Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025	29.12. 00:26	John Lindroth
		Mielenkiintoinen kapsu kuvasarja!
	29.12. 00:00	Ari-Pekka Lanne
		Autoilu on. Nyt kun asia alkoi debatin myötä itseäkin hieman kiinnostamaan, kaivoin autotallista sen kamalan polttoainekuittikasan, joka on kerääntynyt vailla järjellistä ― ennen tätä pohdintaa ― syytä. Olen saanut kuvan ysisatkun polttamaan hieman epäpuhtaassa ― mukana jopa joitain pätkiä pöllikuormaisen peräkärryn vetoa nurkissa ― maantieajossa hieman alle 8 l/100 km. Puhtaassa valtatieajossa saattaisi 7,5 l/100 km hyvinkin olla mahdollinen.
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025	28.12. 23:39	Hannu Peltola
		Kiitoksia Esa! Pitääkin ensi kerralla ottaa kenttälapio mukaan!
	28.12. 23:39	Juha Toivonen
		Julian mukaan Riipassa poistettiin Sr1 veturit, ja 262:n veto Kokkolaan tapahtui vain yhdellä Deeverillä. Jos näin oli, niin miksi Sudet jäivät Riippaan?
	28.12. 23:23	Uwe Geuder
		Dolní ja nádraží ovat sanoja, jotka tulevat Tšekin rautateillä vastaan aina välillä ja minä unohdan aina mitä ne tarkoittavat. Kun etsin vähän verkosta, nádraži lienee rautatieasema, esiintyy myös lyhenteessä hl. n. = päärautatieasema. Dolní kai ala-, alempi. Dolní nádraží siis alempi rautatieasema tai ala-asema. Näkee, ettei Suomessa ole rautateitä vuoristossa, vastaavia ratkaisuja ei ole. Tuo rata näyttää varsin mielenkiintoiselta: https://en.wikipedia.org/wiki/Karlovy_Vary%E2%80%93Johanngeorgenstadt_railway Niin paljon kohteita, jossa voisi käydä ja niin vähän aikaa...
Kuvasarja: Skagit River Railway – ainutlaatuinen rautatieyhtiö jylhän vuoriston keskellä	28.12. 23:21	Hannu Peltola
		Youtubesta löytyi todella mielenkiintoinen video Skagit River Railwaystä: https://www.youtube.com/watch?v=sb89vRx6yTw
	28.12. 23:15	Rasmus Viirre
		On 2816 sentään yhä yhtenä kappaleena Oulussa..
	28.12. 23:03	Uwe Geuder
		Ihmettelin, mitä ranskalaisveturi tekee Sveitsissä. Ei kai kasaininvälinen museoliikenne ole kovin yleistä. Mutta internet tiesi vastauksen: https://locomotive.fandom.com/wiki/SNCF_No._1-241.A.65 Poistettu SNCF:n liikenteestä 1965, 1968 siirretty Sveitsiin museokäyttöön.
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025	28.12. 22:48	Esa J. Rintamäki
		Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja, Hannu-serkku! Mietin tässä vaan, että mahtaisiko kenttälapion terän parin lapionpiston syvyydeltä löytyvä tyypillinen "sorakuoppahiekka" kertoa ratapenkaksi epäilyn osuvan kuinka oikeaan?
	28.12. 22:37	Esa J. Rintamäki
		Taidokkaasti nikkaroitu portti.
	28.12. 22:34	Esa J. Rintamäki
		Onko tämä tie jollain tavoin tiehoitokunnan "omaisuutta"? Jos on, niin en ihmettele liikennemerkin visuaalisuuden säilyneisyysasteen tasoa...
	28.12. 22:29	Esa J. Rintamäki
		Ilmoitettiinpa Hesarissa tänään myös Brigitte "BB" Bardotin kuolleen...
	28.12. 22:23	Esa J. Rintamäki
		Herra Pasi, talvipäivän seisauksesta on kulunut viisi päivää, kun kuvasit Hillosensalmen kohtaajan. Hyvä kuva muuten! Huomennakin päivä on siinä parisen minuuttia pitempi. Kyllä se siitä taas lähtee suttaantumaan..
	28.12. 21:37	Ida Puolakanaho
		Kyllä silmä leppää tässä kuvassa.
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025	28.12. 21:01	Hannu Peltola
		Tänään 28.12.2025 rautatiearkeologia jatkui Las Palmasin vanhan 6 km raitiolinjan läpikävelyllä. Siitä ei tosin saa kuvasarjaa Vorgiin, jäljellä ei ole lähes mitään raitiotiehen viittaavaa.
	28.12. 21:00	Petri Nummijoki
		Kun meillä päin todettiin Saab 900 laiskaksi ohituskiihtyvyydeltään noin 35 vuotta sitten niin vertailukohtana oli 1980-luvun lopun Carina II 1,6 l moottorilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Carina#Carina_II_(AT171_/_ST171_/_CT170)_(1988%E2%80%931992) Asia tuli mieleen, kun edellä mainittiin, että Saab 900:lla kulutus olisi lähes 10 l/100 km. Carina vie sekalaisessa ajossa noin 7 l/100 km ja puhtaassa matka-ajossa 6 l/100 km lienee mahdollinen.
	28.12. 20:22	Christian Pakisjärvi
		Ylirauma on nykyään Yliraumo. Missähän kohtaa on muuttunut nimi?
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025	28.12. 20:18	Hannu Peltola
		Kiitoksia Timo!
	28.12. 20:03	Hannu Peltola
		Kiitoksia tiedosta, päivitän myös kuvatekstin.
	28.12. 20:01	Timo Salminen
		Tämä rakennus on vuodelta 1894. Viite: Jorma Kallenautio, Lopen historia I, 1976, s. 240.
	28.12. 20:00	Hannu Peltola
		Voi kyllä hyvin olla, olen tämän paikkakunnan osalta täysin Googlen varassa.
	28.12. 19:55	Rasmus Viirre
		Sr3:t vaihdettiin keulille Kokkolassa. Oulusta Riippaan juna kulki kahdella Sr1:llä ja Riipasta Kokkolaan yhdellä Dv12:lla.
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025	28.12. 19:54	Timo Salminen
		Mainio katsaus RLR:n nykytilaan tämä.
	28.12. 19:52	Timo Salminen
		Taas ulkomuistista: kuvassa näkyvä päärakennus on uudempi. Santamäessähän on kolme päärakennusta, ja tämä on niistä iältään keskimmäinen, muistaakseni 1800-luvun loppupuolelta.
	28.12. 19:48	Timo Salminen
		Muistomerkki on paljastettu 11.9.1958. Vuodella muistin väärin. Paljastustilaisuudesta on kuva Martti Virtasen kirjassa Lännen pikajuna s. 87.
	28.12. 19:46	Timo Salminen
		Tuttu ulkoilureitti, viimeksi pari viikkoa sitten tuosta kävelin, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi mahdollista RLR-taustaa. Voi hyvin ollakin.
	28.12. 19:41	Timo Salminen
		Ulkomuistista: muistomerkki on paljastettu muistaakseni vuonna 1957. Tarkennan myöhemmin, jos muistan väärin. Joka tapauksessa jo reilusti ennen 1970-lukua.
	28.12. 19:38	Timo Salminen
		Aikanaan kun muistomerkki on paljastettu, tuossa vaunun kyljessä on ollut RLR:n alapuolella numero 1, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän, milloin se on maalattu peittoon. Jossakin vaunun uusintamaalauksessa kuitenkin.
	28.12. 19:04	Teemu Saukkonen
		Juuri tänään on erityisen masentava muistella: Tästä kotiin mentyä sain tietää että Lemmy von Motörhead on kuollut (28.12.2015), ja tuo kuvatekstin kaverikin on nyt samassa paikassa kuin äskettäin edesmennyt työkaverinsa Pate M. Olivat Lokomolla hetken aikaa yhdessä vajaat 50 vuotta sitten. Eikä tätä Niiralan liikennettäkään enää ole, kuten ei käytännössä maatakaan josta tuo liikenne tuli, ja jossa käytiin shoppailemassa. Eikä taida olla 2816:kaan?
	28.12. 18:43	Esa J. Rintamäki
		Eipä silti, köykäinen teho oli ollut pitkin koko normiautomaailmaa. Vuoden 1982 mallinen Honda Civic 1,3 kolmiovisena hatchbackina ja viisivaihteisena pysyi kyllä muun liikenteen tahdissa. Kiihtyvyys ei nyt niin päätähuimaavan rakettimainen moisella ompelukoneenmoottorilla ollut. Ne oli ne jenkkien hirvittävät "norsumoottorit" omansa laisen asiakaskunnan vaatimuksille "omistettuja". 99 Turbon päätarkoituksena muistaakseni oli nimenomaan ohituskiihtyvyyden tehostamisessa. Nykyautoissa on jotain omasta mielestä mennyt jotenkin metsään se, kuinka turbotetuilla kolmisylinterisillä ja YHDEN litran "moottoreilla" yritellään tarjoilla "riittävää" tehoa kilttien perheenisien keskinäisiin liikennevalokiihdytyskisoihin.
	28.12. 18:14	Antti Grönroos
		Kyyhkyläiset saapuvat samaan aikaan Huopalahteen
	28.12. 18:06	Ari-Pekka Lanne
		Ei hullumpi. Silloin kun meillä vielä oli kaksi kissaa, ne pakkasivat usein juoksemaan juuri tuohon tyyliin kylki kyljessä ruokakipolle, kun tuli sapuska-aika.
	28.12. 18:06	Tero Korkeakoski
		Sveitsin kokoisessa minimaassa posti kulkee raiteilla mutta Suomessa mielummin rekkakyydillä.
	28.12. 17:57	Niklas Rinta-Kanto
		Siisti kuva Hugo!
	28.12. 17:54	Antti Ojala
		Suorituskyky on suhteellinen ilmiö. 80-luvun lopussa tälläkin Saappaalla pysyi oikein hyvin liikenteen rytmissä ja ohikin pääsi, kunhan autoa komensi määrätietoisesti. 90-luvun lopulle tultaessa ensiajokkini, laina-auto MB 200D oli jäänyt niin paljon ajastaan, että sillä oppi korkeintaan sonnivauhdin merkityksen. Nyt missä tahansa uudessa sähköneppiksessä on yli 200 kW ajomoottorit ja kiihtyvyys on aivan eri luokkaa, akkujen lisäpainosta huolimatta.
	28.12. 15:57	Keijo Loisti
		Petrille vastauksena. En muistanut, että asiaa onkin tällä palstalla jo kertaalleen sivuttu. En muista, että isäni olisi kertonut ajankohdan, jolloin aitaa olisi tuhoutunut. Minä sijoitin sen 70-luvulle, koska hän kertoi soittaneensa isälleen, joka toimi ratamiesten jonkinlaisena "kymppinä", pyytäen häntä tulemaan töihin käynnistämään tarvittavat raivaukset. Hänen talouteensa tuli puhelin vasta 60-luvun ihan lopulla. Ja jos tapaus olisi ollut 50-luvulla, niin ehkä ensin olisi pitänyt hälyttää ratavartija. Minä kuljin junalla kouluun 9/1960-5/1969 ja töihin 12/1970 eteenpäin. Ehkä muistaisin, jos silloin olisi ollut tämänkaltainen onnettomuus. 2-10/1970 olin armeijassa Vaasassa ja Seinäjoella, milloin Jp:n asioiden seuranta jäi minulta todella vähäiseksi. Aikana, jolloin asemalla oli vanha korkea aita, sen portin veti kiinni asemamies junien ohittaessa aseman. Junanlähettäjän ulkona oloon on voinut olla pelkästään halu lähteä tuulettumaan, kun yöt olivat töiden kannalta hiljaisia tuohon aikaan.
