Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	29.05. 01:33	Reijo Salminen
		Voi helketti Hannu näitä sun kuviasi sun pienoisradaltasi, nää on aivan upeita!
	29.05. 00:39	Roope Prusila
		Ei pidä unohtaa sitä, että jos Ylöjärvi päättää rakentaa ratikan, niin tähän liikennepaikan eteläpuolelle on suunniteltu pientä varikkoa. Siinä kun ei olisi järkeä, että illan viimeinen vuoro saapuu perille niin vaunua lähdettäisiin ajamaan Hervantaan. Matka olisi ihan liian pitkä.
	29.05. 00:33	Veeti Heino
		Onko junan lähtöajasta tarkempaa tietoa? Eräs iäkkäämpi tuttu kertoi, että jos junan lähtöaika on ollut 17:15, hän olisi ollut lämmittäjänä tuon kuvanottohetkellä.
	29.05. 00:27	Hannu Peltola
		Kyllä, upea kuva!
	29.05. 00:27	Hannu Peltola
		Tässä kuvassa on hyvin vahva ja aito Pacific Northwestin tunnelma! Juuri tällaista Puget Soundin rannalla on syksyisin. Oikealla oleva ratapöydän reuna alkaa olla ainoita asioita,mitkä paljastavat tämän pienoismallikuvaksi.
	29.05. 00:25	John Lindroth
		Höyryidylli,tyylikäs ja maisemallinen!
	28.05. 23:14	Otto Tuomainen
		UN-koodi ei ole valitettavasti kuvissa näkyvillä. Itse veikkaisin että ehkä nämä liittyvät Zvolenin itäpuolella sijaitsevan Slovnaftin Stožokin polttoaineterminaalin toimintaan.
	28.05. 22:39	Lenni Voutilainen
		Tää on upee!
	28.05. 22:38	Lenni Voutilainen
		Triplaveto, huhhuh.
	28.05. 22:34	Hannu Peltola
		Huomaa koneapulainen, joka nauttii kesäillasta rennosti luu ulkona! Täytyy sanoa, että tässä kuvassa enää harva asia paljastaa, että kyseessä on kuva 1:87 mallista.
	28.05. 22:06	Oliver Laaksonen
		No nyt on!
	28.05. 20:30	Samuli Hämäläinen
		Tyylikäs kuva kaikkine yksityiskohtineen!
	28.05. 19:58	Riku Outinen
		Paljon Tsekeissä ja Slovakiassa on kunnon sekajunia ja toisaalta sitten vaunukuormaliikennettä?
	28.05. 19:54	Tero Korkeakoski
		Onkos Otolla kuvaa vaunuista niin näkisi UN -koodin.
	28.05. 18:32	Daniel Nironen
		Kuvassa myös Hyvinkään slummit?
	28.05. 16:59	Antti Tapani Häkkinen
		Ossi: Majajärveä on kaavailtu uudeksi puunkuormauspaikaksi: https://www.doria.fi/handle/10024/192479
	28.05. 16:34	Jari Välimaa
		Kari, "Seudun edustajat ovat neuvotelleet valtion kanssa liikennöintimalleista ja kalustokierroista, joiden pohjalta Tampereen kaupunkiseudulle voitaisiin avata uutta lähijunaliikennettä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ylöjärven ja Oriveden väliselle osuudelle on hahmoteltu 1–2 tunnin vuorovälein kulkevaa lähijunalinjaa, jolla voisi liikennöidä arkipäivisin enintään 16 vuoroparia. Kevään aikana on jatkettu myös lähijunaseisakkeiden esisuunnittelua kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-sopimuksen mukaisesti. Ylöjärven junaseisakkeen osalta on tutkittu neljää vaihtoehtoa. Näistä asiantuntijaselvityksen mukaan rakentamiskustannusten ja ratatekniikan kannalta suositeltavimpia olisivat Asemantien raakapuuterminaalin paikalle sijoittuvat vaihtoehdot kevyen liikenteen ali- tai ylikululla. Raakapuuterminaalin poistuminen Ylöjärven keskustasta on edellytys toimivan ja turvallisen henkilöjunaseisakkeen rakentamiselle."
	28.05. 15:54	Juhani Katajisto
		Tr1 1080 oli loppuvuodesta 1967 ja alkuvuodesta 1968 usein bongattu Risto Pasilassa. Ei ollut vielä sähköistyksestä varoittavia tarroja yhdistetyssä hiekka&höyrykuvussa, mutta seuraavana vuonna niitä alkoi jo ilmestyä. Tr1 1080:llä ajettiin esim. kuvauskuukautena 4 864 km. eli ihan mukavasti veturi oli liikenteessä. Veturin hytin yläpuolella näkyy säiliö, mistä täytettiin vetureiden hiekkasäiliöt. Pasilan varikon henkilökunta piti autojaan kuvassa oikealla näkyvässä parkkipaikassa, jonne ajo oli raiteiden yli autoista oikealta. Tr1 1080 romutettiin Vehmaisissa 1994.
	28.05. 15:51	Markku Naskali
		Ja käyttökelpoinen polttoaine jää käyttämättä...
	28.05. 15:19	Veikko Hattunen
		Milloin 1080 romutettiin?
	28.05. 15:18	Veikko Hattunen
		Mitä pönttövaunuissa kuljetetaan?
	28.05. 14:52	Hannu Peltola
		Tämän kuvan yhteyteen olen kirjoittanut hyvin lyhyen yhteenvedon neuvostoliittolaisista sähköjunista: https://vaunut.org/kuva/133150?s=1
	28.05. 14:23	Teuvo Piirainen
		Valotolpassa on valvontakamera, joten kaikenlainen hiippailu jää varmasti talteen (jos kamera toimii).
	28.05. 14:14	Markku Naskali
		Jos esiinnyt riittävän vakuuttavasti, homma onnistuu, mutta jos menet iltahämärissä, joku hälyttää lauman poliiseja paikalle. Jos et yritä, puut taatusti mätänevät paikalleen.
	28.05. 13:53	Joonas Jokinen
		Sattumakuvana esiin tullut. Tästä kohtaa ei taida hirveästi kuvia olla, missä näkyisi vaunuja tai ylipäätänsä rautatiekalustoa. Eipä ole raideyhteyttäkään enää. Muistan kyllä nähneeni näillä raiteilla jopa VV:n.
	28.05. 13:22	Kimmo T. Lumirae
		En ole vielä löytänyt juurikaan historiikkia edes Tallinnan lähiliikenteen sähköjunista, saati sitten Viron aiemman itsenäisyyden rautatiekalustosta ja sen kohtalosta 1940 jälkeen, mutta lähiliikenteestä on jotain tiedonrippusia: "The first electrified line in Estonia was opened in 1924, connecting Tallinn with what was, back then, a town, Nõmme going as far as Pääsküla. Construction started in 1923 when government provided 34 million Estonian marks. The technology needed for the establishment of the electrical line was bought from German and Swedish companies (MAN, Siemens-Schuckert, ASEA). Before the Soviet occupation began in 1940, electrical railways carried annually 6 million passengers and the rolling stock did comprise in total 20 passenger wagons: four electric railcars (M1-M4) and 16 railcar trailers. M1-M4s were "evacuated" to Soviet Union during the first week of Eastern Front in 1941." (wikipedia) Eli oli neljä sähkömoottorivaunua ja niihin 16 liitevaunua. Jännitteestä yritin löytää tietoa, mutta ei tällä kierroksella osunut silmääni. Se olisi auttanut ymmärtämään seuraavaa: Berliinistähän vietiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon vessanpöntötkin, mutta myös S-Bahnin ET165-sähkömoottorijunia, ja saksankielisen wikipedian mukaan kahdeksan neljännesjunaa eli kahden vaunun yksikköä liikennöi Tallinnan lähiliikenteessä, ilmeisesti muodostaen lähiliikenteen junakaluston, sen jälkeen, kun junat oli levennetty 1435 mm:stä 1520 mm:iin ja katolle rakennettu virroitin laitteistoineen, jolloin niistä tuli SŽD-tyyppi ЭМ-165. Vuonna 1958 ajohjohdinjännite nostettiin 3000 volttiin tasavirtaa ja liikennettä jatkettiin RVR:n latvialaisvalmisteisilla sähköjunilla, melkein tähän päivään saakka. Berliinin S-Bahn-junat ilmeisesti palautettiin (Itä-) Berliiniin. Junia otettiin Berliinistä mahdollisesti 189 junaa ja niistä 54 sijoitettiin Gdanskin alueen lähiliikenteeksi Puolaan, vuoteen 1976, jolloin ajojohdinjännite nostettiin 3000 volttiin. Moskovan lähiliikenteeseen sijoitettiin 60 junaa ja Kiovaan 13 junaa. (wikipedia) Jänniteasiasta sen verran, että Berliinissähän sivukiskovirroituksen jännite oli 750 V tasavirtaa, ja noita sotakorvausjunia ajettiin ainakin Moskovassa 1500 voltilla kytkemällä aina kaksi ajomoottoria pysyvästi sarjaan.
