Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.04. 23:10 | Petri Nummijoki | ||
| Pieksämäki-Joensuu on sitten vielä oma lukunsa, koska junien vaunustokin muuttui yleensä Pieksämäellä. Toki Tampere-Joensuu on toisinaan ajettu samallakin veturilla mutta aika usein on ollut niinkin, että Pieksämäellä vaihdettiin veturia. | ||||
|
|
20.04. 22:35 | Mikko Ketolainen | ||
| Tulikin tuossa mieleen, Liperin Ylämyllyllä tapahtui 15.2.1980 junaonnettomuus, jossa osapuolina olivat Turusta Joensuuhun matkalla ollut laivapikajuna ja 50 vaunuinen hiililastista ollut tavarajuna, joka oli matkalla Joensuusta Iisalmeen. Tavarajuna oli siirtymässä hiljaisella vauhdilla sivuraiteelle, kun pikajuna törmäsi keskelle 50 vaunun junaa. Pikajunassa oli veturina Dv12. Helsingin Sanomissa olleessa uutisessa on kuva tästä veturista, joka on vetänyt junaa lyhyt pää edellä, numeroista ei saa vaurioiden takia selvää. Eli, Dv12 on ollut ainakin tuolloin 15.2.1980 laivapikajunan veturina. Mainittakoon, että onnettomuuden syynä oli pikajunan ylinopeus, juna saapui Ylämyllyn asemalle 90 kilometrin tuntivauhdilla, vaikka suurin sallittu nopeus olisi ollut 35 kilometriä tunnissa. Jarrutuksen jälkeen junan nopeus oli törmäyshetkellä noin 60 kilometriä tunnissa. Kuljettaja sai myöhemmin oikeudessa 2450 markan sakot ja korvauksia kuljettaja tuomittiin maksamaan rautatiehallitukselle 40000 markkaa. | ||||
|
|
20.04. 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syksyllä 1975 viikonloppuisin P 103 oli Hr12:lla. Havaintopaikkana Vilppula, lähtöajaksi merkitty klo 13.10. Sv/Sr12:aa enempi arkipäivisin, tosin viikonloppuisin junissa oli hiukan enemmän vaunuja. Näin siis Jäs oikoradan avaamiseen asti 28.5.1978. |
||||
|
20.04. 21:26 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Näkee Joensuussa sentään Dv12, Dr18, Dr19, Sr1 ja Sr3 -sarjalaisia tavaraliikenteessä, Syväsatama ja Pilkko/Raatekangas on molemmat kohtalaisen erikoisia puunkuormausalueita ja läpikulkeva liikenne sisältää raakapuun lisäksi ainakin sahatavaraa, sellua ja kyllästettyä puuta, eli ainakin on monipuolisempaa kuin monessa muussa paikassa. Toki Ukrainan sota on vienyt paljon kiinnostavuutta, Saimaan kanavan läpi ei kulje nyt mitään on tarkoittanut, että Syväsataman liikenne on muun kuin puun osalta kohtalaisen kuollutta, Teboil-tilanne taas katkaisi Onttolan liikenteen, Pilkon sementtijunaliikenne on poikki, samoin kuin kaikki läpikulkeva venäläinen liikenne, joka oli kohtuullisen monipuolista. Ja toki jos pidemmälle miettii, niin vaneritehtaan liikenteen ja romumetallikuljetusten loppuminen tietenkin osaltaan tylsistyttivät Joensuun liikennettä, samoin kuin yleinen vaunukuormaliikenteen alennustila. | ||||
|
20.04. 20:08 | Antti Laajalahti | ||
| Uskon että ratapölkkysaunassa tunnelma on vahvasti aistittavissa rautatien läheiseksi. Betonipölkkysaunassa sitä aistimusta tuskin saavuttaa. | ||||
|
20.04. 19:47 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä on saatu yhdistettyä saman värinen maisema ja taivas junan kanssa samaan kuvaan! Hienoa! | ||||
