Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.01. 14:28 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tämä asemarakennus on valitettavasti sittemmin purettu ja mikäli tämän junayhteyden liikennöinti pääsee jonain päivänä jatkumaan ei ole itsestäänselvyys, että Victorian uusi asema tulisi edes sijaitsemaan samalla paikalla. | ||||
|
07.01. 14:26 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tämä silta on sittemmin purettu ja korvattu uudella - tieliikenteen osalta. Kallista rautatiesiltaa ei ryhdytty rakentamaan, kun junaliikenne oli joka tapauksessa katkolla. Myöskään sillan itäpuolisissa risteysjärjestelyissä ei enää ole otettu rautatietä huomioon. Uuden rautatiesillan rakentaminen on yhä vaihtoehto, mikäli radan kunnostuksesta saadaa vielä jonain päivänä tehtyä päätös ja liikenne pääsee jatkumaan. Toinen pohdittu vaihtoehto on uusi pääteasema välittömästi salmen länsipuolelle. Niin pitkään, kunnes radan kunnostukselle löytyy tosissaan rahoitusta, nämä ovat kuitenkin varsin teoreettisia pohdintoja. |
||||
|
Kuvasarja: "Kiskoautolla" Kanadassa eli matka Buddin moottorivaunulla |
07.01. 14:20 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos tästä! Vancouverin saaren rautatiet ovat jo pitkään olleet minulle yksiä Pohjois-Amerikan kiinnostavimmista, lähinnä johtuen henkilökohtaisesta siteestä saareen. Saaren henkilöjunaliikenne keskeytettiin 2011 radan huonon kunnon takia ja on siis ollut nyt "väliaikaisesti keskeytettynä" lähes 15 vuotta. Valitettavasti tämä rata on niitä, joita kaikki pitävät tärkeänä, mutta joiden kunnostusta kukaan ei halua maksaa. Selvityksiä toki on tehty viimeiset 15 vuotta ja eiköhän niihin saa tuhlattua vielä 15 vuotta lisää. Voi siis olla, että tämä väliaikainen katkos jatkuu vielä varsin monta vuotta - toivotaan kuitenkin ettei jää pysyväksi. VIA Rail teki tuossa hiljattain päätöksen luopua Budd RDC:stä kokonaan ja aikoo hankkia tämän Vancouverin saaren liikenteeseen uusia dieselmoottorijunayksiköitä - edellyttäen tietenkin, että rata joskus oikeasti kunnostetaan ja liikenne pääsee jatkumaan. | ||||
|
07.01. 13:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen vuotta sitten! :) | ||||
|
07.01. 12:14 | Raimo Harju | ||
| Ei kannata katsella liian tarkaan, haaveet ja unelmat rikkoutuvat. | ||||
|
07.01. 11:44 | Rasmus Viirre | ||
| Jäi mietityttämään, miksi tämä Aurora tuli Turun liikenteeseen joulukuun puolessa välissä, vaikka puhe oli että se tulisi juurikin Oulun liikenteeseen tämän alettua 15.12. Vaikka eihän tuolla mitään väliä ole. | ||||
|
07.01. 11:39 | Rasmus Viirre | ||
| Tätäkin kuvaa on tullut katsottua useita kertoja. Hienoa tunnelmaa ja sitäkin hienompi kokoonpano. | ||||
|
Kuvasarja: "Kiskoautolla" Kanadassa eli matka Buddin moottorivaunulla |
07.01. 10:30 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja tämäkin. Jos nyt pitäisi matkaa Pohjois-Amerikkaan miettiä, Kanada kyllä veisi voiton Trumpistanista. | ||||
|
|
07.01. 10:09 | Reijo Salminen | ||
| Voi vähän jänskättää ajaa tuon vastapainon ali. Jälleen erittäin mielenkiintoinen kuvasarja Anterolta. | ||||
|
07.01. 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä BFS9-vaunut ovat siis Trafikverketin omistamia ja ne eivät ainakaan vielä ole käyneet Pieksämäellä remontissa. Vaunut ovatkin parempikuntoisia, kuin SJ:n omistamat BFS9-vaunut ennen Pieksämäen-käyntiä. Osa SJ:n omistamista BFS9-vaunuista saneerattiin Ruotsissa jo kymmenkunta vuotta sitten RB7-vaunuiksi, joissa on myös leikkiosasto. | ||||
|
|
07.01. 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Narvikin yöjunan saavuttua Tukholmasta Bodeniin siitä irrotetaan viiden vaunun vakioryhmä, joka vedetään Bodenista Luulajaan. Vastaavasti Luulajasta on lähtenyt aamuhämärissä Rc6 ja BFS9+B2 ja nämä vaunut liitetään 94:n perään Bodenissa. Sama toistuu illalla päinvastoin. R12-ravintolavaunut liikkuvat vain Tukholman ja Luulajan välillä. Bodenin ja Narvikin välillä palvelee kummassakin junaparissa vain BFS9-kahvilavaunu. Junan kulkusuunta vaihtuu Kiirunassa. | ||||
|
07.01. 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä onkin siitä harvinainen kuva, että se on otettu Vyn operointiajalla, mutta veturina on kuitenkin SJ:n omistama Rc6. Onkohan Vy vuokrannut suoraan lisäveturin SJ:ltä vai onko Trafikverket hoitanut asian esimerkiksi konepajakorjausten aiheuttaman veturipulan vuoksi? | ||||
|
07.01. 09:31 | Joonas Kauppinen | ||
| Juuri näin. | ||||
|
07.01. 09:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunun tyyppi on 19-923. https://myrailway.ru/wagon/19-923 | https://vagon.by/model/19-923 | ||||
|
07.01. 09:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos, Eljas. Kilometrilukema on nyt päivitetty liikennepaikkaluetteloon. | ||||
|
07.01. 03:20 | Kari Haapakangas | ||
| Napapiiri on teoreettinen raja. Todellisuudessa kaamos koetaan vasta Sodankylän korkeudella, ja keskiyön aurinko paistaa vielä Kemissäkin. Valon taittuminen aiheuttaa tämän mielenkiintoisen ilmiön... Vaikka niin, Raahessakin on kesäkuun alussa yksi päivä jolloin aurinko ei lainkaan laske, mutta tämä ilmiö johtuu ihan vain kesäaikapelleilystä. |
||||
|
|
07.01. 00:36 | John Lindroth | ||
| Komea kuva ja maisemat! | ||||
|
|
06.01. 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä pienoisrautatieharrastus on upea keksintö, kohtuullisella työllä ja vaivalla voi herättää henkiin jo kauan sitten kadonneita rautatiemaisemia! | ||||
|
06.01. 23:42 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on otettu sen verran yläviistosta, että kuvauspaikkana lienee ollut Weyerhaeuserin Mill C:n savupiippu! | ||||
|
06.01. 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Uwe, ilmakuvassa tämä alue oli tämännäköinen: https://vaunut.org/kuva/177322?s=1 Ja ilmakuva on tosiaan samalta paikalta. | ||||
|
|
06.01. 23:07 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka paikka oli jollakin lailla tuttu 1980-luvulla, en muista yhtään miltä siellä näytti. Puhutaan ilmeisesti tuosta alueesta? https://minkarta.lantmateriet.se/plats/3006/v2.0/?e=672633&n=6582830&z=12&mapprofile=customized&layers=%5B%5B%22o2%22%5D%5D Ilmakuva vuodelta 1975. | ||||
|
Kuvasarja: Gråkallbanen - Trondheimin raitiotie |
06.01. 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| Trondheim on raitioliikennehistoriaansa uskomattoman kattavasti ja hienosti tallentanut kaupunki. Kävisi esimerkiksi muillekin, kuten vaikkapa Helsingille. Nykyisen yhden raitiolinjan kalusto on vain kuusi nivelvaunua. Tungosajan liikenne vaatii ajoon neljä vaunua ja harvennettu liikenne kaksi vaunua. Museovaunuja on kaupungissa esillä hienossa museossa paljon enemmän kuin linjaliikenteessä käytetään eli on yli 20 vaunua ja suurin osa niistä on myös ajokuntoisia. Raitio 4/2014:ssä sivuilla 10-12 on juttua kaupungista: https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2022/10/Raitio_2014_4.pdf |
||||
|
06.01. 22:26 | Uwe Geuder | ||
| Linkitetty sivu ei enää ole, mutta onneksi se on arkistoitu: https://web.archive.org/web/20071025225048/http://www.almetalbahn-online.de/seite43.htm Heillä on nyt uusi sivu, jossa jopa parempi kuva https://www.almetalbahn-online.de/?page_id=1012 | ||||
|
06.01. 22:09 | Pauli Tolvanen | ||
| upea kuva näin saman kuopiossa | ||||
|
06.01. 22:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On voinut olla. Gee on vain 14-metrinen tumppi. Ei tuo olisi noilla kokoonpanotiedoilla kuin 586,4-metrinen letka. Sopisi siihen päälle vielä vaikka millainen veturinippu. Kuopiosta pakkasi valumaan alas pitkiä Sorsiksen sellutollojunia, jotka koostuivat usein melkein pelkistä kekkuleista (Gbln/Gbls) ― joitain yksittäisiä matalia simmareita saattoi olla eksynyt sekaan. Toisaalta seudun G-vaunujen kysyntäpainetta lisäsivät toisinaan Ruokiksen apulantatoimitukset, jotka tosin pakattiin puhtaisiin Gbls-pötköihin. | ||||
|
06.01. 21:34 | Luc Grenfell | ||
| Maanantain HL 9630:n koko kalusto on täällä hetkellä vielä Jokelassa. | ||||
|
|
06.01. 21:21 | Arttu Kokkonen | ||
| Haettiin sieltä jotain tänään vissiin, mutta monta jäi. | ||||
|
|
06.01. 20:59 | Eljas Pölhö | ||
| Kellon sijainti 1939 oli 766+571 (jos osaan tulkita oikein) ja päälle on kynällä korjattu 765+835. 1940-luvulla, ehkä Pohjois-Suomen rautatiekorjausten yhteydessä, Oulun ja Maksniemen välillä km-luvut muutettiin n. 740-750 m pienemmiksi. Esim Tuira oli 756+387 ja uusi luku 755+645. Maksniemi oli 847+333 ja uusi luku 846+577. 1960-luvun liikennepaikkakortissa Kellon km-luku on 765+835. |
||||
|
|
06.01. 20:44 | Rasmus Viirre | ||
| Kaamoksenhan ”raja” kulkee Napapiirin rajan mukaisesti. Kemi on siitä vielä kaukana! ;) | ||||
|
06.01. 20:43 | Pertti Miettinen | ||
| Riku. totta helvetissä noita pitää oikoa vähän. vituttaa kun joka kuvassa on useampia virheeitä, joita ei korjata. Toki virheitä sattuu, mutta joka kuvan... | ||||
|
06.01. 20:28 | Pertti Miettinen | ||
| Mun kirjanpidon mukaan tämä on lähtenyt Sievistä. | ||||
|
|
06.01. 20:22 | Pertti Miettinen | ||
| Ei varmaan ollut 36:a kpl Gbln vaunuja mukana? | ||||
|
06.01. 20:11 | Uwe Geuder | ||
| Melkein tasan 10 vuotta myöhemmin tilanne muuttui taas: 14.12.2019 junalauttaliikenne Tanskaan lopetettiin ja kaikki kaukojunat Tanskaan menevät Kielin ja Jyllannin kautta kunnes tunneli avataan. 2029 olisi enää 3 vuotta, mutta semmoiset projektit harvemmin valmistuvat aikatauluissaan. | ||||
|
06.01. 20:10 | Pertti Miettinen | ||
| Eikös T 4036 ole Uudenkaupungin / Hangonsaaren juna? | ||||
|
06.01. 20:04 | Otto Tuomainen | ||
| Myös Tšekistä löytyy kahden kirjaimen asema: Aš. | ||||
|
06.01. 19:59 | Pertti Miettinen | ||
| Vgobo ja ilmeisesti Vok? | ||||
|
06.01. 19:36 | Pertti Miettinen | ||
| Oiska toiset vaunut Tabd? | ||||
|
06.01. 19:24 | Pertti Miettinen | ||
| Junatyypissä numero väärin. | ||||
|
06.01. 17:36 | Veeti Saukkonen | ||
| Samaa mieltä Aarni! Erittäin onnistunut otos! | ||||
|
|
06.01. 17:35 | Veeti Saukkonen | ||
| Jokelaankin levisi sami jo eilen aamuna vieläkin on täällä, haetaankohan enään tänään? | ||||
|
|
06.01. 17:24 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva. | ||||
|
|
06.01. 16:54 | Daniel Nironen | ||
| Kiitoksia Jarno ja Aarni! | ||||
|
|
06.01. 15:57 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva. | ||||
|
06.01. 15:57 | Jarno Piltti | ||
| ...itse asiassa matkakeskuksessa on kuusi julkista taideteosta jos ja kun Jouko Skinnarin muistoreliefi ja sotalasten muistoreliefi lasketaan mukaan. | ||||
|
06.01. 15:52 | Jarno Piltti | ||
| Miten tää on jäänyt minulta kehumatta? Aivan sadunomainen otos, vaikka kaiken järjen mukaan ihan normaalia norjalaista arkea tässä eletään. | ||||
|
06.01. 15:48 | Jarno Piltti | ||
| Eikös tuo sininen lippu mennyt niin että vain hän joka sen laittaa saa sen ottaa pois? | ||||
|
06.01. 15:44 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Kaalihäkkien sarjanumerot ovat 3005 ja 3109. | ||||
|
|
06.01. 15:43 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin hieno kuva. Jännää että välivaunu Etv-x on litteroitu ja numeroitu kunnossapitokalustoksi. | ||||
|
|
06.01. 15:30 | Heikki Jalonen | ||
| Sininen ilmaisee, että vaunustossa on menossa jokin (henkilöstön suorittama) työvaihe, eikä siihen saa ajaa kiinni eikä kytkeytyä (veturilla tai junan osakokonaisuudella), päiväopasteena sininen lippu. Punainen on normaali takapään merkkivalo, valkoinen ilmaisee junan peräyttämistä. | ||||
|
06.01. 15:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Yhdysvaltain Jt:stä selattua: Federal Railroad Administration (FRA) 49 CFR Part 232 — Brake System Safety Standards for Freight and Other Non-Passenger Trains and Equipment; End-of-Train Devices § 232.103(n) Securement of unattended equipment (https://www.ecfr.gov/current/title-49/part-232#p-232.103(n) ): »(1) A sufficient number of hand brakes, to be not fewer than one, shall be applied to hold the equipment unless an acceptable alternative method of securement is provided pursuant to paragraph (n)(11)(i) of this section. (2) Except for equipment connected to a source of compressed air (e.g., locomotive or ground air source), or as provided under paragraph (n)(11)(ii) of this section, prior to leaving equipment unattended, the brake pipe shall be reduced to zero at a rate that is no less than a service rate reduction, and the brake pipe vented to atmosphere by leaving the angle cock in the open position on the first unit of the equipment left unattended. A train's air brake shall not be depended upon to hold equipment standing unattended (including a locomotive, a car, or a train whether or not locomotive is attached).» Eli ― Vallat-Rauma -sanakirjaa Rosettan kivenä käyttäen ― letkaa ei saa jättää valvomattomaksi pelkästään ilmojen varaan, mutta jos se on kytketty paineilmaa tuottavaan veturiin tai ratapihan ilmoihin, ei käsijarrujen ruuvaamisen lisäksi tarvitse päästää jarrujohtoa tyhjäksi. Lisäksi löytyy pykälä pihailmojen käyttämisestä tavarajunan jarrujen koestuksessa: § 232.217 Train brake tests conducted using yard air (https://www.ecfr.gov/current/title-49/subtitle-B/chapter-II/part-232/subpart-C/section-232.217 ): »(a) When a train air brake system is tested from a yard air source, an engineer's brake valve or a suitable test device shall be used to provide any increase or reduction of brake pipe air pressure at the same, or slower, rate as an engineer's brake valve. (b) The yard air test device must be connected to the end of the train or block of cars that will be nearest to the controlling locomotive. However, if the railroad adopts and complies with written procedures to ensure that potential overcharge conditions to the train brake system are avoided, the yard air test device may be connected to other than the end nearest to the controlling locomotive. (c) Except as provided in this section, when yard air is used the train air brake system must be charged and tested as prescribed by § 232.205(c) and when practicable should be kept charged until road motive power is coupled to train, after which, a Class III brake test shall be performed as prescribed by § 232.211.» Vaikuttaa toisin sanoen siltä, että kuvassa näkyvät pihailmat on lähinnä tarkoitettu ilman veturia tehtäviä rautatievaunuletkojen jarrujen koestuksia varten. Toisaalta niillä voidaan myös täyttää vaunujen apuilmasäiliöt ennen veturin kytkemistä. Näin jarrujenkoestusletkujen ilmoilla voidaan tehostaa vetureiden käyttöä. Veturi on tehty vetämään junaa, ei puhaltamaan ilmaa ratapihalla seisovaan rautatievaunuletkaan. Pihailmoista löytyy hieman käytännönläheisempää jutunjuurta esim. tästä railroad.netin ― »Valtain vaunusomen» ― tsätistä: https://railroad.net/yard-air-usage-t151396.html . Nimim. »Desertdweller» kirjoitti tiistaina 6/8-2013 (https://railroad.net/yard-air-usage-t151396.html#p1204632 ): »The purpose of yard air is to allow a way cars can be air tested without the use of a locomotive, and to keep cars under continuous air so they can be picked up at any time without a full air test needing to be done. It is not to feed the train line so brakes can be applied and left that way. The cars are required to be secured by hand brakes so they will not roll even if the brakes are fully released.» Jarrujenkoestusletkujen tarkoitus on todellakin junan jarrujen koestaminen ilman veturia sekä apuilmasäiliöiden lataaminen, jolloin juna pääsee matkaansa nopeammin veturin kytkemisen jälkeen. »COEN77» lisäsi vielä maanantaina 12/8-2013 (https://railroad.net/yard-air-usage-t151396.html#p1205651 ): »Ground air let the carmen work on the train coupling hoses, looking for leaks ect.» Pihailmoja käyttäen ratapihatyöntekijät voivat siis etsiä ja tilkitä vuotoja ―, vaikkapa vaihtamalla tiivisteitä tai herkistelemällä kuormajarruja. Sillä viissiin toimittaessa on kuitenkin syytä ottaa vaarin vihkosen »Vaunujen uudet jarrulaitteet ― Käyttöohjeita» (Valtionrautatiet, Helsinki, 1961) s. 8: »Jarrujohdon tiiveys on pyrittävä saamaan mahdollisimman hyväksi. Tällöin on muistettava, että tiivistystoimenpiteet suoritetaan niin, että ne kestävät junan liikkuessakin, sillä junan liikkeelle lähdön jälkeen suurentunut vuoto on haitallisempi kuin jos vuoto olisi vaikuttanut samansuuruisena latausvaiheesta alkaen.» Asiaan liittyen, Google tarjoaa tällaista sivua koskien Valtain tavarajunien jarrujen toimintaperiaatetta: http://www.railway-technical.com/trains/rolling-stock-index-l/train-equipment/brakes/north-american-freight.html . Selostuksen perusteella ― sen verran mitä saan raumalaisittain äännetyllä »ralliamerikallani» jutusta selvää ― Valtain rahtijunissa vaikuttaa olevan edelleenkin käytössä vanhanaikaiset amerikkalaiset Westinghousen kaksipainejarrulaitokset englantilaisen Humphreyn niistä edelleen jalostamien kolmipainejarrulaitosten sijaan? Kuvaus veturinkuljettajan käytöksestä jarrutustilanteessa on kuin suoraan kirjasen »Paineilmajarrun selitys ja käyttöohjeet.» (Helsingissä 1912, Keisarillisen senaatin kirjapainossa) sivuilta repäisty. Jenkeillä on toisinaan taipumuksena suosia omintakeisia ― vaikka kuinka ajastaan jääneitä ― teknillisiä ratkaisuja ja standardeja ―, alkaen tuumiin perustuvista muttereiden jengoista eurooppalaisten metristen sijaan. |
||||
|
06.01. 14:25 | Antero Airola | ||
| Porattiinpa hyvinkin. | ||||