Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.04. 19:06 Juho Rintala  
  Miksiköhän Sm7:n linjakilpi on noin pieni vaikka tuossa olisi paljon enemmän tilaa? Minusta se ainakin näyttää todella hassulta sillä teksti näkyy niin pienenä siinä.
kuva 28.04. 18:55 Pasi Seppälä  
  Nätti pikkuveturi. Vieläköhän on käytössä? Ja mainio kuva tietenkin :)
kuva 28.04. 17:44 Lenni Voutilainen  
  Hieno kuva, Aatos.
kuva 28.04. 17:35 Daniel Aro  
  Kiitän!
kuva 28.04. 17:09 Samuel Pajunen  
  Kuten jo aiemmin todettu, Tka7 194:n omistaja on edelleen Sinisten vaunujen ystävät ry.
kuva 28.04. 16:41 Teemu Sirkiä  
  Nummelassa ei voitane enää kuormata puuta, koska kuormausraide on niin lähellä toisen sivuraiteen ajolankaa.
kuva 28.04. 15:59 Esa J. Rintamäki  
  Onko tämä vielä"elossa"?
kuva 28.04. 15:22 Daniel Nironen  
  Kiitoksia!
kuva 28.04. 14:33 Aatos Heinämäki  
  Mainiota! Teretulemast vorgii Daniel :D
kuva 28.04. 12:44 Jimi Lappalainen  
  Arvatenkin oli, riippuu oliko ilmastointia vaiko ei.
kuva 28.04. 12:26 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Oliko tarkoitushakuinen sana "lähettyvillä"?
kuva 28.04. 11:07 Panu Breilin  
  Rajamäellä on näköjään myös muuta uudistustyötä tulossa. Vuosisuunnitelman mukaan 15.8–16.8. on tarkoitus purkaa jo aiemmin hävinneen kakkosraiteen vaihde 113 ja viinatehtaan entisen raiteen vaihde 112 sekä uusia tälle jäljelle jäävälle raiteelle johtava vaihde 111.

Kuormausraide on sen verran lyhyt ettei tähän mahdu kokojunallista raakapuuta kuormattavaksi. Mutta kenties mahdollinen kuormaus voisi toteutua siten, että tässä kuormattaisiin puolet junasta ja toinen puolikas vaikka Hyvinkäällä tai Nummelassa?
kuva 28.04. 11:07 Petri Nummijoki  
  Oliko suorittajalla vapaa-aika alkamassa vai mikä aiheutti tarpeen moiselle sekuntien säästämiselle? Lylyn entisen junanlähettäjän kertoman mukaan 1950-luvulla oli Haapamäen radalla välillä tilanteita, ettei vuorokaudessa tahtonut olla riittävästi tunteja kaikkien tarvittavien junien aikatauluja varten. Tilanne lienee kuitenkin tässä suhteessa helpottanut jo 50-luvun lopulta lähtien, kun päästiin siirtymään raskaan sarjan vetureiden käyttöön ja aivan viimeistään Parkanon radan valmistumisen myötä. Klo. 15:00 aikoihin Helsingistä lähtenyt pikajuna taisi muuttua P61:stä P41:ksi juurikin Parkanon radan avautumisen aikoihin, joten tulkitsen kuvatun Ähtärin tapauksen olevan ajalta, jolloin aidot junaliikenteen aiheuttamat kiireet olivat Haapamäen radalla jo historiaa.
kuva 28.04. 10:56 Panu Breilin  
  Tuo on jäänne asuinrakentamisen tieltä puretusta ratapihan toisesta läpiajettavasta kuormausraiteesta (r. 214). Raiteella 214 oli käyttöpituutta 540 metriä, K43-kiskotus ja se yhtyi molemmistä päistään raiteeseen 213.
kuva 28.04. 09:46 Panu Breilin  
  Sr3:n dieselkoneilla voidaan vetää tämän kaltaista raskaampaa junaa lyhyen matkaa esimerkiksi muutaman kilometrin verran kuormausraiteelta asemalle. Tosin silloinkin matkanteko on usein hyvin tahmaista. Ajo pitkiä matkoja onnistuu vain hyvin kevyen junan kanssa tai pelkkänä veturisiirtona ajaessa.

Toisaalta Niinisaloon ei ylipäätään saa mennä Sr3-vedolla siitä syystä, että radalla on K30-kiskot.
kuva 28.04. 09:21 Jari Välimaa  
  Vectronin sähkövarasto mallit ovat vasta muutaman kuukauden olleet saatavissa. Mutta kun veturi on modulaarinen niin voidaan muuttaa ottamalla pois dieselgenu ja diesel säiliö ja tilalle akkumoduuli. Se että vaatiiko muutos uuden tyyppihyväksynnän ei ole tietoa.
kuva 28.04. 09:09 Teuvo Piirainen  
  "Mutta yllättäen vr on päätynyt tähän malliin..." eli oliko väärin tilattu? Yllättäen FER päätyi myös tilaamaan dieseleillä varustetun mallin. Johtuisiko ihan käytännöllisesti siitä, että akkuversiota ei ollut tarjolla vuosia sitten kun tilaussopimukset allekirjoitettiin?
kuva 28.04. 08:24 Joonatan Kopra  
  vasemmalla olevan laiturin alla on vielä 1 raide
kuva 28.04. 07:01 Esa J. Rintamäki  
  Ach so, herra Jorma! Kiitos oikaisusta.
kuva 28.04. 06:51 Jari Välimaa  
  Wikipedian mukaan sr3 pystyy 100 km matkaan dieselillä ja sitähän voidaan tankata vaikka Niinisalossa.
kuva 28.04. 06:41 Jari Välimaa  
  Mikko, näin Siemens "Se on suunniteltu joustavilla, jopa yli 2 MWh:n akkukokoonpanoilla, ja se on suunniteltu syöttämään pyörille jopa 2 400 kW tehoa sekä akkutilassa että vaihtovirtaa käyttäessään. Uusi Vectron Dual Mode Electric/Battery on suunniteltu jopa 160 km/h nopeuksille, 300 kN:n enimmäisvetovoimalle, noin 90 tonnin painolle ja 480 kVA:n junateholle." https://press.siemens.com/global/en/pressrelease/siemens-and-akiem-launch-new-vectron-dual-mode-locomotive-electricbattery-version
kuva 27.04. 23:36 Otto Tuomainen  
  Jari, Hyundain Nošovicen tehdas sijaitsee Frýdek-Místekin kaupungin lähellä Ostravan eteläpuolella. Kuvauspaikkaan nähden kyseinen tehdas on varsin kaukana (Tšekin mittakaavassa).

Juha, kyseinen Škodan 109E-veturi ei ole mikään menestys. Kaikkiaan 28 valmistettua yksilöä. 20 Tšekkiin (380-sarja), 2 Slovakiaan (381-sarja) ja 6 Saksaan (102-sarja). ČD:n 380-sarja käsittääkseni poistuu liikenteestä joulukuuhun mennessä tämän hetken suunnitelmien mukaan.
kuva 27.04. 23:20 Hannu Lehikoinen  
  Muistelen kuulleeni juttua, että Ähtärissä olisi illansuussa kohdanneet P41 ja H566 ajatuneet samalle raiteelle ja P41 olisi törmännyt pienellä nopeudella paikallaan olleeseen H566:een. H566 tuli aikataulunsa mukaan Alavuden suunnasta raiteelle II ja P41 Myllymäen suunnasta raiteelle I. Tilanteessa olisi käynyt niin, että kampiasetinlaitetta käyttänyt asemamies (?) olisi pudottanut siiven alas heti P41:n tulovihellyksen kuultuaan, palauttanut kulkutiekangen perusasentoonsa ja purkanut Myllymäen pään tulovaihteen lukituksen. Tämän jälkeen ajatuksena olisi ollut kääntää vaihdekampea sähkösulkua vasten ja loppuun saakka heti P41:n vapautettua sähkösulun, jolloin H566:lle olisi saanut kulkutien Myllymäen suuntaan. Vaihde ehti kuitenkin kääntyä, kun P41 ei vielä ollut ehtinyt sen raideosuudelle, jolloin juna ohjautui raiteella II ollutta H566:tta kohti. P41 oli myös pysähdysjuna, joten suurempaa onnettomuutta ei päässyt syntymään, mutta junat olisivat osuneet yhteen niin, että H566:n Dv12 vioittui.

