7-55308 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 05.02. 23:43 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 05.02. 23:08 Hannu Peltola  
  Kerta kaikkiaan päheä!
kuva 05.02. 22:17 Tapio Keränen  
  Yritin vältellä autoni joutumista kuviin, mutta BUJ-66 näkyy muutamissa otoksissani.
kuva 05.02. 21:59 Tapio Keränen  
  Esalta arvokasta tietoa!
kuva 05.02. 21:01 Juho Rintala  
  Hieno kuva!
kuva 05.02. 20:26 Eemil Liukkonen  
  Nyt on karismaattinen kuva!
kuva 05.02. 20:26 Aarni Lilja  
  Upea kuva.
kuva 05.02. 20:26 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva
kuva 05.02. 20:08 Aarni Lilja  
  Upea kuva. Tekisitkö pienen korjauksen suden sarjanumero on 3002 eikä 3001.
kuva 05.02. 19:15 Jimi Lappalainen  
  Kiitos lisätiedoista :)
kuva 05.02. 19:14 Jimi Lappalainen  
  Jarkko tuskin vastaa kysymykseesi, koska hän on poistattanut käyttäjätilinsä.
kuva 05.02. 19:09 Mikko Mäntymäki  
  Voinko käyttää tätä kuvaa Harvialan ratapihakaavion kansikuvana? Menee omaan käyttöön koska itsellä ei ole kuvia liikennepaikalta. Suurimmaksi osaksi käytän itse ottamiani kuvia kun olen piirtänyt kaaviot itse.
kuva 05.02. 18:37 Veikko Hattunen  
  Joo kyllä oli
Kuvasarja:
Helmikuun 2026 pakkaskuvia
 
 05.02. 18:30 John Lindroth  
  Jukalta komeita talvisia kuvia!
kuva 05.02. 18:14 Teemu Lokka  
  Kuten edellä todettu. Kesällä tulevat liikenteeseen. Eli vielä tekevät koeajoja.
kuva 05.02. 17:55 Veeti Pietilä  
  Eikös tämä ole vaunujen kääntö kolmiossa? Saatan toki olla väärässä.
kuva 05.02. 16:49 Rainer Silfverberg  
  Siltä se näyttää
kuva 05.02. 16:33 Antti Tapani Häkkinen  
  Suunnitelmana on ollut ottaa junat kaupalliseen liikenteeseen tämän vuoden kesällä.
kuva 05.02. 16:00 Niko Padatsu  
  Muodostuisikohan littera/litterat näinkin loogisesti:
СМ-7Н
Снегоуборочная Машина, тип 7 = Lumiaura, tyyppi 7

Несамоходная = Ei-itseliikkuva

Ja vaunukohtaiset variaatiot sitten:

Головная Машина = johtovaunu

Полувагон, Промежуточный =  gondolivaunu, väli

Полувагон, Концевой = gondolivaunu, pääty

Suomennokset ovat hyvin karkeita mutta ajavat toivottavasti asiansa.
kuva 05.02. 15:42 Ilkka Hovi  
  Ja mie luulin kuvassa olleen pienoisrautatien.
kuva 05.02. 15:39 Jari Välimaa  
  Ovat ajelleet vasta tyyppihyväksyn vaatimia koeajoja.
kuva 05.02. 15:29 Ilkka Hovi  
  Sanottakaan tässä välillä, "Hienoa että on hienoa kun on näin paljon tietoa vaunuista (nyt sekä muissa kuvissa)". Kiitos että Rintamäki kirjoittaa näitä tietoja vorgiin.
kuva 05.02. 15:09 Markku Naskali  
  No mikä mättää?
Ovathan ne jo pitkään ajelleet.
kuva 05.02. 14:48 Esa J. Rintamäki  
  Fo 22532 hylättiin vuonna 1984. 22539:lle hylkäys tuli 1987.

Näitä m/1950 Fo - vaunuja laitettiin hyvin vähän virkatarvekäyttöön. Johtuu vissiinkin siitä, että näitä tosissaankin käytettiin (yö)junissa laajassa määrin.

Esim.: Fo 22535 (hylätty 1983) varattiin BG - vaunuksi nro 040182, mutta se kuitenkin meni hylkyyn.

22549 (Kuurilan P 64:ssä ollut!) muutettiin vaunuksi BG 040135 vuonna 1981 ja hylättiin 1989. Sen museaalinen arvo olisikin ollut SUUNNATON, mutta...?

Ja 22555 meni vaunuksi BG 040142.

Muuten säilyneitä:
22531, höyryveturipuiston kautta "Paitapiiskaan" eikun Kurikkaan.
22537, hävettävän huonossa hapessa oleva museovaunu.
22540, pelkkä aluskehys, kun tuli tota snögee Haapikseeen!
22547, Topparoikalle, Luojan kiitos! Oli jopa Kirkkonummen tavaramakasiinina jossain vaiheessa. Niin ja Karjaan - Hyvinkään Ukko-Pekka-junissakin kultaisella 1980-luvulla.
kuva 05.02. 13:38 Jari Välimaa  
  kun ne saavat tyyppihyväksynnän
kuva 05.02. 12:41 Markku Naskali  
  Milloin noita voi nähdä normaaliliikenteessä?
kuva 05.02. 10:56 Rainer Silfverberg  
  Suomenkin kielessä on sana "maanalainen" jota käytettiin tarkoittamaan muiden suurkaupunkien metroja ennenkuin Helsinkiin aletttiin rakentaa sellaista. Mutta se sana on käytännössä kuollut pois ja siihen törmää lähinnä vanhemmassa kirjallisuudessa.
kuva 05.02. 10:54 Antero Airola  
  Tämähän on Sollerin - Puerto de Sollerin linjan raitiovaunu.
kuva 05.02. 10:51 Antero Airola  
  Myöhäinen vastaus Tapiolle:
Pajulassa EI käyty enää 1979.
kuva 05.02. 08:52 Jimi Lappalainen  
  Lumensyöjäjunaan kuului myös kaksi vaunua, koko kokoonpano on: СМ-7НГМ 19305002 + СМ-7НПП 19315001 + СМ-7НПК 19325000. En tiedä, mitä НГМ (NGM), НПП (NPP) ja НПК (NPK) tarkoittavat. Sarjatunnukset näkyvät tällä videolla niin teksteistä, kuin junan kyljestäkin: https://www.youtube.com/watch?v=JeSRDoB3bZs
kuva 05.02. 08:29 Jimi Lappalainen  
  516+968 voisi olla hyvä sijainti, näin ollen kuvassa näkyisi kilometrimerkki 517, ollen 32 metrin päässä asemarakennuksen keskipisteestä.
kuva 05.02. 08:27 Jimi Lappalainen  
  Rautatierakennusten piirustusarkiston mukaan Upy:n asemarakennus on vuodelta 1948. Piirustus n:o 2305.
kuva 05.02. 08:21 Jari Välimaa  
  Tampereen ratikka toimii kuten metro eli pysähtyy vain pysäkeillä mutta sitä ei kutsuta metroksi. Kaksi kertaa olen kuullut ratikan matkustajien käyttävän sanontaa "olen junassa"
Kuvasarja:
Ukko-Pekka Hr1 1009 ajossa pitkästä aikaa - muttei mennyt suunnitelmien mukaan
 
 05.02. 07:48 Noah Nieminen  
  Totta toki, kunhan ehdin laittaa ne muutkin. Nyt on ollut niin paljon kaikkea muuta, että en ole ehtinyt.
kuva 04.02. 23:58 Sampsa Saahkari  
  Takavuosina Laitilassa metroksi oli brändätty valokuituverkkokin.
kuva 04.02. 23:56 Uwe Geuder  
  Tuossa video: https://youtu.be/OKA-zG7Qbp4
kuva 04.02. 23:55 Jorma Rauhala  
  Samaa mieltä kyllä Rainerin kanssa, näin henkilötasolla, mutta sanan käyttönäkemys on kyllä puhtaasti suomalainen, kuten on Kotuskin. Esimerkiksi muualla Pohjoismaissa metrosta käytetään usein nimitystä tunnelirata.
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
 04.02. 21:19 Niila Heikkilä  
  Saapa nähdä millaisia routarajoituksia tulee keväällä. Nyt se menee syvälle kun lunta ei ole, ja kova pakkaskausi on pitkä.
kuva 04.02. 21:11 Rainer Silfverberg  
  Komppaan kyllä Jorma K:n määritelmää. Ne erikseen metroiksi brändätyt järjestelmät jotka eivät ole varsinaisia metroja pitää nähdä siinä kontekstissa mihin ne on rakennettu. Bussilla ajettavien "metrojen" tarkka määritelmä on Bus rapid transit ja raitiovaunuilla Light rapid transit.

Helsingin metrokaan ei ole mikään poikkeus, monessa 1970-luvulla ja myöhemmin rakennetuissa metrossa suosittiin isoja ja leveitä metrovaunuja ja radat on keskustoissa rakennettu syvälle maan alle.
kuva 04.02. 20:26 Kevin Glynn  
  Lauri Korpisen kadun tasoristeystä voi vielä ylittää kävellen mutta ei junalla (tällä hetkellä). Kuvasta on hieman vaikeaa hahmottaa risteystä.
kuva 04.02. 20:15 Jorma Rauhala  
  "Metro" tarkoittaa maailmalla ihan mitä vain liikennevälinettä mikä on sille nimelle brändätty.
Ei tarvitse olla maanalainen rautatie. Se voi olla vaikka raitiovaunu tai linja-autokin. Näitä on.

Helsingissä oleva metro on ehkä jo hieman epätyypillinen metroksi, noin niin kuin maailmanlaajasti katsoen. Se on niin rotevasti rakennettu, että se on oikeastaan ihan vaan sähköistetty lähijunien rautatie, joka sattuu kulkemaan myös maanalla. Vaunut ovat H:gissä kuitenkin muihin sähköjuniin verrattuna heppoisempia rakenteeltaan, koska tällä muilta suljetulla rautatiellä ei ole raskaampia kulkijoita.
kuva 04.02. 20:06 Tuukka Varjoranta  
  Erittäin hienosti valittu kuvauspaikka ja siten myös otos, Eemil!
kuva 04.02. 20:04 Jorma Kattelus  
  Liikenneväline (Metro): Kielitoimiston sanakirja määrittelee metron maanalaisena rautatienä tai junana. Se on muusta liikenteestä täysin eristetty kaupunkiraideliikenteen muoto, joka kulkee usein tunnelissa.
kuva 04.02. 20:04 Jorma Rauhala  
  Näyttäisi olevan silleen, että rautatien itäpuolen, Linjojen puolen, maat omistaa H:gin kaupunki. Sieltähän onkin yksityisten huvilat poistettu. Länsipuolen, Töölönlahden puolen, omistaa Suomen valtio eli Senaatti-kiinteistöt. Rautatien tontti ulottuu peräti puoliväliin Töölönlahtea. Ja tontti alkaa tietysti H:gin asemalta, eli sen rata-alueet, ja jatkuu sitten kohti Pasilaa. Linnunlaulussa radan länsipuolen tönöt ovat siis valtion rautatiealueella ja siten siis vuokratontteja. Junekset yms. eivät siis omista tontteja vaan ainoastaan hatarat tönönsä.
kuva 04.02. 19:49 Eljas Pölhö  
  Uudenkaarlepyyn mittauspisteestä taitaa olla erilaisia käsityksiä:
Rataa avattaessa sen pituudeksi avauspäätöksessä mainittiin 7950 metriä. Aseman nimeä, nimilyhennystä ja tariffietäisyyttä käsiteltäessä 28.3.1949 rataosan pituus oli 8030 metriä (tariffietäisyydeksi tuli 8 km).

Ensimmäinen Km-luku on ollut 516+774 (etäisyys Kovjoelta 7850 metriä)

Kun Kovjoki oli tuolloin 508+924, niin sen mukaan sijainti olisi voinut olla myös 516+874 tai 516+954

1960-luvun alussa sijainti oli entistä suurempi eli 516+968 (uskon, että Esa luki oikein enkä tarkistanut).
"Radan varrella" -kirja antaa Kovjoki 508+925 ja Upy 516+875.
Aikataulukirjan 137 (31.5.1970) rataosaselostus tyytyy pyöristettyyn lukuun 517.0 (vain 1 desimaali 0, se on eri asia kuin kolmen nollan tarkkuus).

Näistä voi sitten valita aikakaudelle sopivan. 1960- ja 1970-lukujen liikennepaikkakortteihin ei ole kirjattu sijaintia. Mahtoiko asemarakennus olla valmis jo rataa avattaessa vai onko mittauksessa käytetty jotain muuta rakennusta. Alkujaan Upy oli asemamestarin hoitama pysäkki. Ehkä arkistosta pitäisi kaivaa ämän ratarakennuksen paperit, jos niistä selviäisi jotain lisää.
kuva 04.02. 19:14 Heikki Jalonen  
  Vaunun DB-littera (kaupallinen luettelo) on Samms 710. Taara 30 (30,5...31) tonnia, suurin kuorma 89 tonnia = brutto 120 tonnia, jolloin akselipaino 20,0 tonnia. Hyvinkin kohtuullista ja huonommillekin radoille käypää. Vasemman laatikon 30000 kg on taara, sen alapuolella (haalistuneen punaisessa kehyksessä) on (maan tasosta käytettävän) ruuvijarrun jarrupaino.

Nopeusmerkintä (litteran viimeinen kirjain) on "s" eli normaalisti se olisi kuormassa 100 km/h ja taarassa 120 km/h. Jarrupainotaulukon "**" merkintä kuitenkin kertoo, että vaunun rakenne (jarrujen ominaisuudet) on hyväksytty ennen TSI (YTE) WAG-määräyskautta (ennen 31.1.2007) ja sille sallitaan osakuormilla "ss"-kategoriaa vastaava nopeus 120 km/h. Lisätaulukko kertoo, että täyskuormalla suurin nopeus on alempi 100 km/h. Kyllä siinä kissavaununkin kanssa (noin 60 t) saisi ajella 120 km/h...

Varsinaisesti vaunu on kyllä tarkoitettu teräksisen valuaihioiden ja vastaavien raskaiden teräksisten (väli-) tuotteiden kuljetukseen. Yleensä sellaiset ovat jatkuvavalukoneen tuottamia valssausaihiota, paksuudeltaan luokkaa 200...220 mm, leveyttä sellaiset 1800...2000 mm ja pituutta 8...10 m. Sellainen "pelti" painaa luokassa 25...30 tonnia, joten mukavasti kulkee jopa kolme sellaista. Vaunun päällä näkyvät esille käännetyt aluslistat kertovat, että juuri sellaisia valulappuja vaunulla on viimeksi varmaan ajettu. Myös teräspalkit ja vastaavat ovat tietysti mahdollista lastia, jos 15 m kuormatilan pituus on niille riittävä.

Noita tavaravaunujen stardardisoituja (RIV, YTE = TSI) merkintöjä voi tarkemmin tutkiskella standardista SFS-EN 15877-1 (2024). Tuon vaunuyksilön merkinnät taitavat olla vielä UIC-standardien kaudelta, mutta ei niiissä kovin valtavia eroja ole. Lähinnä nuo nopeudet jarrupainotaulukoissa, jotka ovat numeroilla. Nykyinen YTEn mukainen merkintä olisi kirjaimilla.
kuva 04.02. 18:56 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jimi, eräs tieto Uudenkaarlepyyn km-lukemasta: km 516 + 968.

Aikataulusta nro 128, voimassa 28.5.1961 lukien.
kuva 04.02. 18:49 Esa J. Rintamäki  
  Hyvin sanottu, Hannu-serkku. Onkohan "Seelöwe" myöskin kissa-peto? Heko heko! Kurr-nauu!
kuva 04.02. 17:51 Hugo Leino  
  Hienosti menee noi valot
kuva 04.02. 16:54 Joonas Kauppinen  
  Mielenkiintoinen väritys.
kuva 04.02. 16:43 Jimi Lappalainen  
  EPö, onko sinulla tietoa, mikä oli Uudenkaarlepyyn kilometrilukema? Korjaisin samalla senkin. Tällä hetkellä sen on merkitty olevan 517+000, mutta se on kai vain arvio?
   >>