1688-69434 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 27.11. 09:24 Hannu Peltola  
  Käsivaralta, pitkä valotusaika ja samaan aikaan zoomaaminen. Tämä oli täysin vahinkolaukaus, mutta palautui jostain eilen mieleen!
kuva 27.11. 08:23 Reijo Salminen  
  Pitkähkö valotusaika ja zoomilla samanaikaisesti tehtykö? Jalustan kanssa oletan. Mitä muuta?
kuva 27.11. 07:24 Jari Välimaa  
  aion ? https://www.aionauto.fi/
kuva 27.11. 00:48 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mikko, kaukolainana uskoisin löytyvän. Suosittelen kirjaa lämpimästi. Kokeilepa "pilanpäiten" myös Antikvaari.fi -sivustoa.

Herra Kimmo: puhumattakaan Berliinin - Dresdenin välillä pyyhältäneestä Henschel-Wegmann-junasta. Siihen oli valmistettu BR 61-sarjan tankkiveturi (2'C2'h2), jonka huippunopeutena ilmoitettiin olevan 175 km/t. Käytännössä junan nopeus "sinetöitiin" olevaksi 130 km/t, koska jos sarjansa ainoa tankki (nro 61 001) meni huoltoon tai remonttiin, piti tilalle laittaa varakone: BR 03, jolla se nopeus EI OLLUT 175 km/t (oli 130 km/t).

61 001:n tautina oli niukahkot vesitilat. Juna teki kaksi edestakaista reissua päivän aikana, ja Dresdenin päässä kääntöaika oli sangen lyhyt.

Lääkkeeksi keksittiin tehdä v. 1938 sisarveturi, jossa mittoja oli hiukan entrattu isommiksi. Nyt tyypiksi nrolle 61 002 tuli 2'C3'h3! Sillä ei montaakaan Dresdenin keikkaa tehty, kun postikorttimaalari "Aaron Hirsch" (= Aatu itte) tyhmyyttään potkaisi maansa sotaan. Kolmisylinterisessä 61 002:ssa oli siis kolmiakselinen takateli!

Sodan jälkeen 61 001 löytyi sodan jälkeen länsipuolelta. Aikansa sillä ajaa kitkutettiin, sen minkä voi, kun sen vetovoima oli räknäilty just erikoismallista kevyttä nelivaunuista junarunkoa ajatellen. Meni viimein romuksi keväällä 1957 seistyään jonkin aikaa hylättynä.

61 002? Se oli jäänyt harppi-Saksan puolelle. Aikansa silläkin ajeltiin ja pistettiin sitten seisomaan. Kun kansanomistama Saksa alkoi kansanomistamissa vaunutehtaissaan tehdä moderneja kansanomistamia pikajunan vaunuja, niin koneelle keksittiin käyttöä: se oli riittävän nopsa vaunujen koeajoilla käytettäväksi.

Siitä tuli muutostöiden jälkeen 18 201! On muuten vielä jäljellä!

Muutosten jälkeen sen tyypiksi tuli: 2'C1'h3. Niukasti mitoitetut ulkoiset sylinterit vaihdettiin: - hylätystä La Mont-kattilalla varustetusta koevehkeestä H 45 024, sisäpuolinen sylinteri meni samoin uusiksi, hitsattuna konstruktiona. Samasta koeveturista se sai itselleen uuden laahustelin. Neliakselinen tenderi kuului myös asiaan (34 m3 vettä). Koeajoissa marraskuussa 1964 tälle mitattiin huippunopeudeksi 176 km/t.

Hyvin kiehtova veturi ja juna myös! Liman ja Märklinin yhteistyönä oikein kelpo pienoismallikin olemassa!

BR 05 - sarjan kolme konetta olivat myös sodan jälkeen lännessä. Kunnostuksen järkevyyttä kyllä siellä mietittiin, mutta lopulta kaikki kolme entrattiin oikein söpöön paraatikuntoon! Niillä myös päästeltiin isoa kovaa vauhtia, mihin ne oli suunniteltukin.

Yksi 05 päätyi virtaviivakuorineen museoon.
kuva 27.11. 00:13 Esa J. Rintamäki  
  Sir John, kyllä se Pe:ltä minusta näyttää. Perässä kytkettynä Po.

Mikäli ajatellaan rantaradan roolia yhteytenä Turkuun ja siitä edelleen meren yli maailmalle, niin kansainvälisen kirjepostin määrän arvelen itse olleen sitä luokkaa, että postin apuvaunu taatusti oli tarpeen.

Muita vaunuja: näköjään kolme puuvaunua, luokkavaunut nyt ainakin. Entä matkaravinto? Joissakin Fo-vaunuissa oli kyllä tavallinen puuliesi, mutta...?
kuva 27.11. 00:09 Rasmus Viirre  
  2813 taisi luovuttaa moottorinsa 2811:lle, ja odottaa nyt pidemmän kaavan kautta, että 2811:n entinen moottori korjataan.
kuva 26.11. 23:31 John Lindroth  
  Veetille 10pistetta!Unelmat täytyy pitää yllä ja toteuttaa!
kuva 26.11. 23:09 John Lindroth  
  Hieno onnistunut maisemallinen kuva!
kuva 26.11. 23:09 Mikko Ketolainen  
  Ei löytynyt Suuri raideliikennealbumi kirjaa kirjastosta, piti laittaa tilaus toisesta kirjastosta, samoin löytyi pari muutakin kirjaa jotka pistin tilaukseen, toinen on Harmaan kiitojunan tarina - Dm3 - Dm4 - Hr11 ja toinen on Rautateiden Pasila.
kuva 26.11. 23:01 John Lindroth  
  Onko Junan ensimmäinen vaunu postivaunu sarjaa PE?
kuva 26.11. 23:00 Veeti Heino  
  Sepä hienoa. Olen aina haaveillut tuommoisen lämmittämisestä ja korjaamisesta.
kuva 26.11. 22:57 John Lindroth  
  Veetille! Veturi sijaitsee nykyään Kouvolan tallissa ja on Höyryveturimatkat 1009 omistuksessa!
kuva 26.11. 22:42 Veeti Heino  
  Missä tämä veturi nykyään on ja kuka sen omistaa? Vai onko tämä romutettu aikoinaan jo höyryn loputtua?
kuva 26.11. 22:28 Arto Papunen  
  Paitsi nythän on vastaavasti Haapamäki/Alavus peruttu tuolta samalta ajanjaksolta, että oisko sillä nykyisin käytössä olevalla sekin liikenne..
kuva 26.11. 21:44 Esa J. Rintamäki  
  GLs = Galvanoitu tai Gummi Lista sivussa.

Euroopassa kaipailevat entisöintikelpoisia Neunhunderteja. Ei ihme. Konfiguraatio juuri sellainen, että kelpaisi oikein hyvin itsellenkin kaikenkarvaisten Tesla-, Pjongjangmobile- ja Pash- eikun Qasshquaiiai-pilailuvälineiden sijasta.

Vain saabisti ymmärtää saabismeja...
kuva 26.11. 21:43 Ida Puolakanaho  
  Kuminaama :D
kuva 26.11. 20:55 Jyrki Talvi  
  Lavapuronmäki on laisensa.
kuva 26.11. 19:03 Jouni Hytönen  
  Hieno kuva toimivasta korin kallistuksesta. Virroitin pysyy samassa asennossa ja on silminnähden eri kulmassa kuin vaunujen korit.
kuva 26.11. 18:36 Antti Laajalahti  
  Valkosta oli olemassa toinenkin versio, sellainen jossa ohjaamoon käynti olisi vantrinkien kautta. Suunnitellusta sarjasta puolet oli tarkoitus rakentaa tuolla ratkaisulla vaihtotyötä ajatellen. Tekninen toteutus oli hieno, puuttui osin siihen sopivia komponentteja, käytettiin teollisuudessa olevia ratkaisuja jotka toimivat siellä mutta ei veturissa vaihtelevalla kuormituksella. Valmistuksen aloituksella oli kiire. Hommasta lyötiin hanskat tiskiin. Laivanrakentajat kiinnostuivat ideasta ja alkoivat kehittää sitä. Ei idea ihan kuollut ole nykyisin, sähkötyökaluja ja paljon kaikkea muuta toimii tuolla periaatteella ja tuskin kukaan vakavasti otettava veturinvalmistaja miettii tasavirtakoneita. Saneeraukset on eri asia.
kuva 26.11. 17:07 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
kuva 26.11. 16:22 Niklas Rinta-Kanto  
  Markku, 11.12 menee juna T 7651 Kouvolasta Joroisiin, jossain spekuloitiin siitä jos siinä olisi Dr16 2813 joka voisi olla jopa ihan todennäköistä, mutta katsotaan sitten. Ainakin Dr16 2813 on melkein valmis miltei peräti kokonaan.
kuva 26.11. 15:30 Markku Naskali  
  Onkohan Arctic jo saanut toisen veturin käyttöön?
kuva 26.11. 14:19 Hannu Peltola  
  Myös Škodan mattavihreä tuotanto on ollut laadukasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hetzer
kuva 26.11. 13:18 Kimmo T. Lumirae  
  Nuo keskinopeudet ovat mielenkiintoisia nekin; pyöristäen 2-3 km/h jonnekin päin, saadaan:

Lapponia 90 km/h
Karelia 85 km/h
Savonia 75 km/h

...ja sanovat hämäläisiä hitaiksi...krmh.

EK Lapponian aloittaessa liikenteen kesällä 1972, siinä on vakituiseen 2 Sv 12, ja kun asiaa kiinnostuneena koulupoikana tiedustelin, isävainaani (silloin siis vielä toki elossa) vastasi: "Jotta se kulkisi!" Lapponian ajoaika Hki-Tpe taisi olla tasan kaksi tuntia ja sellaista ajoaikaa ei silloin ollut nähty. Nimikkeen muututtua EP Lapponiaksi siihen katsottiin riittävän Hr 12, no selvähän tuo kun "erikoiskiito-" vaihtui pelkkään "erikoispika-" etuliitteeseen. Mutta aikataulu pysyi samana.

Kiinnitin myöhemmin huomiota siihen, että Dv12 katsottiin riittävän, paitsi EP:hen, jonka alkuperäinen kokoonpano on 20 akselia, myös pidempiin juniin, 28-32 akselia ja Tpe-Jy -junissa ainakin 36 akselia. Vähän tuo Savoniankin keskinopeus viittaa siihen, että silloin ei vain yksinkertaisesti ollut niin kiire.

Mainittakoon, että noin 1936 Saksassa VT 137-dieseljunien eri variantit kulkivat ihan tavallisilla radoilla 125 km/h keskinopeuksilla, sn 160.
kuva 26.11. 11:54 Esa J. Rintamäki  
  Olen samaa mieltä, herra Rainer. Autopuoli vaan pikkuusen onnahteli takatuupparimalleissa...
kuva 26.11. 11:22 Rainer Silfverberg  
  Škoda on aina osanut tehdä tyylikkäitä höyryvetureita!
kuva 26.11. 08:34 Esa J. Rintamäki  
  Eihän! Tämä on sitten erittäin hyvä nappilaukaus! Melkein voi tätä katsellessa kuulla lätän vislaavan ja kahden Valmet-dieselin jyrinän kuvatun junan mennessä ohi. Ja tasoristeyksen varoituslaitoksen kellonkalkatuksesta sainkin nyt korvamadon...!

Kuvaussuuntakin on hyvin valittu, ajatus Porvoon sijainnista kaukana kuvan vasemman reunan ulkopuolella on minun mielestäni johdonmukainen ja oikea.

Kiitos ja kumarrus, herra Verner. Hyvin tehty.
kuva 26.11. 08:08 Verner Sundberg  
  Kiitos Aarni
kuva 26.11. 08:02 Juho Rintala  
  juu:)
kuva 26.11. 07:32 Aarni Lilja  
  Hieno kuva. Tervetuloa vorgiin.
kuva 26.11. 00:47 John Lindroth  
  Viimeksi tuolla linjalla tuli mentyä Mariendorfiin pari vuotta sitten koska siellä sijaitsee tunnettu "Modellbahn Pietsch" junakauppa!
kuva 25.11. 23:49 John Lindroth  
  Eräs parhaista kaveristani jo kouluajoilta Ruediger lempinimeltään "Rytky" asui tämän reitin varrella Mariendorfissa(U6 linjan varrella) vierailin siellä usein sain aina hänen kaksionsa käyttööni otin tuolloin laulutunteja Berliinissä tunnetun professorin luona.Samalla tuli tietenkin käytyä Berliinin oopperoissa ja alueen junakaupoissa!Hänen isänsä oli Goethe Instituutin johtaja.Ruediger menehtyi vuonna 2003 mutta muistoni tuosta hienosta ajasta ja kokemastani vieraanvaraisuudesta elää!
kuva 25.11. 23:19 Otto Tuomainen  
  Istumapaikkoja on reilut viitisenkymmentä. Tässä tapauksessa reitti on kohtuulliset 32 kilometriä pitkä, siitä 17 km sähköistämättömällä haararadalla ja loput 15 km kuljetaan sähköistetyllä pääradalla. Rataverkko on hyvin haaroittunut. Kartta löytyy täältä: https://www.spravazeleznic.cz/documents/50004227/172906043/Mapa-trati.pdf
Kuvasarja:
Dr16, ison ja vaikeen tarina
 
 25.11. 22:56 Rasmus Viirre  
  Kiitos Tuomas. Itsekään en omaa Iso Vaalee kirjaa, vaikka olen lukuisista eri ”second hand” kaupoista ja kirppiksiltä etsinyt jos olisi tuuri käynyt. Tietysti olisi ollut hyvä se lukea ennen kuin tällaisen sarjan tekee, mutta tietoa löytyy muualtakin. Joskus täytyy lainata kirjastosta, ellei joku nyt ole sitten valmis myymään täällä…
kuva 25.11. 22:51 Rasmus Viirre  
  Nyt on jo parempi. :)
kuva 25.11. 21:32 Verner Sundberg  
  Minäkin mielummin nään uusissa väreissä olevan vaunun,vaikka kuva olisikin vähän huono
Kuvasarja:
Dr16, ison ja vaikeen tarina
 
 25.11. 21:17 Tuomas Pätäri  
  Hyvät kuvatekstit ja kuvasarjan johdanto kasvattavat sarjan mielenkiintoisuutta. Pentikäisen Iso vaalee on tullut joskus luettua, mutta paljon veturisarjaan liittyviä detaljeja on jo unohtunut (itse en omista, kirjastosta joskus lainasin). Ari-Pekalla on myös linkittämisen arvoinen kuvasarja hieman vanhemmalla kuvamateriaalilla: https://vaunut.org/sarja/1876
kuva 25.11. 20:41 Juha Kutvonen  
  Tuon kirjan sivulla 43 on Petrin mainitsema Mikko Alameren 21.5.1977 ottama kuva, jossa nuo kaksi junaa lähestyvät Pasilaa samanaikaisesti.
kuva 25.11. 19:49 Oliver Laaksonen  
  kivasti tuo sähköratamerkki löyty läpi :D
kuva 25.11. 17:55 Mikko Ketolainen  
  Saattaa olla se kuva, no, ainakin toisessa on Dv12 pari. Kuva on jossain siinä ennen Helsinkiä otettu. Pitäisi etsiä se kirja kirjastosta, tosin luulen, että paikallisesta kirjastosta sitä ei löydy ja joutuu tilaamaan toisesta kirjastosta.
kuva 25.11. 17:45 Juho Rintala  
  Ja ei näy matkustajia.
kuva 25.11. 16:31 Petri Nummijoki  
  Vai tarkoitatko kuvaa, jossa on Helsingin ja Pasilan välillä menossa osapuilleen rinnakkain Sr1-vetoinen Lapponia sekä Dv12-parin vetämä Turun laivapikajuna?
kuva 25.11. 16:28 Mikko Ketolainen  
  Siinä kirjassa Suuri raideliikennealbumi oli yksi kuva, jossa oli kaksi matkustajajunaa ja molemmissa oli vetureina Dv12 parit. Toinen junista oli muistaakseni Lapponia ja toinen saattoi olla ehkä Savonia. Joku kirjan omistava voisi tarkistaa tuon kuvan.
kuva 25.11. 16:16 Sauli Vähäkoski  
  Kiitos vaan lisätiedoista. Löysin vielä ajankohtaan sopivan aikataulun, kyseessä S 89 Helsingistä Tampereelle. On juuri saapumassa kilometritolpalle 138.
kuva 25.11. 16:12 Daniel Nironen  
  Miten tämä on rataverkon ulkopuolella?
kuva 25.11. 15:55 Juho Rintala  
  Asjallinen video!
kuva 25.11. 14:50 Markku Naskali  
  VR lopettaa asiakkaille merkittäviä oheispalveluja koska ne eivät kuulemma ole perusliiketoimintaa eivätkä kannattavia.
Värien kanssa hölmöily siis on sitä kannattavaa perusliiketoimintaa?
kuva 25.11. 14:39 Jimi Lappalainen  
  Tästä 2811:stä löytyy mainio video vuodelta 2003: https://www.youtube.com/watch?v=zY6KoAgdMCM
kuva 25.11. 14:35 Jimi Lappalainen  
  Jos Edo oli 28617, niin ei ole uusi vaunu.
kuva 25.11. 14:32 Jimi Lappalainen  
  Kuvauspaikka näyttäisi Toijalan itäpäältä, noin suunnilleen tästä: https://www.openstreetmap.org/#map=18/61.165225/23.883518
kuva 25.11. 13:44 Alex Chudoba  
  Infonäyttöjen rajaus paljastaa 7002:ksi.
   >>