	28.05. 13:03	Kimmo T. Lumirae
		Jos olen oikein ymmärtänyt, se Tallinnan nykyinen betonikuutioasemarakennus sisältää tuon vanhan aseman rakenteet. Asia on todennettavissa kun asemalla kulkee ja kattoa kohden katselee. Jotenkin neuvostoliittolaista on rakentaa moderni asema, jota pitävät pystyssä vanhat rauniot.
	28.05. 12:57	Mikko Mäntymäki
		Hitto kun olisin älynnyt käydä näitä paikkoja läpi peräkärryn kanssa aikoinani niin olisi sauna lämmennyt jättöpuilla. Tuskin kukaan niiden perään huutele. Yhdeltä paikalta saisi peräkärrykuorman.
	28.05. 12:05	Ossi Rosten
		Siirtyykö puunkuormaus tästä jonnekin, minnekä?
	28.05. 11:57	Markus Räsänen
		Kuvakulmasta nähden, on järjestelijä sijoittanut täydellisesti viimeisen vaunun, kun valotolppa on juuri keskellä vaunua. On melkein keskinipun kohdalla ja korostan melkein. ;)
	28.05. 11:53	Matias Immonen
		Tähän koneeseen oikea putkenkorkeus on 0,22-0,28mm ja säätörenkaita löytyy 0,10mm-0,75mm.
	28.05. 11:48	Matias Immonen
		Noita ei vaihdettu, eivät olleet merkittävästi kuluneita.
Kuvasarja: Tu4 2091 moottorin kunnostus	28.05. 11:46	Matias Immonen
		Jäähdyttäjää pestiin remontin yhteydessä, taitaa olla veturin alkuperäinen messinkinen. Nyt remontin jälkeen jäähdytys on toiminut hyvin. Aiemmin termostaatti tukkiutui jatkuvasti ja erityisesti lohkon sisälle jäähdytyskanaviin oli kertynyt likaa.
	28.05. 11:21	Rasmus Viirre
		Aikatauluja ei ole enää lisää. Nämähän oli kaikki nähtävissä ennakkoon, tai siis kaikki Oulun ja Iin väliset junat. Menot Kokkolan kautta Ouluun ja paluut takaisin ovat ainoastaan ilmestyneet vasta junan kulkupäivänä. Ja Sggrrs näköjään jätettiin Ouluun?
	28.05. 11:09	Jukka Viitala
		Tuliko uudet nostajakupit? Ne ovat sisältä melko pehmeitä ja työntötanko porautuu ajan mittaan syvemmälle kunnes säätövara loppuu. Jonkinlainen kulutusosa 60-luvun tyyliin. Vaihto on onneksi helppoa.
Kuvasarja: Tu4 2091 moottorin kunnostus	28.05. 10:35	Reijo Salminen
		Helppo pesuohje on muutama nappula konetiskiainetta jäähdytysveden joukkoon ja kone kuumaksi, sitten huuhtelee hyvin möhnät pois. Hazetilla on jäähdyttimen pesuun ihan oma työkalu, sattumoisin itsellä sellainen on, paineilmaa ja letkusta kuumaa vettä.
	28.05. 10:21	Reijo Salminen
		Matias, just niitä tarkoitan. Luinko oikein tuosta kellosta että 20 sadasosaa on teillä lohkon yli putket? Kormikissa on 1-5 tuhannesosatuumaa muistaakseni speksit. Esan vinkki on varmasti hyvä, luulenpa että isävainaani sota-aikana on sitäkin joutunut käyttämään autoja kunnostaessaan, hän kun oli kuskina Kiestingissä, Lempaalassa ja Vuosalmella ja taisi ne korjaamot olla yhtä kaukana kuin se itse kuski.
	28.05. 10:08	Kari Haapakangas
		Pysähtyykö täällä vain lähijunat, vai tuleeko tästä Kempeleen tyylinen sekä-että? (vaikka Oulun seudun lähiliikenne on vielä melkoisen pitkässä kuusessa).
Kuvasarja: Tu4 2091 moottorin kunnostus	28.05. 09:12	Antti Ojala
		Onko jäähdyttäjä käynyt milloin viimeksi pesulla? Varsinkin alumiinikennoiset tahtovat kerätä halukkaasti törkyä sisuksiinsa menettäen jäähdytyskykynsä. Alumiiniset ovat halpoja uusia tarvittaessa. Messinki- tai kuparirakenteista ei kannata heittää pois, niitä pystyy korjaamaan loputtomasti.
