Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.12. 12:02 Mikko Otava  
  Eikö linjalla ole varikkoa lainkaan mistä nuo voisi siirtää linjalle?
kuva 15.12. 11:04 Onni Tikkala  
  Tuo näyttää omiin silmiini varsin oudolta.
kuva 15.12. 10:27 Heikki Kannosto  
  Jo muinaiset egyptiläiset tajusivat kehittää hieroglyfejään aakkoskirjoituksen suuntaan vaikka se hidasta olikin. Nyt ollaan menossa kovaa vauhtia taaksepäin.
kuva 15.12. 10:10 Aapo Niemelä  
  Erittäin suuret kiitokset!
kuva 15.12. 09:34 Jari Välimaa  
  Sunnuntaina siis Sm3, joka myös pysähtyy Nokialla ja johon käy Nyssen kuukausilippu Nysse+VR välille Nokia-Tampere. Maanantaina sitten Sm2 johon käy myös tuo sm3:seen käypä lippu sekä vr:n omat lähiliikenneliput, joilla ei siis voi matkustaa muualla Nyssen alueella.
kuva 15.12. 01:29 Olli Aalto  
  Petriltä viisaita sanoja – kyllä vihreässä vallankumoukselle piilee Suomelle suuri mahdollisuus tuottoisaan bisnekseen, eikä ole mitään syytä pelätä, että ilmastotoimet elämäämme kurjistaisivat.

Sähkön päästöissä on kuitenkin varottava yhtä sudenkuoppaa: puhuako tuotannon vai kulutuksen päästöistä? Tuotannon osalta Suomi näyttää vihreältä, mutta sähkönkulutuksen päästöjen tutkiminen, joissa on otettu huomioon myös sähkön tuonti ulkomailta ja joka siten antaa todellisuudesta oikeellisen kuvan, tilanne muuttuu rumemmaksi. Suuri ongelma on edelleen päästökaupan ulkopuolisen kaasulauhteen tuonti Venäjältä (kirjoitushetkellä 12 % kulutuksesta), ja päästökaupan kiertääkseen suomalaiset oikein rakensivat vielä niinkin myöhään kuin vuosituhannen vaihteessa Pietarin luoteislaitoksen, jonka kaasukombinaateista toinen on kytketty ja tahdistettu suoraan Suomen sähköverkkoon omalla linjallaan. https://en.wikipedia.org/wiki/North-West​_Thermal_Power_Plant

Vielä viime talvena Suomeen tuotiin runsaasti palavalla kivellä tuotettua sähköä Narvasta, mutta tänä vuonna tilanne Virossa on kääntynyt päälaelleen ja palava kivi on nyt kriisissä. Nähtäväksi jää, miten paljon tuontia tänä talvena tulee olemaan. Samaten maahamme tuodaan Ruotsin kautta puolalaista hiilisähköä (kirjoitushetkellä 6 % kulutuksesta, marginaalisähkön periaate).

Koska Petrin selostaman päästökaupan ansiosta sähkömarkkinoilla suuripäästöinen tuotanto on kallein muoto, muodostuu siitä siten ns. marginaalisähkö, jota tarvitaan talvella lämmityssähkön kysynnän paikkaamiseksi. Ts. lämmityssähkö on aina likaista fossiilisähköä, joten sähkölämmityksen päästöt voivat olla 1500 grammaa hiilidioksidia kilowattitunnilta silloin, kun palavakivisähköä tuodaan. Rajoittamalla sähkölämmitystä kyseistä tuontia tuskin oltaisiin koskaan tarvittu.

Näin ollen tässä riittää vielä melkoisesti työnsarkaa, eikä OL3:n valmistuminenkaan riitä yksin ratkaisemaan kaikkea. Naapurimaalla Ruotsilla tuulivoimatuotanto on vuosittain aivan eri todellisuudessa, joten aivan yhtä hyvin mekin voimme ottaa heidät kiinni siinä. Heillä on polttamiseen perustuvan tuotannon osuus niin ikään huomattavasti pienempi, ja IPCC patistaa luopumaan nimenomaan polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta. Puusähkö Pekkarisen risuvoimaloissa ja Kymijärvi kolmosessa ei johda kuin ojasta allikkoon johtuen siitä, että nyt on kiire, eikä hiilidioksidi sitoudu uudelleen kasvaviin puihin riittävän nopeasti. En siis halua nähdä yhden yhtäkään uutta risuvoimalaa ensi vuosikymmenellä.

Kiinteistöjen lämmityksen siirto päästökauppaan EU:ssa on tervetullut asia: suomalaista yhteistuotantoa on kohdeltu päästökaupassa epäoikeudenmukaisesti, kun Keski-Euroopassa on surutta saatu polttaa maakaasua huonolla hyötysuhteella kiinteistökohtaisissa kattiloissa tarvitsematta osallistua päästökauppaan. Se on myös tehnyt sikäläisten kaasu- ja hiilivoimaloiden hukkalämmön hyödyntämisestä houkuttelemattoman tavan lämmittää kiinteistöt.
kuva 15.12. 01:03 Uwe Geuder  
  Linkki http://de.wikipedia.org/wiki/DBAG_Baurei​he_189 ei toimi enää. Uusi osoite https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_ES​64F4. Ei 4:n virtajärjestelmän veturi ole uusi. BR 184 (itse asiassa silloin vielä E 410) tilattiin jo vuonna 1964: https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureih​e_E_410
kuva 15.12. 00:42 Petri Sallinen  
  Energiantuotanto on ollut Suomessa suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Sähköntuotannon osalta päästöjen vähentäminen on tapahtunut osin markkinaehtoisesti, osin poliittisin toimin. Poliittisista toimista merkittävin on kivihiilen kieltolaki, joka lopettaa kivihiilen energiakäytön vuoteen 2029 mennessä. Toinen merkittävä politiikkatoimi oli tuulivoiman syöttötariffi. Se nopeutti tuulivoimainvestointien syntyä siten, että nyt niitä syntyy jo markkinaehtoisesti ilman tukia. Syöttötariffijärjestelmä onkin jo suljettu. Näin tukien pitäisikin toimia — ne tarjoavat vain potkun persuksiin uudelle kehitykselle.

Markkinaehtoisista toimista merkittävin on päästökauppa. Päästöjä aiheuttavien tuotantomuotojen haltijoiden on ostettava päästöoikeuksia, mikäli mielivät tupruttaa hiilidioksipäästöjä taivalle. Päästöoikeus on tuottajalle ylimääräinen kustannus. Päästökaupan vahvistaminen eli päästöoikeuksien määrän vähentäminen markkinoilta on kääntänyt päästöoikeuksien hinnan nousuun. Tämä on tehokas keino vähentää mm. turpeen käyttöä energiantuotannossa. Ihanteellista olisi globaali päästökauppa, jolloin kustannusrasite kohdistuu kaikille samalla tavalla. Tämä estää myös hiilivuoden eli teollisuuden pakenemisen sellaisiin maihin, joilla ei ole taloudellisia päästörajoitteita.

Tällä hetkellä tilanne Suomessa on sellainen, että energiantuotannosta yli 80 proenttia on jo hiilidioksidivapaata. Kaukolämmön tuotannosta taas noin puolet ei aiheuta päästöjä. Sähköntuotannossa Suomessa ei tällä hetkellä investoida merkittävästi muuhun kuin tuulivoimaan. Ohjaus siis näkyy myös käytännössä. Sama pätee kaukolämmön tuotantoon. Turpeen on laskettu katoavan markkinoilta noin 15 vuodessa markkinaehtoisin keinoin. Tämän voi päätellä, kun tarkastelee energiayhtiöiden investointisuunnitelmia. Kukaan ei ole enää niin hölmö, että investoisi hiilidioksipäästöjä aiheuttaviin tuotantomuotoihin. Energiatoimiala saavuttaa siis Suomessa päästövähennystavoitteensa etuajassa. Muilla toimialoilla on vielä tekemistä.

Koska sähköntuotanto on ollut kaikkein helpointa saada päästöttömäksi, niin ei siis ole ihme, että sähköä esitetään monessakin yhteydessä muita polttoaineita korvaavaksi polttoaineeksi tai energiamuunnoksien raaka-aineeksi, esim. power-to-gas-tekniikoiden avulla.

Ongelmaksi jää vielä maakaasu, joka on päästöjä aiheuttava fossiilinen polttoaine — tosin sen käyttöä hillitsee tehokkaasti ankara verotus. Kaasuinfra on kuitenkin siinä mielessä käyttökelpoista, että teknisesti fossiilikaasu voidaan korvata biokaasuilla ja/tai synteettisillä kaasuilla ilman, että koko kaasuinfraa pitäisi rakentaa uudestaan. Hiilidioksidin talteenotto on jo toimivaa tekniikkaa, mutta vielä kallista. Se voi myös avata uusia latuja — varsinkin, jos hiilidioksidia käytettäisiin jonkun teollisuusprosessin raaka-aineena.

Todennäköisesti kiinteistöjen lämmitys tullaan siirtämään koko EU:n alueella päästökaupan piiriin. Tämä tekee ainakin öljylämmityksestä niin kallista, että järjestelmät katoavat aika nopeasti markkinoilta. Asiaa voidaan avittaa vielä tapporahalla.

Seuraavaava onkin sitten vuorossa liikenne. Sinnekin on kaavailtu päästökaupan kaltaista markkinaehtoista ohjausjärjestelmää.

Energiatoimialalla on todellakin nähtävissä se, että ilmastomuutoksen torjuminen on käännettävä mahdollisuuksiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Parhaimmillaan osaaminen tarjoaa laajoja teknologiaviennin mahdollisuuksia.
kuva 15.12. 00:17 Uwe Geuder  
  Kuvassa näkyvä sukupolivi joutui 2017 katsatuskorjauksen. Ne nostetiin siis tuosta radanpätkästä ylös ja niiden tilalle tuli korjattua vanhempaa kalustoa (D-sarja, lempinimi Dora). Tuossa videossa uusien vanhojen vaunujen laskemisoperaatio https://www.youtube.com/watch?v=MP0AJONU​408

Lisää keskustelua tuossa: http://vaunut.org/kuva/107348
kuva 14.12. 23:49 Seppo Rahja  
  Eljaksen kanssa olen täysin samoilla linjoilla. ”Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla.” Tilastoja voidaan luoda lähes minkälaisia tahansa, mutta metsä pitää nähdä puilta eikä tuijottaa lillukanvarsia ja luoda hysteriaa. Eljas luopui ajokortistaan ja lennoistaan ja se on ihan ok, mutta mitä merkitystä niillä on kun Euroopassa vielä 500 hiilivoimalaa saa toimia, Kiinassa 1000 ja lisää rakennetaan. Katsokaa www.flightradar24.com sivustolta (vas yläkulma) kuinka monella matkustajakoneella on transponderi päällä, eli ovat ilmassa/laskeutuneet/lähdössä (ensimmäinen luku on näytöllä näkyvät ja toinen globaalilukumäärä).

Maailman jakaminen ruudukoihin, no, minusta siihen riittää valtioiden rajat, vastuutkin selkenee.

Väestönkasvu on ongelma, jolle Suomi ei voi yhtään mitään.

Suomen 0,13 % osuus maailman hiilidioksiidipäästöistä ei juuri muutu vaikka esim. yksityisautoililu lopetetaan kokonaan, koska taloja pitää lämmittää ja tehtaiden ja junaliikenteen tulee toimia jne. Siksi esim. polttoaineen hinnannosto on täysin epäoikeudenmukainen lisävero vain osalle veronmaksajia.

Sitran tutkimuksiin kommentti, että ei me suomalaiset sitä ilmastomuutosta ole aiheuttaneet emmekä niitä hiilidioksidipäästöjä voi lopettaa aiheuttipa se meille mitä tahansa vahinkoa.

Paavo Väyrysen kommentti pätee edelleenkin: Turha vouhotus on lopetettava.
kuva 14.12. 23:33 Petri Tuovinen  
  Kaiken kruunaa valaisevat yöpilvet!!
kuva 14.12. 22:24 Jimi Lappalainen  
  Yleensä käsittäisin "arvostelun" ennemminkin kritiikkinä; Rasmuksen kommentti sitä vastoin on kehuja :)
kuva 14.12. 21:58 Eljas Pölhö  
  Tuukka, vertailutapasi ei anna vakiota ("Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla"). Maapallon väkiluku lisääntyy koko ajan, eli jos päästöjä ei haluta lisätä, niin päästöjen mahdollinen määrä per yksilö on joka päivä vähemmän kuin eilen tai toissapäivänä. Täten ei voidä määritellä enintä sopivaa keskimääräistä päästöä per yksilö, koska se sopiva määrä vähenee koko ajan.

Sen sijaan pinta-alaa kohden voidaan määritellä suurin sopiva määrä. Päästöjä pitää vähentää siellä missä ne eniten ylittävät keskiarvon.

Itse teen minkä voin eli en ole vuosiin lentänyt, luovuin ajokortista kun täytin 70v, kierrätän kaiken minkä voin jne. Mutta sillä ei ole yhtään mitään merkitystä, kun toisaalla maapallolla kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän. On ihan ymmärrettävää, että muuallakin halutaan asunto, ruokaa, telkkari, auto jne, mutta niiden haluajien määrä vain lisääntyy liian nopeasti. Kuinkas monta päivää siinä menee, kun muualla maailmassa väkiluku on kasvanut esim. Suomen väkilukua vastaavalla määrällä?
kuva 14.12. 21:26 Olli Aalto  
  Asia on juuri näin, kuten Tuukka kirjoitti. Ja väestönkasvu kyllä on ilman muuta edelleenkin kipukohta paitsi ympäristön niin myös ruokahuollon kannalta, mutta vauraammissa, paljon kuluttavissa ja päästävissä väestönsosissa se on jo pitkään ollut pysähtyneisyyden tilassa. Väestönkasvu keskittyy nimittäin maapallon köyhimpiin väestönosiin, joiden elintapa ei ole päästöpommi. Siksi en osta Eljaksen kirjoitusta.

Kunnianhimoa päästövähennyksiin tarvitaan, koska aika alkaa tässä loppua kesken. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt meille enemmän kustannuksia kuin mitä sen torjunta vaatii: https://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuu​toksen-kustannukset-suomelle-ovat-miljar​diluokkaa/
kuva 14.12. 21:17 Tuukka Ryyppö  
  Nyt meni kyllä hyvin pitkälti huti, Eljas. Kukaan ei ole vaatinut päästöjen jäädyttämistä yksilötasolla. Tämä itsmme pitäminen elossa on yhteistyössä tehtävä asia, jossa meillä on yhdessä yksi raja, jota ei saa ylittää. Se ei katso pinta-alaa, eikä se katso väestön määrää. Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla. Suomalaiset ovat siitä luvusta enemmän yli kuin intialaiset, joten suomalaisten on tehtävä enemmän, että päästään tavoitelukuun.

Ja jos sitten katsotaan väestöntiheyksiä, niin sitten päästään toki myös lukuun, jossa pohjois-Suomessa saa päästellä vaikka millaisia päästöjä, mutta etelärannikolla täytyisi elää muut huomioiden.
kuva 14.12. 21:15 Johannes Vähäaho  
  Onko kellään muuten tietoa viime keväänä tasoristeysonnettomuudessa vauroituineen 2502:n kohtalosta? Pääsikö sekin hylky/varaosaletkan jatkoksi?
kuva 14.12. 20:58 Eljas Pölhö  
  Päästö per capita on harhaanjohtava, koska ihmismäärä (väestönkasvu) on yksi iso tekijä. Päästö per pinta-ala on se merkittävä mittari, koska pinta-ala on muuttumaton (riippumatta siitä muuttuvatko maiden rajat).

Rautalangasta vääntäen:

1) Jos kaikkien ihmisten päästöt yksilötasolla pysäytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, on edessä koko ajan paheneva katastrofi. Ihmismäärä lisääntyy räjähdysmäisesti, joten myös kokonaispäästöt lisääntyvät.

2) Jos päästöt per pinta-ala jäädytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, niin tilanne pysyy ennallaan tai ainakaan huononeminen ei kiihdy.

Jos maapallo jaetaan esim. 100'000 km2 ruutuihin ja kohdistetaan toimet sinne, missä päästöt/km2 ovat suurimmat, niin ollaan oikealla tiellä.

Jos maapallolla olisi sama määrä ihmisiä kuin minun syntyessäni, niin ei olisi nykyistä ongelmaa. Väestönkasvu vaan on niin kuuma peruna, että siihen ei uskalleta/osata puuttua. Jos halutaan pudottaa maapallon kokonaispäästöt per capita, niin västökasvun johdosta (sopiva) yläraja laskee joka vuosi.
kuva 14.12. 20:41 Erkki Nuutio  
  Ollille: Suomessa yksityiset ja julkiset toimijat ovat investoineet mm. energiatehokkuuden parantamiseksi enemmän ja tuloksellisemmin kuin juuri mikään muu maa (Euroopassa, muista puhumattakaan).
Toivon hartaasti kunnianhimo ei olisi aiheuttanut AINOATAKAAN näistä investoinneista.

Investoinnit vaativat perusteellisesta harkintaa - verrataan hyötyjä (kuten kulutuksen vähentymistä) hyödyillä takaisin maksettaviin investointikustannuksiin ja -riskeihin.
Jos yksilö tai puolue toimii kunnianhimon ajamana, loppuvat käytettävissä olevat rahat ennen kuin huomaakaan.
Ne ovatkin jo kuluneet, ja paljolta loppuneet Suomessakin, koska niitä on hukattu turhanaikaisuuksiin.
Tällaiseen ovat syyllistyneet paljolta JUURI NE tahot, jotka itkevät "kunnianhimon" perään.

Nämä tahot eivät ymmärrä että edistyksen ja menestyksen edellytys on pitkäjänteisyys, kriittinen harkintakyky, perusteellinen ammattitaito, ahkeruus ja joustavuus ja vielä tarvitaan hyvää tuuriakin.
Suomessa oli näitä taitoja oli aikaisemmin nykyistä enemmän. Siksi menimme silloin eteenpäin. Pohdi näitä asioita.

Energiankulutuksesta pikku kysymys: Miksi Briteissä asuinhuoneen lämmitysradiaattori on (ainakin usein) takaseinällä, eikä ulkoseinällä ikkunan alla? Vastaan, jos et tiedä. Totean kuitenkin että selitys ei taida kelvata Sinullekaan.
kuva 14.12. 20:35 Lari Åhman  
  Mistähän syystä Heinävaaran ratapihalle oli unohdettu yksi Sp-vaunu itsekseen seisomaan?
kuva 14.12. 20:10 Rasmus Viirre  
  Jotkut saattavat sanoa, ettei saisi arvostella toisen kuvia, mutta täytyy sanoa, että tässä on mahtavin tunnelma kaikista julkaisemistasi kuvista toistaiseksi!
kuva 14.12. 20:02 Jani Keskinen  
  Komeaa, vaunut saattaisivat olla Tahkoluotoon menossa (tai sielta tulossa) kun on noinkin komea satsi Vokkeja perässä?
kuva 14.12. 19:47 Roope Prusila  
  Vai että uusi kalusto. Näyttääkö Sr3, Sm2:lta? Ja lähiliikennehän alkaa maanantaina, ei huomenna.
kuva 14.12. 19:08 Aapo Niemelä  
  Mielenkiintoinen, enpä ole ennen tiennytkään tällaisen olemassaolosta.
kuva 14.12. 18:36 Jimi Lappalainen  
  Näitä on rekisterissä vain tämä yksi. https://juliadata.fi/rollingstock/search​?q=BGe:032001-0
kuva 14.12. 17:57 Aapo Niemelä  
  Hyvä otos. Onko tuo suosittukin paikka torvelle? Kuljettaja näyttää hassusti jälkikäteen lisätyltä :)
kuva 14.12. 17:55 Olli Aalto  
  Kiitos tiedostasi, mutta edelleenkin: kuinka suuri osuus niistä on länsimaalaisten kulutuksen aiheuttamia, ja vastaavasti sikäläisten ihmisten elämämisen aikaansaannoksia? Päästöjään kun ei voi ulkoistaa toisten vastuulle, vaan se vastuu pitää kantaa, vaikka ne fyysisesti tapahtuvat muualla: https://www.verkkouutiset.fi/lansimaat-o​vat-ulkoistaneet-paastonsa-kiinaan/ Kylmä ilmasto ei myöskään ole mikään tekosyy päästää enemmän, ja lämmityksen voi hoitaa nykyistä vähemmin päästöin. Niin ikään energiatehokkuuden parantamisessa maallamme on vielä paljon tehtävää edessä, eikä nykyinen energiankulutuksen taso ole mikään "pakko" tai syy olla tekemättä mitään. https://yle.fi/uutiset/3-9435708 On myös syytä muistaa ne kunnianhimoiset projektit näissä kahdessa maassa, joita uusiutuvan energian eteen tehdään. Suomelta vastaava kunnianhimo on siirtynyt heikommin tekoihin asti.
kuva 14.12. 17:10 Tauno Hermola  
  Olli Aallon ylläoleva kirjoitus sisältää valitettavasti pahoja asiavirheitä: Kiinan per capita CO2 päästöt eivät enää ole pienet, vaan jo lähes samat kuin Suomella https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_co​untries_by_carbon_dioxide_emissions_per_​capita ja lisäksi kasvavat nopeasti. Intian per capita päästöt ovat vielä pienet, noin neljännes Suomen per capita päästöistä, mutta lienevät nekin vahvassa kasvussa. Sekin pitää muistaa, että Suomessa ilmasto on kylmä, eikä sen lämpenemisestä taida olla suurempaa toivoa ;), täällä kuluu pakosta energiaa enemmän, kuin jossain lämpimissä maissa.
kuva 14.12. 15:56 Raimo Harju  
  Kypärästä tulee mulle mieleen lähinnä konepaja/ telakka työskentely, ja sitten tietysti Tali-Ihantala työmaa, joskus taannoin.
kuva 14.12. 15:07 Olli Aalto  
  Täälläkin vilahtaneet Kiina/Intia-kortit ja viittaukset suomalaisten häviävän pieneen osuuteen alkavat olla melko kulunut tekosyy olla tekemättä mitään. Ratkaisevaa globaalissa taistelussa ovat päästöt per capita, jotka ikävä kyllä suomalaisilla ovat moninkertaiset kiinalaisiin ja intialaisiin nähden. Jos kaikki maailman asukkaat päästäisivät yhtä vähän kuin keskiverto kiinalainen tai intialainen, olisi tämä ongelma ratkaistu. Eli päästöjen vähentämisen suurin vastuu on niillä toiminnoilla ja yksilöillä, jotka päästävät eniten, eikä keinotekoisesti rajatuilla ryhmillä. Pitää myös muistaa, miten suuri osuus Kiinan päästöistä liittyy länsimaalaisten kerskakulutukseen menevien tuotteiden valmistukseen. Saksa on jo ilmoittanut sulkevansa maansa hiilivoimalat 2030-luvulla, samaten Puolakin taipui viimein tämän vuoden lopulla hiilivoimansa alasajoon. Suomi ei kuitenkaan ole antanut mitään konkreettista lupausta turpeestaan luopumiseksi, vaikka kyseinen fossiilipolttoaine on kivihiiltäkin pahempi saasta. Ilmastonmuutos uhkaa luoda Suomeenkin paljon enemmän työttömyyttä, kuin mitä turpeen kiellosta seuraisi siitä elantonsa saavalle muutamalle tuhannelle ihmiselle.
kuva 14.12. 14:56 Olli Aalto  
  Kymijärven voimalaitos on tosiaan tyypiltään väliottolauhdutuslaitos, jossa sähköntuotannon parantamiseksi osa lämmöstä valuu lauhteena Joutjokeen. Höyryn kiertohan on aina suljettu, mutta lauhdevesi otetaan Vesijärvestä. Pääkaupunkiseudun hiilivoimalat taas ovat puhtaasti vastapainevoimalaitoksia, joissa lauhdelämpöä ei mereen valu, vaan sähköntuotannon osuus vaihtelee kaukolämmön paluuveden kylmyyden mukaan. Niissä sähkö on ollut sivutuote, kun taas väliottolauhteisia voidaan ajaa sähköntuotanto maksimoiden. Kaukolämpöakku mahdollistaa voimalan ajon sähkö etusijalla ilman tarvetta lauhduttaa kaloille.
kuva 14.12. 14:37 Jari Välimaa  
  Tampereen lähijunaliikenteen uusi kalusto sitten huomenna.
kuva 14.12. 13:37 Kari Haapakangas  
  Piikkilankaakos siinä? Metsälaiduntamista ehkä?

Piikkilankaan muuten törmää enää harvoin, ja silloin kyseessä on joku muinaisuuden jäänne.
kuva 14.12. 11:28 Teemu Saukkonen  
  Enpä ole siellä käynyt, luulen että aika huonot näkymät on ilmankuvan perusteella. Se tosin voi valehdella.
kuva 14.12. 11:24 Teemu Saukkonen  
  Liian helppo taisi olla, tosin juna on T4582 mutta vaunut olivat unohtuneet Tuupovaaraan, jonne oli ajettu Ilomantsista numerolla VET11604...
kuva 14.12. 11:14 Jouni Ijäs  
  Onko Puhoksen Hexionin tehdasaluetta helppo päästä kuvailemaan aitojen ulkopuolelta? metanoliletkojen pituudesta päätellen taitaa olla aika iso laitos.
kuva 14.12. 09:14 Vertti Kontinen  
  Kaunis kuva jossa suomalainen maisemakin päässyt kuvaan
kuva 14.12. 01:29 Onni Tikkala  
  Hieno kuva ja tunnelmallinen valaistus.
kuva 14.12. 01:11 Eljas Pölhö  
  Pienoismallit eivät oikein ole minun alaani, mutta jos siinä on Knorr-esilämmitin, niin silloin se esittää Schwartzkopffin valmistamaa H9/Hv3-veturia. Myös niistä Knorrit poistettiin ja korvattiin Friedmannilla.
kuva 13.12. 23:30 Jorma Toivonen  
  Yksi EFi (nro 22391).
SKS
kuva 13.12. 23:13 Esa J. Rintamäki  
  Minun mielestäni näyttää vahvasti siltä että kyseessä on yksi ja sama Hv3:n pienoismalli. Muutenhan Hv3-malleja olisi kaksi? Muuten, siinähän on Knorr-esilämmitin pumppuineen, tämä erottuu selvästi VR-historiikin kuvassa. Tietääkseni oikeassa 781:ssä on Friedmann-poistohöyryinjektori.

Onko tämä pienoismalli Schwartzkopffin valmistama? Vai onko sen värkänneet veturimiesoppilaat jollakin kotoisella konepajalla? Kuka tietää? Mitä sanoo Eljas?
kuva 13.12. 22:55 Petri Nummijoki  
  Veturin numero ei tosiaan näy VR:n historiikin kuvassa kokonaan mutta eiköhän se ensimmäinen 4-akselisella tenderillä varustettu H9/Hv3 olisi eli 638, kun tämä P1/Hr1-malli tai myöhempi Hr12-mallikin on teetetty sarjansa ensimmäisestä veturista. Onko tuo muuten tieto, että historiikin kuvassa oleva ja myöhempien aikojen Hv3 ovat yksi ja sama pienoismalli? Meinaan ikäeroa oikean 638:n ja 781:n välillä on vähän yli 10 vuotta, joten eikö olisi täysin mahdollista, että konepajalla on harjoittelutyönä teetetty malli veturista 638 joskus 1920-luvulla ja kymmenkunta vuotta myöhemmin malli veturista 781?
kuva 13.12. 22:32 Petri Nummijoki  
  Loistokuva. Tasoristeys lienee samassa paikassa kuin nykyään, joten tästä hahmottaa hyvin, miten ratavartijan talo ja sorakuopan raide ovat sijainneet. Onkohan sorakuopan raide ollut samanlainen jo sotien aikana eli toisin sanoen tuohonko sairasjunat saapuivat vai onko raiteen paikkaa muutettu tai kenties sivuraiteita ollut aikoinaan enemmänkin?
kuva 13.12. 21:58 Ossi Rosten  
  Upeita nämä Janin kuvat yleensäkin, mutta tässä on kyllä oiva valaistus!
kuva 13.12. 21:00 Aapo Niemelä  
  Hieno kuva, hauska kombo tämä vaunusto.
kuva 13.12. 20:10 Jaakko Hakala  
  Upea ruutu! :)
kuva 13.12. 19:16 Raimo Harju  
  On tosiaan oiva paikka ja nostalkinen niile, jotka ovat siellä aikanaan käyneet.
kuva 13.12. 18:58 Konsta Alasimi  
  Totta. Jos vertaa vaikkapa Ouluun niin tää ei oo vielä mitään.
kuva 13.12. 18:55 Esa J. Rintamäki  
  Muistin väärin veturin numeron. Kaskimiehen kirjassa se on numerolla 638 tai 639. Anteeksi, vorgilaiset!

Sama kuva löytyy VR 1937 historiikista, osasta II sivulta 658.
kuva 13.12. 18:37 Rasmus Viirre  
  Ei oikeen talviselta näytä Tampereella vieläkään..
kuva 13.12. 17:23 Teppo Niemi  
  Arvaus. Odottamassa Ryhmässä tapahtuvaa romutusta.
kuva 13.12. 17:22 Erno Palonheimo  
  http://vaunut.org/kuva/81342 Tästä kuvatekstistä päätellen ne romutettiin tuossa.