3399-91748 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 26.12. 20:14 Noah Nieminen  
  Jep, kyllä se oli ainakin yhden kerran aiemmin ajettu Sr3:lla.
kuva 26.12. 19:36 Heikki Jalonen  
  A-P: tuosta bensan ostosta markoilla peukutan... Vielä kun saisi Tiikerin tankkiin tai edes parasta Superia.

Tuon aikakauden autot kuluttivat polttoainetta, varsinkin ne jotka bensalla kulkivat. Saab ja Volvo tunnettiin janoisina, mutta ne toimivat ja olivat haluttuja. Ranskasta ja Italiasta saatiin pihimpiä ajokkeja, mutta niiden arvostus ei aina aplodeja ansainnut. Japanilaiset osasivat puolestaan pihistämisen ja toimivuuden, mutta eivät ne silti olleet kaikkien mieleen.

Säästöjä tavoittelevat ajoivat jollain Volkkarin tai Opelin pikkudieselillä, niillä myös todelliset litrakulutukset jäivät pieniksi. Tai ammatttilaiset isommilla dieseleillä, 1980-luvulla usein vielä turbottomia ja ilman muita kikkailuja. Säästöt niillä muodostuivat lähinnä polttoaineen (diesel) halvemmasta hinnasta, litrakulukit ylittivät säännöllisesti kympin. Saab ei noina aikoina vielä ollut diesel-kuskien listoilla.
kuva 26.12. 19:29 Arttu Kokkonen  
  Oltiin se jo ainakin kerran aikaisemmin ajettu.
kuva 26.12. 19:21 Ida Puolakanaho  
  Mitenhän sitä pääsis käymää veturin hytässä?
kuva 26.12. 19:15 Uwe Geuder  
  Ai, tuo ei olekaan edellinen vaan toiseksi edellinen. Tämä on kai nimeltään Matkakeskustunneli, viitisen vuotta myöhemmin tuli Rongantunneli ja nyt Itsenäisyyskadun alikulku näyttää vähän niin kuin kuvalla. Pikkukuvasta ajattelin ensin tämähän on tuore kuva.
kuva 26.12. 19:07 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Julius.
Kuvasarja:
Syyssatoa Saksasta 1: Schwäbische Waldbahn
 
 26.12. 18:53 Uwe Geuder  
  Rata Schorndorfista Welzheimiin kutsutaan Wieslauftalbahniksi. Tuo Schwäbische Waldbahn on museorautatieyrityksen nimi.

Rata ja myös säännöllisen liikenteen kalusto kärsi pahoja tulvavaurioita kesäkuussa 2024. Tämä on nykyisin Saksassa melkein jokavuotinen ongelma, että joku rata tuhoutuu rajuilmassa. Ilmeisesti museokalusto jäi ilman vaurioita. Säännöllisen liikenteen osuus saatin kuitenkin jo avattu uudestaan keväällä 2025. Omia moottorivaunuja ei enää korjattu, mutta käytettyjä RegioShuttle RS1 -yksilöitä on ilmeisesti hyvin tarjolla. Museoradan korjamiselle löytyi rahoitusta ja liikenne on ennakoitu käynnistävän uudestaan keväällä 2026.
kuva 26.12. 18:19 Veeti Pietilä  
  Kiitos! Taisi tosiaan olla ensimmäinen kerta kun tämä ajetaan sähkövedolla.
kuva 26.12. 18:09 Uwe Geuder  
  Kun näin tämän kuvan tulikin mieleen, että kännykästäni löytyy vielä ranskalaisen pienveturin kuva. Nyt myös vorgista https://vaunut.org/kuva/178136
kuva 26.12. 18:09 Noah Nieminen  
  Hieno kuva! Veturi on tarkka kuvassa ja kuu on tosiaan kuu :) Ja ei tästäkään junasta ole tainnut olla kuvia vielä sähkövetoisena.
kuva 26.12. 18:05 Noah Nieminen  
  Tämäkin on hieno. Hyvä, että Dv12- vetoisia sekä junia että veturisiirtoja taltioidaan, vielä kun voi. Arvokasta dokumentointia!
kuva 26.12. 18:03 Noah Nieminen  
  Vau! Upea kuva heti ensimmäiseksi, toki sullakin lienee jo aika paljon kuvaamiskokemusta jo ennen tänne tuloa. Kuvassa on kiva tunnelma, se on hyvin sommiteltu sekä ruska tuo korostusta kuvaan. Tervetuloa siis minunkin puolesta, huoletta tänne kuvia lataamaan ;)
kuva 26.12. 17:42 Juho Rintala  
  Siistillä kuvalla tultu tänne servulle!
kuva 26.12. 17:20 Vertti Kontinen  
  Ei ole Pasin pimeäkuvien voittanutta!
kuva 26.12. 17:12 Ville Mäki-Tuuri  
  No jaa, ei ne nyt ikäisekseen niin mahdottomia vie. Mulla oli viime vuosikymmenellä kolme ysisatasta ja kaikilla pääsi seka-ajossa ihmeemmin pihistelemättä alle kympin satasella. Toki varsinkin turbolla sai kyllä halutessaan soppaa menemään ihan reippaastikin jos rupesi jossain nurkkapyörittelyssä koko ajan lyömään lappua lattiaan, mutta sanoisin että siitä huolimatta aika normaaleja lukuja 70-luvulla suunnitellulle autolle.
kuva 26.12. 16:49 Reijo Salminen  
  Tervetuloa palstalle Julius, avajaiskuva on hyvä!
kuva 26.12. 16:43 Julius Thurman  
  Kiitos!
kuva 26.12. 16:07 Vesa Kauhajärvi  
  Palasivathan nuo varmasti joskus vuoden 2016 puolella ja kuvan muistin melkein heti vaihtaa uuteen..
kuva 26.12. 16:03 Aarni Lilja  
  Hieno kuva tervetuloa Vaunut.orgiin Julius.
kuva 26.12. 15:58 Niklas Rinta-Kanto  
  Kivan tunnelmallinen ruskakuva Julius. Minun puolesta tervetuloa Vaunut.orgiin!
kuva 26.12. 15:25 Teemu Saukkonen  
  Aika hyvin esitelty kalustoa puolen suomen verran...
kuva 26.12. 14:41 Ari-Pekka Lanne  
  Huoltiksilla ovat lähinnä pyöritelleet silmiään, kun olen kysynyt, että kai 80-luvun auton polttoaineen voi maksaa markoilla.
kuva 26.12. 14:22 Juha-Pekka Marttila  
  Tuohonkin Saabiin pättee sanonta, kuten Simca tonniin..'huoltoasemien onni'. Bensasyöppöjä..kamalia..
kuva 26.12. 13:31 Rasmus Viirre  
  Ainakin helmikuussa löytyy AR:n junia kaksi kappaletta samaan aikaan. Esim. 13.2. kulkee sekä T 7642 Petäjävedeltä Kouvolaan ja T 7602 Kuusankoskelta Kouvolaan. Aikataulujen mukaan junat olisivat kulussa samaan aikaan, joten tarvitaan kahta veturia. Saa nähdä sitten mitkä ajot lopulta toteutuvat.
Dr16 2813 oli vailla toimivaa moottoria, sillä se luovutti omansa Dr16 2811:lle syksyllä.
kuva 26.12. 13:28 Jouni Hytönen  
  Tällainen kuva on kokonaan luiskahtanut tuoreeltaan ohi silmien. Vapaaherrantien liikenne oli sen verran vilkas, että tästä tilanteesta on aiheutunut melko mukavasti häiriötä. Toki kierrettävissä Merasimen ja Seppälän kautta melko vaivattomasti. Rantaväylän valmistuessa tämä katu ja tasoristeys suljettiin, mutta myöhemmin kai sitten todettiin, ettei ilman sitä oikein pärjätä, kun se päätettiin rakentaa takaisin tasoristeyksineen.
kuva 26.12. 13:20 Oliver Laaksonen  
  On joo
kuva 26.12. 13:07 Jouni Hytönen  
  Osiin jaetun rautatieliikennepaikan osilla on vain pistemäiset sijainnit eli ei ole olemassa mitään täsmällisiä rajalinjoja maastossa, missä jonkin osan alue loppuu ja seuraavan alue alkaa.
kuva 26.12. 12:48 Leevi Halonen  
  Kiitos tiedoista Jorma! Pojat ovat kyllä rehkineet töitä hiki hatussa.
kuva 26.12. 12:44 Teemu Saukkonen  
  Aika monta kaarrevaihdetta näkyy
kuva 26.12. 12:19 Rasmus Åhman  
  Tosi hyvä kuva!
kuva 26.12. 11:57 Jimi Lappalainen  
  Mikä tämän uudemman seisakkeen ratakilometrisijainti oli, ja mikä oli siirtopäivämäärä vanhasta paikasta tähän?
kuva 26.12. 11:56 Veeti Pietilä  
  Milloin 2813 aloittaa liikenteessä?
kuva 26.12. 10:39 Simo Toikkanen  
  Matkustajavaunut taitavat olla II luokan D-vaunuja tuplaikkunoista päätellen.
kuva 25.12. 21:14 Uwe Geuder  
  > Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995.

Jos ollaan tarkkoja, Suomi ei ole koskaan liittynyt EEC:n. EEC muuttui EU:ksi 1.11.93 Maastrichtin sopimuksen seurauksena. Suomi liittyi EU:hun 1.1.95.
kuva 25.12. 21:06 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä. Itselläkin on emppiiristä Grammer-Bremsheyn kuluttelua takana sentään parisenkymmentä vuotta, vaikkakaan vanhemmista 60-luvun ajoistuimista ei ole kokemusta. Tuon opin jo heti alussa, että juuri alaselkä tykkää kyttyrää, jos istuinosan ja selkänojan kulma on liian pieni ― tai ainakin jos toolin selkänojaosa on liian pystyssä. Istuinosan kun laittaa ensin kippaamaan aavistuksen eteen, niin jaloissa kiertää hyvin veri. Jos istuinosa kippaisi taakse, jalat roikkuisivat siinä reunalla siten, että se reuna painaisi takareisiä padoten veren virtausta. Sitten vaan selkänoja sopivasti takakenoon, niin ei ala selkä muistuttamaan itsestään, vaikka olisi vähän pidempiäkin ― sellaisia kellon ympäri ja ylikin; toki tauotettuina, mutta kuitenkin ― istuntoja.
kuva 25.12. 20:58 Rainer Silfverberg  
  Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995.
Se oli v a p a a k a u p p a s o p i m u s jonka Suomi solmi EEC:n kanssa 1973.
Se oli enemmän tai vähemmän pakko solmia, koska Britannia oli eronut EFTA:sta jonka jäsen Suomi oli, ja liittynyt EEC:n täysjäseneksi. Britannia oli Suomen tärkein vientimaa, lähinnä paperia vietiin sinne.
Ruotsi ja Norja jotka Suomen ohella jäivät EFTA:an saivat kanssa vapaakauppasopimuksen EEC:n janssa mutta ei täysjäsenyyttä. Norjassa pidettiin kansanäänestys täysjäsenyydestä mutta tulos oli kielteinen.
kuva 25.12. 20:19 Erkki Nuutio  
  Mielestäni emme työntäneet Neukkulaan heikkolaatuista tavaraa, vaan epämuodikasta ja sen kaltaista vakiotavaraa.
Monen suomalaisvalmistajan johdossa oli kyynistä porukkaa, joka hiukan halveksi neukkukuluttajia ja oli asenteeltaan lyhytnäköistä. Kauppasopimuksiin perustuneet tilaukset saatiin Moskovassa tapahtuneiden ylipitkien ryyppäjäisten lopputuloksina.
Neukkukuluttajat osallistuivat näihin ryyppäjäisiin vain neukkuedustajien sisäkalujen välityksellä. Ei totisesti neuvoteltu muodikkuudesta.
kuva 25.12. 20:04 Jorma Rauhala  
  Rautaruukki Oy:n Otanmäen ja Taivalkosken vaunutehtaiden tuotanto Neuvostoliittoon 1900-luvulla:
Viininkuljetusvaunuja 1985-1988, 652 kappaletta.
Katettuja autovaunuja 1986-1993, 3727 kpl.
Mineraalilannoitevaunuja 1985-1991, 1637 kpl.
Puutavaravaunuja 1985-1999, 2214 kpl.
Sulan rikin kuljetusvaunuja 1988-1990, 551 kpl.

Viinivaunu on tavanomaisen yleisliittolaisen säiliövaunun näköinen ja mittainen.
Esiteteksti: Lämpöeristetty säiliövaunu viinin, spriin ja konjakin kuljetukseen. Säiliö on valmistettu elintarvikekäyttöön sopivasta ruostumattomasta teräksestä. Vaunun kuljetustilavuus on 63,4 m³.
kuva 25.12. 20:02 Erkki Nuutio  
  Erinomaista John! Minunkin alkuoletukseni oli G7/H1,2 -tyyppinen tenderi (erillisakseli ja sen perässä 2-akselinen teli).
Itse veturi ei kuitenkaan ole amerikkalainen. Niin en nähnyt muuta mahdollisuutta kuin H6 ja sen 3-akselinen telitön tenderi.
Nyt kun tenderin yläreunan muoto vaikuttaa G7 / H1,2 -kaltaiselta, puoltaisin erikoisuutta : H6 jossa G7 / H1,2 :n tenderi.
Ehkä "hybriditoteutuksista (kaiketi harvinaisia) löytyy vahvistavia tietoja.
kuva 25.12. 19:39 Esa J. Rintamäki  
  Miksipä ei, sir John. Kyseinen yhdistelmä riippui siitä, miten samantyyppisiä veturin ja tenderin väliset kytkinmallit olivat. Tosin konepajoilla lienee tehty (edes) jonkinlaisia luonnospiirustuksia aiheesta.

En ainakaan itse epäile Idean tarkoituksenmukaisuutta.
kuva 25.12. 19:29 Esa J. Rintamäki  
  Minulla on sellainen muistikuva tuosta kampanjasta, että äärivasemmiston (lähinnä taistolaisten) mielestä suutareille oliisi koitunut pahaa haittaa EEC-jäsenyydestä. Kekkonen sitten ratkaisi asian: - Suomi liittyi EEC:hen.

1990-luvun laman yhtenä pääsyynä olikin idänkaupan romahtaminen eli juuri "bilateraaliseen" ripustautuminen. Eipä siinä, CCCP:hen kelpasi ihan kaikki, mitä sinne työnnettiin kakkoslaatuisista kumisaappaista alkaen!
kuva 25.12. 19:09 John Lindroth  
  Veturi lienee H6 mutta onko tenderi telillinen US valmistetta?Harrastettiinko näiutä yhdistelmiä Viipurin konepajalla?Aiemmin olen nähnyt tällaisen tenderin tavanomaisesta poiketen G10/SK3 veturissa.
kuva 25.12. 17:27 Heikki Jalonen  
  "Ei EEC - kyllä SEV." Sellaistakin kampanjaa kerran käytiin, vuonna 1973. Voitte arvailla, missä ajatus keksaittiin.
kuva 25.12. 16:59 Erkki Nuutio  
  Edellä on oikeaksi katsottuja arvioita. Lisäisin selkää hajottavaksi oheistekijäksi staattisern istumatyön lisääntyneen osuuden ja ehkä istuinten ja näiden joustoelimien putteellisuudet mm.60-luvun vetureissa.
(yli 35-vuotta kokemusta välilevyongelmista).
Asiaan liittyen suosittelen istuimen istumaosan ja selkänojan välisen kulman säätämistä 115 asteeksi (vähintään 110 asteeksi) auton ajajanpenkkiä koskien. Sopinee myös vetureihin.
95...105 on liian vähän alaselän nivelten/välilevyjen kannalta - kuormittaa liiaksi alaselän lihaksia, ja näiden väsähtäessä liian pitkästä istumisesta (+ilman taukovoimistyeluja) nivelväli avautuu taaksepäin ja pyrkii pullauttamaan välilevyä ulos (mikä johtaa hermopuristukseen).
kuva 25.12. 16:29 Erkki Nuutio  
  Vaativuutta tämän veturin tunnistelussa. Jenkkiveturit (kuten G7, H1/2) sulkisin pois mm kattilan kupujen perusteella.
Tenderi on 3-akselinen (liian pitkä 2-akseliseksi). Näyttäisi olevan mäntäluisti, eikä vanhoissa veturisarjoissa yleinen tasoluisti.
Ohjaamo on suomalainen / eurooppalainen.
Nämä asiat viittaavat H6 -vetureihin, joiden valmistusvuodet ovat 1909-1911.
H6 liene ainoa mahdollisuus, mikäli kannatetaan mäntäluistillisia sylintereitä.
Tällaisia oli mm. Kuopion varikon käytössä ennen sisäistä kahinaamme.
Siis vahvistuvanutta kannatusta H6:lle ja todennäköinen ajankohta 1911-1917.
kuva 25.12. 15:52 Esa J. Rintamäki  
  Veturin jälkeen on matkatavaravaunu Ge (jossa on nurkissa sisäänkäyntiovet). Kaksi "muuringikaminalla" varustettua ilmeisesti III luokan E-sarjan vaunua ja perässä keikkuu F - konduktöörivaunu.

Kuvan Ge:n seuraava versio on rautatiemuseolla näytillä oleva malli, jossa ei nurkkaovia ollut.

Olisiko veturi sarjaa H6?
kuva 25.12. 13:30 Ari-Pekka Lanne  
  Laitosta on kirjoitettu kaiketi 60- ja 70-lukujen taitteessa, joten vertailukohtina voinee pitää höyryvetureitakin. Mutta tosiaan on kuultu kertomuksia kytkintangollisten vetureiden ryskäämisen tuhoisuudesta veturimiesten selkiin pitkäaikaisissa altistuksissa. Eikä toisaalta kaikkein terveellisimpänä pidetä istumatyötä ylipäätään.
kuva 25.12. 13:02 Ari-Pekka Lanne  
  Asemapäällikkö (kuvassa oikealla) vastasi: »Kyllä toimii ja päivittäin päällä ja monsterin kautta ääntä tulee».
kuva 25.12. 12:53 Petri Nummijoki  
  "Veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi." Tämä ei taida vastata useimpia käyttäjälausuntoja mutta ehkä kirjoittajalla on ollut vertailukohtana joku Vv13 tai Vr1.
kuva 25.12. 12:49 Petri Nummijoki  
  Iso Vaalee-kirjan kuvassa taidettiin kuitenkin keskittyä juomapuoleen ja näissä Dv16-kuvissa enemmän ruokailuun.
kuva 25.12. 10:38 Ari-Pekka Lanne  
  https://vaunut.org/kuva/105446 =oD
   >>