Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06. 22:33 | Jouni Hytönen | ||
| En kyllä hahmota, mitä tarkoitat, jos puhut tuosta ylle linkkaamastasi videosta. | ||||
|
29.06. 22:29 | Simo Virtanen | ||
| Miten pidennys lisää pysäkkiaikoja? On siinä välipalassakin ovet? Kaikesta huolimatta Tampereen joukkoliikenne on positiivisessa kierteessä. |
||||
|
29.06. 22:19 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko veto-liite-veto ollut nimenomaan loppuaikojen tyypillinen kokoonpano, kun riittävän kiihtyvyyden ja ajonopeuden saavuttamiseksi oli syytä suosia vetovaunuvoittoisia junia? Mutta jos mennään Lättähattujen varhaisemmille vuosikymmenille niin olisivatko veto-liite tai veto-liite-liite-veto olleet yleisempiä? Tämä lähinnä sillä perusteella, että liitevaunuja rakennetun määrän perusteella katsottiin tarvittavan lähes yhtä paljon kuin vetovaunuja. Lisäksi voisi olettaa, etteivät liitevaunut tarvinneet yhtä paljon huoltoa ja niiden käyttöaste olisi voinut olla vielä suhteellisesti parempi. | ||||
|
|
29.06. 22:00 | Jouni Hytönen | ||
| 40 vuoden takaa normaaliliikenteen loppuajoilta kokoonpano oli juurikin tällainen veto-liite-veto yleensä, mutta omaan silmään tutumpi näky olisivat keltapäiset vetovaunut. Noh, johan tässä on ehditty totutella sinipäihinkin jo 35 vuotta, alkaa jo helpottaa. :D | ||||
|
29.06. 21:47 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos. Vaihteeksi laajiskuvaa, kun suurin osa omista kuvistani tällä sivustolla on kuvattu telellä. :D | ||||
|
|
29.06. 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, veto-liite-veto oli just se kaikkein perinteisimpiä lättäjunarunkoja aktiiviaikoina. Yhtä "nostalginen" oli myös veto-liite runkokin. Tämä museosimulaatio kerrassaan - ahhh !!! |
||||
|
29.06. 21:24 | Lenni Voutilainen | ||
| Samit olisi minun mielestä ihan paras vaihtoehto M-junille | ||||
|
|
29.06. 21:10 | Miska Sallinen | ||
| Mitenköhän ilman sameja meinataan pärjätä, kun lähijunaliikenne tulee kuitenkin lisääntymään merkittävästi tällä vuosikymmenellä? Sm7:t kuitenkin lähinnä hankittiin korvaamaan Sm2:t, eikä nyt oikein vaikuta siltä että lisääntyvää liikennettä oltaisiin otettu niiden hankinnassa huomioon... | ||||
|
|
29.06. 20:48 | Erkki Nuutio | ||
| Pidennyspäätöksen tekijät ylikuumentuivat Suomen kuumimmaksi uutisoidusta kaupungissa (puhun siis lämpötiloista). Ratikkalinjojen varret ovat synnyttändeet lämpösaarekkeita. Talvisin niissä kylmä tuulet ja lumimyräkät raivoavat. Hikistä kuin Santaslahdessa kesällä. Hyistä kuin Ranta-Tampellassa talvella. Pidennys pidentää pysäkkiaikoja ja pysäkkihäiriöt lisääntyvät, mikä syö teoreettisen kapasiteettilisäyksen. |
||||
|
|
29.06. 20:42 | Jarno Piltti | ||
| Hieno laajiskuva! Vasemmalla kummittelee Starkin raide raideopastimineen, kiskojen paikalla on kerrostaloalue. | ||||
|
|
29.06. 20:38 | Jarno Piltti | ||
| Todella kaunisvaloinen kesäinen lättäkuva! Vuosikymmentä tosiaan joutuu hetken oikein miettimään. Kokoonpano veto+liite+veto ehkä vihjaa museoliikenteen suuntaan, vai miten on? | ||||
|
29.06. 19:47 | Into Tilander | ||
| Kuvaa katsottaessa tuli heti mieleen JK:n valokuva "Porkkana - Kiitojunan tarina" -kirjassa sivulla 61, jossa yläilmoissa jyristelee DC-3. Hienoa, että tällaisiakin kuvia otetaan! | ||||
|
29.06. 19:09 | Simo Virtanen | ||
| Hienoa, että junayhteys laivoille säilyy. Portsan hengestä kyllä katoaa jotakin kun junat katoavat ja tasoristeysten hälytysäänet vaimenevat. | ||||
|
|
29.06. 18:33 | Noah Nieminen | ||
| Kun katsoin tuon Vierumäeltä otetun videon, niin tuli vähän sellainen olo, että osaavatko Suorsalaiset tuota veturia kohdella lempein käsin? Videossakin näkyy sellaista kiihdyttelyä, jarruttelua ja revitystä, että pian on koko veturi taas konepajalla... | ||||
|
29.06. 18:31 | Noah Nieminen | ||
| Mahtavia sanaleikittelyjä näissä hienoissa museojunakuvissa. | ||||
|
29.06. 18:29 | Jouni Hytönen | ||
| Nuo vaunut lienevät sen verran lyhempiä ja Dr16:ssa vastaavasti toki enemmän potkua, että kotimaisten kahdeksan Sp-sukuisen vaunun sijaan vetoraiteelle mahtuu Dr16 ja yhdeksän GOST-pankkovaunua ja niiden veto 20 promillen mäen yli onnistuu. | ||||
|
|
29.06. 18:19 | Simo Virtanen | ||
| Aika vaikea nähdä ratikkaliikenteen liikennesääntöjen tehdyn autoilijan ehdoilla, mutta tietysti jos ideologisesti joku niin näkee, niin hänen kohdallaan se tietysti niin on. | ||||
|
|
29.06. 17:49 | Markku Naskali | ||
| Ehkä eivät sano kun liikennesäännöt on tehty autoilijoiden ehdoilla, ja kuten tiedetään, kaikki autolijat ovat muita parempia. | ||||
|
|
29.06. 16:57 | Simo Virtanen | ||
| No mitä liikennesäännöt sanovat pysäkillä seisovan matkustajan ja pysäkin läpi kulkevaa ajorataa käyttävän ajoneuvon väistämisvelvollisuuksista? On siinä vähän erikoinen tilanne, kun ratikasta poistuvan matkustajan pitäisi jotenkin ymmärtää seisovansa keskellä ajorataa vaikka ajatuksena on vaihtaa ratikkalinjalta toiselle eikä poistua pysäkiltä. Itse ajan tuosta kohtuullisen usein, koska on yksi toimivimmista ajoreiteistä ydinkeskustan halki. |
||||
|
|
29.06. 16:28 | Markku Naskali | ||
| Kyllähän liikenne tuossa toimii jos on järkevästi asennetut liikennevalot ja ajetaan sääntöjen mukaan. Pellavatehtaankatu on vähän liikennöity. |
||||
|
|
29.06. 15:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja korostetusti "Rauman giäles"...! | ||||
|
|
29.06. 10:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Läntinen vaikutus kuuluu Turun murteessa. | ||||
|
29.06. 10:37 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
29.06. 08:13 | Kai Krause | ||
| Kiitos | ||||
|
29.06. 07:42 | Erkki Nuutio | ||
| Finnjetistä jäi lämmin muisto elokuulta 1978. Koirankopin neljänneskin menetteli verrattuna Skandian ja Nordian lepotuolien ohi virtaaviin yrjöpuroihin toukokuussa 1963. Kun lompsa oli tyhjä - viimeiset rahat kuluivat matkalippuihin (Swansea-Paddington-muistaakseni Waterloo-Harwich-Bremerhaven-HampuriZOB -Travemuende-Helsinki) ja noin 40 kg painaneet kirjakassit olivat tallella (kantohihnoista tosin vain tyngät) - oli kiva laittaa kassit neljännessängylle ja suunnata ravintolaan. Siellä VR:n hallintojohtaja Roto osui vastaan ja ystävällisesti tarjosi lounaan. Ravintolassa viihdemusikkia soitti seisova pöytä sillä sävelellä, jolla 75000 hv:n teholla toimineet kaasuturbiinit potkureita pyörittivät. Potkurit olivat löytäneet oivan värähtelyreitin kymmenennen kerroksen ravintolan seisovan pöydän lattiaan (iso paikallinen kuormitus = alentunut taivutusvärähtelyn ominaistaajuus = resonanssi). Muita laivoja ohiteltiin 30 solmun nopeuden mukaisesti. Se oli aikaa, jolloin nuoret vielä jaksoivat mennä vieraille maille opiskelemaan tai töitä tekemään, eivätkä vain kuluttelemaan papan ja rahoja hupireissuilla! |
||||
|
29.06. 07:22 | Jimi Lappalainen | ||
| 23.6.: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/55357248144/ | ||||
|
|
29.06. 07:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Päärautatieaseman pohjoispuolella on myös koko joukko F-alkuisia taloja: https://www.openstreetmap.org/#map=18/60.457914/22.260745 | ||||
|
|
29.06. 00:01 | Vertti Kontinen | ||
| Kain kuvia on aina ilo katsella ja taaskaan ei tarvitse laadusta pettyä! | ||||
|
|
28.06. 22:44 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Helsinki-Tukholma-reitin lautoista Finlandia ja Silvia Regina olivat bruttovetoisuudeltaan jo Finnjettiä suurempia. Ero oli vähäinen mutta kuitenkin ensin mainittujen hyväksi. Siten Finnjet ei ehtinyt olla suurin Helsingistä liikennöinyt autolautta, kuin vajaan neljän vuoden ajan. Finnjet oli kyllä huomattavasti pidempi mutta vastaavasti kapeampi ja matalampi. Rahtitilaa Finlandialla ja Silvia Reginalla oli yli 40 % enemmän ja matkustajahyttejä 647 kpl, kun Finnjetillä matkustajahyttien määrä oli noin 536 kpl ennen Commodore Class-osaston rakentamista. (Finnjetin hyttimäärä vaihtelee hieman eri lähteissä). Lisäksi Finnjetin hyteistä reilut 70 oli säästöluokan "koirankoppeja", joten suihkulla ja vessalla varustettujen hyttien määrä jäi noin lukemaan 460 ja niistäkin 2/3 oli varustettu päällekkäin olevilla vuoteilla. Finlandialla ja Silvia Reginalla kaikissa halvimmissakin hyteissä oli suihku, vessa ja kaksi vuodetta alatasossa. Vaikka Finnjet oli liikenteeseen tullessaan periaatteessa erittäin edistyksellinen niin rahtikapasiteetin, hyttien ja tilojen yleisjärjestelyn (yleiset tilat perässä ja hytit keulassa) puolesta se oli paremminkin vielä 70-lukulainen ja Finlandia & Silvia Regina sitten jo uudempaa ajattelutapaa. |
||||
|
28.06. 22:15 | Noah Nieminen | ||
| Milloinkohan tämä nähdään taas liikenteessä? | ||||
|
28.06. 21:39 | Mika Hakala | ||
| Tammikuussa 2025 henkilöliikenteen alkamisesta ei ollut tietoakaan. Sähköistyskään ei tainnut palvella kunnolla, kuin mahd. huoltovarmuutta. Sähköistykseen saattoi vaikuttaa torniolaistaustainen Katri Kulmuni puolivuotisella sijaistuskaudellaan valtiovarainministerinä. Puhetta ja mahdollisuuksia sähköistyksestä henkilöliikenteeseen kyllä nähtiin, mutta niin niitä nähtiin myös Turku-Uusikaupunki-radan sähköistyksessä, joka valmistui sentään jo 2021 eikä alkamisesta ole tietoakaan.. |
||||
|
|
28.06. 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leo (nimipäiväonnitteluni!) on täysin oikeassa. | ||||
|
|
28.06. 18:13 | Leo Kolev | ||
| Eipä ollutkaan, Tero: https://yle.fi/a/74-20233326 En ymmärrä mikä tällaisten kommenttien tarkoitus on - olihan pakko rakentaa uutta laituria ennen liikennöintin palauttaminen. Kaikki tällaiset kommentit saavat kirjoittajan näyttämään tyhmältä, eikä mitään muuta. |
||||
|
28.06. 18:03 | Uwe Geuder | ||
| Matkalla ilmeisesti reilusti eläinonnettomuuksia :) | ||||
|
28.06. 17:59 | Rasmus Viirre | ||
| Komea kuomukattojen juna. | ||||
|
28.06. 16:42 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jollakulla on varmaan tarkkaa ja ajanmukaista dataa aiheesta, mutta kuluvan kuukauden alkupäivinä Jyväskylän ratapihalla notkuivat kuvan 3002 sekä pari päivää sen jälkeen 3011. Mietin, kun 3011 oli neljän valkovihreän Sr1:n kanssa samassa koukussa, että ne ovat matkalla Pieksämäelle pelkällä menolipulla, mutta 3011 näkyy olleen vielä pari viikkoa sitten hengissä tällä sivustolla nähdyn kuvan perusteella. |
||||
|
28.06. 16:06 | Simo Virtanen | ||
| Juu, kyllä tuo alue aikanaan täyteen tulee ja on varmasti kohtuullisen haluttua aluetta. Alue vaan on siksi suuri ja rakentamisen tilanne heikko, että varmasti ollaan tavoittelemassa 40-lukua kun tämä alue on valmis. Varsinkin jos Näsinsaari alkaa rakentumaan samaan aikaan. Tampereen ja Kangasalan Ojalassa kokeiltiin kaiken katuinfran rakentamista täysin valmiiksi ennen ensimmäistäkään tonttiluovutusta, mutta eipä siitä näyttänyt laajempaa käytäntöä tulevan. |
||||
|
|
28.06. 15:30 | Petri Nummijoki | ||
| Finnjet taisi aina käyttää Helsingissä samaa laituripaikkaa. Kun Viking Linella on 1980-lopulta alkaen ollut useampi päivittäinen lähtö samasta terminaalista niin mielestäni Finnjet oli aina etusijalla laituripaikkansa suhteen ja Viking Linen alukset tekivät tilaa, jos kaikki eivät mahtuneet terminaalin matkustajasilloilla varustetuille laituripaikoille samanaikaisesti. Nosturit ja raiteet on purettu pois 1980-luvun puoliväliin mennessä ja ko. Katajanokan terminaaliakin muutettiin, kun 1985 ja 1986 valmistuneet Viking Linen Mariella ja Olympia ryhtyivät ajamaan samasta terminaalista eli käytännössä laituripaikasta, joka tässä kuvassa on Finnjetin keulan kohdalla. Maisema on siten 1990-luvulla näyttänyt tästä syystä aika erilaiselta. En tiedä mitä Esa tarkoittaa mutta Sally-varustamon 1980 valmistuneet Helsinki-Tukholma-reitin laivat Viking Saga ja Song olivat bruttovetoisuudeltaan 55-60 % luokkaa ja Turun linjan Viking Sally (eli myöhempi Estonia) vajaat 65 % verrattuna Finnjetin alkuperäiseen kokoon (ennen Commodore Class-luokan rakentamista) eli huomattavasti pienempiä aluksia. |
||||
|
|
28.06. 13:38 | Uwe Geuder | ||
| Matkustin kerran Finnjetilla kesällä 1994. Ei minkäänlaista muistikuvaa, missä sen laituripaikka oli silloin. Niin paljon raiteita eikä nostureitakaan ollut, haluaisin väittää. | ||||
|
28.06. 13:29 | Uwe Geuder | ||
| Matkustin heti maanantaina. On aika pitkä matka Riihimäeltä Hankoon, jos Sm4:n ainoa vessa on suljettu. Ilmeisesti ei edes rikki, ei ollut vain tyhjennetty, sanoi konduktööri. Kiitos VR! Ei sentään ajettu ilman konduktööriä, niin kuin näyttää olevan tapa R-junilla Tampere - Helsinki. | ||||
|
|
28.06. 12:39 | Ida Nevalainen | ||
| Kuinka monta punasta siperiansutta on enää jäljellä? | ||||
|
|
28.06. 11:04 | Jari Välimaa | ||
| Jep, löysin ne aikatauluista mutta en kartalta. Ainoa tapa oli seurata kulkutieto varauksia. | ||||
|
|
28.06. 10:22 | Joel Savilaakso | ||
| Jari Välimaa Löytyy kyllä aikataulut Juliasta, muttei näkynyt kartalla. https://juliadata.fi/timetables?s=601&d=28.6.2026 | ||||
|
|
28.06. 10:04 | Jari Välimaa | ||
| Juliassa näkymätön juna ? | ||||
|
28.06. 09:14 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta on kulunut; mikä on Tsl-883:n tola nykypäivänä? | ||||
|
28.06. 09:06 | Samuel Pajunen | ||
| Ainakin 19.6 oli jo puunhaku reissulla. | ||||
|
|
28.06. 08:38 | Jari Välimaa | ||
| Hiedanrannassa rakennetaan jo, kolme kerrostaloa rakenteilla. Kyllä raitiotie houkuttaa edelleen. Kunhan saadaan katu infra rakennettua. | ||||
|
|
28.06. 08:36 | Jari Välimaa | ||
| Tämän rakennuksen lähistöltä lähtee myös raitiovaunut 2030 luvulla. Melkoiset olivat kadunrakennustyöt sataman alueella. https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=60.435730230135945&lon=22.22437083721161&zoom=17 | ||||
|
27.06. 22:56 | Rasmus Viirre | ||
| Tampereelle tämä tuli Kokkolasta Dv12 2735:n vetämänä. | ||||
|
|
27.06. 22:53 | Rasmus Viirre | ||
| 2813 tiettävästi ensimmäistä kertaa puujunan vetäjänä sitten VR:n palveluksen jälkeen. | ||||
|
27.06. 22:22 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||