999-99528 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 27.12. 20:03 Julius Thurman  
  Kiitän.
kuva 27.12. 19:49 Eemil Liukkonen  
  Kiitos korjauksesta. Idea oli näemmä kirjoittaessa katkennut, kun tarkoitus oli kirjoittaa "München".
kuva 27.12. 19:45 Arttu Kokkonen  
  Tammikuussa alkaa ajot 2813-veturilla. Taulut löytyy jo.
kuva 27.12. 19:38 Uwe Geuder  
  > junan läpi kuljetaan yläkerrassa.

En olisi muistanut asiaa, mutta näin on tainnut olla. Ensimmäinen kerta näin tuota mallia 1990-luvun alussa USA:n Superlinerissa. Nykyisin myös Ranskan TGV:t on rakennettu sillä tavalla.

TGV:ssä on sitten alakerrassa aina osasto jonka päässä on seinä ja viisipaikkainen penkkirivi. Semmoista tunnetaan kyllä linja-autojen takasosasta, mutta ei kai juurikaan junista. Kun mentiin kouluun bussilla, kyseinen penkki oli tunnettu nimeltään Affenschaukel, siis suoraan suomeksi käännettynä apinakeinu. Bussin perässä tien epätasaisuudet korostuvat, luulisin että joillakin Suomen sorateillä on vielä hurjempi matkaelämys. Mikähän koululaiset mahtavat kutsua kyseistä riviä?
kuva 27.12. 19:23 Uwe Geuder  
  En ole tarkistanut mitään, mutta minulla olisi vahva mututuntuma, ettei Hofista lähde RE Hampuriin. Se olisi liian pitkä matka.
kuva 27.12. 18:44 Eemil Liukkonen  
  Erittäin näyttävä ja onnistunut otos! Selvästi Ilarin käsiala näkyy lopputuloksessa.
kuva 27.12. 18:41 Markku Naskali  
  Kuinka monta autoa keskimäärin kyytiin mahtui?
kuva 27.12. 18:07 Petri Nummijoki  
  Kirjassa mainitaan H81:n kokoonpanosta vain veturi Hv3 644 sekä sen perässä ollut EFi-vaunu 22386. Mainitseeko kuljettaja raportissaan vaunujärjestyksestä mitään? Kaippa törmäyksen aiheuttama nykäys voisi vaikuttaa vetolaitteeseen taaempanakin, joten täytyykö asia tulkita niin, että "644:n perässä" ei tarkoita "ensimmäisenä 644:n perässä"?

Filmillä https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8 lienee kohdasta 3:21 lähtien P82:n saapuminen Helsinkiin toukokuussa 1962, jos oletetaan, että filmin tapahtumat on kuvattu aikajärjestyksessä. Siinä(kin) ovat keulassa Po + Fo, joiden vastaavasti pitäisi Kouvola-Joensuu-välillä olla P81/H81:ssä keulassa, jos vaunujärjestys oli molempiin suuntiin sama.
kuva 27.12. 16:38 Pasi Seppälä  
  Kovasti jenkkivaunun näköä tässä itänaapurin vaunuyksilössä.
kuva 27.12. 16:34 Pasi Seppälä  
  Onpas hyvänhenkinen kuva, jossa kaunis valaistus. Eipä silti, komeita myös muutkin reissun otokset.
kuva 27.12. 16:17 Jyrki Talvi  
  Komeat kuvasarjat.
kuva 27.12. 15:55 John Lindroth  
  Upea kuva ja veturi!
kuva 27.12. 15:52 John Lindroth  
  "The Reds" elokuvan höyrykohtaukset Katajanokalla joissa esiintyy TK3 /1150 filmattiin siellä syksyllä 1979.
kuva 27.12. 15:33 Esa J. Rintamäki  
  Hutoi bolshevik CCCP - punamaali joutunut antautumaan. Ei hätää, - liittotasavallan punainen toimii! Kestää von Vater zu Sohn!
kuva 27.12. 15:31 Esa J. Rintamäki  
  Naama noessa - tunnelma korkealla.
kuva 27.12. 15:29 Esa J. Rintamäki  
  Oh - - - hoh!!! Kyllä on upea rekkules tuo 241 A!
kuva 27.12. 15:23 Rasmus Viirre  
  Jaa täältä ei vielä kuvaa ollut. Hieno on tämä ensimmäinen vorgissa! Vaikuttaa hyvälle kuvauspaikalle muutenkin tuo kolmion kurvi. Tuonne kivien päälle kun kiipeäisi..
kuva 27.12. 14:32 Aarni Lilja  
  Hieno kuva.
kuva 27.12. 14:04 Tor Lillqvist  
  Nämä SBB:n kaksikerrosvaunut ovat sikäli mielenkiintoiset että junan läpi kuljetaan yläkerrassa. Ei ole samanlaista parin askeleen ylös-alas-tepastelua kuin VR:n IC-junissa. Toki tästä sitten seuraa myös se että näitä vaunuja ei voi kytkeä yhteen yksikerrosvaunujen kanssa. Tai voi kai, mutta niitten välillä ei voi kulkea koska kulkusillat on ihan eri korkeudella. Mutta SBB:llä ei liene ollut tarvetta ajaa tällaisia sekajunia, vaan tilasivat kerralla tarpeeksi monta ja kakki tarpeet (ravintola, polkupyörät, leikkitila) tarjoavaa vaunua.
kuva 27.12. 12:13 Eljas Pölhö  
  Posti Haukivuorelle kulkee nykyään niin harvakseltaan, etten vielä tiedä mitä uudessa Rautatieonnettomuuksia Suomessa-kirjassa kerrotaan H81:stä 27.4.1961, mutta kuljettajan raportin mukaan junassa oli 36 akselia Pieksämäki-Varkaus (315 tonnia) ja 32 akselia Varkaus-Vihtari (278 tonnia) ja 28 akselia Vihtari-Joensuu (22386 täytyi jättää Vihtariin sen vetotangon irrotessa).
kuva 27.12. 11:52 Jorma Rauhala  
  Onnettomuustutkintakeskushan oli alkujaan OTK, mutta siinä oli vakava erehtymisen mahdollisuus Osuustukkukauppaan.
kuva 27.12. 11:36 Juho Rintala  
  Juu. Tämä veturisarja on kyllä omasta mielestä mielenkiintoinen.
kuva 27.12. 11:30 Erkki Nuutio  
  Kuljitko myös moniraiteisella pystysuuntaisella radalla kuvan Fernsehturn Beliiniin - yhä (?) Saksan korkeimpaan rakennukseen.
DDR:n pääkaupungin ylpeys, jota wessit eivät kiiruusti purkaneet, päinvastoin kuin Palast der Republikin ?
Maisemapaikka jonka maisemat ovat monipuoliset.
kuva 27.12. 11:17 Veeti Pietilä  
  Kiitos, Pasi!
kuva 27.12. 11:12 Jimi Lappalainen  
  Tekniikka on veturin sisällä, joten suoraan ulkonäöstä sitä ei voi havaita. Toki jos esim. sveitsiläinen harrastaja tietää, minkä numeroiset veturit ovat korjattu ja mitkä ei, niin sillä tavoin sen voi kai nähdä. Mutta siitä ei tässä nyt varsinaisesti ollut kysymys.
kuva 27.12. 11:07 Juho Rintala  
  Okei. Pystyykö ulkoa tunnistamaan onko GTO vai IGBT?
kuva 27.12. 10:58 Teemu Saukkonen  
  Outoa että niin siistissä Sveitsissä on töhritty kalustoa.
kuva 27.12. 10:56 Jimi Lappalainen  
  Saneeramattomissa GTO-käyttöisissä on samanlainen ääni, peruskorjatuissa IGBT-käyttöissä erilainen.
kuva 27.12. 10:53 Eljas Pölhö  
  Petrin kysymystä seuraavalta aikataulukaudelta on tieto, että 22.3.1962 H81 joutui ylikäytäväonnettomuuteen Onttolassa törmäten junan eteen ajaneeseen kuorma-autoon. Onnettomuudessa vaurioituivat junan veturi Hv3 647 ja postivaunu Po 9836. Raportin sivulla, jonka olen kuvannut, ei ole junan kokoonpanoa, mutta voisi olettaa postivaunun sillä kertaa olleen junan etupäässä.
kuva 27.12. 10:51 Jimi Lappalainen  
  Ihan kuin olisi sellainen muistikuva, että joku olisi joskus kutsunut OTK:n raidetta Onnettomustutkintakeskuksen raiteeksi. En nyt ole kuitenkaan aivan varma :)
kuva 27.12. 10:47 Juho Rintala  
  Onko näiden ääni samanlainen kun suomiversio?
kuva 27.12. 10:24 Joel Kuikka  
  Harmi, että näiden hylkysusien siirtoja ei oikein mitenkään pysty päättelemään.
kuva 27.12. 10:09 Pasi Seppälä  
  Olisiko auton valoilla valaistu maisemaa, jotta on saatu kuvan kaltainen sopiva valaistus kuvaan? Oikein onnistunut lopputulos kuitenkin ja kuukin sommiteltu sopivasti taustalle. Hienoa!
kuva 27.12. 09:55 Teemu Lokka  
  Kun menin 23.12. aamula ohi IC63:ssa niin 3059 oli vielä paikallaan odottelemassa siirtoa. :(
kuva 27.12. 09:53 Linus Mansner  
  Kumiaa.
kuva 27.12. 08:07 Kimmo Säteri  
  Jaa...nykyään mennään siis samalla veturilla koko matka. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten Saksan Bad Schandaussa oli tarjolla tällaista souvia: https://vaunut.org/kuva/96511
kuva 27.12. 07:31 Veeti Pietilä  
  3059, Hankobaanan ensimmäisiä sähkövetureita. Ja nyt jo romussa...
kuva 27.12. 07:29 Ari-Pekka Lanne  
  Ai, enpäs tuotakaan tiennyt. Kaikkea sitä oppii, kun länttää matskuja vaunusomeen. Hyvin on sitten kulkulaitos sompansajatkeen valinnut. Senkään polttimo ei huoli etyyliherkkuja.

En tosiaan ole bensalenkkareita, mutta mitä tulee ruiskumoottoriysisatkuihin, ohjekirjan »Saab 900 1979-1991 1985cc» (Teekkarien autopalvelu, 1991) s. 48 kerrotaan: »Mekaaninen suihkutuslaitteisto on K―Jetronic-tyyppinen. Laitteistosta käytetään joskus myös nimitystä CI, mikä tulee sanoista continuous injection (jatkuva suihkutus).»
kuva 27.12. 01:19 Antti Ojala  
  Arvelin sillä, että muistini mukaan 900i oli Bosch-tekniikalla ruokittu. Syöpyminen koskee lähinnä sitä kumitavaraa, joka on muutenkin kuraa ja pilalla. Alkoholi on väkevä liuotin, sillä lähtee koneesta kaikki karstakin. Mutta kaasuttajassa brenkku ei tosiaan kaasutu, siitä saa vain tankinpesuhommia.
kuva 26.12. 23:31 Petri Nummijoki  
  Vanha keskustelu mutta voitanee vielä jatkaa. Uudesta Rautatieonnettomuuksia Suomessa-kirjasta sattui silmiin, että Hv3-veturin 644 törmäiltyä H81:n veturina 27.4.1961 Vihtarissa naperotiellä olleisiin vaunuihin, oli veturin perässä EFi-vaunu 22386. Varmaankin makuuvaunut olivat junan loppupäässä, koska Varkauteen piti jäädä yksi sellainen, joten missä Helsinki-Joensuu-postivaunu oli? Keskellä junaako? 27.4.1961 oli tavallinen torstai eikä pääsiäinen tai helluntai osunut lähiviikoille, joten pyhäpäivä tai LP83:n kulussa olo eivät selittäne tilannetta. Oliko sitten niin, että posti ja rahti (Po ja Fo) siirrettiin tuohon aikaan Pieksämäellä P81:stä TK1081:een ja H81 kuljetti Pieksämäen ja Joensuun välillä pelkät matkustajavaunut? Tämä ehkä selittäisikin, miten Hv2-3 onnistui olemaan tähän junaan riittävä niinkin pitkään kuin 1963-1964 asti.
kuva 26.12. 23:00 Ari-Pekka Lanne  
  Pellin alta löytyy kaasutin. Ja göteborgilaisessa pysytellään. Kulutus on tosiaan varsin kohtuullista, niin ei viitsi tentulla rikkoa ja syövyttää vanhoja osia. Kelahan ei niitä korvaa, niinkuin sanotaan...
kuva 26.12. 22:31 Antti Ojala  
  Olikos A-P:n EEC varustettu mekaanisella Bosch-ruiskutuksella? Jos, niin tämä saattaa toimia brenkulla, eli E85-polttoaineella ilman muutoksia. Koukku on siinä, että mekaanisessa ruiskutuksessa ei ole mitään takaisinkytkentää, mikä häiriintyisi polttoaineen muutoksesta. Tietokoneohjatut ruiskutukset vaativat aina vähintään suuttimien vaihdon. Viime kesänä ECJ ei kuluttanut enää yhtään bensiiniä, kun havaitsin että Bosch K-Jetronicille maistuu hyvin viinakin. Talvisin on tosin käytettävä bensaa, tai sopivaa seosta, jotta moottorin saa kohtuudella käyntiin. Ei sillä että taloudellisuus niin paranisi, mutta onhan polttoaine sentään kotimaista, kierrätettyä tuotetta!
kuva 26.12. 21:55 Daniel Nironen  
  Ai että mukava näky
kuva 26.12. 21:41 Arttu Kokkonen  
  Tuo tuli vielä jonkin aikaa sitten kuvattua ajossa...
kuva 26.12. 21:38 Esa J. Rintamäki  
  Loistavaa, herra Rasmus!
kuva 26.12. 21:34 Esa J. Rintamäki  
  Arvoisa kansalaisetar Ida, paras mahdollisuus olisi ilman muuta Rautatiemuseolla, vaikkakin kuvan ruotsinlaivaa edustava värkki kokoelmistaan puuttuukin.

Linjalla voi olla hieman köppäästä päästä vierailemaan koneen päällä, liikennetilanteiden eläessä varsin vaihtelevasti.
Varikoillakaan kun ei saa enää pomppia kuin mummolan pihalla...

Onnettomuustutkintakeskus: oma ehdotukseni: "Unhappy Researching Center" tai "Forschungsanstalt (- zenter?) der Unglücksfälle"...?
kuva 26.12. 20:36 Rasmus Viirre  
  Dv12 2612 ”Tapani” Tapaninpäivänä :)
kuva 26.12. 20:32 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos, Heikki. Ei ole tosiaan tullut pidettyä kirjaa polttoaineenkulutuksista, mutta eiköhän se alle kympissä pysyttele valtatieajossa. Senkin kestää, kun miettii millaiset kyydit »Se. Varma. Kotimainen.» antaa. Ja kulutukseen voi vaikuttaa, kun ajaa kohtuudella ― määrällisesti ja laadullisesti.
kuva 26.12. 20:28 Rasmus Viirre  
  Kylkinumerot lähtevät aina ensimmäisenä Fleetcaren työläisten taskuun.. Jaa on tullut loppu myös 3059:lle. Kuitenkin mielenkiintoinen kuva Tve5:sta hommissa.
kuva 26.12. 20:14 Noah Nieminen  
  Jep, kyllä se oli ainakin yhden kerran aiemmin ajettu Sr3:lla.
kuva 26.12. 19:36 Heikki Jalonen  
  A-P: tuosta bensan ostosta markoilla peukutan... Vielä kun saisi Tiikerin tankkiin tai edes parasta Superia.

Tuon aikakauden autot kuluttivat polttoainetta, varsinkin ne jotka bensalla kulkivat. Saab ja Volvo tunnettiin janoisina, mutta ne toimivat ja olivat haluttuja. Ranskasta ja Italiasta saatiin pihimpiä ajokkeja, mutta niiden arvostus ei aina aplodeja ansainnut. Japanilaiset osasivat puolestaan pihistämisen ja toimivuuden, mutta eivät ne silti olleet kaikkien mieleen.

Säästöjä tavoittelevat ajoivat jollain Volkkarin tai Opelin pikkudieselillä, niillä myös todelliset litrakulutukset jäivät pieniksi. Tai ammatttilaiset isommilla dieseleillä, 1980-luvulla usein vielä turbottomia ja ilman muita kikkailuja. Säästöt niillä muodostuivat lähinnä polttoaineen (diesel) halvemmasta hinnasta, litrakulukit ylittivät säännöllisesti kympin. Saab ei noina aikoina vielä ollut diesel-kuskien listoilla.
   >>