Jos tämä muistelu pitää paikkansa, tämän päivän turvallisuusajattelun näkökulmasta tuollainen toiminta olisi ollut melkoisen riskialtista "sekuntien säästämistä" ja kostautui kuvaamassani tilanteessa. Minulle on jäänyt Sievin onnettomuudesta kuulemani perusteella mielikuva, että olisi ollut samantyyppisiä piirteitä. Tosin EP:n tulopään vaihdetta ei olisi ollut mitään syytä kääntää, kun tavarajunaa oltiin ohittamassa eikä kohtaamassa. Mutta alkoholin ollessa mukana saattaa tietty tapahtua kaikenlaista epäloogista.
kuva 27.04. 22:42 Jorma Rauhala  
  Pasilan vanha asematalo se ei ole, vaan ihan vain rautatieläisten asuintalo. As-talo on purettu jo 1966.
kuva 27.04. 22:37 Juho Rintala  
  Vaihtui tripla-Dv pariin Tampereella
kuva 27.04. 22:21 Roope Prusila  
  Mikko: Jari viitannee siihen, kun vectronista taitaa olla saatavilla myös ihan akkuversio, jossa ei sitten ole diesel-generaattoria ollenkaan. Mutta yllättäen vr on päätynyt tähän malliin, jossa on tuo genu jauhamassa tarvittaessa sähköä ajomoottoreille.
kuva 27.04. 21:58 Tero Korkeakoski  
  Menikö nämä Niinisaloon asti Sr3 vetoisina vai vaihtuiko veturit deevereihin?
kuva 27.04. 21:02 Jesper Vendelin  
  Kiitoksia! :)
kuva 27.04. 20:59 Aarni Lilja  
  Hieno kuva tervetuloa vorgiin Daniel.
kuva 27.04. 20:59 Aarni Lilja  
  Hieno kuva tervetuloa vorgiin Jesper.
kuva 27.04. 20:38 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Juho.
kuva 27.04. 20:23 Lenni Voutilainen  
  Tervetuloa minunkin puolesta vaunut.orgiin!
kuva 27.04. 20:02 Petri Nummijoki  
  Sekoitat Esa varmaankin Niinimaalla 5.4.1964 sattuneeseen onnettomuuteen, jossa Dm4-vetoinen Vaasan kiitojuna MK56 ohjautui sivuraiteelle ja päin vastaan tullutta kiskoautojunaa.

Niinimaan tapauksessa asemamies oli rasvannut vaihdetta ennen kiitojunan saapumista ja käännellyt sitä samalla edestakaisin ja vaihde jäikin vahingossa väärään asentoon. Niinimaalla ei ollut tulo-opastinta, joten veturimiehistö ei pystynyt havaitsemaan tilannetta, ennen kuin vasta nähtyään, että vaihde oli käännetty sivuraiteelle.
kuva 27.04. 19:17 Esa J. Rintamäki  
  Muistan lukeneeni joskus kauan sitten, että asemamiesoletettu oli rasvaamassa tulovaihdetta ja tulossa ollut EP 53 nappasi sähkösulun kiinni tultuaan eristysalueelle.

Asemamies oli voideltuaan vaihteen liukupintoja käännellyt sitä edestakaisin ja se oli sähkösulun takia jäänyt sivutie-asentoon. Tällöin 53:n oli pitänyt jo ohittaa etelän tulosiippari.

Ihmettelen kyllä tällaista, sillä vanhojen tietojen mukaan kääntely olisi pitänyt tehdä vaihteen kääntölaitteessa olleella paikalliskääntökangella. Se taas merkitsee, että lupa siihen olisi saatu suorittajalta, siis kampiasetinlaitteella.

Mahdollista tietenkin, mutta... Älkää ottako kommenttiani liian todesta.

Mitä sanovat asiaan paremmin perehtyneet?
kuva 27.04. 19:09 Petri Nummijoki  
  Suorittaja oli alkoholin vaikutuksen alainen ja käänsi vaihteen junan edessä. Tietysti tämän olisi pitänyt näkyä tulo-opastimestakin mutta Rautatieonnettomuuksia Suomessa-kirjassa kuvataan onnettomuustutkinnan pohdintaa mm. siitä, että siipiopastimen muuttuminen aja-asennosta seis-asentoon voi jäädä veturissa huomaamatta, jos se tapahtuu vasta siinä vaiheessa, kun veturi on jo lähellä opastinta.
kuva 27.04. 18:58 Veikko Hattunen  
  Tervetuloa vorgiin!
kuva 27.04. 18:49 Visa Lehtimäki  
  Mahtava kuva Daniel.
kuva 27.04. 18:38 Joonas Jokinen  
  Onkohan Risto toisella ns. pikapätkän raiteista? Joka tapauksessa hieno kuva paikasta, josta ei liiemmin ole kuvallisia dokumentteja.
kuva 27.04. 18:22 Juha Kutvonen  
  Siinä tapauksessa junan olisi pitänyt hidastaa normaalista matkanopeudesta, mutta näin ei käynyt. Tietääkseni onnettomuuden syy oli suorittajan virhe.
kuva 27.04. 18:06 Ossi Rosten  
  Onko siellä ollu opastimet ilman riippuvuuksia?

https://vaunut.org/kuva/7022 https://vaunut.org/kuva/3751
kuva 27.04. 17:57 Juha Kutvonen  
  Veturi oli onnettomuuden sattuessa vielä Hr12-sarjaa ja se oli ainoa Huru, joka ei ehtinyt olla ajossa sarjamerkkiuudistuksen jälkeen.

Tässä onnettomuudessa tuntuu oudolta, miten EP-junalle on voitu antaa aja-opaste, jos kulkutie on ollut sivulle. Eihän tämän pitäisi olla kampiasetinlaitteella mahdollista.
kuva 27.04. 16:43 Mikko Nyman  
  Jos Jari viittaa Sr3:n akustoihin, niiden varassa ei ajeta veturia metriäkään.
kuva 27.04. 16:43 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
kuva 27.04. 15:49 Jari Välimaa  
  eli tuohon hommaan olisi riittänut akutkin
kuva 27.04. 15:41 Rasmus Viirre  
  Enpä olisi uskonut törmääväni täällä kuvaan Joutsasta.
kuva 27.04. 15:35 Rasmus Viirre  
  Vanha mutta herkku satunnaiskuva!
kuva 27.04. 15:28 Linus Mansner  
  Noin 2 kilometria taitaa olla nopeasti googlattuna.
kuva 27.04. 15:20 Jari Välimaa  
  Kun tässä on sähköveturi mutta radalla ei ole sähkölinjaa niin silloin vektori kulkee diesel-genulla joka tuottaa sähköä veturin sähkömoottoreille. Eli miten pitkä rata tämä oli ?
kuva 27.04. 14:38 Juha Kutvonen  
  Totta, kyllä se postiliiteriksi muuttuu, kun tarpeeksi zoomaa. Se voisi olla Riihimäelle sijoitettu FPoab 10201, joka tässä toimittaa tavaravaunun virkaa. Postin kuljetus lättien postivaunuissa oli 1970-luvun puolivälissä jo lähes loppu, joten VR:n omistamat vaunut lienevät joutaneen muihin tehtäviin ennen hylkäystä. Riihimäen ja Hangon välillä kulkenut postivaunulinja oli lakkautettu jo 1.4.1970.
kuva 27.04. 14:19 Marko Vornanen  
  Molempina öinä koeajojunat operoi Sm7 2002.
kuva 27.04. 13:50 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juha, eipä muuten ole kuvassa Geoab.

Zoomasin niin paljon kuin tablettivärkki myöten antoi (kuvan reuna meni seinästä läpi naapuriin, heko heko!). Niin ilmiselvä postiliite, kuin olla voi. Geoabissa oli AINA kaksi isoa sivuikkunaa molemmin puolin.