tämä on vasta 6. Amerikan Satikan kuva Vorgissa, näistä ei ole tainnut montaakaan kuvaa jäädä jäljelle... Mukavaa, Eljas, että julkaiset näitä vanhoja kuvia!

Vielä EDIT: Tämä on ilmeisesti Kurtin lisäämän maalauskaavion perusteella toimitettu ruskeana Suomeen.
kuva 01.12. 17:09 Hannu Peltola  
  Turrella näyttäisi olevan hyvä veto päällä, suksilla olevan kuvaajan ei tarvinne tehdä ollenkaan itse töitä...
kuva 01.12. 16:50 Hannu Peltola  
  Esalla on kyllä tarkat silmät ja loistava autotuntemus! En uskalla väittää Buickin osalta vastaan, ainoat varmat tiedot minulla on, että se on ennen vuotta 1953 oleva malli ja että perässä keikkuu Airstream...

Mallivalmistajat saattavat kiinnostaa harrastajia. Autot on helpointa listata:
Scenicruiser - Classic Metal Works
Ford - Walthers
Mack - Athearn
Buick ja Airstream - Busch (eli oikeasti kyseessä onkin saksalainen auto!)

Talojen osalta tässä näkyvät mallit ovat seuraavilta valmistajilta:
Snohomishin asema - American Model Buildersin GN Depot -malli, joka on maalattu Great Norhernin 1940-luvun normaaliväritykseen ja kyltitetty Snohomish-kyltillä. Malli on aavistuksen pidempi, kuin oikea Snohomishin asema, mutta muuten oikeanlainen. Tässä tapauksessa oli mukava sattuma, että lähes valmis malli löytyi suoraan rakennussarjana.
Taustan talokolmikko - Walthers Merchant's Row III -malli. Everettin aseman takana on näiden kaltaisia kaksikerroksisia tiilitaloja, kuten melkein kaikissa amerikkalaisissa pikkukaupungeissa. Tämä taloryhmä ei ole aivan suoran esikuvan mukainen, mutta kuvan talot ovat kuitenkin hyvä replika tarkasta esikuvasta. Olen rakentanut taloihin sisustan ja niiden takaseinä puuttuu eli talon takaa voi kurkistaa talojen sisäiseen elämään. Oikeanpuoleinen rakennus on kirjakauppa kirjahyllyineen, keskimmäinen kahvila ja vasemmanpuoleisin vähän hämärän oloinen baari, jossa mm. norkoilee lyhythameisia nuoria naisia.
Taustan mylly - Walthers Feed Mill. Tämä on valmis rakennussarja, joka on maalausta ja kyltitystä lukuunottamatta rakennettu suoraan paketin ohjeiden mukaan. Rakennus ei ole suoraan esikuvan mukainen, mutta samalla paikalla esikuvassa on myllyrakennus, joka on varsin paljon tämän kaltainen.

EDIT vielä: Tarkistin Buickin vuosimallin Buschin sivuilta ja valmistaja ilmoittaa vuosimalliksi 1950. Kiitos Esa tarkasta tunnistuksesta!
kuva 30.11. 17:13 Hannu Peltola  
  Mack on malliltaan B Series, ainakin tavoitteena oli 1952-53 malli, mutta en kyllä osannut kiinnittää huomiota kromattuhin pakoputkiin. Buick on tosiaan mallivuotta 1952, mutta en muista, oliko se 2D HT vai neliovinen. Buick joka tapauksessa vetää yhtä amerikkalaista ikonia: metallinväristä Airstream-asuntovaunua.
kuva 30.11. 14:39 Hannu Peltola  
  Esa, voi hyvin olla Ford 1948! Nyt en muista juuri tuota autoa, täytyy tarkistaa seuraavalla käynnillä junatalliin...
kuva 30.11. 12:18 Hannu Peltola  
  Teemu: höyryveturi on Bachmann Spectrum, henkilövaunut Con-Cor, Gondola-tavaravaunut Red Caboose ja Accurail, GP-7 Proto-2000, Chevrolet Walthers, DeSoto ja Ford Classic Metal Works ja Mack-paloauto Athearn.
kuva 30.11. 01:02 Hannu Peltola  
  Punainen auto on nimenomaan Ford Crown Victoria vuodelta 1953 eli nappitunnistus! Paloautoa on tosiaan vaikea / mahdoton tunnistaa peräpeilistä, mutta kyseessä on Mack B Series. Tässä kuvassa näkyy vähän kuonoa: http://vaunut.org/kuva/120811?s=1

Tumwater on varmaan kaikille aika tuntematon paikka, mutta lopputuote on kyllä Washingtonissa hyvin tunnettu!
kuva 30.11. 00:59 Hannu Peltola  
  Totta Eljas, minulla tuli bussin mallista ajatusvirhe. Supercruiserhan on myöhempää perua...
kuva 29.11. 23:43 Hannu Peltola  
  Öljy oli ilmeisesti sotien jälkeen erityisen edullista ja USA:ssa monet rautatieyhtiöt muuttivat höyryvetureita öljypoltolle. GN:llä karkeasti noin puolet höyryistä kulki öljyn voimalla 1940-luvun lopulla ja #124 oli yksi niistä.

Supercruiser näki päivänvalon tosiaan vasta 1954, mutta en voinut välttää kiusausta hankkia tällaista radalleni! Bussi on muuten kyltitetty Los Angelesiin eli varsinainen pitkän matkan vuoro on kyseessä.

Ai niin, unohdin kommentoida aseman kattoa. Se on mallivalmistajan valmista teippinauhaa, joka tuottaa oikein uskottavan näköisen katon. Asennuksen jälkeen sitä on kevyesti säistetty.
kuva 29.11. 23:29 Hannu Peltola  
  Everettin varsinainen asema ( https://upload.wikimedia.org/wikipedia/c​ommons/0/08/Everett_Depot_1900%27s.jpg ) ei ole vielä valmistunut GN:n timpureiden toimesta ja tähän kuvaan tuuraajaksi joutui Snohomishin asemarakennus. Muutenkin maisemassa on vielä yksityiskohtia tekemättä: etualan betonimuuri tulee säistää, kiskot maalata ruosteella, asemalle lisätä ihmisiä, taustan talon katto puuttuu, vaikka sitä ei tästä kuvasta huomaa, jne. jne. Pienoisrautatie on loppumaton työleiri...
kuva 29.11. 23:20 Hannu Peltola  
  Mitäs Heikki sanot autoista?
kuva 29.11. 23:20 Hannu Peltola  
  Harbor cafe on perinteinen 1900-luvun alun tai 1800-luvun lopun False Front -puurakennus. Tämä on rakennettu löytämäni vanhan 1940-luvun valokuvan perusteella, jossa aika paljon tämän näköinen rakennus nökötti Terminal Avenuen varrella. Rakennuksen päällä oli myös samanlainen kyltti. Olympia Beer on kotoisin Tumwaterista Washingtonin osavaltiopääkaupungin Olympian läheltä ja se on myös oikeasti todella hyvää!
kuva 29.11. 23:14 Hannu Peltola  
  Heikillä on loistava autotuntemus! Kyllähän se on vuoden 1950 DeSoto. Veturi on 1890-luvun alusta ja esikuva oli liikenteessä niinkin pitkään kuin vuoteen 1947. Viimeiset vuotensa veturi vietti GN:n lukuisilla Keskilännen sivuradoilla. Vaunusto on niinikään 1890-luvulta ja vielä 1920-luvulla GN käytti näitä Seattlen ympäristössä. Ensimmäinen vaunu on RPO - Railroad Post Office.

Kivimuurin kikka on Noch; tuo on valmista elementtiä, jota olen muokannut tähän paikkaan sopivaksi. Paikallinen puutarhuri ei ole tosin vielä istuttanut villiviiniä peittämään kivimuurin päässä näkyviä halkeamia...
kuva 29.11. 23:02 Hannu Peltola  
  DB:llä tarkistusnumerot tulivat käyttöön 1968. Toisaalta museokalustossa ei välttämättä ole tarkistusnumeroita, numeron olemassaolo varmaan riippuu siitä, minkä vuoden mukaiseen ilmiasuun veturi on museoitu. Jotenkin kuvan värimaailmasta tulisi mieleen, että se olisi otettu 1980- tai 1990-luvulla.
kuva 29.11. 22:54 Hannu Peltola  
  Täytyy sanoa, että tämän auton merkkiä en ollut tunnistanut. Pikaisen googlauksen perusteella Mack EH näyttäisi oikein sopivalta ja varmasti myös mallivuosi 1948-49 on varsin lähellä.