|
20.04. 19:37 | Esko Peranto | ||
| Suomen Käyttökone, traktori- ja leikkuupuimuri purkaamo. Tekee paljon rengaskauppaa. Monesti on tuolta apu löytynyt. | ||||
|
|
20.04. 19:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Enpä sanoisi monipuoliseksi, kun muistaa mitä ennen oli, ainakin 70% ns. kiinnostavasta liikenteestä on poissa. Tosin Fenniarail on nyt piristämässä. | ||||
|
|
20.04. 18:38 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko Dr12 ollut pääasiallinen veturi vielä tuolloin? Dv12 taisi olla Turku-Tampere-Pieksämäki-junissa hallitseva vetovoima melko lyhyen jakson eli tuossa 1984-1986, kun Dr12-vetureiden säännöllinen pikajunakäyttö oli lopetettu mutta Dr13 ei ollut vielä vallannut laajasti Tampereen seudulla liikennettä. Tietysti sitten jos mennään 60-luvun lopulle tai 70-luvun alkupuolelle asti eli aikaan ennen Jämsänkoski-Jyväskylä-rataa tai Helsinki-Seinäjoki-radan sähköistystä, on Sr12/Dv12 voinut olla Turku-Pieksämäki-junissa yleisempi kuin Hr12/Dr12. | ||||
|
20.04. 18:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kun jaa, niinpäs olikin. | ||||
|
|
20.04. 17:38 | Markku Naskali | ||
| Ehkä parempi kuin vanhat ratapölkyt. Niitä nimittäin käytettiin joissain paikoin paljonkin mm. piharakenteissa. Lapsuuteni kodin naapurissa asui useampiakin rautateihin liittyvissä töissä käyviä ja he kaiketi pääsivät niihin edullisesti käsiksi. Jossain kerroinkin että naapuri rakensi pölleistä "hirsisaunan". |
||||
|
|
20.04. 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oman hataroituvan muistikuvani mukaan, siis aivan 1980-luvun alussa, joko Dr12 tai Dv12-pariveto. | ||||
|
|
20.04. 16:15 | Mikko Ketolainen | ||
| Mikäs veturi jatkoi Tampereelta määränpäähänsä? | ||||
|
|
20.04. 15:38 | Antti Laajalahti | ||
| Kukkapenkit kannattaa reunustaa kiskolla. | ||||
|
20.04. 15:14 | Robert Sand | ||
| Kiitos muistutuksesta! Äkkiä tämä aika on mennyt. Nyt on kuusi veturia, josta viisi ajokunnossa. Vaunujakin on tullut lisää, niitä on yli 40kpl. Rata joka on siirretty Alaveteliin on noin 1,4km pitkä kun laskee kaikki raiteet. | ||||
|
|
20.04. 14:43 | Juha Kutvonen | ||
| Jimin linkkaama kuva on itse asiassa toiselta, linnan pohjoispuolelta suoraan Siljan terminaaliin johtaneelta linjalta. Siellä oli erillset laiturit molemmille raiteille, kun tällä nykyisellä asemalla on keskilaituri. Aseman paikka lienee vaihtunut joskus 1982-83 välillä. Tässä loppuvuodesta -83 otetussa kuvassa ajetaan jo uutta linjaa satamaan: https://vaunut.org/kuva/47531 |
||||
|
|
20.04. 14:35 | Simo Virtanen | ||
| Kovin montaa vuotta ei tälläkään rautatiemaisemalla ole enää elinaikaa. Mikäs uuden rakenteilla olevan terminaalin ja uuden rautatieyhteyden aikataulu on? | ||||
|
|
20.04. 09:02 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta sitten meininki oli tämännäköistä, nykyään vähän laajempi :) | ||||
|
20.04. 08:34 | Linus Mansner | ||
| Pohjankurun silta olisi myös komea kuvauskohde. | ||||
|
20.04. 06:53 | Jari Välimaa | ||
| JKV eli Ebicab900 järjestelmä on valmistajansa Alstomin mukaan loppumassa 2030 joten Suomi joutui valitsemaan uuden kulunvalvonnan ja kas kummaa vain yksi oli jäljellä eli etcs. Suomen nykyinen rataverkko eli olla osana Venäjän rataverkoa ei ole tällä oikea valinta. |
||||
|
19.04. 23:13 | Mitro Huurinainen | ||
| Totta, tykkäsin myös enemmän vanhemmasta sisustuksesta. Toki se baarin puoli oli ankeampi, oudoilla penkeillään. Harmillisesti myös agrekaatin mukava jyrinä on poissa, sitä kaipaan. |
||||
|
19.04. 23:09 | Mitro Huurinainen | ||
| Harvinaista on että rx kulkee karjalan radalla, ja nytkin poikkeuksellisesti. | ||||
|
|
19.04. 23:07 | Mitro Huurinainen | ||
| Tämä junarunko seisoi 1h, 10min Joensuun asemalla, joten silloin kerkesi kuvata tyhjänä. | ||||
|
19.04. 22:54 | Mitro Huurinainen | ||
| Helsinki-Rovaniemi väliä ma-ke kulkee päivällä ehkä sama runko jopa, ainakin samalla kokoonpanolla kuin tässä. Muuten poikkeuksellisesti Helsinki-Joensuu-Helsinki torstaina, perjantaina Helsinki-Joensuu ja lauantaina Joensuu-Helsinki. | ||||
|
19.04. 22:36 | Jimi Lappalainen | ||
| 2009: https://vaunut.org/kuva/57178 | ||||
|
|
19.04. 22:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuoden 1965 ilmakuvassa näkyy kääntölava. | ||||
|
|
19.04. 22:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Lähemmäksi terminaalia, lähes ovelle saakka. Näkymä toiseen suuntaan: https://vaunut.org/kuva/176882 | ||||
|
|
19.04. 22:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Tällekin junalle olisi vaikka mitä upeita kuvauspaikkoja rantaradan varrella jos joku vain vaivautuisi. https://vaunut.org/kuva/7590 + https://vaunut.org/kuva/7670 + https://vaunut.org/kuva/9496 + https://vaunut.org/kuva/9497 + https://vaunut.org/kuva/14210 ym. ym. | ||||
|
|
19.04. 22:14 | Veikko Hattunen | ||
| Minne rata nykyisen jälkeen jatkui? | ||||
|
|
19.04. 21:37 | Simo Virtanen | ||
| Mukavan monipuolista Joensuun liikenne nykyään. | ||||
|
19.04. 20:15 | John Lindroth | ||
| Komea otos! | ||||
|
|
19.04. 20:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Jesper: Siksi että rahaa palaa turhuuteen, ettei tarvitse haaskata järkevään... No ehkä nykyinen JKV vaatii ainakin osittain jo uusimista. Ellei saa osia niin pakko ostaa uutta. | ||||
|
19.04. 20:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva on voitu vaihtaa jälkikäteen. | ||||
|
|
19.04. 20:01 | Jesper Vendelin | ||
| Mitähän tämän kuvan tiedoissa on tapahtunut kun kuvauspäivä on 3 kuukautta lisäyspäivää myöhemmin? | ||||
|
|
19.04. 19:57 | Jesper Vendelin | ||
| Tunnin junakin on vissiin vain vartin nopeempi kuin nykyinen | ||||
|
|
19.04. 19:56 | Jesper Vendelin | ||
| En tajua että miksi näitä kalliita ETCS, EU-raideleveys, ja tunnin juna juttuja pitää edes tehä kun nykyisetkin toimii ihan hyvin | ||||
|
19.04. 18:44 | Mitro Huurinainen | ||
| Kyllä vain. | ||||
|
19.04. 17:57 | Visa Lehtimäki | ||
| Kiitos Matias! | ||||
|
Kuvasarja: Nopon tiilitehdas 17.4.2026 |
19.04. 17:25 | Eljas Pölhö | ||
| Tällä tiilitehtaalla on ollut vain yksi nimi koko toimintansa ajan: Salpausselän Tiilitehdas Oy, Nopon tehdas. (Yhtiön toinen tehdas sijaitsi Oitissa) Tiilitehtaalla on ollut kolme saviradan reittiä, joista viimeisin oli lyhyt vain 100-200 m. Kahdella pidemmällä reitilla vaunujen vetovoimana oli ensin "Jalo" (hevonen), sitten avuksi tuli "Jali" (hevonen) ja vuodesta 1962 Move 4 (N:o 7, laatassa päiväys 9.6.1950), joka ostettiin Renlundin Tiili Oy:ltä (tehtaat Vehmainen ja Oitti). Savikentän ratapihalta tehtaan koneistojen yläpuolelle johti pitkä kaksiraiteinen silta, jolla vaunut liikutettiin Svedalan jatkuvan vaijerin järjestelmällä. Savikentällä oli kiskoilla kulkeva ketjukaivuri (silloinen nimi), jossa savi kaavittiin pitkässä ketjussa olevilla kauhoilla. Tämä oli tiilitehtaille tyypillinen ratkaisu, koska kauhat kaappasivat savea kaikista kerroksista ja tehtaalle siirtynyt savi säilyi tasalaatuisena. Konehuoneessa saven sekaan liitettiin kullekin tiililaadulle sopiva määrä lisäaineita (kuten hiekkaa, purua ja liitua). |
||||
|
|
19.04. 17:12 | Eljas Pölhö | ||
| Puiset rakennukset kätkivät tiilitehtaan aikana sen regasuunin. Siinä tuli kiersi kulmistaan pyöristettyä reittiä tiilien pysyessä paikoillaan. Tulirintaman eteen lasottiin kuivaamosta saapuneet tiilet ja tulirintaman takaa purettiin poltetut tiilet (oliva vielä kuumia purettaessa). Kuvassa vasemmalla oli halkoplaani, jossa olivat esilämmityshalot, kapearaiteinen rullavaunurata ja yksi vaunu. Kenttä ja rata jäivät pois käytöstä kun tiilenpoltossa siirryttiin öljypolttoon n. 1960. Kentältä rakennuksin siihen kohtaan, jossa lukee "koneita" oli hihnakuljetin, jolla halot ja hiilet saatiin uunin päälle. Rengasuunit lämmitettiin pudottamalla polttoaine alas tiilien joukkoon, myös öljypolton aikaan. Vasemmalla oli Nopon pysäkiltä (sittemin vaihde) lähteen sivuraiteen puskuriin päättynyt ratapiha. Pääraiteen lisäksi oikealla oli ohitusraide (n. 1965 lähtien kaksi laajennettuun kuormauslaituriin päättynyttä pistoraidetta). Kivihiilivaraston paikka oli etuoikealla. Kivihiilet tuotiin pääasiassa junalla niin kauan kuin kivihiilen poltto jatkui. Vientipuolella tiilet vietiin yleensä kuorma-autoilla ja rautatietä käyttävinä asiakkaina olivat lähinna Osuusliikkeet, joilla oli varastoja eri asemilla. Tällä syrjäraiteella minulla on henkilökohtaisia havaintoja ainakin veturisarjoista Vr1, Vv15, Trr-Lko (Rajamäen Kisko-Kalle) ja Tka-Lko (Tka3; sekin Rajamäen päivystäjä). Nopeasti vaihtuva tiilivarasto oli kuvan päärakennuksen oikealla puolella. Taustalla näkyvässä matalammassa rakennuksessa oli hitaammin liikkuvien tiilierien varasto ja satunnaisesti työkoneiden välivarasto. Sinne johti 900 mm:n sähköradalta sähköistämätön pistoraide, jota liikennöitiin sähköjunien liitevaunuilla miesvoimin. |
||||
|
19.04. 16:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuli mieleen tämä: https://vaunut.org/kuva/118430 | ||||
|
|
19.04. 14:13 | Jussi Mäkinen | ||
| Jylhänkomea kuva! | ||||
|
|
19.04. 14:03 | Matias Mujunen | ||
| Hieno kuva Visa. | ||||
|
|
19.04. 13:47 | Jari Välimaa | ||
| itse asiassa nykyinen leima on "Euroopan Unionin rahoittama: NextGenerationEU" https://vayla.fi/digirata | ||||
|
19.04. 13:23 | Markku Naskali | ||
| Tuollakin oli asemaravintola tai kahvila ainakin. Junaa vaihdettiin Raumalle mennessä tai jatkettiin samassa lätän vaunussa jos oli oikein valittu. Paluumatkalla eno toi joskus kotiinpäin mennessä autolla tänne pikajunalle ja tarjosi jäätelöt tms. | ||||
|
19.04. 11:47 | Petri Nummijoki | ||
| Dv12+ 8 teräsvaunua on tietysti vähän kärjistetty esimerkki. Itse hyväksyisin yhden Dv12-veturin 1980-luvun alkupuolen Rantaradalla yleiseksi 7-vaunuiseen junaan laivapikajunasta puhuttaessa ja 6-vaunun junaan muuten. Mutta kommentin pääpaino liittyy siihen, että Porkkana oli oikeasti 1960-luvun suomalaiseksi junaksi nopea ja hyvä kiihtymään, vaikka jostain syystä "huono kiihtyvyys" tuntuu nousevan lähes aina Porkkanasta puhuttaessa esiin. Mahdollisesti syy on siinä, että paikallisliikennekäytössä Porkkana ei ollut erityisen nopea joka seisakkeelle pysähtyvissä junissa, joka selittynee mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/90607 keskusteluissa kuvatuilla syillä. Tämä sitten yleistetään tarkoittavan, että Porkkana kiihtyi heikosti aina, vaikka todellisuudessa se oli vähänkin suuremmalla nopeudella ylivoimainen esim. Lättähattu + liitevaunu-yhdistelmään verrattuna. | ||||
|
|
19.04. 11:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Kutvoselta mainio idea 21 vuotta sitten :) | ||||
|
|
19.04. 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Porkkanoilla ei ollut normaalioloissa, jos kaikki toimi, vaikeuksia ajaa nopeitakin junia. Yhden lisävaunun lisääminenkin olisi mahdollisesti onnistunut jos ei ole pitkiä mäkiä joita pitää nousta. Sähkövetoisille erikoispikajunille ne ehkä eivät sitten olisi pärjänneet. Kun ne 1980-luvun lopussa siirrettiin ajamaan paikallisjunia Turun seudulle oli ihan luontevaa että välivaunu jossa oli ykkösluokka ja keittiö, otettiin pois. Porkkanoita ei enää tarvittu kaukojunaliikenteeseen koska ne ajettiin Sr1 tai Dr13 veturien vetäminä. Ei se kolmen tunniin junamatka Helsingin ja Turun välillä houkutellut juuri muita kuin niitä jotka jäivät junasta pois tai nousivat kyytiin Karjaalla tai Kirkkonummella, tai junaharrastajia tai ulkomaisia turisteja. Bussi kulki 2 tunnissa 20 minuutissa. |
||||
|
Kuvasarja: Routa runtelee ratoja |
19.04. 10:58 | Seppo Rahja | ||
| No niinpä on, Hyrkkään liikennepaikan itäpuolelle on 4.4 ilmestynyt SN30 peräti 3km:n matkalle ja se kyllä myöhästyttää Ouluun tulevat IC:t, etelään mennessä on mahdollista kiriä aikataulu kiinni. Tämän rajoituksen arvioitu kesto on 31.7 saakka. | ||||
|
19.04. 10:37 | Linus Mansner | ||
| Oikeestaan ne kaikki vaihtotyöt tehdään dieselillä. Aina kun se päivät seisoo ni virroitin sillon on ylhäällä. | ||||
|
19.04. 09:38 | Mikko Mäntymäki | ||
| Lämpökäyrä, tuohon kun ajaisi 160km/h matkustajat lentäisi penkeiltä. | ||||