Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	15.01. 18:11	John Lindroth
		Tuon 100km/h max. nopeuden selittää veturin massojen epäbalanssi sekä 2 sylinterisyys. Taaksepäin ajettaessa nähtiin ongelmien johtuvan veturi -tenderi kytkennästä(Loose Loco-tender coupling) ,kun vetureihin asennettiin ns. sotavetureista saatuja "Wannentender" tendereitä voitiin taaksepäin ajettaessa sallia 85Km/h.Lähde:( S.T.E.A.M Loco info com.) Garben suunnittelema Tankkiveturi Br 76(Preussilainen T10),jolle oli sallittu 100 Km/h kumpaankin suuntaan ,mutta taaksepäin ajettaessa veturimiesten pelkäämä,tilanne johti sittemmin myös suistumiseen.
	15.01. 17:56	John Lindroth
		Uskoisin että Saksassa oli toimivaa eri suunnittelijoiden ja tehtaiden kilpailullista toimintaa enemmän kuin voidaan ajatellakaan.Ilmeisesti jo ennen siis Länderbahn aikana eri valtioilla oli omat hovihankkijat!
	15.01. 17:35	Juho Rintala
		Onkohan tämä 3207 viimeisiä ajoja jos vika oli suurempi...
	15.01. 17:35	Luc Grenfell
		Sr2:t toimivat ihan hyvin, paitsi lumessa.
	15.01. 17:07	Daniel Nironen
		Eihän ne nyt suoranaisesti romuja ole. Muissa maissa toimii Lok 2000 sarja hyvin. VR taas meni sössimään möhköjen kunnossapidon, ja tulos näkyykin tässä kuvassa.
	15.01. 15:05	John Lindroth
		Kuvan jokialus muistuttaa Saksan vilkkaasta sisäisestä joki/kanavaliikenteestä!
	15.01. 12:12	Altti Rankka
		Todella kaunis kuva!
	15.01. 09:12	Ari-Pekka Lanne
		On hieno kuva. Kuvaajan edessä olevan liikennemerkkiputken päähän on valmisteltu demonstraatio siitä, miten mukavaa olisi, jos rautateiden merkit eivät olisi kaikki suorakulmioita ― joita kohti on valitettavasti ysäriltä asti menty ―, vaan jo merkin muodosta näkisi, mistä on kyse. Vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=peltiaakkosia . UIC-kaapelin pistorasia näkyy junan kulkusuunnassa veturin oikeanpuoleisen puskimen oikeassa alanurkassa, korin helman alapuolella (valkoinen kansi), toinen vasemmanpuolimmaisen otetangon alapuolella (musta kansi). Olisiko Ykkösten vanhat junakuulutuskaapelit korvattu UIC-kaapeleilla jossain kohtaa ysärin lopulla tai milleniumin alussa? Toiset sanovat edelleen Sr1:n UIC-kaapelia »kuulutuskaapeliksi», kun Kaalihäkin tapauksessa sitä lakua pitkin ei audiaalisten bittien lisäksi muita liiku. ― Eikä paljon niitäkään, koska veturinkuljettajat kuuluttelevat kitsaammin kuin vaikka vuoroliikenteen linja-autonkuljettajat, joilla on käsissään koko paletti ― sitä perua kun rahastajat joitain vuosia sitten poistuivat autohenkilökuntien vahvuuksista. Tilureissa toki matkanjohtajat ovat edelleen enemmän äänessä. Mutta junakuulutuksista suurin osa tulee kasetilta tai konduktöörien spiikkaamina, heidän kertoessa vaunujen palveluista sekä risteysasemien vaihtoyhteyksistä. Ravintolavaunuhenkilökuntakin saattaa vinkata sorteistaan. »Eetteristä» ei näin jää junan kuljettajalle juuri muuta kuin lyhyet selvitykset satunnaisista seis-asennossa olevien opastimien edessä odotteluista. Junakuulutuksista puheen ollen on sanottava, että monet konduktöörit kuuluvat säätäneen ja hioneen matkasaarnojaan. Ne ovat rautatieuskottavia ja matkustajaystävällisiä, eikä niissä usein säästellä omaa murretta, persoonaa ja supliikkia. Se tuo vaihtelua junamatkoihin. Parhaita ovat pienet arkisista mantroista poikkeavat oivallukset, kuten maininta »palveluvaunun» (Edfs) yläkerran puuhanurkkauksessa olevasta leikkiveturista. Viime vuosikymmenellä, kun vielä sompailin turkulaisena linja-autonkuljettajana, pidätin itsekin joskus taiteellisia vapauksia kuulutuksissa. Niissä saatettiin suorastaan »matkustaa maakuntien halki möykkyisiä ja muhkuraisia maanteitä pitkin». Matkustamon puolelta kuuluvilta hörskähdyksiltä ei vältytty Rauman ja Turun väliä liikennöineessä »puolipikavuorossa», joka muuttui Laitilassa vakiovuorosta pikavuoroksi, kun selostin ihmisille linjan vakiovuoro-osuuteen kuuluvista pysäkeistä ja niiden merkeistä ― »valkoisista linja-autonkuvista sinisillä pohjilla». Nythän 20-luvulle tultua siniset pysäkkimerkit on hävitetty tieliikennelaista ja enimmälti jo maastostakin, ehkä jonkun kulkulaitosministeriön asiamiehen viruttua kymppiluvulla kyydissäni.