	28.12. 14:52	Ville Mäki-Tuuri
		Eipä kai tuo pelkästään Saabin ominaisuus ole, itse olen ainakin melkein autossa kuin autossa - jos nyt siis puhutaan suunnilleen samanlaisesta konstruktiosta, eli vapaastihengittävästä, 100-130 hv tehoisesta bensakoneesta ja viisivaihteisesta laatikosta - todennut yleensä kolmosen ihan sopivaksi ohitusvaihteeksi. Mutta tottahan se on, että vapari-Saabit eivät varsinaisesti ole kiireisen ihmisen autoja. Vakiokuntoisella turbolla nelonen sitten taas on ihan sopiva pykälä ja jos on vähän käyty ruuvaamassa niin ohitukset luonnistuvat kyllä vitosellakin.
	28.12. 14:41	Jan Jahkola
		Nautorin tehtaan tekemä vene Hka:n kuormana...
	28.12. 14:08	Rasmus Viirre
		Jotenkin kumman hyvin erottuu konetilan luukkujen reunat tässä, etenkin keskellä VR logon kohdalta. Nokea savun jäljiltä..? 2617 on ollut hylättynä jo yli puoli vuotta.
	28.12. 12:16	Ari-Pekka Lanne
		Oirekuvauksen perusteella kyseessä on saattanut olla kuvan kotteron sisarautoja. Turboton Saab 900 C ei ole hätähousun auto. Poliisiautoina ja kiireisten ministereiden kyydityksiin käytetyt turbo-Saabit olivat eri juttu. Sellaisia kaahailuja edellyttäviä akuutteja kiireitä ei rivikansalaisilla tavallisesti ollut.
	28.12. 12:05	Petri Nummijoki
		Sisälsikö kertomus muuten maininnan, että aidan tuhoutuminen onnettomuudessa tapahtui juuri 1971? Vai onko tämä myöhemmän ajan tulkintaa uuden aidan ilmestymisen perusteella ja itse onnettomuus voisi olla peräisin yhtä hyvin vaikka 1950-luvulta? Mietin lähinnä sitä, että suojastus ei ilmeisesti ollut käytössä, jos junanlähettäjä ja asemamies olivat ohikulkujunaa vastassa laiturilla ja suojastushan oli kuitenkin Helsingin ja Riihimäen välillä valmiina jo 1960-luvun alkupuolella. Tietysti ratatöiden vuoksi on myöhemminkin voitu liikennöidä tilapäisesti vaikka millä tavoin.
	28.12. 11:51	Petri Nummijoki
		Aidan osalta viitataan varmaan kuvan https://vaunut.org/kuva/159139 keskusteluissa olevaan kommenttiin? Kaikki on mahdollista mutta Järvenpäässä tehtiin 1969-1970 myös kiskojen vaihtoa ja radan perusparannusta, joten en ihmettelisi, vaikka panssariaita olisi niiden töiden tieltä jouduttu purkamaan joka tapauksessa.
	28.12. 11:26	Keijo Loisti
		Kuvasta muutama kysymys, koska asiat askarruttavat minua ja myös kaveriani Jussia. Kuvauspäiväksi ilmoitettu 9.9.1979 oli sunnuntai. Tavaratoimiston edessä seisoi yö- ja viikonloppuparkissa siihen aikaan kolme ovelta ovelle kuorma-autoa, kun tavaramakasiini oli toiminnassa. Nyt näyttäisi kuvassa olevan yksi kuormuri puolihuolimattomasti parkkeerattuna niin, että kolmelle ei edes olisi tilaa. Milloin tavaramakasiinitoiminnot siirrettiin Jp:stä Keravalle ja kuinka pitkään VR hoiti kyseistä palvelua Keravalta käsin Järvenpäähän? Kuorma-autot, tai ainakin osa, olivat tiettävästi vielä tuohon aikaan Jp:ssä parkissa työajan ulkopuolella kuten tässä kuvassa. Kuljettajat järvenpääläisiä? Toinen kysymys kuvasta: Ykkös- ja kakkosraiteen välissä on matala aita. Paikallislehdestä löytyi joulukuulta vuodelta 1971 juttu, jossa kerrottiin asemalle vihdoin viimein saadun aidan ja junasta poistuminen tapahtuu taas vain laiturille. Pitkän aikaa junista oli poistuttu myös raiteen puolelle, jos se oli ko hlölle lyhyempi reitti. Muistaako kukaan miksi vanha korkeampi aita jouduttiin korvaamaan uudella (samalla matalammalla ja sirommalla)? Tapahtuiko alkuvuodesta 71 onnettomuus, jossa etelän suunnasta tulleessa tavarajunasta roikkuva laita tai liikkunut tavara kaatoi vanhan aidan, kuten minulle olisi joskus kerrottu.
	28.12. 11:23	Eljas Pölhö
		Kuljettajan raportissa sanotaan: "Junassa olleen henkilövaunun n:o 22386 vetotanko irtosi, minkä takia vaunu täytyi jättää Vihtariin." En ole kuvannut tämän vaurion asiakirjanippua kaikkine sivuineen, joten en tiedä oliko siinä mukana H81:n vaunuluettelo vai ei (joskus vaunusto on raporteissa, joskus ei). Ilman pyyntöä kuvaan näistä mapeista vain sen verran, että selviää päivä, tapahtuman laatu ja vetokalusto; loput kun voi etsiä myöhemmin, jos siihen tulee tarve. Vihtarissa oli tuohon aikaan myös Kisko-Kalle, jolla asemamies oli liikkunut käydessään lukitsemassa vaihteen erehdyksessä väärin. Asiakirjanippu on n:o 2172 kansiossa "Rautatiehallituksen III arkisto, Fb:98, Yleiset asiat XXI. Liikenteen käyttöä koskevat asiakirjat, 8. Liikennehäiriöt, v. 1961, N:o 1316-2209". Tässä voi vielä muistuttaa, että liikennehäiriöiden asiakirjaniput on arkistoitu viimeisimmän siihen liitetyn asiakirjan päiväyksen mukaan, eikä tapahtuma-ajan mukaan.
	28.12. 11:22	Petri Nummijoki
		Muistan olleeni matkustajana sellaisessa bensiinikäyttöisessä Saab 900-autossa, jossa piti tavanomaisissa ohitustilanteissa pudottaa 5-vaihteelta 3:lle asti, ennen kuin autoon saatiin jonkinlaista kiihtyvyyttä aikaiseksi. Olikohan heikko kiihtyvyys 4-5-vaihteilla ongelma kaikissa vai ainoastaan joissain tietyissä malleissa?
	28.12. 11:17	Jukka P. T. Ruuskanen
		Tämä voisi olla pienoisrautatieltä. Skaala taitaa olla N.
	28.12. 10:41	Veikko Hattunen
		Tällä kuvalla on erittäin merkittävä historiallinen laatu. Viimeinen päivä kun Dr16 ajaa VR;alle paitsi jos ajaa lisää kolarin junia joskus valakoilla.
	28.12. 01:14	Rasmus Viirre
		Taidetta!
	28.12. 00:34	Uwe Geuder
		> vanhoilla vihreillä Erittäin vanha, kun niissä valoissa ei ole edes vihreä valo. Se voi korkeintaan olla vanhat pimeät :)
	27.12. 23:41	Esa J. Rintamäki
		Herra Antti, Boschin ruiskua oli käytetty jo 1970-luvun alun Saab 99:ssä. Sehän tunnetusti on/oli ysisatasen iskä. Siihen ruiskuun liittyi myös mallit 99 EMS ja myöhemmin GLE [lue: GLi (Galvanoitu Lista irronnut, heko heko)]. GLS oli se kahdella juuttuvakurkkuisella Strombergin kaasarilla vatuloitu malli, niin 99 kuin myös varhemmat 900:n mallit. Mielenkiintoisia autoja kumminkin, SAABISMI EI OLE SAIRAUTTA!
	27.12. 23:32	Esa J. Rintamäki
		Lieber Herr Uwe, lippalakki silmillä ajelevan hämäläisisännän tien omistava asenne. Hänhän vain ajoi läpi "vanhoilla vihreillä"! Asiasana: #Hannu Karpo.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset