Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.08. 23:32 | Seppo Rahja | ||
| No tätä Teemun vaihtoehtoa juuri itse olisin pitänyt järkevimpänä. Ellei sitten Meeri halunnut mitata malmijunan aiheuttamaa tärinää pääradalle. Joka tapauksessa nyt 240 kpl 20 tonnin akselia + veturit rasitti sekä ykkösen että kakkosen vaihteita. Aikansahan ne tietysti kestää mutta ei ikuisesti. Vielä jäin pohtimaan notta tekikö tästä päätöksen Meeri vai Kauko? IC 37 Hki-Roi nimittäin joutui odottelemaan Tikkaperällä kymmenkunta minuuttia malmin hidasta Kempeleen ohitusta. | ||||
|
12.08. 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Tottahan toki Itävallassahan museo sijaitsee eikä Italiassa. Korjattu, kiitos John. Muutama vuosihan vierähti ennen korjausta... | ||||
|
12.08. 21:56 | Ilari Kokko | ||
| Laitteen käyttöliittymä on sinänsä todella looginen, sillä siihen on lainattu suoraan "näppäimiksi" koskettimet. Sinänsä mielenkiintoinen laite, että puhutaan 1850-luvun näppäimistöstä. Samanlainen laitehan on nähtävillä Tampereella Vapriikin Rupriikissa: http://vapriikki.fi/rupriikki/nayttelyt/ | ||||
|
|
12.08. 20:08 | John Lindroth | ||
| Näyttäis paikalta ennemminkin Itävalta(Heitzhaus Eisenbahnmuseum Strasshof) ,eli veturi on Gölsdorfin valmistetta ja on toiminut Wienin kaupunkiradalla sen sähköistykseen asti.Veturi kunnostettiin ajokuntoon 1987 Wienin esikaupunkilinjan avauksen yhteydessä. | ||||
|
12.08. 19:39 | Mikko Ketolainen | ||
| Tän päivän T3408 olisikin ollut kuvaamisen arvoinen. Vetureina olivat nimittäin Sr3 ja Dv12. Olisiko ollut Kannonkoskelle eilen hajonnut veturi hinauksessa? | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
12.08. 19:11 | Johannes Erra | ||
| No joo, kuvalaatu ei ehkä aina ole aivan sataprosenttisen täydellinen, mutta eivät nämä silti huonolaatuisiakaan ole. Dokumenttiarvo on huomattava, kuvavalikoima monipuolinen. | ||||
|
12.08. 19:09 | Johannes Erra | ||
| Tarkalleen ottaen Roslagenin radalla oli kuusi sähköveturia. Grisen-sarjaa oli neljä veturia, joista vuoden 1942 parivaljakko sai sarjamerkin Bbp ja vuoden 1946 parivaljakko sarjamerkin Bdp. Sarjojen ainoa ero tiettävästi oli siinä, että Bbp oli varustettu vielä Tukholman lähiympäristössä aikoinaan olleelle 750 V tasasähkölle(kin), kun Bdp pystyi operoimaan vain systeemin standardijärjestelmällä, 1500 V tasasähköä. Saksasta tuotu epäonninen puolisisar oli sarjaa Bcp. Kuvan veturi ei kuitenkaan ole yksikään näistä kuvatekstissäkin mainituista viidestä, vaan radan kuudes sähköveturi, alun perin dieselveturina hankittu SRJ 50, eli myöhempi Bap 3250, jonka tunnistaa ilman sekaannuksen vaaraa kaksilehtisestä sivuovestaan. Sarjamerkinnät Bap, Bbp, Bcp ja Bdp samoin kuin 3200-sarjassa olleet numerot otettiin käyttöön kun rata integroitiin SJ:n osaksi vuonna 1959, ja ne pysyivät käytössä radan 1970-luvulla siirtyessä SL:n tytäryhtiöille . Ainoa ero lienee ollut, että SJ-aikana litteroiden 891 mm raideleveyttä ilmaissut p-kirjain esiintyi toisinaan isona, varsinkin moottorivaunuissa (tyyliin X7P), kun taas SL:n tytäryhtiöt ja kilpailutetut operaattorit myöhemmin ovat aina käyttäneet pientä p:tä. | ||||
|
12.08. 18:59 | Erkki Nuutio | ||
| "Mitähän Rautatiehallitus hulluttelee. Menin Vaasaan uudessa I-II lk. vaunussa. Mielettömyyksiin asti upea. Miksi meille tällaisia laitetaan? Sehän on järjettömyyttä." Valtiomies - Santeri Alkion päiväkirjat 1919-1921 (Edita 2012, 634 s.), päiväkirjakirjaus 13.1.1921 . Alkio oli Maalaisliiton perustaja ja ansioituneimpia itsenäisyysmiehiämme. Alkion esityksestä Eduskunta julisti 15.11.1917 itsensä Suomen korkeimman vallan haltijaksi äänin 127-68 maalaisliiton, sosdemien ja porvarillisten itsenäisyysedustajien voimalla. Julistuksen nojalla Eduskunta vahvisti välittömästi uudet kunnallislait ja lain 8 tunnin työpäivästä, sekä valmisteli ja nimitti Senaatin käytännössä järjestämään Suomen itsenäisyyden ja suvereniteetin. Alkio oli suorasanainen pohjalainen, joka ei kaunistellut asioita eikä hölmöyksiä. Suoraa kyytiä saavat etenkin Svinhufvud, Paasikivi, Ingman ja RKP:n edustajat mm. toiminnasta Saksan kritiikittöminä palvelijoina ja kuningaseikkailun pääsyypäinä. Kaipaus kreivi- ja vapaaherratitteleihin oli eräs niistä syistä, jotka sumensivat näiltä arvostelukyvyn ja arvonannon omaa kansaa kohtaan. Suosittelen Alkion päiväkirjojen tämän ja edeltäväm osan lukemista. |
||||
|
12.08. 18:49 | John Lindroth | ||
| Näiden ulkonäköä ei voi olla ihailematta. | ||||
|
12.08. 17:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Vielä kulkee Jämsänjokilaaksosta tavara satamaan. Pelottavia skenaarioita maalailevat tehtaiden tulevaisuudesta. | ||||
|
|
12.08. 16:50 | Miitre Timonen | ||
| Tietääkö kukaan myydäänkö muualla kuin Suomessa edellispäivän rääppeitä normihintaan? :) Hyvä tietysti ettei ruokaa heitetä pois, mutta hinta kuuluisi alentaa. | ||||
|
12.08. 15:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Ilman tapahtumiakin tuo ysitie on ruuhka-aikoina etenkin Tampereen ja Oriveden välillä sellainen, että kannattaa välttää tilanteita, joissa tasoliittymässä joutuisi kääntymään päätielle vasemman suuntaan... | ||||
|
|
12.08. 15:40 | Tuomas Pätäri | ||
| Kana-aurajuustopastaa ja ilmeisesti edellispäivältä ylijäänyttä kalaleikettä, kun sitä ei ollut listalla. Lounas oli peruskelvollinen :) | ||||
|
12.08. 15:39 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva, mutta oudolta tuntuis tänäpäivänä lähteä kalaan kovat kaulassa ja valkohattu päässä kokardin kera... :-) Onkohan nuo kaivaneet, vai kaivattaneet madot maasta??? Etummainen kaveri oikealla voisi olla kaivaja? |
||||
|
12.08. 14:12 | Teppo Niemi | ||
| Kun lukee tarkasti karttaa, niin Dannemora - Gimo välille on kirjoitettu tieto kolmikiskoradasta js Gimo - Hargshamn välin leventämisestä vuonna 1970. | ||||
|
|
12.08. 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Dannemora-Gimo -väli oli muutettu kolmikiskoradaksi 1961 ja siitä yhteydestä normaaliraiteinen kiskotus jäi käyttöön 1970, kun kapearaideliikenne päättyi. Gimo-Hargshamn levitettiin normaaliraideleveydelle 1970. Normaalilevyinen yhteys Hargshamn-Hallstavik valmistui 1977 ja tällöin päättyi kapearaiteinen liikenne välillä Rimbo-Hallstavik.Eli Hallstavikin paperitehtaan liikenne kulki vuoden 1977 jälkeen normaaliraiteilla Gimon ja Dannemoran kautta, ennen sitä kapeilla raiteilla Rimbon kautta. Hallstavik oli SRJ:n tärkein tavaraliikenteen kohde ja vaunumäärät tuolla radalla olivat hurjia. Voin katsoa tarkemmat luvut illalla, kun olen lähdeaineiston parissa. Toinen tärkeä tavaraliikenteen reitti oli vuoteen 1970 Dannemora-Hargshamn, jossa ajettiin raskaita malmijunia. |
||||
|
|
12.08. 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuin Orient Expressistä! | ||||
|
|
12.08. 13:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko oikeasti Hargshamn-Hallstavik ollut normaaliraiteinen keskellä kapearaiteista verkkoa? | ||||
|
|
12.08. 08:45 | Timo Salo | ||
| Voi että, kun on viihtyisän näköinen hytti ja käytännöllinen. Uusissa ei saa edes ikkunaa auki! Ilmastointi kun toppaa niin: :-( Myös varustus muutenkin on huippuluokkaa, sylkykuppi ja paljon säilytystilaa! Ja voi istua mukavasti, jos ei vielä nukuta!!! | ||||
|
12.08. 07:12 | Hannu Peltola | ||
| SJ:lle samaan aikaan tehty 1940-talsvagnar -sarja oli tehty hitsatullla korilla ja kyllähän tämänkin vaunun kori näyttää hitsatulta. | ||||
|
|
12.08. 05:09 | Lasse Reunanen | ||
| Noiden listojen alla ne niitit on hyvin piilossa... | ||||
|
|
12.08. 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsin poika ilmeisesti hallitsi kaarihitsaamisen jo noihin aikoihin? Siis tuossa teräsvaunussa ei näy niittaustyön jäljet kovinkaan helposti. | ||||
|
12.08. 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli kapistus! Ikkunanpokat lienevät puuta, veikkaisin tammea...? | ||||
|
12.08. 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun 42-numeroiden fontti näyttää samanlaiselta kuin suomalaisissa puuvaunuissa. Lieneekö Sveamamman maasta lainattuja? | ||||
|
12.08. 01:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Poistin kuvan nimenomaan kohteliaisuuttani. Kotirauhaa en rikkonut, tai ainakin yritin olla rikkomatta. Kuva tosin oli muutenkin huonolaatuinen. Oh well. | ||||
|
|
12.08. 01:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Maailma on pieni :) | ||||
|
|
12.08. 00:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitäs söit? :) | ||||
|
|
12.08. 00:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Matkustin kerran Onnibussilla Turusta Jämsään ja VT 9 oli - ei vilkas - vaan TUKOSSA. Tietenkin ralliviikonlopun piti sattua juuri samaan aikaan reissuni kanssa :) | ||||
|
11.08. 23:38 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Nämä sinun kuvasi ovat kyllä aina erittäin mahtavia! | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
11.08. 23:02 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia, Lasse! | ||||
|
|
11.08. 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Puukorinen vaunu on todennäköisesti jompi kumpi X3p eli vanhalta litteraltaan Xoa3p vuodelta 1934. | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
11.08. 22:51 | Lasse Reunanen | ||
| Eipä kyllä kuvien heikko laatu haittaa yhtään. On kyllä niin hienoa kalustoa ollut liikenteessä ja saatu taltioitua filmille. Kyllä on historian havinaa kuvissa. | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
11.08. 22:32 | Hannu Peltola | ||
| Kuvasarjan tekstien lähteinä olivat kirjat: - Skendöd i Roslagen, Stig Svallhammar, Malmö 2002 - Roslagsbanan 100 år, Malmö 1985 - Svenska elmotorvagnar, Tore Nordin, Tukholma 2003 |
||||
|
11.08. 22:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kaunis miljöö ja kolmen deeverin vetämä juna on aina mainio! :) | ||||
|
11.08. 22:05 | Mikko Ketolainen | ||
| Taas näköjään iski veturivika T53344:lle Kannonkoskella. VET 11883 kiiti Jyväskylästä apuun. | ||||
|
|
11.08. 21:59 | Teemu Sirkiä | ||
| Joskus kai tehdään niinkin, että jos pitää ottaa mittausajo sivuun, niin se työnnetään sitten takaisin tulosuuntaan tulovaihteen taakse ja ajetaan pääraide näin kokonaan läpi. | ||||
|
|
11.08. 21:57 | Hannu Peltola | ||
| Kartasta erottuu teksti Epö eli tämä on ilmeisesti Eljas Pölhön käsialaa! | ||||
|
11.08. 21:53 | Pasi Utriainen | ||
| Ei. Se on on sijainnut ratakilometrillä 748. | ||||
|
Kuvasarja: Oriveden ympäristöä kesällä 2020 |
11.08. 21:00 | Pasi Seppälä | ||
| Takuuvarmaa laatukamaa jälleen aimo läjäys. Tyylikkäitä junia komeissa kesämaisemissa. | ||||
|
11.08. 20:29 | Antti Grönroos | ||
| Ervelä on oikein | ||||
|
|
11.08. 19:30 | Juhani Pirttilahti | ||
| Joo, mittausajoilla yleensä pyritään ajamaan liikennepaikan pääraide katkeamattomana läpi. Sivuraiteitakin toki joskus mittailevat. | ||||
|
Kuvasarja: Oriveden ympäristöä kesällä 2020 |
11.08. 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Hieno sarja Oriveden lähialueiden kesäliikenteestä! | ||||
|
Kuvasarja: Kiertoliittymällinen Lopen rataa |
11.08. 17:47 | Tauno-Juhani Lappi | ||
| Todella hieno homma! | ||||
|
|
11.08. 17:28 | Julius Ylitalo | ||
| Onko tuossa Huuhkajavaaran seisakkeen paikka? | ||||
|
|
11.08. 16:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Tapauskohtaisesti voi olla kohteliasta pyynnöstä poistaa. Juridisesti ei olisi ollut tarvetta. | ||||
|
11.08. 16:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Orilammen ja Voikosken välinen loivien peräkkäisten mutkien täyttämä pätkä on Vorgissa ollut aika vähän kuvattu, hienoa että tuoltakin on nyt hiljattain saatu Pasin toimesta kuvia. | ||||
|
11.08. 16:02 | John Lindroth | ||
| Tarkempi paikka Töölön ratapiha. TK3 numero 894 poistui liikenteestä v.1964 teknisen vaurion seurauksena,se hylättiin vuonna 66 ja romutettiin 1969. On toiminut Pasilan veturina vuodesta 58 ja sitä ennen Seinäjoella.Tällä ajettiin viimeisinä aikoina järjestelyjunia ja myös Porvoon henkilöjunaa. Ehkä ajopäiväkirjoista löytyy tietoa tämän viimeisistä ajoista. | ||||
|
11.08. 15:02 | Kari Haapakangas | ||
| Nämä muistomerkkiveturit ovat suosittuja geokätkön piilotuspaikkoja (tuossakin on). Erinäisiä vetureita on tullut tutkittua sillä silmällä ja usealla ärräpäällä. Tuommoisessa on hävytön määrä sopivia kätköpaikkoja! | ||||
|
11.08. 14:40 | Teppo Niemi | ||
| Saihan aikoinaan Dr12 sarjan vetureilla ajaa A-rataluokkaan (siis K30-K33 kiskoilla kiskoitetuilla) kuuluvilla sivuraiteilla nopeudella 20 km/h. Vuoden 1965 aikataulukirjan A-osa kertoo seuraavaa: Hr1, Pr1, Tr1, Tr2, Vr1, Vr2, Vr3 ja Vr5 veturien kohdalla on merkintänä sarakkeessa Suurin sallittu nopeus km/h kiskojen ollessa K30-K33: 35 alaviitteellä 1. Alaviite 1) on seuraava: Vain ratapihoilla. Lisäksi alaviitteesä 3 kerrotaan, että Tr1-sarjan vetureita saadaan käyttää rataosalla Vilppula - Mänttä nopeuden ollessa 30 km/h. (kyseinen ratahan oli silloin kiskotettu K3o0-K33 kiskoilla) Mitenkäs lienee nykisi Trafin /Traficomin antamissa luvissa? |
||||
|
|
11.08. 13:54 | Veeti Rissanen | ||
| Tuossa kuvauspaikalla juurikin tuolloin katseltiin, onko K33 vai 43 -kiskoa. Ensimmäisellä mainitullahan ei ainakaan saisi ajaa r-veturilla. | ||||
|
|
11.08. 13:41 | Timo Salo | ||
| Näytti vähän videolla (hienolla sellaisella), kuin pölkyt olisivat notkuneet 1009:n painosta...??? Kuin tuollainen "uusiorata" katsastetaan tarvittaessa? | ||||