	15.01. 07:43	Aarni Lilja
		Erittäin upea kuva Niklas.
	15.01. 07:35	Esa J. Rintamäki
		Apropos, sir John, oletko muuten itseni tavoin hämmästellyt saksalaisten veturinsuunnittelijoiden keskinäisiä eroja? Siitäkin huolimatta että teknisissä korkeakouluissa oppi - ja luentomateriaalit olivat jokseenkin yhteneväisiä, niin silti? Adolf Wolff - suunnitteli muun muassa BR 05:n. Robert Garben preussilaiskoneet olivat sangen teknisen näköisiä, putkistoja oli kuin kerrostalon kellarissa. Garben tyyli toistui myös Reichsbahnin alkuaikojen yhtenäisyysveturimalleissa: BR:t 01, 44, 86 ja 62 muun muassa.Garben tyyliä kiiteltiin kylläkin "taudiksi". Kuvan P 8 / BR 38.10 on just Robert Garben luomus ja pitkäikäiseksi sen teki edullinen teho-paino-suhde. Ja vielä Maffeilla työskennellyt voimakaksikko Anton Hammel ja Richard Leppla: kuvankaunis baijerilainen nelisylinterinen S 3/6 (BR 18.4) - Pazifik!
	15.01. 07:22	Jonne Seppänen
		Kiitokset mielenkiintoisista tiedoista! Tämä kysyinen yksilö löytyi viime keväänä Topparoikka ry:lle yksityishenkilöltä Kuusankoskelta. Laituritraktori on palvellut VR:llä Kouvolan asemalla. Aurakin tuli mukana, ja jonkinlaiseen pienimuotoiseen lumenauraukseen tätä käytettykin VR-uran jälkeen. Keulassa ainakin polttoainesäiliön korkki.
	15.01. 01:22	Harri Pesonen
		Ja auran valohin taitaa olla tuossa keulassa myös pistoke. Vai olisiko vinssille tehty että sai auran nostettua
	15.01. 01:16	Harri Pesonen
		Tuosapa tuo ratamoottoriosaston ovessa näkyy hyvin Hengenvaara kyltti.
	14.01. 23:34	Hannu Peltola
		Amerikassa tällainen kummastakin päästä paluusilmukkaan päättyvä kaksiraiteinen pienoisrata tunnetaan Folded Dogbone -ratatyyppinä.
	14.01. 22:45	John Lindroth
		MARS valot näistä on ollut jonkinverran puhetta turvallisuutta lisäävänä seikkana! Otettiin US vetureissa käyttöön jo 30-luvun loppupuolella!
	14.01. 22:42	Hannu Peltola
		Hyvä tieto, Tapion tietojen mukaan nimitys olisi siis johtunut V200:n alkuperäisistä etuikkunoiden sarvena sojottavista suojaraudoista.
	14.01. 22:39	Hannu Peltola
		Sivuikkunoista erottaa, että tämä on ollut alkujaan SJ:lle valmistunut Ma, TGOJ:n vetureissa sivuikkunat olivat pyöreät. Veturi on kokenut muutamia muutoksia elinaikanaan: suuri ylälyhty on vaihdettu Marshall-valoiksi, etulyhdyt on vaihdettu numeroa pienemmiksi ja kuskin ovi on siirretty konehuoneen puolelle.
	14.01. 22:37	Juha Kutvonen
		Tästä ei ole ihan varmaa tietoa. "Hirvestä" on keskusteltu tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/59664
	14.01. 22:30	John Lindroth
		Garbe veturin suunnittelija lanseerasi veturin nopeudelle 110km/h mutta se alennettiin lukemaan 100km/h teknisistä syistä!
	14.01. 22:29	Hannu Peltola
		Kolmen jalan raideleveyksinen oli SJ-litteraltaan Yo1p ja 1067-millinen Yo1t. Tässä esimerkki kapsumoottorivaunusta NKlJ:ltä: https://vaunut.org/kuva/120939?s=1
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	14.01. 22:27	Hannu Peltola
		Kiitoksia Stefan, tämä on upea kuvasarja! Täytyykin käydä täällä, edellinen käynti oli minulla vanhassa museossa 2012.
	14.01. 22:24	Hannu Peltola
		Veturilla oli lempinimi Jumbo. Uskon, että jokaisesta maasta löytyy Jumboksi nimetty veturi!
	14.01. 22:23	Hannu Peltola
		Kiitoksia Esa jälleen hyvistä tiedoista! P8 myös muuttui ulkonäöltään vuosien mittaan: savunohjauslevyt muuttuivat pienempiin Witte-mallisiin, osa vetureista sai ammetenderin sotavetureista Br 42 ja Br 52 ja osa vetureista varustettiin heilurijunaliikenteeseen. Lämmönvaihdin pitäisi kyllä olla musta tässä veturissa!
	14.01. 22:20	Hannu Peltola
		Kiitoksia Esa kattavista ja mielenkiintoisista taustatiedoista! USA:ssa virtaviivaisten junien aikakausi alkoi pikkuisen myöhemmin, kun Chicago, Burlington & Quincy Railroad lanseerasi Burlinton Zephyr -junan vuonna 1934: https://en.wikipedia.org/wiki/Pioneer_Zephyr ja Union Pacific Railroad M-10000 -moottorijunan vuonna 1934: https://en.wikipedia.org/wiki/M-10000
	14.01. 22:13	John Lindroth
		Hannu! Myös oma suosikkini on Milwaukee Road Hiawatha F7 /Hudson ,Ho valmistajat: Kumata(Nickel Plate Prod.)/Precision Models/Ajin/Overland/Rivarossi! Itse olen maalannut ja superdetaljoinut yhden löytämäni Ho Kumata Messinkimallin! Esikuvien virtaviivaistamisesta vastasi saksalais-amerikkalainen teollinen suunnittelija Otto Kuehler! Näitä virtaviivaistettuja Milwaukee Roadilla oli myös ainakin Atlantic ,Pacific ja Ten Wheeler vetureissa.Kaikista näistäkin on olemassa harvinaisia messinki-Ho malleja.
	14.01. 22:07	Hannu Peltola
		Kyllä tämä ja Mallard edustavat höyryajan huippua! Pohjoisamerikkalaisista virtaviivaisista höyryvetureista Milwaukee Roadin Hiawatha on oma suosikkini: https://www.reddit.com/r/trains/comments/rdnoux/i_get_slightly_more_angry_that_this_beauty_was/
	14.01. 22:03	John Lindroth
		Näistä oli myös kapearaide versiot ! Ainakin AGJ radalla on yksi.Eri versioissa myös eroja kattoprofiilin muodossa.Unohtamatta 2-akseli versioita. Ho mittakaavassa tehty Perl ja UGJ/Jeco malleja.Lisäksi joissain versioissa oli kattoteline.
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	14.01. 22:00	John Lindroth
		Hieno kuvasarja kiinnostavasta aiheesta!
	14.01. 22:00	Hannu Peltola
		Se oli upea malli Fleischmannin kultakaudelta! Pitääkö paikkansa, että Punainen Hirvi oli ainoastaan Fleischmannin markkinointiosaston keksintö eikä varsinaisesti yleisessä käytössä ollut lempinimi?
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä	14.01. 21:58	Hannu Peltola
		Kiitoksia John!
	14.01. 21:55	Hannu Peltola
		Kiitoksia John!
	14.01. 21:51	Hannu Peltola
		Kyllä, yksityiskohtia riittää tarkasteltavaksi ja valtaosa niistä alkaa olla hauskasti yli 50-vuotiaita!
	14.01. 21:37	Esa J. Rintamäki
		Ammetendereitä kytkettiin molempiin Kriegslok-sotaveturisarjoihin BR 42 ja BR 52. Jotenkin muistan, että nämä Wannentender- ammetenderit tehtiin nimenomaan sopivan mallisista säiliövaunuista... Mene tiedä. Liittotasavallan puolella Kriegslok-veturit hylättiin siinä vuoteen 1960 tullessa. Hyväkuntoisia tendereitä käytettiin sittemmin P8 / BR 38:ssa ja nimenomaan sitten, kun osa sarjan P8/BR 38 - vetureita muunnettiin heilurijunaliikenteeseen sopiviksi.
	14.01. 21:22	Erkki Nuutio
		Sektorimaalaukset on tehtii suoraan levypyöriin. Koristekaspseleita ei kuorma-autoissa käytetty. Kuvassa Kontio-Sisu LV-132 . V viittaa Vanaja-teliin. 2 viittaa nostotelisyyteen (6x2). Tällaisia tehtiin Karjaalla välillä 1970 - 1979. Merkintään kuuluu vielä SVT (Leyland 0.401, 165 hv -1971) tai CVT (Leyland 0.410, 170 hv, 1971 -). T viittaa ahtimeen. Kontioita seurasivat Karhut (EIT, Valmet 611 CSB, 197 hv) vuodesta 1977 noin vuoteen 1980. Ulospäin Karhuista erottuu mm. galvanoitu parannettu askelmisto ohjaamoon, vaikka ei Kontioidenkaan askelmistoa voinut moittia. Kontio-suunnitteluryhmän vetäjä noin vuodesta 1955 oli teknikko Toivo Kivistö (Topi, Sisulla 1946-1977). Kontio oli monessa suhteessa kilpailevia Volvon ja Scania-(Vabisin) keskiraskaita nokka-autoja parempi ja nykyaikaisempi, mutta sitä rasittivat osin pysyvästikin moottoriongelmat: nykyaikaisen ja taloudellisen Leyland 0.400-moottorin lapsentaudit (lähinnä 1962-64) ja varomattomasti käyttöön otettu lähes susimoottori Cummins V8 (1966-1968). Myös Karhun Valmet 611 -moottorien alkuvaiheessa oli jonkin verran ongelmia.
	14.01. 21:03	Heikki Jalonen
		Ja sinänsä, Thalhauseniin (Rheinland-Pfalz) ei julkisilla pääsekään muuten kuin bussilla. Sinne ei kulje rataa, ei ole koskaan kulkenutkaan. Lähin nykyreittien henkilöliikennepaikka lienee Montabaur tai Engers (Koblenz) noin 30 km maantiematkan päässä. Ei myöskään ole kanavayhteyttä. Ovat tainneet Nürnbergissä kehitellä oman geneerisen paikkansa. Saksasta löytyy pari Talhausen-nimistä paikkaa. Talhausen an der Grems (Markgröningen) Baden-Württenberg saattaisi olla melko lähellä tuota museon ympäristöä, silloin kerran ennen kauan sitten. Sinnekään ei junalla enää pääse.
	14.01. 20:54	Hannu Peltola
		Kyllä, reipas sennenkoira viimeistelee sekä pienoisrautatien että tekee asunnosta kodin!
	14.01. 20:52	Hannu Peltola
		Br 216-218 -mallit ovatkin olleet kautta-aikojen pohjana Deeveri-mallin tekijöille.
	14.01. 20:50	Hannu Peltola
		Leevi, kyllä se pyöri ja radan esittelyyn kuului veturin ajo kääntöydälle ja siirto toiseen pilttuuseen. Lumiaura on tosiaan Liliputilta, saattaa olla radan ainoa vaunu, joka ei ole Fleisulta. Minulle oli yllätys, että ammetendereistä tehtiin myös tankkivaunuja ja niitä oli mm. Ruotsissa
	14.01. 20:47	Hannu Peltola
		Jukka, hyvä huomio, päivitin kuvatekstin! Jarno, tekniikka on minulle täysin vierasta ja kun googletin aihetta, törmäsin samoihin Youtube-videoihin. Kuvissa laitteet ovat tosiaan muistuttaneet konekäskynvälitintä.
	14.01. 20:31	Hannu Peltola
		Juha on tietysti oikeassa, tavarajunanveturi on tietysti Br50. Kuvassa ei kuitenkaan ole Fleischmannin mallina yleine Br50Kab. Bussi on vanhaa Vikingin 1970-luvun mallistoa ja tosiaan BVG:ltä, täällä kaukana kotoa.
	14.01. 20:28	Hannu Peltola
		Releet ovat vähän pelottavia ja mystisiä, mikropiirit ovat sen sijaan selkeitä ja loogisia! Nyt vsikeuskerrointa "vähän" lisätään, kun siirrytään kvanttilaskentaan...
	14.01. 20:27	Eljas Pölhö
		IAA-näyttelyssä syyskuussa 1973 oli molemmat SD73 protyypit. SD74 (sarjamalli) valmistus alkoi vasta elokuussa 1974. Kummassakin mallissa (SD73 ja SD74) oli alustana MAN SD 200. Mallit erottaa etumaskista, joka ei tässä pienoismallikuvassa näy. Minulla on käsitys, että Büssing-teksti oli vain SD73:ssa. SD74 ja uudempien koreja valmistettiin Gaubschattin lisäksi myös Waggon Unionin ja Orenstein & Koppelin tehtaila.
	14.01. 19:20	Esa J. Rintamäki
		Relelogiikka onkin jokseenkin helposti ymmärrettävissä ja valmistettavissa. Mikropiireille on sitten omat taikuri Merlininsä.
	14.01. 19:17	Esa J. Rintamäki
		Paikun ja 22763:n takana oleva vaaleanharmaa rakennus oli vaunukorjaamo.
	14.01. 18:46	Jarno Piltti
		Tarkemmin ajatellen juuri näin. Vanteen pyörimisen sivutuotteena syntyvä huomioarvo osana hälytysajoneuvon näkyvyyttä, tai ainakin identiteettiä.
	14.01. 18:30	Jimi Lappalainen
		Tuokin nassikka jo täysi-ikäinen nykyisin.
	14.01. 18:29	Jimi Lappalainen
		Eikös tuossa nyt ole ihan suoraan vanteet maalattu, eikä erilliset pölykapselit?
	14.01. 18:01	Uwe Geuder
		Heikki, osta Deutschlandticket, et tarvitse enää miettiä vyöhykkeitä :) Se on voimassa koko Saksan lähiliikentessä. Ei ole enää ihan niin halpa kuin alkuvaiheessa, mutta 63 € / kk ei ole paha hinta. Jos on 2 vähän pidempää meno-paluua, se on jo maksanut itsensä takaisin. Kaikki muut kuukauden matkat tulevat kaupan päälle.
	14.01. 17:53	Jarno Piltti
		Pölykapseleiden sektorimaalaus.
	14.01. 17:50	Jarno Piltti
		Kuvassa on aivan selvästi käytetty salamaa ja lopputulos on tosiaan hyvä.
	14.01. 17:46	Jarno Piltti
		Korjaus edelliseen: En löydä mitään lähdettä tuolle aikakytkimelle mistä muistinvaraisesti kirjoitin, pahoittelut, voi olla että olen mielessäni sotkenut kuolleen miehen kytkimen (Sifa) tähän jotenkin. Valtaventtiilin kahvaan kytketty laite oli yhteydessä junan jarrujohtoon ja toimi vain jos jarrujohto tyhjeni riittävän nopeasti, siis hätäjarrutuksissa automaattisesti tehot pois. Youtubessa on erinomaisen perusteellinen videosarja "Dampf Wendezug Befehlsgerät" (kuusi osaa).

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset