761-49815 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 02.01. 22:06 Jaakko Pehkonen  
  En tiedä miten asetinlaitteet toimivat noissa AP:n ehdottamissa paikoissa. Itsellä mielessä oli Säkemiemi. Siellä tulatessa Niiralan suunnasta poikkeavalle käännetystä vaihteesta saa ajaa 80 km/h. Säkeniemen Niiralan suunnan tulo-opastin on kaksi aukkoinen niin sillä ei pysty edes antaman aja 35 -opastetta.

Laurilasta kun mennään Rovaniemelle ajetaan myös poikkeavelle vaihteelle aja-opasteella, mutta siellä on nopeusmerkeilla osoitettu sn 50.
kuva 02.01. 21:24 Juho Rintala  
  Siisti!
kuva 02.01. 20:38 Jimi Lappalainen  
  https://vaunut.org/kuva/177634 Sulo :)
kuva 02.01. 19:40 Miitre Timonen  
  Ei sentään "tämä vankka" :P
kuva 02.01. 19:17 Kari Ranta-Ojala  
  Olisiko jollain kuvaa Kannuksen kampiasetin laitteesta, ett millainen on ollut täällä käytössä.
kuva 02.01. 19:03 Jouni Hytönen  
  Oli se hienoa ajaa tästä nivelbussilla linjaa 550. :)
kuva 02.01. 18:44 Uwe Geuder  
  Nimestäkö? Missä nimi? Ai, tuossa kameran(?) yläpuolella on jotakin. Voisi arvata, että siellä lukee ehkä Salo? Ainakin kännykän ruudulla, en tiedä näkyykö tietikoneella paremmin.
kuva 02.01. 17:53 Jarno Piltti  
  Toivon samaa. Yllättävän mielenkiintoisia nämä oman aikakautensa mainokset vaunujen kyljissä.
kuva 02.01. 17:50 Jarno Piltti  
  Voi tosiaan paremman tekemisen puutteessa pohtia miksi rata kuvassa tulee oikealta vain mennäkseen sinne takaisin, miksei se mene kerralla suoraan. Halvalla tehty rata kuten yllä jo todettiin.
kuva 02.01. 17:43 Kimmo Huhta  
  Hieno tunnelma, hyvät värit ja hieno aikakausi. Dv12:t esiintyvät oikein tyylikkäinä tässä. Toivon tälle kuvasarjalle runsasta karttuvuutta.
kuva 02.01. 17:38 Jarno Piltti  
  Hieno sana tuo kertaajisto.
kuva 02.01. 17:12 Jarno Piltti  
  Tekijät Terhi Ekebom ja Kirsi-Maria Raunio, laajan teoskokonaisuuden nimi on Virtaava liike, matkalla uusiin ajatuksiin. Annan arvosanaksi 10- kokoonpanolla Dm7+EFiab olisi tullut 10+. Lahden matkakeskuksessa on jos olen laskuissa pysynyt neljä taideteosta.
kuva 02.01. 16:52 Leevi Heino  
  Korvenrannan tasoristeys.
kuva 02.01. 16:26 Jimi Lappalainen  
  Täysin ummikkona, Heinolan radan maisemia mitenkään etukäteen tuntematta, löysin paikan Google Mapsin ilmakuvasta alle minuutissa.
kuva 02.01. 16:23 Jimi Lappalainen  
  Tässä taas Rautatiemuseon Finnan osaamista: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166935561754600
kuva 02.01. 15:59 Arttu Kokkonen  
  Hieno kuva! Missä otettu?
kuva 02.01. 11:31 Aarni Lilja  
  Nimestä tunnistin sarjanumeron.
kuva 02.01. 11:26 Jorma Rauhala  
  Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä:
https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690
Tuohon kalliokumpareeseen ryhdyttiin vuonna 1944 louhimaan Helsingin "Kivikukkoa" eli vara-asemaa. Sota päättyi ennenkuin kivikukko valmistui käyttökuntoon. (Helsingin kaupungin kunnallishallinnon kertomus 1944)

Tässä yllämainitun fb-postauksen kommentissa on lisäksi rakennepiirustus sisätiloineen Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Se piirustus on päivätty 21.2.1940.
kuva 02.01. 10:18 Jorma Rauhala  
  Helsingin vara-aseman rakentamisesta Kaisaniemenpuiston luonnonkallioon on juttua tässä Rautatieharrastus-linkissä:
https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/7163934787008690
Postauksen kommentissa on rakennepiirustus Salon pyöreästä "Kivikukko" vara-asemasta, tyyppiä V. Piirustus on päivätty 21.2.1940.
kuva 02.01. 09:18 Erkki Nuutio  
  Tämä ei ehkä ollut kivikukko, vaan varasto ja kaiketi räjähtäviä aineita varten. En tosin ole havainnut asiasta dokumenttimainintaa.
Rakennus oli järeä, mutta ehkä oli tarkoitus suunnata räjähdyspaine ylöspäin. Paikka toki olisi järkevä poikkeusolojen tarpeita varten.
Rakennus raiteensa kanssa näkyy vuoden 1948 ratapihakaaviossa https://vaunut.org/kuva/42985?kv=1930&kv2=1985&paik=Tampere+asema .
Kaiketi se on piirretty myös VR 1912/37 II sivun 312 perään liitettyyn kaavioon.
Kuvausaikana lastausraide on toisarvoisessa käytössä.
kuva 02.01. 06:57 Juhana Nordlund  
  Ja tästä mentiin bussillakin viitisentoista vuotta. Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä bussi (550) siirtyi monissa kohdissa poikkeusreiteille, myös Oulunkylässä. Maaherrantielle (sen niminen katu tähän tuli) bussi 550 ei enää palannut, vaan tässä kohdassa "poikkeusreittiä" ajettiin kyseisen linjan lakkauttamiseen saakka. Veräjämäen ja Viikinmäen välille tullut ratikkarata (kuvaajan selän takana tätä kuvakulmaa ajatellen) on sepelirataa vignole-kiskotuksella. Huomattavan suuri osa ratikkalinjan 15 kiskotuksesta on vignolea, vaikka niistä osuuksista vain muutamat siellä täällä ovat sepelirataa. Urakiskorataa on taas lähinnä siellä, missä ratikat ja erilainen ajoneuvoliikenne kulkevat samalla kaistalla.
kuva 02.01. 05:43 Jyrki Längman  
  Tästä mennään nykyään ratikalla (Linja 15)
kuva 02.01. 05:41 Jyrki Längman  
  https://vaunut.org/kuva/144653
kuva 02.01. 04:01 Miska Sallinen  
  Eihän tästä kalustoyksiköstä, tai pikemminkin kahdesta puolikkaasta semmoisesta, oikein voi ottaa parempaa kuvaa rikkomatta lakia.

Eiköhän joku SRM:n avainhenkilöistä ole jo päättänyt, että 6x01:lle ei tehdä mitään lähitulevaisuudessa. Toisaalta ei täällä vorgissakaan kukaan oikeasti tee asialle mitään, vaikka ajoittain näistä tänne ilmestyvät kuvat kirvoittavakin muutamat voivottelut.
kuva 02.01. 00:53 Uwe Geuder  
  Vain 65 kpl. tuntui omituiselta, koska noita vetureita näkyi aikanaan paljon. Mututuntumani sanoo, että isossa maassa kuin Ranskassa pitäisi sitten olla olemassa satoja. Asia johtuu siitä, että tasavirtamalli BB 7200 ja kaksoisvirtajärjestelmämalli BB 22200 näyttävät varsin samankaltaisilta. Niistä onkin rakennettu 240 kpl. ja 205 kpl.
kuva 02.01. 00:28 Uwe Geuder  
  Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikukko kertoo, että kaikki kivikukot olisivat rakennettu samojen piirustusten perusteella. Minulla on vain hyvin hataria muistikuvia tuosta Tampereen rakennelmasta. En muista semmoista sisäänkäyntiä tai puolipalloa kuin Wikipedian kuvassa näy. Artikkelissa ei myöskään mainita lastauslaituria. Oliko Tampereen kiviukko todellakin kyseinen vakiomalli?
kuva 02.01. 00:17 Uwe Geuder  
  https://fr.wikipedia.org/wiki/BB_15000 kertoo, että 22. 12. 25 oli enää 5 kpl liikenteessä (rakennettu 65 kpl.). Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa. Minä en ole aiheen asiantuntija enkä näe, mitä olisi erikoista. Olisin väittänyt, juuri näin nämä veturit ovat 70-luvulla näyttäneet.
kuva 02.01. 00:01 Jimi Lappalainen  
  Vaunun tyyppi on 13-4094.
kuva 01.01. 23:44 Uwe Geuder  
  Nokia 9500, koodinimi Erin.
kuva 01.01. 23:38 Ville Saalo  
  Kiitos Aarni! Mistä kaivoit sarjanumeron?
kuva 01.01. 22:04 Oliver Laaksonen  
  Oijoi onpas 3081 puhtaana tuossa, nykyään hylkynä :(
kuva 01.01. 22:03 Oliver Laaksonen  
  Korjattu, kiitos Jorma!
kuva 01.01. 21:58 Oliver Laaksonen  
  tästä värityksestä tulee mieleen uudet tsekin rautateiden 230km/h-värityksissä olevat vectronit.
kuva 01.01. 21:36 Ari-Pekka Lanne  
  Odottelinkin jo tuota täsmennystä. =oD En äkkiseltään muista, missä se näyttäisi vihreää poikkeavalle. Varmasti niitä saattaa olla rataverkollamme muutama. Kytömaalla, Lielahdessa, Pohjois-Loukossa?
kuva 01.01. 21:22 Jaakko Pehkonen  
  Hyvä analyysi AP:ltä. Kommenttia lukiessa tuli mieleen että nn ainakin yksi paikka missä lättähattukin (tai muu ilman JKV:ta ajava juna) saa ajaa käyrälle käännetystä vaihteesta 80km/h. Tosin sielläkin vain toisesta suunnasta. Kuka tietää/arvaa missä tämä paikka on?
kuva 01.01. 21:17 Rasmus Viirre  
  Komeaa menoa kuvassa, jota lumipölly ja sade korostaa. Hieno paikka myös.
kuva 01.01. 20:46 Erkki Nuutio  
  Löytyi vastaus Jarnon tärkeään kysymykseen. Se löytyi kahdesta Nils G. Björklundun kirjoittamasta kirjasta:
1/ Kakkosmies - Metalliteollisuutemme vaiheita henkilökohtaisesti koettuna (Otava, 1983, 248 s) ja
2/ VALMET - Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi (Gummerus, 1990, 355 s.)

Kirjoittaja oli Valmet Oy:n apulaispääjohtaja, jonka jo pääjohtaja (1954-58) Gustaf Wrede oli tarkoittaanut tulevaksi pääjohtajaksi pääjohtaja (1958-1964) Aarne Härkösen siirtyessä eläkkeelle. Mutta UKK oli päättänyt politisoida Valmetin ja valitutti pääjohtajaksi Olavi J. Mattilan.
Björklund siirtyi sitten ensin Tampellaan, jossa hänen keskeinen ansionsa oli mm. Tamrockin irrottaminen vajoavasta yhtiöstä.
Vain siksi Tamrock on yhä olemassa ja kehittyy, tosin Sandvikin yksikkönä.

Björklund kirjoittaa (VALMET s. 133 lukeista ja trukeista) : ..."Alusta lähtien tuoteryhmän konstruktiivinen vastuu annettiin Matti Terholle. Hän oli tullut teknikkona Valtion Lentokonetehtaan palvelukseen vuonna 1936 ja siirtyi samana vuonna uuteen tehtaaseen Tampereelle. Insinööritutkinnon hän suoritti oman työn ohessa 1949. Matti Terho oli niitä miehiä, joilla on synnynnäinen konstruktöörin kyky. " ...
Eläkkeelle tämä jäi vuoden 1976 lopulla.
Uskaltaa todeta, että Terhon johdolla ja aluksi toimestakin kehitettiin Valmet lukit ja haarukkatrukit (sekä pyöräkuormaajat ja puominosturikin, joka toki oli Austin Westernin läheskopio) 1950-1975 välisenä aikana.
Itselleni tuttuja menestyksekkäitä haarukkatrukkeja oli nostokyvyiltänsä 1, 1.5, 2, 7 ja 13 tonnisina. Mallisto laajeni edelleen.
kuva 01.01. 20:19 Juho Rintala  
  Siisti!
kuva 01.01. 19:27 Juho Rintala  
  Vetureiden käyttö minua kiinnostaa.
kuva 01.01. 19:20 Rasmus Viirre  
  Niin sitä tietysti nopeiten saisi vastauksen, jos sellaisen saa.. En vaan oikein tiedä, että viitsiikö alkaa tuntemattomana utelemaan firman koneiden sijainteja. Vetureiden käytöstä voisi helpommin udella tietoa.
kuva 01.01. 18:50 Juho Rintala  
  Joo, tuollahan käyty muutama kk sitten :).

Itse heräsin niin myöhään että sain kuvattua vain VR:n junat enkä Ferriä, mutta ei se haittaa.
kuva 01.01. 18:22 Reijo Salminen  
  "I wonder when the violence starts!" - Kaurismäen leffaa siteeraten. Upea kuva stadista.
kuva 01.01. 18:02 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jarno, minä tulen sinulle kaveriksi.
kuva 01.01. 18:01 Tuomas Pätäri  
  Paikkahan onkin jo ratkennut! Paikallistuntemusta? Katsoin triplakrokokuvasi perusteella, että olit ollut samana päivänä samoissa maisemissa, ja onhan sinulla kuvia seudulta aiemminkin. Kuvasin saman triplavetoisen tavarajunan noin 20 kilometriä ennen sinua, ja tuli tuolta muutakin saalista, kun peräti kolme tavarajunaa meni valoisan aikana - on aika harvinaista tuolle rataosalle. Laittanen kyseisiä kuvia jossain vaiheessa näkyville, ehkä jo tänään.
kuva 01.01. 17:59 Jarno Piltti  
  On hieno. Valo on käymässä vähiin, koiran ulkoilutuksen jäljet, sumu, pellot hangen alla.
kuva 01.01. 17:54 Jarno Piltti  
  Menisin niinkin pitkälle että sanon että tässä on vorkin parhaimmistoa.
kuva 01.01. 17:41 Esa J. Rintamäki  
  Eräskin mies entisöi 1920 - 1930 -luvun taitteen aikaista amerikkalaisvalmisteista tolppakupeeta. Kojelaudassa oli istunut kello. Osaavat kellonkropaajat olivat jo kauan olleet manan majoilla, siispä osaavaa kelloseppää ei olisi "budjetin" puitteissa löytynyt.

Mitä tehdä? Jannu purki Ooverlant Wippetinsä kellon, entisöi sen taulun ja viisarit. Kellon sisään hän heitti moternin patterikellokoneiston "Saiturin Pörssistä".

Voila! Hyvin skulasi Ooverlantti ja kellokin siinä sivussa - eikä ketään harmittanut että kojelaudassa oli toimiva "klokka" aikaa mittaamassa!

Niin, siitä vanhasta koneistosta - hyvässä tallessa, eiköhän joku jossain sellaista fiksaa kuntoon.

On toki totta, että vertailuna kanttikupeeauton kello vastaan moottorivaunun akusto on hieman ontuva, mutta silti?

Täällä meillä Suomessa on jossain piilossa (vai onko jo tuhottu - "ei oleellista museaalista arvoa") Bm1 -moottorivaunusta muutettu virkatarvevaunu. Jos sen ehjäisi taas moottorivaunuksi, niin aika turhaa olisi etsiä alkuperäisiä N.A.G-moottoria ja TAG-vaihteistoja saadakseen sen ajokuntoon?

Suuri yleisö kuitenkaan ei mene mittaamaan vaikkapa Bm1-mottiin heitettyä esim. Fiat 126:n moottorin venttiilivälyksiä (onko nyt VARMASTI museaalisesti oikein!?).

Mihin vedetään raja?

Esimerkiksi siihenkö, että Bm1:llä tehtäisiin vaikka Kerava - Porvoo -reissu, vaikkei moottorin putputus enää vuoden 1929 tyylistä ääntä muistutakaan, siihen verrattuna kun sillä Vilppulan - Mäntän -väliä ajettiin.

Vaiko antaa koko höskän maatua, kun Withworthin kierteisiä oikeita pultteja ei enää saa tekemälläkään?
kuva 01.01. 17:35 Jimi Lappalainen  
  Sattumakuva. 20 vuotta sitten. Hyvää uutta vuotta :)
kuva 01.01. 17:21 Aarni Lilja  
  Hieno kuva. Sm6 sarjanumero on 7054.
kuva 01.01. 17:20 Reijo Salminen  
  "Nerokas teollisuusjohtaja, ministeri Olavi J Mattila oli aidan suunnitellut Valmetin tuotesynergioiden edistämiseksi. Tässä hän onnistui yhtä mainiosti kuin esimerkiksi laivakaupoissaan."... Ihan kuin olisin rivien välistä lukevinani jotain aprikoitavaksi tarkoitettua . Varmaan nigerialaiskirjeisiin reagointi oli yksi vastaavanlainen suurtyö?
kuva 01.01. 17:12 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttää loogiselta, kun katsoo Juliasta grafiikkaa ja junanjälkiä. 51 on kulkenut läntistä raidetta koko matkan Kokkelsbystä Ylivieskaan. Joskus käy niinkin, että kahdensadan juna ohjataan kahdeksankympin vaihteiden kautta ohittamaan kahdeksankympin junaa ja sitten taas palaamaan kahdeksankympin vaihteiden kautta alkuperäiselle raiteelleen, vaikka sen sijaan kahdeksankympin juna olisi voitu ohjata väistämään sille ohituksessa käytetylle raiteelle, jolloin kummankaan junan ei olisi tarvinnut muutella nopeuksiaan. Tämä ei toki siinä mielessä toimi lätsyjunien liikennöinteihin, kun lätille ei ole olemassa käyrille asetettuja kasikympin vaihteita, mutta ajatuksena, jos tämä esimerkin kasikympin juna olisi vaikka arkiliikenteen tavarajuna. Tässä tapauksessa kuitenkin lätsykin näkyy pysytelleen itäisellä raiteella Kannuksesta Ylivieskaan asti; päästellen Eskolan, Sievin ja Karhukankaan läpi vallan suorien rautojen kautta täyttä häkää. Optimaalisesti ajatettu.
   >>