	28.05. 03:07	John Lindroth
		Upea kuva!
	28.05. 02:05	Kimmo T. Lumirae
		Tampereen Kalevassa aikoinaan asustellessani kaveripiiriin kuului Japi (nimi muutettu), joka oli ihan karvan päälle 160-senttinen nuori aikuinen mies. Kohteliaina kavereina emme me muut asiasta paljoa huomautelleet, kun minkäs Japikaan asialle mahtoi, mutta selvästi mielsi itse eron meihin muihin nuoriin miehiin. Tallustimme siinä Teiskontietä hissukseen eteenpäin, varmaan vähän ajantappamismielellä, eli matka oli tärkeämpi kuin päämäärä, ja siinä erään kivijalkakaupan kyltissä oli teksti "Asusteita - Kankaita - Lyhyttavaraa" ja Japi viittasi kylttiin ja lakonisesti loihe lausumaan että: "Mut on ostettu tuolta."
	28.05. 00:23	John Lindroth
		Hyvää asiaosaavaa työtä!
	27.05. 22:38	Antti Ojala
		Kyllä tästä uudenveroinen kasetti saatiin, arvostan panostusta maalaustyöhön. Moottori elpyy pahastakin mäntävauriosta, kunhan lohko saa siivot sylinterit ja uuden mäntäsarjan. Tärkeintä kunnostustyössä on puhtauden ohella kiireetön toteutus. Asiat kannattaa mitata parikin kertaa ennen kokoonpanoa. Yksikin virhe voi tehdä tyhjäksi muilta osin hyvän työn.
Kuvasarja: Tu4 2091 moottorin kunnostus	27.05. 22:35	Matias Immonen
		En tiedä miksi välijäähy on aikanaan poistettu. Koneeseen tulee vielä lähitulevaisuudessa HeEMS Oy:n speksaama aivan uusi ahdin. Sillä olisi tarkoitus saada lämmöt ja polttoainetalous kuntoon.
	27.05. 22:00	Esa J. Rintamäki
		Hätätilassa shimmejä voisi tehdä sopivan nipun vaikka saksilla ns. mella-pellistä (messinkiä).
Kuvasarja: Tu4 2091 moottorin kunnostus	27.05. 21:35	Jukka Viitala
		Intercooler jätetty pois, voisi alentaa sisäisiä lämpöjä ja polttoaineen kulutusta. Konepellin alla olis tilaa kennolle vaikka moottorin päällä, jos eteen ei mahdu.
	27.05. 21:00	Matias Immonen
		Kyllä, hyvää tuuria oli ettei kiinnileikkaamista ehtinyt tapahtua.
	27.05. 20:58	Matias Immonen
		Nämä varmasti olivat suuri syyllinen heikkoon öljynpaineeseen. Männän jäähdytys tosiaan tapahtuu pääosin sen alle suihkutettavalla öljyllä. Meinaatko noita päittäisvälyksen säätölevyjä? Tähän osat löytyi tammer dieselin valikoimasta. Kiitos!
	27.05. 20:10	Reijo Salminen
		Tuossa on kyllä täyskatastrofi ollut ihan nurkan takana, meinaan että musta rauta olisi tullut lohkon kyljestä kattelemaan.
	27.05. 20:06	Reijo Salminen
		Niin että tämän takia öljynpaineet oli alhaiset ja mäntien jäähdytys joka tapahtuu öljyllä oli puutteellista, siksi tuo toisessa kuvassa näkyvä katastrofi? Mites muuten näihin löytyy shimmejä? Itsellä sama homma tekeillä Kormikkiin, ja siihen ei shimmejä löydy mistään, onneksi löydettiin Oulusta kaveri joka teki mittojen mukaan. Hienoa työtä, kättä lippaan!
	27.05. 19:25	Tuomas Pätäri
		Pasilassahan on toiseksi viimeinen raide sellainen että siinä on laituri molemmin puolin, mutta toiseen on kuitenkin selvästi pitempi etäisyys kuin "oikeaan". Olen ihmetellyt ratkaisua sen aiheuttaman "hukkatilan" vuoksi, koska tilaa siinä ei kuitenkaan ole niin paljoa että se olisi varauksena lisäraiteelle. Lieneeköhän "hukkatila" seurausta siitä, että raiteiden ja laitureiden sijainti on kyseisessä kohdassa määräytynyt muiden rakenteiden takia (esim mitä alla on ja miten menevät Triplan rakenteet).

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset