Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	03.02. 23:38	Petri Nummijoki
		Samalla esimerkki siitä miten takaperoisesti Helsingin seudun suuret ratatyöt toteutettiin 60- ja 70-lukujen taitteessa. Niistä olisi varmaan voitu selvitä siedettävin häiriöin, jos kolmas raide Helsingistä Tikkurilaan sekä Helsingin ja Pasilan väliset lisäraiteet olisi tehty ensin, koska silloin ruuhkaisimmilla väleillä olisi vältytty yksiraiteisilta osuuksilta kiskonvaihdon ja sähköistystöiden aikaan. Mutta käytännössä muut työt tehtiin ensin ja lisäraiteet viimeisenä ikään kuin olisi haluttu maksimoida junien myöhästyminen ja matkustajille koitunut haitta.
	03.02. 23:14	Onni Tikkala
		Ilmeisesti tuo Lauri Korpisen kadun tasoristeys (joka tosin muistuttaa pikemminkin laituripolkua) on myös suljettuna. Liekö ihan pysyvästi?
	03.02. 23:04	John Lindroth
		Hieno talvinen kuva!
	03.02. 21:50	Juha Kutvonen
		Tämä oli hyvin lyhyt hetki, kun Pasilan henkilöasemalle johti Helsingistä vain kaksi sähköistettyä raidetta. Seuraavana vuonna raiteita oli jo viisi.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	03.02. 21:50	Simo Virtanen
		Pakkasten osalta kunnon talvi, mutta lunta näkyy Mantsissakin olevan tosi vähän. Ei ole ainakaan kunnon lumitalvi, jolloin helmikuussa lähennellään metrin hankia. Nyt ehkä 20 cm, joka on tuolla todella vähän.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	03.02. 21:17	Esa J. Rintamäki
		Kyllä olen samaa mieltä kuin arvoisat herrat edellisissä kommenteissaan. Kerrankin kunnon talvi päällä, oikein nautittavaa. Olikin aika köppäästä lusia kuraisia kestosyksyjä läpi, mikkelinpäivästä vapunaattoon, kuten aiemmin oli ollut.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	03.02. 20:19	Tuomas Pätäri
		Kyllä, hyvä dokumentointi hienoine kuvineen. Ja on piristävää, että Ferri on alkanut vierailemaan vähän siellä sun täällä.
	03.02. 20:14	Tuomas Pätäri
		Komea keli, komeita kuvia.
	03.02. 20:13	Tuomas Pätäri
		Todella nätti kuvauspaikka vallitsevassa säätilassa. Johtoveturissa ikä näkyy (tai kunnossapidon puute, jos toiselta kantilta ajatellaan).
	03.02. 17:45	Petri Sallinen
		Vaunu voisi olla myös vanha peltivuorattu lanterniinikattoinen vaunu. Jos vaunussa on umpieteiset, niin silloin se voisi olla peltivuorattu makuuvaunu. Ikkunoita on liikaa, jotta se olisi peltivuorattu postivaunu.
	03.02. 12:49	Tommi K Hakala
		https://www.facebook.com/photo?fbid=867568785856970&set=a.170284958918693
	03.02. 12:12	Hannu Peltola
		Voiko tuo mulatin vasemmalla puolella oleva vaunu olla alkujaan venäläinen? Se on matalampi kuin mulatti ja kattovarustus vaikuttaa venäläiseltä.
	03.02. 10:11	Erkki Nuutio
		Sinänsä kiinteät tykkimme, kuten rannikkotykit olivat keisarilta perittyjä, osin lähinnä 30-luvulla paranneltuja. 180 mm ei riitä kuvan tykille. Luutnantin kauluslaatan pituus oli/on noin 80 mm : ( https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf/449efb5b-7f0e-4919-bf9c-cdbd6b06293f/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf.pdf , sivu 56) . Kuvan kaliiberi on noin 3 luutnantin laattaa, eli noin 240mm. Vain Russarö tulee kyseeseen. Myös kuvassa hieman näkyvä suojakilpikin viittaa Russaröhön. Bolsujoukon lynkkaaman entisen valtionpäämiehemme, Keisari-Suuriruhtinas Nikolai II:n perintöluovutus, jonka naapurimaaksemme muuttuneen bolsu-Venäjän valtionpäämies Lenin vahvisti vuonna 1920 on esitelty kirjassa: Viacheslav Nikitin Suomen armeijan venäläinen perintö - Tsaarin upseerit ja itänaapurin kalusto Suomen puolustusvoimissa 1918-1948 (Minerva, 2017, 449 s.)
	03.02. 10:06	Kari Haapakangas
		Rantapyssyssä valikoimaa kaliibereissa oli hyvinkin lavealti, nuo 305 milliset olivat itse asiassa harvinainen poikkeus. Vahvasta rannikkotykistöstämme kiitos kuuluu itse asiassa japanilaisille sekä perivenäläiselle ryssi... köh, no niin. Totisesti vähemmän fiksua oli lähettää Itämeren laivasto kurittamaan keltaista miestä maailman toiselle puolen. Matkakin oli jo sen lajin koheltamista (mm. Doggermatalikon selkkaus), että eipä ihme ettei siitä laivastosta oikein mitään palannut. Oli siis vahvistettava rannikkopuolustusta. Se kun oli nopeampaa kuin uuden laivaston rakentaminen. Rannikkotykistömme työjuhta oli oikeastaan 152 millin Canet-tykki, ja sen lisäksi oli sitten raskaampia 8, 10 ja 12-tuumaisia.
	03.02. 07:18	Aarni Lilja
		Erittäin upea kuva Eemil
	03.02. 07:18	Aarni Lilja
		Erittäin upea kuva. Tekisitkö pienen korjauksen kuva tekstiin Dv12 sarjanumerot ovat oikein mutta kuvatekstissä korjaistko takimmainen Dv12 sarjanumeron sen sarjanumero on 2556 Dv12 2552 on joutunut hylkyyn viime kesänä
	03.02. 01:31	Eljas Pölhö
		Kovjoki-Uusikaarlepyy valmistumistarkastus suoritettiin 24.3.1949 VR anoi 1.4.1949 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä lupaa avata tämä rata. Kulk käsitteli anomuksen 9.4.1949 ja ilmoitti VR:lle, että rata voidaan avata yleiselle liikenteelle 20.4.1949 Rh toimitti 14.4.1949 Käskylehteen laitettavaksi ilmoituksen, että rataosa avataan yleiselle liikenteelle 20.4.1949 ja päätti samalla päivämäärällä rataosan kuulumisesta eri jaksoihin (talous, rata, varikko, varasto ja liikenne), Rh 1019, 14.4.1949. Kuten Jimi kirjoitti, niin avaamispäivä on kiistatta 20.4.1949 ja se voidaan korjata Vorgin liikennepaikkaluetteloon.
	02.02. 23:52	Heikki Jalonen
		Voisikohan olla 180/57 N (N=naapurilta lainaan saatu)?
	02.02. 23:30	Heikki Jalonen
		Mainittakoon lisäksi, että siltojen mitoituksessa otetaan huomioon myös dynaamiset kuormitukset eli sillan elinkaaren aikana syntyvät (ylittävien junien) liikenteestä johtuvat väsyttävät vaikutukset, samoin tuuli, lämpötilanvaihtelut ja muu sääkuorman aiheuttama väsyttävä kuorma. Niiden kautta sillalle saadaan suunniteltu elinikä, jonka kuluttua sillan elinkaari alkaa olla käytetty. Siltaa ei siis suunnitella ikuiseksi vaan suunniteltua aika/kuormitus-jännettä ajatellen. Ratasilloissa Suomessa suunnitteltu elinikä on tavallisesti 100 vuotta. Vanhat (ikivanhat) sillat olivat vanhenemisen suhteen ylimitoitetumpia, laskentamenetelmät olivat karkeampia tai perustuivat usein pelkästään kokemusperäiseen tietoon. Nykyaikaiset sillat ovat huomattavasti tarkemmin optimoituja eikä rakenteissa ole lipsahdusten varaa. Britanniassa on lukuisia esimerkkejä (erittäin) vanhoista silloista, jotka edelleen palvelevat liikennettä. Niiden osalta turvallisuuden varmistaminen perustuu ennen kaikkea jatkuvaan seurantaan ja muutosten havainnointiin. Laskennallisesti ne ovat joko (lähinnä) kokemusperäisesti rakennettuja kivisiltoja tai sitten takkiraudan tarkoin laskettuja mestariteoksia, kuten The Royal Albert Bridge. Vanhimmat edelleen käytössä olevat sillat ovat kuitenkin sallittuja vain keveämmille akselipainoille eikä raskas ja tiheä rahtiliikenne niitä kuormita. Vanhoissa silloissa korvaamistarvetta jouduttavat lisäksi suunnitteluajankohtaan nähden kohonneet akselipainot, liikennetiheys ja liikkuvan kaluston sallitut nopeudet. Ne kaikki osaltaan kiihdyttävät sillan kulumista eli vanhenemista. Tuo Syvärin silta on rakennettu aikana, jolloin ristikkorakenteiden klassinen laskentamenetelmä oli ns. Cremona-menetelmä. Neuvostoliitossa (ja jo aikaisemmin Venäjällä) sovellettiin paljolti Lavr (Dmitrjevits) Proskryakovin (Лавр Дми́триевич Проскуряко́в) kehittämiä laskentamenetelmiä, taulukoita ja tyyppirakenteita. Voisi olettaa, että myös tuo Syvärin silta perustui hänen tyyppirakenteisiinsa. Venäjän mittakaavassahan se oli vain pieni standardisilta. Venäläistä rautatiesiltojen (ja siten myös osaltaan suomalaistakin) historiasta lisää tietoja löytää esim. seuraavan linkin takaa: http://freeit.free.fr/Bridge%20Engineering%20HandBook/ch66.pdf
	02.02. 22:10	Esa J. Rintamäki
		Paitsi ristikkosillan sauvavoimia, piti ottaa huomioon myös siltarakenteen oma painokin, melkoisen tärkeänä rasitteena vieläpä. Joitakin muita tekijöitä oli ajateltava myös: - proosallisesti sanottuna tuulikuorma. Mikäli sivupinta-alaa oli (ja yleisesti sitä oli!), niin tuuli puri aikamoisella voimalla. Ajatellaanpa vaikka navakkaa sivutuulta, joka ylhäältä päin katsottuna "vääntää" siltaa mutkalle. Ja kotoisen Suomemme oloissa: lumikuorma! Se painaa jäädyttyään kuin synti pientä ihmistä. Mitä laskutikkuun ja taskulaskimeen tulee, niin taitavan tikunkäyttäjän ei paljoakaan tarvinnut huhkia, kunhan lähtöarvot olivat "asteikolla". Senkun siirteli kieltä ja luistia. Ja hyvä tuli. Laskukiekko se oli loistava keksintö, asteikot eivät loppuneet "kesken". Lentäjien "kakkara" eli lentoarvolaskinkiekko (Jeppesen-merkkinen) lienee tuttua kauraa vielä tänäänkin Mopo-Cessna-piloteille, saati 172 Reims-Rocketillakin liihotteleville. Tuulikulmakorjaukset ja kaikki - helposti ja havainnollisesti. Taulukoitaessa "räknäysriuku" on vahvoilla: luistin siirtely riittää. Laskimella taas menee näpyttelyksi näpyttelyn ilosta, paitsi kehittyneemmillä malleilla. Tikulla oli aina osattava arvioida suuruusluokat kohdalleen, eli just pilkun paikkaa miettimällä. Laskin on "armollisempi" siinä suhteessa.
	02.02. 21:48	Esa J. Rintamäki
		Aika iso kiitos tykistömme ampumataidoista voidaan osoittaa herra tykistökentraali V. P. Nenoselle. Tykkitehtaallamme oli myös palvelusinto kohdallaan.
	02.02. 21:15	Erkki Nuutio
		Russarön 9.2 tuuman (234/50) tykit kävivät 1.12.1939 klo 9.57 tykistötaistelun 8800 tonnin risteilijä Kirovia ja sen suojana olleita kahta hävittäjää vastaan. Kirov avasi tulen ja Russarö vastasi. Hävittäjä Sremiteljy sai vakavan osuman, pakeni savuverhossa ja pääsi vaivoin palaaman tukikohtaansa ja telakalle. Myös Kirov sai osumia, lopetti tulituksen klo 10.08 ja pakeni nopeasti etelään (Tallinnaan). Kirov oli saanut Russarön osumista huomattavia vaurioita. Neuvostotapaan telakkakorjauksen pituutta ja laajuutta ei ole mainostettu. Neuvostovakoilu ei ollut selvittänyt Russarön tykkiulottumiin tehtyjä parannuksia ja tuli pahoin yllätetyksi. Kirov: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirov_(1936) . Mikon kommentin viitteen jatkoviite kertoo asiasta laajemmin (kappale 234/50) ja vieläpä asian liittyneen kapearaideoperaationkin.
	02.02. 20:40	Jimi Lappalainen
		VR Käskylehti 20/49. 5. kertoo, että Upy:n avauspäivä on 20. huhtikuuta 1949, eikä 10. huhtikuuta. \| https://www.doria.fi/handle/10024/171694 (PDF-dokumentin sivut 236–237.)
	02.02. 20:30	Erkki Nuutio
		Ristikkosiltojen laskenta on periaatteessa yksinkertaista, jos yksinkertaistaen oletetaan palkkien liittymiin kitkattomat nivelet. Tällöin jokaiseen liittymään pätee pystyvoimien ja vaakavoimien tasapainoehto (= voimien summa = 0). Kun liittymään tulevien palkkien (yleensä 3 kpl) suunnat ovat tiedossa, voi näiden tasapainoehtojen avulla suoraan ratkaista palkkivoimien (vetoa tai puristusta) suuruudet. Tällainen silta on ns. staattisesti määrätty, pelkät statiikkalaskut riittävät. Lähdetään liikkeelle sillan päästä ja edetään vaiheittain toiseen päähän. Ennen laskettiin laskutikun avulla. Taskulaskin nopeuttaa vähintään kymmenkertaisesti. Todellisen ristikkosillan liittymissä ei ole kitkattomia niveliä. Siksi palkkeihin syntyy myös taivutusmomentteja ja muitakin monimutkaistavia asioita. Siksi noin aikavälillä 1880-1920 kehitettiin laskentanormeja (DIN ja muut), jotka ottivat nämä seikat huomioon eri tavoilla, kuten myös ilmoittivat siltaan kohdistuvien ulkoisten kuormitusten määritystavat. Työmäärä oli suurehko. Mutta mikä oli laskiessa, kun hyvä palkka juoksi koko ajan ja kynänterottajia ja muuta apuväkeä oli käytettävissä.
	02.02. 20:22	Jimi Lappalainen
		Keikkuuko perässä vielä joku Zaes-w tai vastaava?
	02.02. 19:47	Jarno Piltti
		Löytyykö kuvaa? :)
	02.02. 19:47	Mikko J. Putkonen
		Jos Erkin arviot pitävät paikkansa, kuvan tykki voisi olla Russaröstä. https://fi.wikipedia.org/wiki/234/50_Be
	02.02. 19:45	Antti Laajalahti
		Hangon rautatietykeissä oli hienot mekaaniset suuntauslaitteet jotka ottivat eri etäisyyksille ammuttaessa huomioon maan pyörimisliikkeen. Äärietäisyyksille ammuttaessa 12 tuumaisen kranaatin lentoaika on viiden minuutin luokkaa. Laskekaa viisaammat paljonko se suunilleen tekee ennakossa jos ampumasuunta on etelään.
	02.02. 19:38	Antti Laajalahti
		Hangossa kai venäläisillä oli 12 tuumasia rautatietykkejä (305mm). Rikkoivat niitä lähtökiireessä, suomalaiset korjasivat ne ja luovuttiat sodan päätyttyä venäläisille.
	02.02. 19:36	Jarno Piltti
		Hyvä kysymys. Lyijykynä ja paperia ja logaritmitaulukkoja? Vorkin insinöörit hoi, sivistäkää meitä nykynuoria!
	02.02. 19:11	Jimi Lappalainen
		Miten tällainen valtava terässilta suunniteltiin ennen vanhaan? En tarkoita etteikö käytössä olisi ollut taitavia tekijöitä, mutta mistä on voitu ennakkoon tietää, mihin kohtaan tulee minkäkin kokoinen teräspala ja montako niittiä vielä tarvitaan? Tehtiinkö pienoismalleja?
	02.02. 18:40	Jaakko Pehkonen
		Veturinvaihto ei tosiaan edellytä junanumeron vaihtumista. Jos reitti on Kirkniemi-Riihimäki tavara-Vuosaari, niin mm:ssa Hyvinkää Paavolan ohi juna joutuisi kulkemaan kahteen kertaan samalla numerolla. Se ei ole kiellettyä, mutta ratakapasiteetin hakuohjeessa käsketään välttää sellaisia hakemuksia, joissa yksikkö kulkee samalla tunnuksella saman vuorokauden aikana toistuvasti saman rautatieliikennepaikan kautta. Toistuvasti on tulkinnanvarainen termi, mutta mielestäni on loogisempaa kun numero vaihtuu Riihimäellä. Mietin myös että voisiko ympäriajon tehdä Hyvinkäällä. Raiteisto antaisi siihen useammankin eri vaihtoehdon. Mielestäni mikään niistä ei ole erityisen kätevä. Kun matkakin (Hyvinkää Riihimäki) on suhteellisen lyhyt, niin lienee todettu helpoimmaksi käydä Riihimäellä.
	02.02. 18:27	Mikko J. Putkonen
		Tämä sama otos näyttäisi olevan muun muassa kuvateoksessa "Suomi tahtoi elää" (Sanoma Oy, 1957, 3. painos). Kuvatekstinä: "Uudenvuodenpäivänä 1942 vihollinen teki erittäin voimakkaan hyökkäyksen Karjalan Maaselän rintamalla painopisteen ollessa Krivin rautatieaseman suunnalla. Taistelut kestivät 12 päivää taistelumaaston jäädessä suomalaisille. Rautatiepatteri Krivin torjuntataisteluissa."
	02.02. 17:24	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, eikös rantapyssyissä olekin hiukan äleämpää kaliiberia? 305 mm? Asiasana: "Mäkkäri" (eli McElliot eli Mäkiluoto eli Makilo.)
	02.02. 17:13	Daniel Nironen
		Veturinvaihto/ympäriajo ei vedä pois mahdollisuutta saman aikataulun luomisesta Noah, joten tämä olisi toiminut jo ennenkin Hankopaanan sähköistämistä. VR vaan suunnitellut aikataulut näin, eipä tässäkään järjestelyssä mitään valittamista. Säännöllisessä liikenteessä on junia joilla on pitkiä pysähdyksiä, ja varmoja veturinvaihtoja kesken aikataulua. Heinolan ja Kotkan väliset junat ovat hyvä esimerkki junasta, jossa veturit vaihdetaan kesken matkan, myöskin jossa tehdään ympäriajo kesken matkan.
	02.02. 17:01	Noah Nieminen
		Periaatteessa junan voisi ajaa suoraan Vuosaareen samalla aikataululla, mutta Riihimäellä veturi pitäisi ajaa toiseen päähän junaa. Nythän se olisi jo mahdollista, kun Hangon rata on sähköistetty, joten Dv:n tilalle ei tarvitse vaihtaa sähköveturia. Tosin ennekin se olisi saattanut toimia, jos Dv:t olisivat vetäneet sen ensin Riihimäki T:n raiteelle ja Sr3 tai Sr2 tulisi toisesta suunnasta nappaamaan junan suoraan Vuosaareen. Riihimäellä pitäisi varata vain tarpeeksi aikaa veturin ympäriajolle/vaihdolle.
	02.02. 17:01	Erkki Nuutio
		Otsaprojektion rinnalle sivuprojektio: https://vaunut.org/kuva/158802?paik=Syv%C3%A4ri
	02.02. 16:53	Erkki Nuutio
		Kaliiberi näyttäisi olevan kolme luutnantin natsaa a' 80 mm (eli luokkaa 240 mm.). Ei osu rautatietykkeihin. Kenties rannikkolinnakkeelta.
	02.02. 16:06	Aarni Lilja
		Hieno kuva Niklas.
	02.02. 15:57	Esa J. Rintamäki
		- " Bridge over the Troubled Water"... Kamera lienee ollut halpa matolaatikko. (Kodak Brownie?) Ihan kipeän luokan piirtokyky?
	02.02. 15:50	Esa J. Rintamäki
		Päätyikkunavaunu vaikuttaa "mulatilta". Mitta mikä ihme sen perässä on? A 80 tulee mieleen, mutta sen eteistä kavennettiin knp-korjauksessa vasta vuonna yhdeksäntoistasataa ja neljäkymmentä seitsemän (1947).
	02.02. 15:28	Jarmo Pyytövaara
		Liikennettä on ollut, Hankkijan raiteilla 27.6.1985, RAILSHIP vaunu oli paikalla.
	02.02. 14:58	Eljas Pölhö
		Eiköhän kuva ole Karjaalta. Turkuun on lähdössä juna postijuna 33, Helsinkiin postijuna 36 ja Hankoon postijuna 191 (ei näy kuvassa). Junien numerot sen mukaan kuin miltä lähtöajat viisarien lisälapuissa lukee (minun mielestäni)
	02.02. 10:13	Ari-Pekka Lanne
		Tässä on taas sama juttu kuin taannoin Pösön vipujen kanssa. Määkin muistin tuon kuvan olemassaolon, mutten nytkään ollut tullut avanneeksi sitä. Veturinkuljettaja Kimmo T. Lumirakeen lauantain 8/9-2012 klo 12:39 kommentista selviää, että erotusjaksoon kuuluu myös pätkä maadoitettua ajolankaa, minkä johdosta oletettavasti tulosuunnan jännite putoaisi alas ennen kuin yhtä puuta oleva virroitinkombo ehtisi oikosulkea eri vaiheet. Olin siinä väärässä tiedossa, että erkassa olisi vain eristeosuus eri vaiheiden välillä. Harvemmin tulee tutkittua erkkoja sen tarkemmin. Sehän selittää senkin, miksi vanhat tekijät kertovat juuri tulosuunnan jännitteen tahtovan pudota alas vedettäessä tehot päällä erkkaan.
	02.02. 09:09	Reijo Salminen
		Pienetkin yksityiskohdat on Tapsan kuvissa kohdallaan...
	02.02. 08:27	Jari Välimaa
		Ei Suomalaisten keskinäinen työnteko työtä rautateille tuo lisää. Kiinteät yhteydet länteen lisäävät työpaikkoja.
	02.02. 07:36	Jimi Lappalainen
		Lisää keskustelua aiheesta: https://vaunut.org/kuva/77273
	02.02. 01:25	Esa J. Rintamäki
		Sunnuntaiaamun P 94:n runko todennäköisesti ollut lauantai-illan P 93? Mennyt siis yhden rungon junana. Kuvan ottohetkellä kello lienee juuri tuloillaan keskipäivää kohti.
	01.02. 23:15	Jani Tuominen
		28. tammikuuta on ollut sunnuntaipäivä vuonna 1979, joten ei sinänsä ihme jos ei ole ehditty viikonlopun aikana putsata raidetta jos lunta on tullut enemmälti. Eipä tosin varmaan viikonloppuisin ole ollut asiaa tuonne, vaikka en ylipäänsä tiedä miten aktiivista käyttöä tuolla raiteella on noina aikoina ollut.
	01.02. 22:03	Simo Virtanen
		Vastaavasti vie työtä vastaavalta määrältä VR:läisiä? Ei sillä, kaikki kunnia FR:lle, mutta jotain aivan uutta työtä tänne kaivattaisiin. Toki olemassa olevan työn vaaliminen on tärkeää ja kilpailu rautateillä luultavasti tukee sen muun työn pysymistä Suomessa kun monopolifirma ei pääse liikaa sanelemaan palvelujen laajuutta ja hintaa.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	01.02. 21:59	Simo Virtanen
		Kiitos upeasta kuvasarjasta ja hienosta dokumentoinnista. Hienoa, että tälläkin radalla tonnit kulkevat koko matkalla.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset