Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.09. 21:52 | Juho Rintala | ||
| Erittäin hieno kuva!!!! | ||||
|
18.09. 18:55 | Juho Rintala | ||
| Kiitos. | ||||
|
18.09. 17:07 | Antti Ojala | ||
| Hyvä huomio, 7o-luvulla työturvallisuus tarkoitti lähinnä, että työkone ei vie sormia tai henkeä. Hengityssuojaimista tai suojalaseista ei puhuttu vielä mitään. Työturvallisuus on alunpitäen ollut työväenliikkeen ajama asia. Työnantajapuolella on kestänyt aikansa huomata, että työturvallisuus on kaikkien yhteinen etu. | ||||
|
18.09. 16:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös tämä ollut se prototyyppiyksilö, joka eroaa muista niin paljon ettei kannata kunnostaa? | ||||
|
18.09. 16:37 | Pauli Ruonala | ||
| Kysymystä, miten ratapölkkyjä ryhdyttiin sahaamaan neljältä sivulta, käsittelee Asko Jämsén kirjassaan Vapo 50 vuotta 1940-1990. Ennen sotia Karjala oli Suomen tärkein ratapölkkyjen hankinta-alue. Sotien jälkeen hankittiin joka kylään kenttäsirkkeli, yhteensä niitä oli tuhansia. Sirkkelinomistajat teki muun työn ohessa ratapölkkyjä 100 - 200 kpl erissä, erityisesti Pieksämäen, Savonlinnan ja Parikkalan seudulla ratojen varsilla. Sitten Pohjois-Karjalassa oli evakkoja, jotka oli tuoneet ratapölkkyjen tekotaidon tullessaan. 1960 VR nosti ratapölkkyjen laatuvaatimuksia. Nyt pölkkyjen pitää olla kaikilta sivuilta millin tarkkuudella sahattuja ja aina 24 cm leveitä. Ennen oli leveydelle vain minimimitta 20 cm. Alan miehet tutki metsäteollisuusyritysten tilastoja ja huomasi että jos vaatimuksia noudatetaan, kaikki Suomessa kaadetut puut, joiden läpimitta on yli 30 cm, pitää käyttää ratapölkyiksi. Tässä tilanteessa monet pikkusahaajat lopettivat pölkkyjen valmistuksen, koska kenttäsirkkelillä ei päästy millintarkkoihin mittoihin. VR laski laatuvaatimuksia kesällä 1962. | ||||
|
|
18.09. 15:51 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin hieno talvi maisema kuva Juho. | ||||
|
18.09. 14:52 | Rasmus Viirre | ||
| Samalla raiteella oli vielä muutama päivä sitten parkissa liki koko Sundströmin raidekalusto pois lukien tamppauskoneet. Kaikki entiset VR Trackin/NRC Groupin sepelivaunut, jotka uudelleenmaalattiin Kokkolassa keltasiniseen, sekä myös Sundströmin itämaiset sepelivaunut. Toisessa päässä roikkaa Tka7 224 ja Tka8 580. Ikinä ennen en ole niin pitkää sepelijunaa nähnyt, enkä välttämättä tule näkemään. | ||||
|
|
18.09. 14:33 | Juho Rintala | ||
| Julia aikataulu: https://juliadata.fi/timetables?s=58606&d=3.1.2025 | ||||
|
18.09. 14:15 | Samu Matosaari | ||
| Ensikeväänä tuokin on jo arkipäivää. | ||||
|
18.09. 13:36 | Eero Karttunen | ||
| Kyllä varmaan ihan rauhan aikanakin sitä maksaa kiusattiin näillä härkävaunureissuilla. Kun olin keväällä 1967 härkävaunukuljetuksella Lohtajalla ampumaleirillä, niin sieltä pois lähdettäessä kaikkien piti tuoda reppunsa yhteen paikkaan. Ja sitten yliluutnantti ilmoitti, että yksi kuparinen hylsy on laskelmien mukaan kadoksissa ja sen takia ryhmänjohtajat tarkistavat kaikkien reput. Ja niin tapahtui. Kaikki tiesivät että viinapullojahan tässä etsittiin. Ei löytynyt "hylsyä", mutta eiköhän etsintä perustunut kantahenkilökunnan aikaisempiin pitkien paluumatkojen kokemuksiin. Meidän ryhmämme muuten ampui leirillä nimenomaan perinteisillä Boforseilla. Ja paluumatka Ykspihlajasta Keravalle kesti lähes vuorokauden, toki silloin Haapamäen kautta. Paluu oli kiirastorstaina ja varmaan vilkas pääsiäisliikenne aiheutti sen, että Tampereelta lähtien Risto-vetoinen junamme saapui perille viisi tuntia myöhässä. Meille oli kyllä jo etukäteen kerrottu, että jos joku sattuisi olemaan vaikka "puskassa" kun juna yllättäen lähtisikin, niin ei mitään hätää. Piti vain mennä rautatieläiselle kertomaan tilanne ja "seuraava muu juna menee seuraavalla asemalla meidän sotilasjunamme ohitse". Selvennettiin kyllä, että näin siis tapahtuu vain rauhantilan aikana. |
||||
|
18.09. 13:26 | Jari Välimaa | ||
| Euroopassa pyritään standardisoimaan raitiotiet 1000 mm ja 1435 mm ja uudet raitiotieradat ovat 1435 mm. | ||||
|
18.09. 11:40 | Jouni Hytönen | ||
| Mikähän vuosi se nyt olikaan 90-luvun alussa, kun tähän uusittiin katto, asennettiin puuttuvia laseja ja maalattiin ulkoseinät. Sisäsäilytystilan puuttuessa työ valuu toistuvasti hiekkaan ja jo vaunun pitäminen entisellään vaatii paljon työtä. | ||||
|
18.09. 10:57 | Petri Nummijoki | ||
| Tai sellainenkin kiinnostaisi, oliko tämän käyttö talvella 1962-1963 vilkkaampaa vai vähäisempää, kuin edellisenä talvena 1961-1962? Maaliskuussa 1963 oli rautatielakko, joka saattoi osaltaan vaikuttaa ajojen päättymiseen juuri silloin. Talvi 1962-1963 oli suhteellisen kova, joten auraustarvetta lienee ollut keskimääräistä talvea enemmän ja varmaankin lisätavarajunaliikenne Seinäjoki-Tampere ja Haapamäki-Pori (lakon ulkopuolella) vilkasta Perämeren satamien sulkeutuessa, joten Tv1-vetureita on voinut liietä työjuniin normaalia vähemmän. | ||||
|
|
18.09. 10:47 | Tero Korkeakoski | ||
| Raitioteitä on kuitenkin niin monessa paikassa eri levyisinä että tuskin kalusto on ongelma. Enkä oikein näe järkeä kierrättää kalustoa raitiotieltä toiselle ellei jossain lopeteta koko ratikkaa. Helsinkikin käyttää vielä meikäläisen ikäisiä vaunuja ja ihan hyvin kulkevat, varsinkin kun on lisätty välipala mihin on huonojalkaisenkin tai vaunuja käyttävän helppo nousta. | ||||
|
18.09. 08:31 | Jari Välimaa | ||
| Jos tämä on tehty eurooppalaisen kaluston siirtämiseen Suomessa niin kai tuo yläpuolinen vaunu voi olla mitä raideleveyttä tahansa ? | ||||
|
|
18.09. 08:16 | Jari Välimaa | ||
| Tero: riippuu siitä kuinka hyvin kalustoa on saatavissa. 1000 mm radoille kalustoa saa käytettynä sekä uutena. 1524 raitioradalle taas kalustoa saa vain uutena. Samoin metron 1522 mm raideleveydelle vain uutena. Helsinki tosin on todennut että metron sijasta rakennetaan pikaraitioteitä. |
||||
|
|
18.09. 01:27 | Leevi Halonen | ||
| Vaarallista kun ei ole suojalaseja. | ||||
|
|
18.09. 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on sellainen muistikuva ja kartta kertoo että Riian vanha lentokenttä olisi nimeltään Spilve. https://www.google.com/maps/place/Spilve+Airport/@56.9762882,24.072268,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1sCIHM0ogKEICAgIC2uqn3qQE!2e10!3e12!6shttps:%2F%2Flh3.googleusercontent.com%2Fgps-cs-s%2FAC9h4nrvTqwTqiUOzG1sWU9-wAXgBOVBN_fPerVDMl8BZj-Cgzo9sYdVcIhg4IZx9ev-eh4Cbet-VyoOj2n5O1iVH2SXZo0gyv2M24Ei7eAzr0loa4rzbM9L8wDSHvVandwhYy_MCNeZTQ%3Dw114-h86-k-no!7i3868!8i2901!4m16!1m8!3m7!1s0x46eec579774383bf:0x5dab800fa2fb3398!2sSpilve,+Riga,+Kurzeme+District,+Riika,+Latvia!3b1!8m2!3d56.9914281!4d24.0649428!16s%2Fm%2F0cc93yx!3m6!1s0x46eec57e31b485fd:0xe33d2ee19628ca06!8m2!3d56.9762882!4d24.072268!10e5!16s%2Fm%2F02734wy?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MDkxNS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
|
|
18.09. 00:11 | Antti Ojala | ||
