Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.03. 14:23 | Hannu Peltola | ||
| No, ainakin tuonti-Fiateja... | ||||
|
26.03. 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Täältä myös täsmennys, että lähinnä pienen hymynkareen nostatti Esan esille nostama termi Kouvola-tukka. Aikaisemmin olen kuullut puhuttavan Pudasjärvi-tukasta. Missään nimessä en kommentoinut kuvan henkilöä! | ||||
|
|
26.03. 02:22 | Hannu Peltola | ||
| Olen kuullut Pudasjärvi-tukasta, mutta tämä on selvästi samaa genreä. | ||||
|
25.03. 23:43 | Hannu Peltola | ||
| No niin, nyt ehdin vastata tähän Esan viestiin. Ei ollut sattumaa, että Seattlen alueesta muodostui amerikkalaisen lentokoneteollisuuden keskus. Seattlelainen William H. Boeing aloitti lentokoneiden rakentamisen Seattlen eteläpuolella alueella, joka nykyisin tunnetaan Boeing Fieldinä, jo vuonna 1916. Washington osoittautui loistavaksi sijainniksi lentokonetehtaalle: alumiinimalmia oli saatavissa verrattain läheltä Oregonista ja Montanasta, mutta ennen kaikkea Washingtonissa oli saatavissa käytännössä loputtomasti halpaa sähköä, joka on tosiaan tärkeä tekijä alumiinin valmistuksessa. Sähköntuotannosta vastasi mm. Seattle City Light, jonka valtavat vesivoimalat Skagit-joella tuottivat vuosikymmeniä niin paljon sähköä, kuin Seattle pystyi kuluttamaan. Edelleen noin kolmasosa Seattlen sähköstä tulee Skagit-joelta ( https://vaunut.org/kuva/136079?s=1 ). Washingtoniin syntyi kaksi alumiinteollisuuden keskittymää: Asarcon valtava rikastamo ja sulattamo Tacomaan Seattlen eteläpuolelle ja toinen vastaava laitos Wenatcheehen Keski-Washingtoniin. Kummankin kuljetukset hoituivat näppärästi Great Northern Railwayllä! Boeingille halpa ja mittavasti saatavilla oleva alumiini sekä halpa sähkö olivat merkittäviä kilpailuetuja ja ei ole sattumaa, että Boeing on dominoinut maailman siviililentokonemarkkinoita. Päätuotantolaitos on nykyisin Mukilteossa Seattlesta noin 40 km pohjoiseen, mutta Boeing Field on edelleen tärkeä paikka mm. lentokoneiden testauksiin. Boeingin pääkonttori oli vuodesta 1916 2000-luvun alkuun Seattlessa. |
||||
|
25.03. 22:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Ohhoh, ei ole koskaan tullut mieleeni, että Masalassa on ollut näin suuri asemarakennus! Tämä on selvästi samaa sarjaa Kirkkonummen ja Kauklahden aseman kanssa, mutta lisäsiiven myötä suurempi kuin kumpikaan näistä. | ||||
|
25.03. 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Upea paikka ja hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Viertola 21.3.2026 |
22.03. 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, oikein loistava kuvasarja harvinaisesta kohteesta! Ennen tätä en ollut edes kuullut Viertolan seisakkeesta. | ||||
|
22.03. 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Alemman ratatason ratakaavio löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/179549?s=1 Delta Yard oli radan ylivoimaisesti vilkkain asema ja ajoilloissa aina kaikkein kokenein kuljettaja toimi Delta Yardin päivystäjänä. Ratapiha oli pieni, mutta erittäin vilkas. Jokainen itä-länsi -pääradalla kulkeva tavarajuna vaihtoi siellä vaunuja ja lisäksi ratapihalta lähtivät paikallistavarajunat Everettin satamaan, Anacortesiin, Seattleen ja Skykomishiin (radalla USS Spokane). Kaksi kertaa ajoillassa Puget Sound Pulp & Paperin paperitehtaan vaihtoveturi toimitti lähteviä vaunuja yhdysliikenneraiteelle ja samalla paperitehtaalle toimitettiin saapuvia vaunuja. Delta Yardin päivystäjällä ei ollut rauhallista hetkeä! Minun versioni Delta Yardista oli huomattavasti esikuvaansa pienempi, mutta yhtä vilkas: https://vaunut.org/kuva/136312?paik=delta Monroe oli toinen asema radalla, jossa oli kokoaikainen päivystäjä. Tämä tehtävä ei ollut aivan niin hektinen ja monesti ajoillan puolessa välissä joku linjakuljettajista vaihtoi tehtäviä Monroen päivystäjän kanssa. USS Spokaneen ( https://vaunut.org/kuva/178339?s=1 ) mahtui kolme kokonaista junaa ja usein sijoitin ratapihan vaihdekujalle neljänneksi junaksi Anacortesin malmijunan ( https://vaunut.org/kuva/120717?s=1). USS Spokanen kapasiteetti oli pienempi kuin länsipään säilytysratapihan Interbayn. Tätä tasapainottamaan ajoiltaa aloitettaessa Monroen ratapihalla oli kaksi junaa. Pääradalla junat liikkuivat USS Spokanen ja Interbayn välillä ja henkilöjunia lukuunottamatta jokainen juna joutui tekemään vaihtotöitä (vaunujen jättöjä ja ottoja) eri asemilla. Henkilöjunilla piti huolehtia aikataulunmukaisista pysähdyksistä. Pääradalla liikkuivat tyypillisesti seuraavat junat: - The Empire Builder ( https://vaunut.org/kuva/125986?s=1 ) - The Fast Mail, eri suuntaan kuin the Empire Builder ( https://vaunut.org/kuva/160800?s=1 ) - Tavarajuna 401 1st Section (Minneapolis-Seattle) - Tavarajuna 402 1st Section (Seattle-Minneapolis) ( https://vaunut.org/kuva/125384?s=1 ) - Anacortesin malmijuna (USS Spokane - Anacortes - USS Spokane) - Tavarajuna 401 2nd Section (Minneapolis-Seattle) - Tavarajuna 402 2nd Section (Seattle-Minneapolis) - Northern Pacificin ylimääräiset tavarajunat (Sumas-Snohomish-Seattle ja Seattle-Snohomish-Sumas) ( https://vaunut.org/kuva/125801?s=1 ) - paikallistavarajuna (Delta Yard - Skykomish, tämä jäi yleensä Monroen ratapihalle ajoillan päätteeksi) ( https://vaunut.org/kuva/160973?s=1 ) |
||||
|
21.03. 11:23 | Hannu Peltola | ||
| Wau, en ole tiennytkään, että Suomessa on ollut tällainen kalkkikaivos. Tämä suorastaan huutaa mallintamista H0-mittakaavassa! Koosta Into nämä Förbyn kuvat omaksi sarjakseen, niin löytyvät helpolla samasta paikasta jatkossa! |
||||
|
21.03. 11:19 | Hannu Peltola | ||
| Minun piti kanssa etsiä Googlen kartasta. Ilmeisesti Särkisalossa Hangon ja Perniön välillä. | ||||
|
20.03. 23:55 | Hannu Peltola | ||
| Puijon tornia pitää kyllä todella etsiä! | ||||
|
19.03. 15:16 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa kaikki raiteet ovat paikoillaan, mutta mittakaava on parhaimmillaankin suuntaa antava. Amerikkalainen piirto-ohjelmisto ei ymmärtänyt kaikilta osilta metrisiä mittoja ja mm. ratapöydät taitavat olla imperiaalisilla mitoilla. Interbay ja Vancouver olivat molemmat piiloratapihoja, jotka käytännössä erotti toisistaan W Dravus St:n maantiesilta. Kanadan liikenteeseen oli varattu yhteensä kolme pitkää raidetta kummankin suunnan liikenteeseen ja oli selvää, etten pystynyt simuloimaan lähellekään esikuvan liikennemääriä. Ratkaisuna oli, että liikenteessä oli tavarajunapari 711/712, toinen Seattlen suuntaan ja toinen Vancouverin suuntaan sekä yksi raide henkilöjunille, jossa oli peräkkäin The International -pikajuna ja the Puget Sounder -henkilöjuna. Vuoroajoilloissa näiden henkilöjunien suunta muuttui joko Seattlen tai Vancouverin suuntaan. Anacortesin liikenteeseen Interbayllä oli yksi pitkä raide, jolle mahtui lyhyt henkilöjuna ja tavarajuna. Liikenne sinällään oli riittävää esikuvaan nähden, mutta junat tuli ajaa tietyssä järjestyksessä. Interbayssä oli säilytysraiteet kuudelle itäänpäin menevälle junalle. Tämä kattoi liikennetarpeesta alle puolet ja noin puolikas esikuvan henkilöjunista ja 1/3 tavarajunista pystyi liikkumaan radalla. |
||||
|
19.03. 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Erkki, kansalliskirjaston uutisessa oli kyse naapuriveturisarjasta, Nohabin valmistamista ЭШ-vetureista (Ш = Shvedskij). | ||||
|
18.03. 22:15 | Hannu Peltola | ||
| Finglish on tosi coolia, croppaaminen tarkoittaa suomeksi rajaamista... | ||||
|
18.03. 21:20 | Hannu Peltola | ||
| Ja kuka vielä kehtaa väittää, että Märklinin kiskojen keskinastat eivät ole esikuvanmukaisia! | ||||
|
Kuvasarja: Näkökohtia vaunujen rakentamisesta |
18.03. 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja hauskoja kuvia! Liitä Esa muutkin sarjan kuvat tähän kuvasarjaan. | ||||
|
18.03. 16:07 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kartta tuli satunnaiskuvana ja tämä on huisin mielenkiintoinen! Karttaan on merkitty keskustan spårareitit, tämä on mielenkiintoinen yksityiskohta. Rautateistä ja rantaviivasta voi tehdä muutamia havaintoja: - Hernesaari on vielä täyttämättä ja ratayhteys sinne puuttuu. Fordin tehdas valmistui alueelle muistaakseni 1940 ja ratayhteys varmaankin samanaikaisesti. - Munkkisaareen ei ole piirretty ratayhteyttä Helsingin telakalle, tällainen kuitenkin on ollut. Tietääkö kukaan, milloin tämä ratayhteys valmistui? - Jätkäsaari on vielä puoliksi täyttämättä ja rataverkosto tulisi vielä laajenemaan. - Samoin Ruoholahti on osin täyttämättä ja rataverkko laajenisi myös täällä. - Mikä tehdas tai rautatieasiakas on ollut vuonna 1931 Ruoholahden ratalinjan päässä? Alkon tehtaat tai kaapelitehdas eivät olleet rakennettuina vielä tuolloin. |
||||
|
18.03. 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Esa! Itse ehkä oikaisisin vähän ja käyttäisin pohjamateriaalina esimerkiksi Kibrin satamanosturin yläosaa, jonka voisi suomalaistaa. Kuvan kaltainen nosturikiskotus olisi varsin suoraviivaista toteuttaa erilaisista muoviprofiileista ja mm. H0-siltarakennussarjojen osista. https://www.passion132.com/gb/building/130741-kibri-38510-ho-187-twin-control-gantry-crane-4026602385105.html |
||||
|
16.03. 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmalla näkyy hivenen punaiseksi maalatun Everett Shipping Supplies -liikkeen rakennusta. Tästä kuvasta ei erota rakennusta ja sen julkisivua, mutta se on toinen yhdestä Heljanin Edison Works -rakennussarjasta tekemäni rakennus, yksi rakennuksista on tämä kalapakkaamo: https://vaunut.org/kuva/73668?s=1 | ||||
|
16.03. 22:46 | Hannu Peltola | ||
| Vancouverin rakennukset ovat City Classicsin korkeampia kaupunkitaloja. Talot on toteutettu kahdesta erilaisesta perusmallista. Vasemmanpuoleisin talo on puolikkaaksi leikattu pelkkä takaosa vastaavasta talosta kuin toiseksi vasemmanpuoleisin, joka on samanlainen kuin toinen talo oikealta. City Classicsin rakennussarjat ovat kokonaan valkoisia eli talot kaipasivat maalia! Taloissa ei ole sisustusta, mutta asensin ikkunoihin paperista tehdyt keltasävyiset rullaverhot, nämä olivat hyvin tyypillisiä Pohjois-Amerikan kaupunkitaloisssa 1940-luvulla. Toinen talo vasemmalta sai takaosaansa pakolliset paloportaat. Lain mukaan myös vasemmanpuoleisessa talossa tulisi olla paloportaat, mutta jätin ne vaihtelun vuoksi pois. Toivottavasti Vancouverin palotarkastaja ei tule tarkastukselle! Katoille asensin erilaisia hormeja, ilmastointikoneita ja muuta sälää, mitä sattui olemaan käytettävissä. Talot on koristeltu 1940-luvun tyyliin mainoksilla, joista Coca-Cola -mainos on tehty peilikuvana ja tässä kuvassa se heijastuu oikeinpäin taustan peilistä. Talot on lopuksi säistetty sopivasti. Valkoinen Buick on asennettu tarkasti toisena oikealla olevan talon seinustalle niin, että sen näkee ainoastaan heijastuksena peilistä. |
||||
|
16.03. 22:35 | Hannu Peltola | ||
| Rakennuksen pääosana on tosiaan toiminut Heljanin Edison Works -malli. Rakennussarja oli erittäin käyttökelpoinen: se on todella pitkä kaksikerroksinen puurakennus ja yhdestä rakennussarjasta riitti osia kolmeen erilliseen rakennukseen. Tämän kalapakkaamon siipirakennukset ovat Bachmannin latorakennuksen osista koottuja. Katoilla olevat hormit ja venttiilit ovat jälleen "miljoonalaatikosta". Puinen laituri on koottu IHC:n osista. Maalasin laiturin ja rakennuksen, kyltitin rakennuksen ja säistin kokonaisuuden kevyesti. | ||||
|
16.03. 22:29 | Hannu Peltola | ||
| Burlingtonin pikkukaupungin rakennukset ovat Heljanin vanhoja rakennussarjoja yhdysvaltalaisista kaksikerroksisista kaupunkitaloista. Kaupungissa on sekä puu- että tiilitaloja ja vaikka rakennukset eivät ole suoraan Burlingtonista, kaupungista tuli ihan uskottava. Mallit ovat niin yleisiä, että vastaavia on ollut jokaisessa amerikkalaisessa pikkukaupungissa mukaan lukien Burlington. Nämä rakennukset on valmistettu aika pitkälti ohjeiden mukaan, maalasin ne sopivilla väreillä, kyltitin liikehuoneistot Burlingtoniin sopiviksi ja säistin rakennukset kevyesti. Tämä etummainen keltainen talo on vastaava, mikä toimi Everettin Harbor Cafen toisena raaka-aineena: https://vaunut.org/kuva/123547?s=1 |
||||
|
|
16.03. 22:23 | Hannu Peltola | ||
| Harbor Cafen rakennus on rakennettu kahdesta Heljanin aikanaan valmistamasta puurakenteisesta kaksikerroksisesta yhdysvaltalaistyyppisestä kaupunkitalosta. Leikkasin rakennuksista alakerrokset pois, talon päädyt ovat toisesta talosta ja katon savupiippu ja venttiilit "miljoonalaatikosta". Harbor Cafe -kyltti on tehty pitkästä tavarasta muoviprofiilista ja -levystä. Maalasin rakennuksen esikuvan mukaisesti valkoiseksi. Olympia Beerin logo löytyi netistä ja siitä sai oivan mainoksen talon kylkeen. Vanhassa kirjassa oli kuva Everettin satamasta 1920-luvulla ja silloin juuri tässä Terminal Avenuen varrella oli hyvin tämäntyyppinen Harbor Cafe. Malli ei ole missään nimessä millintarkka, mutta uskon, että vanhat everettiläiset tunnistaisivat rakennuksen! |
||||
|
16.03. 22:15 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rakennus on aloittanut elämänsä kahtena Grandt Linen Fruit Packing House -hedelmäpakkaamona. Jatkoin yhtä rakennusta toisella vastaavalla, josta olin leikannut toimistosiiven pois. Talo on maalattu vannehopealla spraymaalipurkista, ikkunat ja kattotuet vihreällä, rakennus on kyltitetty Burlington Fruit Growers' Co-Opin nimiin ja sotkettu sopivasti. Jälleen hauska projekti! | ||||
|
16.03. 19:14 | Hannu Peltola | ||
| Nostetaan tämä kuva esille, kun kerran tuli satunnaiskuvana! Tässä on talvinen junakuva parhaimmillaan! | ||||
|
16.03. 19:07 | Hannu Peltola | ||
| Tuo Kiviniemi-Antrea -rata on rakennettu erityisesti hyökkäys- ja logistiikkauraksi puna-armeijalle (anteeksi Venäjän armeijalle)! Rauhanaikaisella liikennetilanteella ei ole mitään merkitystä Venäjälle... | ||||
|
15.03. 11:39 | Hannu Peltola | ||
| ALCOa minäkin veikkaisin (tai jotain tytäryrityksistä). | ||||
|
14.03. 02:11 | Hannu Peltola | ||
| Snohomish Co-Opin varasto on aloittanut elämänsä Walthersin Rural Grain Elevator -viljavarastorakennuksina. Minulla tuli jostain syystä ostettua kolme kappaletta kyseistä rakennussarjaa ja tähän rakennukseen päätyi pääosat kahdesta sarjasta. Liitin kaksi rakennusta peräkkäin, madalsin yläkerrosta merkittävästi ja rakensin peltikatot Walthersin osista. Maalasin rakennuksen, kyltitin sen Co-Op:n rakennukseksi ja säistin sen kevyesti. Hauska projekti! | ||||
|
14.03. 01:46 | Hannu Peltola | ||
| Minun painokseni Weyerhaeuserin Mill A:sta oli melkein karikatyyri todellisesta laitoksesta, Mill A oli yksi koko maailman ehdottomasti suurimmista sahalaitoksista ja tätä suurempi oli ainoastaan Weyerhaeuserin Mill B, joka sekin oli Everettissä! Vasemmalla näkyvä rakennuksen osa on alkujaan Walthersin Ice House -jäävarasto. Ostin näitä rakennussarjoja aikanaan kaksi, jotta sain rakennettua riittävän pitkän jäiden lastauslaiturin. Toinen varastorakennus jäi ylimääräiseksi, mutta se sai uuden elämän täällä Everettissä. Tein rakennukseen lisäsiiven jostain rakennussarjasta ylijääneistä osista. Mill A:n oikea puoli oli lähtöisin Walthersin Midstate Marble Products -kivituotefirman rakennussarjasta, jota muokkasin vahvasti. Asensin rakennuksiin venttiileitä, tuulettimia ja muita detaljeja. Maalasin rakennukset punaiseksi, kyltitin ne Weyerhaeuserin rakennuksiksi ja säistin niitä kevyesti. Taustan kuva on otettu Everettistä hyvin läheltä oikeaa kohtaa. Taustakuva oli tarkoitettu nimenomaan tähän kohtaan, mutta en tullut koskaan kiinnittäneeksi sitä. Käytinkin sitä useammassa Everettin kuvassa taustana ja valokuvauksen jälkeen palautin kuvan tälle paikalle. |
||||
|
|
14.03. 01:15 | Hannu Peltola | ||
| PSP&P:n tehdasrakennuksen pohjana on toiminut Walthersin Front Street Warehouse -rakennussarjat. Rakennussarja on yksinäänkin jo varsin suuri, mutta rakensin kahdesta yhteenliitetystä rakennussarjasta varsin mittavan teollisuusrakennuksen: rakennus on n. 80 cm pitkä ja 30 cm korkea. Rakennuksen syvyys on vähän nirkoinen 15 cm, mutta tämä ei haitannut minua, koska asensin rakennuksen seinää vasten eikä syvyyden puute kiinnitä huomiota. Perusrakennus on tehty Walthersin ohjeiden mukaisesti, mutta suljin osan ikkunoista tiiliseinällä, asensin rakennukseen erilaisia tuulettimia ja venttiileitä sekä tietysti amerikkalaisessa rakennuksessa pakolliset paloportaat. Maalasin rakennuksen tiilenpunaisella, tein laastisaumat vahvasti ohennetulla harmaalla värillä, joka soljui hyvin saumoihin, kyltitin rakennuksen käyttötarkoitukseen sopivaksi ja säistin sen kevyesti. Veturi on vakiomallinen Bachmannin 0-6-0 Saddle Tank Switcher, jossa on äänikortti, hauska pieni puhisija! Minun piti laittaa veturiin PSP&P:n logo ja numero 2, mutta nämä jäivät (vielä) tekemättä. |
||||
|
|
14.03. 00:49 | Hannu Peltola | ||
| Yksi minun lempitöitäni pienoisrautateiden rakentamisessa on rakennusten rakentaminen ja American Aluminumin tehdasrakennusten rakentaminen on ollut yksi hauskimpia projekteja! Vasemmalla oleva sulattamorakennus on tehty "pitkästä tavarasta": erilaisista Evergreenin muovilevyistä, profiileista, putkista ja tikkaista. Kattotuulettimet ovat Walthersin tuotantoa. Oikealla oleva valssaamo on kokoelma muokattuja valmismalleja. Etualalla on Heljanin moderni veturitalli, johon tein ylimääräisiä ovia, asensin tikkaita ja katolle asensin jälleen Walthersin tuulettimia. Putkistot ovat Evergreenin putkia. Takimmaisena oleva rakennus aloitti elämänsä Walthersin New River Mining -rakennuksena. Rakennuksessa minua viehätti kolmitasoinen rakennelma ja vahva raskaan teollisuuden pohjamaku! Rakennus on alaosastaan vahvasti muokattu, tein siihen muun muassa ylimääräisiä seiniä ja korotin alkuperäistä rakennusta. Kattolinja on suoraan Walthersin rakennussarjasta. Asensiin rakennukseen myös useita uusia erikokoisia ovia, putkistoja, savupiippuja ja Walthersin tuulettimia. Maalasin rakennukset spraymaalilla "vannehopean" väriseksi, kyltitin rakennukset paikkakuntaa ja käyttötarkoitusta kuvaaviksi, säistin rakennukset ja lopuksi asensin tikkaille muutamia H0-ukkeleita. Todellisessa elämässä Anacortesissa Washingtonin osavaltiossa ei ole ollut alumiinisulattamoa. Alumiiniteollisuus on kuitenkin vahvasti läsnä Washingtonissa ja lähin todellinen alumiinisulattamo oli Tacomassa Seattlen eteläpuolella. Tämä Asarcon rakennuskompleksi oli yllättäen hyvin pajon tämän minun mallini kaltainen! |
||||
|
13.03. 23:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Kyllä kesä on upea vuodenaika ja Pasin kuvat upeita! | ||||
|
13.03. 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Jatketaan vielä, tämä alkaa jo saada koomisia piirteitä ja pahoitteluni jo ennalta huonosta huumorista! Kokeile Esa seuraavaksi peilikuvaa! |
||||
|
|
13.03. 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Tilanne on selvästi jo perkelöitynyt, kun Esa pyytää pimeyden voimia auttamaan! Voisiko ylläpito auttaa näiden Esan kuvien kanssa? | ||||
|
11.03. 21:59 | Hannu Peltola | ||
| Esa, valitse kännykkäsi kuvagalleriassa tämän kuvan kohdalla kynän mallinen kuvake ja sen alta löytyy kuvan kääntötyökalu (neliö, jota kiertää nuoli). Käännä kuva tällä työkalulla, talleta se ja lataa uudelleen Vorgiin. | ||||
|
11.03. 07:32 | Hannu Peltola | ||
| Sympaatinen vehje ja raitioverkkojen tavaraliikenne on aina mielenkiintoista! | ||||
|
04.03. 17:13 | Hannu Peltola | ||
| Jotenkin epäilen, että Esa ei tarkoita tällaisia: https://varusteleka.com/products/ranskalaiset-kuorikintaat-ylijaama-fi | ||||
|
03.03. 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Asiaa, V8 on herrasmiehen kulkuväline! Omakin kulkuväline on vaivihkaa jäänyt muutamassa kuvassa taustalle: https://vaunut.org/kuva/175938?s=1 | ||||
|
|
03.03. 15:55 | Hannu Peltola | ||
| Mikä kone Bemussa on? | ||||
|
02.03. 21:13 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyllä tämäkin faktanpoikanen taisi jossain aivopoimussa makailla, vaikka ei nyt ihan aktiivimuistissa ollutkaan! | ||||
|
|
01.03. 23:42 | Hannu Peltola | ||
| Vähän ajattelinkin, että Reijo kyllä tiesi kenestä puhuttiin! Kirjoitin tulevaan kirjaan eilen uuden luvun "Twenty short stories from Pacific Northwest" ja tämä kuva kuvateksteineen on osa tuota lukua. Kuvateksti on sinällään poikkeava, että tein alkuperäisen tekstin kirjaan englanniksi ja käänsin sen sitten Google Translaterilla takaisin suomeksi. Google tuotti ihan hyvän suomennoksen! |
||||
|
26.02. 10:34 | Hannu Peltola | ||
| Voi vaan kuvitella, miten tuosta kuljettimesta kuuluu tasaisin väliajoin PLOP, PLOP, PLOP, kun rottapallero tömähtää vaunuun viljapedille... | ||||
|
23.02. 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Jos kuva on pääkaupunkiseudulta, juna olisi menossa Helsinkiin (Paikut olivat aina kuono kohti Helsinkiä). Voisiko tämäkin kuva olla Kökkelistä? | ||||
|
17.02. 21:41 | Hannu Peltola | ||
| Minulla on tähän rataan liittyvä kirja valmistumassa, julkaisu tapahtuu sopivasti kevään pienoisrautatiepäivillä Hyvinkäällä. Kirjasta tulee suuriformaattinen n. 200-sivuinen opus. | ||||
|
08.02. 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Hyvää pohdiskelua kuvasta! Tämä oli alkuperäinen kuva, josta ChatGPT:n kanssa lähdimme liikkeelle: https://vaunut.org/kuva/160552?s=1 | ||||
|
08.02. 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Aneby on Mjölbyn ja Nässjön välillä Östra Stambananilla. Kaksoisraide Nässjöhön valmistui 1921 ja pohjoiseen Finnarydiin 1926. Rataosa sähköistettiin 1933 eli se on myös tämä kuvan ensimmäinen mahdollinen kuvausvuosi. Stig Lundinin kotisivut tarjoavat myös Anebystä hengästyttävän määrän tietoa: https://stiglundin.se/jarnvag/18116952/osb/linje/aneby.htm Veturi on joka tapauksessa D-sarjaan kuuluva, mutta olisin tulkitsemassa puskinpalkin vasemmalla puolella olevan numeron 14x-alkuiseksi. Veturissa on myös teräshytit perinteisen puukorin sijaan. Tällöin vaihtoehtoina olisivat veturit #142 tai #144. Kumpikin näistä vetureista oli valmistunut Asealla vuonna 1925, mutta vuonna 1934 ne muutettiin tavarajunanveturiksi alasarjaan Dg. Näissä välitys oli muutettu niin, että suurin sallittu nopeus oli ainoastaan 70 km/h (vuodesta 1936 75 km/h). Teräshytit oli muutettu vetureihin vuonna 1936. Jos tulkintani veturin numerosta pitää paikkansa, kuvaushaarukka on vuodet 1936-1944. https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=20&litra=D&typenr=1 Kuvan juna on varsin tyypillinen ruotsalainen 1930- ja 1940-luvun henkilöjuna. Sinällään Dg-sarjan tavarajunanveturin käyttö henkilöjunassa ei ole poikkeuksellista, useimmille junille riitti hyvin veturin 75 km/h nopeus. Junassa on ensimmäisinä vaunuina G- ja Gs-sarjan umpitavaravaunut kiitotavaralle, yksi telimatkustajavaunu, yksi joko kaksiakselinen tai telimatkustajavaunu ja viimeisenä F-sarjan konduktöörivaunu. Veturista suoraan vasemmalle on muinainen moottoriresiina. Mielenkiintoinen kuva kaikkinensa! |
||||
|
06.02. 16:18 | Hannu Peltola | ||
| Esan versio Meksikon pikajunasta oli oikein osuva! | ||||
|
|
06.02. 13:50 | Hannu Peltola | ||
| Kuten kaikki varmasti huomasivat, kuvaa on käsitelty tekoälyllä. Pohjakuvana oli pienoisrautatiestäni ottamani kesäkuva, jonka ChatGPT muutti tällaiseksi. Tämä oli minulla ensimmäinen kokeilu muokata kuvia tekoälyllä. Suhtaudun näihin vähän kaksijakoisesti. Toisaalta lopputulos on dramaattinen, mutta aika vähän kuvassa on enää itse toteutettua! Periaatteessa tekoälyn muokkaama kuva on vain yksi vähän laajempi muokkauskeino, mutta tekoälyn käyttö lienee syytä mainita kuvan yhteydessä. Toivottavasti myös jatkossa kuvista ehdottomasti suurin osa on luonnollisia, mutta joissain tapauksissa tekoälyllä saattaa olla jatkossa paikkansa mm. vanhan historiallisen kuvan elävöittämisessä. Itse vierastan tekoälyn kokonaan luomia kuvia varsinkin, jos tekoälyn käyttöä ei mainita. |
||||
|
|
05.02. 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Kerta kaikkiaan päheä! | ||||
|
04.02. 14:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on selvästi suunniteltu suurten saksalaisten kissapetojen siirtelyyn. Aikaisempi Wehrmachtin versio niinikään kissaeläinten siirtelyyn näytti tältä: https://vaunut.org/kuva/161667?s=1 | ||||
|
03.02. 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Voiko tuo mulatin vasemmalla puolella oleva vaunu olla alkujaan venäläinen? Se on matalampi kuin mulatti ja kattovarustus vaikuttaa venäläiseltä. | ||||