|
|
30.04. 00:04 | Jorma Rauhala | ||
| Norsunluunkeltainen on ollut julkisen kaupunkiliikenteen tunnusväri Saksassa jo yli vuosisataisesti, eli se ei ole pelkästään taxiväri. Suomessakin tuo väri oli käytössä Viipurissa, sikäläisissä raitsikoissa muinoin. Firmahan oli AEG:n tytäryhtiö ja värikoodi tuli sieltä. Saksassa liki kaikki raitiotie- ja bussiyhtiöt ovat olleet sadan vuoden ajan tuolla ulkovärillä vielä lähes meidän aikoihin saakka. Suomessa autoista tuo on helppo tunnistaa väristä, että joku on rohjennut ostaa käytetyn sakutaksin. |
||||
|
|
29.04. 23:04 | Lenni Voutilainen | ||
| Ja nämäkin kuvat on päänsääntöisesti vain Purolasta, mielummin kuvia vaikka Parola-Parkano väliltä. Ois mainiota nähdä Niinisalon radaltakin. | ||||
|
|
29.04. 22:53 | Juho Rintala | ||
| Siisti kuva. | ||||
|
|
29.04. 22:31 | Roope Prusila | ||
| Kuva on omalla tavallaan hieno, ja poikkeaa muista jo julkaistuista. Itse kiinnitin ensimmäisenä huomiota tuohon oksan karahkaan. | ||||
|
|
29.04. 22:27 | Otto Tuomainen | ||
| Junaliikenne on alkamassa tällä lyhyellä paikallisradalla uudelleen. Kesäkuun lopusta elokuun alkuun on tarkoitus ajaa kolme junaparia lauantaisin ja sunnuntaisin. Lužec nad Vltavoun kunnan rahoittamien sesonkijunien jatko päätetään tämän kesän matkustajamäärien perusteella. | ||||
|
Kuvasarja: Sotilasjuna Parolassa || 26.4. 26 |
29.04. 22:25 | Matti Lehtonen | ||
| Vähän samansuuntaista näkemystä itselläkin, kun ei itse seuraa tätä kanavaa massiivisten kuvasarjojen vuoksi. Enemmän kiinnostus suuntautuu alan kaikenlaiseen yleisseurantaan. Oma kuvien lisäystahti on ollut alle kymmenen vuodessa, joskus joku sarja jossa hieman enemmän, mutta niissä kohde ei ole ollut joka kuvassa sama. Kaikki kyllä uskoo että kuka tahansa pystyy ottamaan massiivisen määrän kuvia. Kun on sellaisen ottanut, kannattaa väyryillä yhden, kahden tai useamman yön yli ja miettiä mitkä on ne sarjan helmet julkaistavaksi. Massat voi mielestäni tallettaa omille henkilökohtaisille tallennusvälineilleen. |
||||
|
Kuvasarja: Sotilasjuna Parolassa || 26.4. 26 |
29.04. 21:44 | Daniel Nironen | ||
| Lisää kuvia tulossa? Vaikka tulisikin, niin kuvasarjan voisi poistaa, neljä kuvasarjaa samasta junasta mielestäni liikaa. | ||||
|
|
29.04. 21:42 | Daniel Nironen | ||
| Tarvittiinko nyt tästäkin jo vaikka kuinka mones kuvakulma? Kyllä, vaikka erikoinen ja kiinnostava juna on, ei siitä nyt yli kymmentä kuvaa tarvitse vorgiin laittaa. Vähempikin riittäisi. | ||||
|
|
29.04. 21:23 | Eljas Pölhö | ||
| Paraisten Kalkkivuori Oy sai 27.2.1960 luvan rakentaa VR:ltä vuokraamalleen 1950 m2:n tontille sementinlastausaseman ja vaununsiirtolaitteen. 1.6.1965 Paraisten Kalkkivuori Oy vuokrasi VR:ltä vielä 7000 m2:n lisäalueen. Kummatkin alueet olivat asemarakennusta vastakkaisella puolella ratapihaa ja asemarakennuksesta jonkun matkaa Helsinkiin päin. Noihin aikoihin PK:lla oli Kupittaalla sekä irtokalkin että sementin lastausta ja kuvan siilo saattaisi olla yhtion vuokraamalla maalla. | ||||
|
|
29.04. 20:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tuossa siilossa varastoitiin? | ||||
|
|
29.04. 20:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunut.orgin uusin kuva veturista on joulukuulta 2021 ja se on linkitetty kuvatekstiin. En osaa sanoa Jounin moottorikysymykseen mitään. Jos jostain saisi tiedon, onko veturi vielä olemassa. | ||||
|
|
29.04. 20:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Samalta paikalta näyttää, Eljas! Kiitoksia. Yritin saada sijainnin niin tarkkaan kuin mahdollista. | ||||