| Kaikesta päätellen metallintyöstökoneiden valmistus on edelleen äärimmäisen vaikeaa artesaanityötä. Yhtiöiden nimet ovat vakiintuneita: Hegenscheidt. Takamaz Machinery. Beaver Miller. Pikavoittoja ei ole saatavilla. Rekrytoinnista harjaantuneeksi työkalunvalmistajaksi kuluu aikaa neljännesvuosisata - ehkä, jos oppilas osoittaa sitoutumista ammattiinsa. Eikä kukaan ole "self made man": jokainen polvi metallimiehiä ja -naisia nojaa isiensä osaamiseen, aina niihin polviin asti, jotka päättivät kivikauden, keksiessään miten käsitellä p r o n s s i a. | ||||
|
|
17.09. 23:49 | Uwe Geuder | ||
| Tuo Skulte on mielenkiintoinen tapaus. Riian lentoasema oli aikaisemmin nimeltään Skulte. Olen aina vähän ihmettellyt, kuinka se rata oikein kiertää päästääkseen lentoasemalle. Ja myös joki on hieman tiellä. Nyt katsoin tarkemmin kartasta: Riian lähellä on 2 Skultea. Toinen lännessä lentoaseman vieressä, yhtään junarata ei lähelläkään (jos nyt ei lasketa Rail Baltican rakennusmaata). Ja toinen koilliseen, jonne kuvassa oikealla näkyvä junarata päättyy. | ||||
|
|
17.09. 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä olivatkin jaloilla juomilla maksaansa kiusanneet...? | ||||
|
|
17.09. 23:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuo "vaihtuuko raitioteiden raideleveys" on jo aika absurdia. Mitäs Jari luulet, vaihtaako Helsingin Metro tai raitiotiet raideleveyttä jos (onneksi vain JOS) Suomi päätyy vaihtamaan. | ||||
|
|
17.09. 22:59 | Mikko Nyman | ||
| Voisiko tämä olla yksi kaikkien aikojen kalleimmista siirtotelien testausvaunu(rungo)ista? | ||||
|
|
17.09. 22:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Pontikkaako joivat kun piti oksentaa? Tai huonosti käynyttä kiljua? | ||||
|
|
17.09. 22:05 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvatekstin mukaan matkustaminen tapahtui osapuilleen yhtä alkeellisesti kuin viime sotien aikaan. Yksi ero luultavasti kuitenkin oli. Ainakin kuulopuheiden mukaan sota-ajan lomaltapaluujunissa oli huomattavan suuri osa "matkustajista" alkoholin vaikutuksen alaisena ja selvin päin olleiden aika kului lähinnä siinä, kun miehiä nosteltiin niskasta oviaukon lautaa vasten oksentamaan, jotta saatiin vaunu pidettyä puhtaana. | ||||
|
|
17.09. 21:58 | Jani Tuominen | ||
| Hegenscheidt näyttää olevan edelleen olemassa ja valmistaa myös pyöräkertojen työstökoneita :) Lienee toki CNC-ohjattuja nykyään. | ||||
|
|
17.09. 21:57 | Joonas Kauppinen | ||
| Näin 1990-luvulla vielä vanhoilla työntekijöillä baskereita. | ||||
|
17.09. 21:53 | Joonas Kauppinen | ||
| Juna jatkaa edelleen lentoasemalle. Tarkistin asian. | ||||
|
|
17.09. 21:44 | Juho Rintala | ||
| Asjallinen kuva. | ||||
|
17.09. 21:15 | Joonas Viita | ||
| Näihin on laitettu vain 1550kw moottoreita. | ||||
|
|
17.09. 20:51 | Juha Toivonen | ||
| v. 1986 harjoiteltiin Suomen ilmatorjuntaa yhä samoilla vanhoilla aseilla ja metoodeilla, kuin vuonna 1974. Tosin Dv12 oli vaihtunut Sr1 sarjaan Kouvola - Riihimäki - Kokkola rataosuudella, jonka jälkeen vetovastuun Kokkola - Kannus otti deeverinippu. | ||||
|
|
17.09. 20:49 | Arto Papunen | ||
| Katson Operailin(siis Virossa) sivuilta, että niiden TEM TMH:oissa olisi sama CAT3512C kuin Dr18 sarjassa. Voisko näissä sitten olla silti eri moottori? | ||||
|
|
17.09. 20:27 | Petri Nummijoki | ||
| Ovatko tämän loppuaikojen kilometrit tallessa kuukausittain vain ainoastaan viimeiseltä käyttökuukaudelta? Lähinnä kiinnostaa, että ajettiinko tällä muulloinkin kuin talvikuukausina? Talviaikojen käyttö voisi selittyä auraustehtävillä mutta lieneekö Raumalta löytynyt muina vuodenaikoina käyttöä pois lukien ehkä juhlapyhien matkustajaliikenne, jos Lättähattuja oli korvattu Rauman ja Peipohjan välillä vaunujunilla? | ||||
|
|
17.09. 20:21 | Juha Toivonen | ||
| Miksi tuo on joutunut hylkyyn? Siinä on huomattavasti parempi väritys, kuin muissa pendolinoissa. Vihreä anemia on saanut ohelleen "sävyjä". Parhaat laitetaan poistoon - that's VR. Näinhän nuo menettelivät mm. yksikerros IC-vaunujensa kanssa. Hirveä kiire romuttaa aivan kaikki nuorehkot suht modernit henkilöliikennevaunut ja samalla kun vielä varsin mainioita ja yhä käyttökelpoisia sinisiä vaunuja paloiteltiin kilpailun hysteerisessä pelossa. VR on tuhoamisen ja omaan pesään paskomisen mestari. | ||||
|
17.09. 20:21 | Arto Papunen | ||
| Näiden kanssa melkein pitää katsoa tarkemmin onko kuva Ruotsista vai Suomesta.. | ||||
|
Kuvasarja: Suwalkin käytävän liepeillä. |
17.09. 20:13 | Juha Toivonen | ||
| Juuri näin John. Kuva on vain kuva, mutta jos kuvatessasi saat kokea kaikilla aisteillasi jotakin paljon enemmän, on se pienimuotoinen taivas, joka pysyy muistissasi lopun elämää. Esimerkkinä: Vehmaisten silloisella tasoylikäytävällä koin iltayöstä v. 1981 etäältä Messukylästä lähestyvän Dr15 vetoisen raskaan tavarajunan. Yhä vieläkin muistan, miltä se kuulosti. Ja millä voimalla. Johan tuosta on aikaa, mutta muisto ei katoa. | ||||
|
|
17.09. 20:04 | Juha Toivonen | ||
| Y Ä K !!! Isosti tylsä väritys. | ||||
|
|
17.09. 20:03 | Juha Toivonen | ||
| Tätä yksilöä ei kai enää ole? Mutta nollan jos vaihtaa ykköseksi, niin kyllä löytyy! Ja taitaa yhä löytyä vielä 742. Surkeassa kunnossahan nuo lienevät, mutta silti ovat edes jotenkin tallessa. | ||||
|
|
17.09. 19:39 | Veeti Saukkonen | ||
| Vihreäkaalimato??? Ok… | ||||
|
|
17.09. 19:22 | Pertti Miettinen | ||
| Tää kuva on 1965 paikkeilta ( tai pian ajojen loputtua ), jolloin hylätty. Veturin ajot on päättynyt helmikuussa 1963, kilometrejä 450. Tämän jälkeen ei mitään ajoja enää. | ||||
|
17.09. 18:49 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.t. Perunannosto on Vihannin murteella potunotto. | ||||
|
17.09. 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotkut autoliikkeeet kuljetuttavat autoja etelän ja pohjoisen välillä autojunalla. Mutta silloin lienee kyseessä tavalliset henkilöautot. | ||||
|
|
17.09. 17:31 | Jorma Rauhala | ||
| Konepajatyyppisissä työpaikoissa käytettiin vielä mustaa baskeria työpäähineenä. Ne olivat työmiehen omia hankintoja. Niitä näkyy käytetyn etenkin sotien jälkeisenä aikana jälleenrakennus-Suomessa, tuonne 1970-luvulle saakka. | ||||
|
|
17.09. 16:58 | Panu Breilin | ||
| Noihin aikoihin VR:n tavaraliikenne palveli vielä jonkin verran myös pieniä asiakkaita ja joskus jopa ihan satunnaisia kuljetuksia. Hyvin mahdollista, että nuo asuntovaunut ja -autot ovat yksinkertaisesti olleet menossa myytäviksi johonkin liikkeeseen ja junakuljetus on tullut halvemmaksi kuin kuorma-autokuljetus. |
||||
|
|
17.09. 16:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos olisi ollut kesällä niin olisin veikannut jotain Suviseuroihin liittyvää. | ||||
|
17.09. 16:30 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaisin ehkä pariinkin kertaan pyyhkäistä silmiä, jos tällainen kombinaatio ilmestyisi silmien eteen ilman ennakkotietoa. :D | ||||
|
|
17.09. 15:45 | Rasmus Viirre | ||
| Mikähän oli oikeasti tämmöisen junan takatarina? Tai lähinnä tuon caravan kaluston. | ||||
|
17.09. 10:03 | Asmo Rasinen | ||
| Mitä tuolle litteralle on tehty? | ||||
|
17.09. 09:17 | Jouni Hytönen | ||
| Samoin kuin tuolla veturin kyljessä 92102102105-7. FERFI on Fenniarailin VKM-tunnus. | ||||
|
|
17.09. 09:15 | Jouni Hytönen | ||
| EVN on vain kalustoyksikön numero, 24744218333-8. | ||||
|
|
17.09. 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Toki paikalliset tuntee sen paremmin nimellä "pottutehas" | ||||