|
|
29.04. 18:20 | Veeti Pietilä | ||
| Mainio kuva! | ||||
|
|
29.04. 16:43 | Eemil Toivo | ||
| Kuikka heikkosa happeas toi Sm1 on knpllä on aika kurjan näköinen kun on sottkettu ihan tääysin ja varmasti ei likku enään omin voimin jos Rautatie museo saa jottain edes päätettyä tuon Sm1 kohtallon enen kuin on liian myöhäsittä. | ||||
|
|
29.04. 15:52 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä sotalaiva on nimeltään "Greyhound". Sen ura BR:lla kesti vain 12 vuotta (1960-72). Veturi on nykyään sinisessä värityksessä: https://www.svrwiki.com/BR_Class_42_D821_Greyhound Yhdennäköisyys saksalaisen V200-sarjan kanssa ei ole sattumaa. |
||||
|
|
29.04. 15:21 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin keskustelupuolelle kartan, jonka mukaan raide on Maamiesten Kauppa Oy:n pihalla, mikäli Google Mapsiin merkitty sijainti on kohdallaan (jostain syysta Safari ei suostu yhdistämään Karttapaikkaan). Kartta on https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16809.0 | ||||
|
|
29.04. 14:29 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tekoäly ehdotti pienen johdattelun jälkeen sellaista kuin Marke Oy (ex. Marja ja Säilyke Oy). Voisiko kuvan syrjis olla sen? Raide on kirjattu julkaisuihin ainakin vuosille 1965-1983. Nyt joku vanhan Turun tuntija haastatteluun ja esim. vanhat puhelinluettelot selailuun. |
||||
|
|
29.04. 12:47 | Tuukka Norri | ||
| Kaupunginmuseon materiaalissa Kolmen sepän patsaan paikalla olevaa kaivoa kutsutaan Ylioppilastalon tai Aleksanterinkadun kaivoksi, esim. https://www.finna.fi/Record/hkm.9A9AE830-CBE5-42E2-B597-61B2282E068F Claës Kjerrströmin karttaan vuodelta 1878 on merkitty nykyisen Keskuskadun ja Kaivokadun risteykseen kaivo ja samassa kohdassa C.W. Gyldenin kartassa vuodelta 1838 lukee Globrunn. Toisaalta Ylioppilastalon edessä olleesta kaivosta on kirjoitettu Kluuvin kaivona 15.10.1932 Helsingin sanomien jutussa, jota on käytetty ainakin suomenkielisen Wikipedian lähteenä. |
||||
|
|
29.04. 12:26 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tässä edelleen kaksi GM:n kaksitahtidieseliä voimanlähteenä, vai onko tekniikkaa päivitetty? | ||||
|
|
29.04. 11:57 | Daniel Nironen | ||
| Näin itse saman veturin LUIMA-projektin aikana Rauhassa 14.10.2020. Silloin GRK:n väreissä ja saanut lempinimen "Tuomas". | ||||
|
|
29.04. 10:43 | Eljas Pölhö | ||
| Esalla pari kirjoitusvirhettä ja tässä vielä pari täsmennystä: ET 91 02 tuhoutui täydellisesti pommitusta seuranneessa tulipalossa 9.3.1943 VT 137 240 valmistui 1936 VT 137 462 tuhoutui pommituksessa syyskuussa 1944. VT 90.5 numerot olivat 90 500 ja 90 501. VT 90 500 sijoitettiin Kölniin ja poistettiin liikenteestä 1958 ja hylättiin (Ausgemustert) 13.4.1960 VT 90 501 sijoitettiin Stuttgartiin ja se oli käytössä vuoteen 1962. |
||||
|
|
29.04. 09:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallisen näköinen kulkine :) | ||||
|
|
29.04. 08:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos! :) | ||||
|
|
29.04. 08:36 | Jari Välimaa | ||
| Vektorin esite jossa mukana myös sähkövarasto malli https://assets.new.siemens.com/siemens/assets/api/uuid:623d14cd-e56b-4a96-84c0-d7d7b7727847/mo-vectron-technical-brochure-en.pdf | ||||
|
|
29.04. 08:02 | Tommi Koskinen | ||
| Sr3:lla on ajettu myös Hangosta Karjaalle dieselillä, mutta kuten todettua, perässä hieman kevyemmin tavaraa kuin sotilasjunassa: https://vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=VET&i2=11926 | ||||
|
|
29.04. 07:31 | Jari Välimaa | ||
| Roope, Niinisalon radalla on 30 km/t rajoitus jolloin matka-aika on yli tunnin. Jos vektori kuluttaa 1 MW niin 2 MWh sähkövarastosta riittää energiaa kahdeksi tunniksi. Ja junien pikalataus voidaan Suomessa suorittaa 25 kV jännitteellä rakentamalla Niinisalon ratapihalle lataus paikka juten Saksassa on tehty. |
||||
|
|
29.04. 06:38 | Kimmo Huhta | ||
| Ai tässä kohti oli tällainen raide! Kiitos kuvasta. Ulkoilin tästä ohi muutama vuosi sitten lähes joka päivä, mutta eipä voinut tätä havaita. | ||||
|
|
29.04. 01:37 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Valmistusnumero on 556/1960. | ||||
|
|
28.04. 23:52 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa-a. Muistaakseni Sr3:lla on ajettu last mile -toiminnolla Ylivieska-Iisalmi rata läpi joku vuosi ennen kuin radan sähköistys aloitettiin. En tiedä tankkauksista tuolla matkalla. Pitkällä sotilaskuljetuksella kuorma on tietysti aivan eri luokkaa kuin kahden vaunun koerungolla. Mittaus- ja koevaunulla päästiin 55 kilometriä Sr3-parilla ja keskinopeus 25 km/t, sanoo joku wikipediassa. Paljonko nämä 360 kW:n dieselmoottorit kuluttavat? Hitaaaaasti saisi kuormassa oleva sotilaskuljetus madella reippaan 40 km matkalla. | ||||
|
|
28.04. 23:13 | Rasmus Viirre | ||
| Taitaa 2640 ja/tai 2731 päästä pitkästä aikaa hommiin? Huomen aamulla Suorsan TYO 73530 Oulusta Muhokseen: https://juliadata.fi/timetables?s=73530&d=29.4.2026 | ||||
|
|
28.04. 23:06 | Roope Prusila | ||
| Aloin ihan miettiä, että jos sotilasjuna koitettaisiin ajaa Pko - Nns Sr3:n apudieselillä ja millään ei olisi väliä eli olisi aikaa pelleillä, niin A) kauanko matka kestäisi, B) montako kertaa Sr3:n saisi siinä matkalla tankata? Mutta eipä tuolla matkalla se akku vectronikaan autuaaksi tekisi, mistäs otettaisiin lataus sähkö akuille sitten kun akku loppuu kesken pelleilyn? | ||||
|
|
28.04. 22:58 | John Lindroth | ||
| Oliko kello kotoisin LWR Höyryveturista?Samoin Moven numerolaatta? | ||||
|
|
28.04. 22:55 | Mikko Ketolainen | ||
| Nopea on 101 liikkeissään kun eilen oli Äänekoskella junan T7252 veturina. | ||||
|
|
28.04. 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, ei "Gläserne" nyt niin pahasti tuhoutunut. Ajopään ohjaamo ja vastaava teli ottivat kyllä raakasti kipeää. "Gläsernen" puitteissa toimivalla säätiöllä on tosin suunnitelmissa kerätä "Bundeseuroja" värkin entraamiseen. Se kerääminen on tosin ollut hiukan verkkaista. Onneksi Indusi pakkojarrutti seis-opastetta vasten lähteneen itävaltalaisjunan sellaiseen - sanoisinko mopon vauhtiin. Vastaan tulleen "Gläsernen" rakenne, vuoden 1935 peruja ei tietenkään mikään turvakori ollut... Gläsernen nopeus oli ollut samaa luokkaa nokkapokan sattuessa. Se on vuodesta 2005 seissyt Bahnpark Augsburgissa, näytteillä. Tiedot herra Juhan kertoman linkin takaa, Gottseidank. Näitä "näköalamoottorivaunuja" (Aussichtstriebwagen) oli "Aaron Hirschin" eikun Hitlerin ajan Reichsbahnilla ja sen jälkeen liittotasavallan Bundesbahnilla siis: Sähköisenä: ET 91, nrot 01 ja 02, siis kaksi vaunua. Alkuperäiset numerot: 1998 ja 1999, numeromuutos tehty 1940. ET 91 02 katosi sodassa. Sodan jälkeen vaunu ET 91 01 löytyi länsi-Saksasta. Sarjamerkiksi ja numeroksi tuli 491 001-4 vuonna 1968. Vaunun suurin pituus on 20 600 mm. Pyörästö: Bo'2'. Suurin ajonopeus 120 km/t. Paino työkunnossa 45,4 tonnia. Istumapaikkaluku 64, kahtena osastona, (tupakka ja ei-tupakka). Valmistajina Fuchs ja sähkövehkeiden osalta berliiniläinen AEG. Maaliskuussa 1969 491 001-4 sijoitus: München Hbf. Dieselvaunuina: VT 137 240, VT 137 462 ja 463, siis kolme moottorivaunua. Ensimmäinen näistä valmistui vuonna 1934, muut vuonna 1939. Yksi vaunuista katosi sodan aikana. Länsipuolen Bundesbahn numeroi nämä sarjaan VT 90.5 (nrot 90 501 - 502). Eivät ilmeisesti enää olleet luetteloissa mukana vuoden 1968 numeromuutoksen aikaan. Uudempien kokonaispituus: 22 390 mm. Suurin ajonopeus 120 km/t ja istumapaikkoja 60. Paino työkunnossa: 44,0 tonnia. Moottoreina kaksi 180 humman 8-sylinteristä Deutsche Werken valmistetta (Kielistä). Korin oli valmistanut Fuchs. Vaunut olivat dieselhydraulisella Voithin voimansiirrolla. Pyörästönä (A1)'(1A)'. Näissä oli yksi matkustajaosasto ja auki rullattava katto. Vessat olivat päädyissä, madalletuissa keulissa. Lähteet: Zschech: Triebwagen-Archiv, Obermaier: Taschenbuch Deutsche Triebwagen |
||||
|
|
28.04. 22:22 | Simo Virtanen | ||
| En osaa sanoa mitä firmoja tuossa on toiminut, mutta aikansa tapana oli rakentaa varasto- ja tuotantorakennuksia siten, että takasillalta pääsi suoraan junanvaunuja purkamaan ja kuormaamaan. Se oli aikaa kun ei edellytetty kokojunia eli saattoi olla kohtuullisen pieniäkin firmoja. | ||||
|
|
28.04. 21:41 | Mikko Herpman | ||
| Nykyisin Keitele-Museolla lepäilee. On ajokuntoinen edelleen. Tutkitaan saataisiinko jossain vaiheessa pientä museoajoa tällekin. | ||||
|
|
28.04. 21:29 | Joonas Viita | ||
| Ei ajeta. | ||||
|
|
28.04. 21:24 | Simo Virtanen | ||
| Tänään katselin iltapäivällä Tampere tavarasta Toijalaan matkannut junaa xx. Odotin deeveriä, mutta olikin Sr3 perässään kymmenkunta katettua sellu/paperivaunua. Ajetaanko nykyään Sr3:lla Valkeakoskelle asti? |
||||
|
|
28.04. 20:52 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Lukee: 'taustalla olivat'.. Eivät mahtuneet kuvaan. Enkä viitsinyt palata takaisin erittäin kovan tuulen vuoksi ottamaan uusia kuvia. | ||||
|
|
28.04. 20:46 | Joonas Viita | ||
| Ellei joku ole talven aikana vaihtanut kiskotusta, niin muutaman kilometrin pätkää Parkanon suunnalta ja Niinisalon ratapihan muutamia raiteita lukuun ottamatta muualla on K30:stä | ||||
|
|
28.04. 20:34 | Hannu Pöytäkangas | ||
| Missähän tässä kuvassa lättähatut ovat, kun en itse niitä näe? | ||||
|
|
28.04. 20:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitäköhän tälle kuuluu nykyään, vuonna 2026? | ||||
|
|
28.04. 20:24 | Juha Kutvonen | ||
| Onko Niinisalon radalla enää kevyttä kiskotusta? Sinnehän on viime aikoina vaihdettu K43:a ja UIC54:ää K30:n tilalle. | ||||
|
|
28.04. 20:11 | Juha Kutvonen | ||
| Ei ole. Vaunu tuhoutui 12.12.1995 yhteentörmäyksessä Garmisch-Partenkirchenissä: https://de.wikipedia.org/wiki/Eisenbahnunfall_von_Garmisch-Partenkirchen | ||||
|
|
28.04. 19:43 | Lenni Voutilainen | ||
| LED-valot on todella hyviä mutta välillä ne häikäisee silmään ärsyttävästi :( | ||||
|
|
28.04. 19:06 | Juho Rintala | ||
| Miksiköhän Sm7:n linjakilpi on noin pieni vaikka tuossa olisi paljon enemmän tilaa? Minusta se ainakin näyttää todella hassulta sillä teksti näkyy niin pienenä siinä. | ||||
|
|
28.04. 18:55 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti pikkuveturi. Vieläköhän on käytössä? Ja mainio kuva tietenkin :) | ||||
|
|
28.04. 17:44 | Lenni Voutilainen | ||
| Hieno kuva, Aatos. | ||||
|
|
28.04. 17:35 | Daniel Aro | ||
| Kiitän! | ||||
|
|
28.04. 17:09 | Samuel Pajunen | ||
| Kuten jo aiemmin todettu, Tka7 194:n omistaja on edelleen Sinisten vaunujen ystävät ry. | ||||
|
|
28.04. 16:41 | Teemu Sirkiä | ||
| Nummelassa ei voitane enää kuormata puuta, koska kuormausraide on niin lähellä toisen sivuraiteen ajolankaa. | ||||