Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.06. 00:07 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen iltakuva Slussenilta,tuolta silmukasta rata johti tunneliin jossa sijaitsee asema Medborgarplatsen.Nykyisin tunneli palvelee maanalaisen"Tunnelbanan" liikennettä. | ||||
|
14.06. 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Riston tenderin telit, Athermos-laakeripesillä. | ||||
|
14.06. 22:54 | Veikko Hattunen | ||
| Ei tuo taida Dr18 olla? | ||||
|
14.06. 22:25 | Samu Saikkonen | ||
| Kiitän | ||||
|
14.06. 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai aseman lipputoimistossa ollut jumalaton kiire! Ennenvanhaan lipunmyynti aloitettiin (Vilppulassa) puoli tuntia ennen junan lähtöä ja luukku suljettiin viisi minuuttia ennen junan lähtöä. Junanlähettäjä kerkesi vielä antaa puhelimitse ohjeita etelän ja pohjoisen vaihdemiehille, jos jotain "eksoottista hauskuutta" oli tiedossa! Vaikkapa ns. opastinvaroituksen antaminen saapuvalle junalle (kohtauspaikkamuutoksen takia, esimerkiksi). |
||||
|
14.06. 21:28 | Rasmus Viirre | ||
| Tiedä onko aivan pöperö kysymys mutta miksihän Ylivieska-Iisalmi -radan taajamajunaan valittiin Eil-lähiliikennevaunut eikä näitä Ex-sarjaa? Olisi liian hyvät oltavat taajamajunaksi??? | ||||
|
|
14.06. 21:16 | Lenni Voutilainen | ||
| Millonkohan museojuna yhtiöt ostaisi näitä? | ||||
|
14.06. 21:13 | Lenni Voutilainen | ||
| Kiitos Veikko ja Aarni! | ||||
|
|
14.06. 19:44 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva. | ||||
|
|
14.06. 19:40 | Petri Nummijoki | ||
| VR:n henkilökunnalla ei vielä tuohon aikaan ollut likimain rajoittamatonta vapaalippuoikeutta, kuten vähän myöhäisemmällä ajalla vaan vapaalippuja sai vain muutaman vuodessa. Niiden määrä riippui palvelusvuosista. Lisäksi lipun sai vain erikseen määritellylle yhteysvälille. Yleinen tapa oli kuitenkin, että lippu otettiin sellaiselle monipolviselle yhteysvälille, joka salli osapuilleen koko rataverkon kiertämisen. Lisäksi konduktöörit eivät yleensä leimanneet henkilökuntalippuja, joten tämmöisillä kulkumerkinnöillä ja konduktöörien myötävaikutuksella oli tosiasiallisesti rajoittamaton vapaalippuoikeus jaksolla, jolla lippu oli voimassa. Tämä vaati kuitenkin jonkin verran suunnittelua. Isäni matkusti 1960-luvulla tyypillisesti monta kertaa vuodessa sunnuntai-iltaisin Pohjanmaalta Helsinkiin. Miellyttävimmin matka sujui niin, että tuli Tampereelle Länsilinjojen pikavuorolla, jonka saapumisaika oli noin klo. 16:30. Sen jälkeen jäi tunnin verran aikaa käydä Siilinkarissa päivällisellä ja sitten klo. 17:30 aikoihin lähti P42, joka oli Helsingissä aikataulun mukaan klo. 20:00 aikoihin. Länsilinjoilla oli siihen aikaan hyvät autot, P42 oli aikakauden nopeimpia ja mukavimpia lisämaksuttomia pikajunia Tampereelta Helsinkiin (koska sillä oli entinen Porin kiitojunan MK50 aikataulu) ja ruokailuunkin jäi sopivasti aikaa. Mutta jos oli juuri ottanut käyttöön uuden vapaalipun, jolloin leiman saaminen lippuun olisi ollut kaikkein harmillisinta, kannatti matkasuunnitelmaa muuttaa. Silloin tultiin Tampereelle noin klo. 19:10 saapuvalla Lumiahon pikavuorolla, ruokailu piti jättää väliin ja Tampereelta lähdettiin klo. 19:45 höyryveturin vetämällä viikonloppujunalla P42A (myöhemmin P46A), joka oli Helsingissä aikataulun mukaan klo. 22:40. Kun meni istumaan hitaan viikonloppujunan kovalle puupenkille niin konduktööri osoitti hyvällä todennäköisyydellä joustavuutta ja jätti lipun leimaamatta. |
||||
|
|
14.06. 19:34 | Veikko Hattunen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
14.06. 19:33 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä ollaan Jenkkilässä. Trestleworks-kuvitelma on hutero etenkin pitkittäissuunnassa.Taiteilija on yrittänyt selvitä vähillä viivoilla ja niukalla siltaosaamisella. A4 oli paljon hoikempi kattilaltaan. Pyörästö on varhaisen tekoälyn tuotos. Mutta onhan liikevaikutelmaa silti. | ||||
|
14.06. 19:11 | Jussi Jokinen | ||
| Onko näissä Siilinjärvi-Hangonsaari junissa mitään kaavaa tuon vaunukokoonpanon kanssa? Välillä näkee myös GBLS-vaunujen kanssa, mutta ei läheskään aina. Mikä mahtaa olla yleisyys noille muille vaunuille kuin nuo perus ZANS-vaunut? | ||||
|
|
14.06. 19:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Virkamies, myös nuorempi virkamies eli toimenhaltija, sai Valtionrautateillä vapaalipun. Mutta en muista lainkaan, montako vapaalippua ja kuinka pitkälle ajalle, esim. saiko neljä vapaalippua vuodessa, kestoltaan enintään kolme kuukautta, vai miten se meni. Tämä oli kuitenkin se syy, miksi vapaalipun matkaksi kannatti kirjoittaa hyvin syheröinen reitti. Pääsi halutessaan mihin tahansa vapaalipullaan, kunhan osasi kirjoittaa tuon matkan riittävän kattavasti. Noin 1976 säännöstö muuttui niin, että nuorempi virkamies sai esim. neljä neljän matkan vapaalippua tms. Ja sittemmin säännöstö on muuttunut useamman kerran. |
||||
|
14.06. 18:59 | Sisu Karhu | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
14.06. 18:56 | Sisu Karhu | ||
| Eihän noissa Ex-vaunuissa ole mitään ongelmaa VR tahtoo vaan päästä eroon. | ||||
|
|
14.06. 18:51 | Lenni Voutilainen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
14.06. 18:44 | Visa Lehtimäki | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
14.06. 18:44 | Lenni Voutilainen | ||
| Kiitos paljon! | ||||
|
|
14.06. 18:43 | Matias Mujunen | ||
| Hieno havainto, Lenni! | ||||
|
|
14.06. 18:29 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo Lappeenranta on kirjoitettuna vain paluusuuntaan. Olisihan tuo lippu menomatkalle voitu vielä kirjoittaa Kiteen jälkeen vielä Savonlinnan (Sl) ja Mikkelin kautta ja paluumatka taas Simolan kautta. |
||||
|
|
14.06. 18:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, käsiala on sellaista harakanvarvasta että tunnistin vain Nurmeksen ja Kiteen ja Lappeenrannan. Mutta hyvä että länsi-Suomikin tuli kierrettyä! | ||||
|
|
14.06. 17:46 | Rasmus Viirre | ||
| Kaunis ja idyllinen kesäkuva! | ||||
|
|
14.06. 17:30 | Teppo Niemi | ||
| Eikä pelkästään Itä-Suomea, vaan laajaati koko rataverkkoa: Reitti kun on ollut Helsinki - Kauklahti - Aura - Vammala - Parkano - Lapua - Muhos - Nurmes - Kitee - Kotka. Mutta Kiteeltä.siis lyhintä tietä Kotkaan. |
||||
|
14.06. 16:59 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas ja upea veturi siirto. | ||||
|
|
14.06. 16:58 | Rasmus Viirre | ||
| 2524:llä replattaa tiivistekumi aika pahasti jäähdytinkopassa, mutta upea on näky ja kuva hyvä. Ikävä on tripla Dv12-nippuja täällä Keski-Pohjanmaalla, puhumattakaan edes koko veturisarjasta minkään junan keulilla. | ||||
|
14.06. 16:39 | Luc Grenfell | ||
| Veeti: Joo, C-vaunun kaikilla ovilla (eli kaksi per sivu) on nämä liukuvat osat. | ||||
|
|
14.06. 16:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Nuo kauttakulkumerkinnät vähän omituiset. Tarkoittaako että lipulla sai kiertää koko itä-Suomen? | ||||
|
|
14.06. 15:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs tunnelmakuva 1930 luvun Stokiksesta! Tuo kääntösilmukka etuvasemmalla on ilmeisesti maanalaisen raitiotien? |
||||
|
Kuvasarja: Omaa yritelmää määrittää Lättähatun päädyn pyöreysmittoja |
14.06. 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin nämä piirustukset saanut muistoksi piirtäjäharjoittelijan ajaltani Turun konepajalta, talvella, anno Domini yhdeksäntoistasataaseitsemänkymmentäyhdeksän (1979). Herra Petri S.: olin yrittänyt vaivaa nähden, piirtäjän tarkalla silmällä. Mitä pidät, menikö liki? |
||||
|
|
14.06. 15:48 | Jari Välimaa | ||
| Muissa ovissa oli kiinteät ritilät jotka voivat jättää melkoisen raon. | ||||
|
14.06. 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo välisenä toimiston ja odotushuoneen välissä ei ulottunut kattoon asti. | ||||
|
14.06. 13:15 | Simo Tuominen | ||
| Alkuperäisissä Vr:n konepajojen välisissä posteissa on mainittu moottorien lämmönehkäisy. Lisäksi tiukka ohjeistus vasemman puolen konepeiton kiinnipitämisestä ettei moottorin ilmansaanti häiriinny. | ||||
|
|
14.06. 13:13 | Petri Nummijoki | ||
| Riihimäeltä taidettiin Dv15/Dv16-vetureilla ajaa Lahteen, Hämeenlinnaan ja Kytömaalle (Porvoon suunta) samoja raiteita, joilla kulki pikajuniakin. Olisiko näillä väleillä vaadittu välillä ajoa sen mitä Dv15 kulki? | ||||
|
14.06. 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin jostain, että alakoulussa ollessaan Eliel Saarista moitittiin huonosta piirustustaidosta. | ||||
|
|
14.06. 12:59 | Erkki Nuutio | ||
| Eliel Saarisella oli jäsentymättömiä luonnoksia arkkitehtuurikilpailusta 1904 alkaen. Kilpailussa hän sai I palkinnon ja luvan kehitellä ehdotustaan paremmaksi ja pidemmälle. Oheinen luonnos (ehkä Saarisen pohjalta) muistuttaa viitekirjassa näkyviltä osiltaan Saarisen luonnosta vuodelta 1908. Viitekirja tässä asiassa on Sirkka Valannon toimittama näyttelykirja Rautateiden arkkitehtuuri - Asemarakennuksia 1857-1941 (1984) . Vittaan kirjan piirrokseen 109 vuodelta 1908. Vuodeksi merkitsisin siis 1908. Lopputulos oli erinomainen, mutta Eliel Saarisen kasvamista sen puitteissa huippuarkkitehdiksi rahoitettiin toistakymmentä vuotta. |
||||
|
|
14.06. 12:58 | Veeti Pietilä | ||
| Eikös näitä ollut kaksi per sivu? | ||||
|
14.06. 12:25 | Robert Sand | ||
| Ainakin Amerikassa tämä on ilmeisesti ollut ihan normaali käytäntö. En osaa sanoa miksi. Tässä yksi esimerkki. https://youtu.be/idDUEYIyijQ?is=WpUrvv8ujAG7-pXz | ||||
|
14.06. 12:24 | Kevin Glynn | ||
| Tuo 700 tarkoittaa sekä istuma- että seisomapaikkoja yhdessä yksikössä. Istumapaikkojen määrä 340. https://www.vr.fi/uusi-lahijuna | ||||
|
14.06. 12:00 | Jonne Seppänen | ||
| Mukava kuvakulma. Tässä junassa oli pääjärjestäjänä Haapamäen museoveturiyhdistys, Topparoikka toki osaltaan mukana. | ||||
|
|
14.06. 11:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tukit oikeastikin pudotettu veteen ennen sahausta? | ||||
|
14.06. 10:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Pitäisikö tämä kenties olla väliltä Heinävesi-Vihtari? | ||||
|
|
14.06. 09:59 | Antti Laajalahti | ||
| Junien aikataulut oli suunniteltu keskinopeudelle 36 tai 45 km/h joten eipä siellä tarviinnu ratti pohjassa paahtaa. Sitkeästi pysyivät höyryvetureille suunnitellut aikataulut. Aikoinaan oli Kotka-Kouvola välillä junapari jota ajettiin Dv15/16 parilla. Toinen veturi jäi Kouvolaan huoltoon ja Kouvolasta otettiin huollettu kone pariksi. Paluujunassa oli venäläisiä säiliövaunuja, muistaakseni junapaino oli vain 1500 tonnia, ei tuolla parilla tarvinnu tuollaista junaa vetää kuin vähän alussa. Suurin sallittu nopeus oli 60km/h. Matkanteko oli leppoisaa köröttelyä. | ||||
|
14.06. 09:19 | Mikko Herpman | ||
| Tässä koneessa näyttää olevan tuossa käyntisillalla lisäjäähdytin vaihteistolle.. eli lieneekö jotain muuta viivytystä.. | ||||
|
14.06. 08:27 | Pertti Miettinen | ||
| Jimi. En tiedä, mutta todennäköisesti on hyvinkin mahdollista. | ||||
|
|
14.06. 08:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Eli onko se Suoniemestä kotoisin oleva laajennos tuo asunto-osa? | ||||
|
|
14.06. 08:18 | Pertti Miettinen | ||
| Eli osa Pirttikankaasta on Virkkalasta ja osa Suoniemestä. Jännä, ettei tuohon Suoniemen rakennuspiirrosluetteloon ole sitten merkitty, että osa rakennuksesta on purettu 1937 ja loput siirretty Pirttikankaalle. On vain maininta siirrosta ja tästä päättelin, että koko rakennus on Suoniemestä. | ||||
|
|
14.06. 08:07 | Visa Pöntinen | ||
| Mun tiedoissa lukee näin: Virkkalan vanha laiturirakennus siirretty Pirttikankaan laiturirakennukseksi, ehkä 1939. Suoniemen vanha laiturirakennus purettu 1937, mutta osa rakennuksesta jätetty jäljelle ja siirretty 1939 Pirttikankaalle, jossa siitä on tehty aseman laajennososa vuonna 1948. Tiedot perustuu Kansallisarkiston asemapiirustusten tietoihin sekä Mika Vähä-Lassilan löytämiin tietoihin. |
||||
|
|
14.06. 07:25 | Erkki Nuutio | ||
| Konesuojien aukipito lämpimillä ilmoilla liittyi vaihtotyöhön. Linja-ajossa veturin nopeus on keskimäärin niin suuri, että ajoviima vie jäähdyttimen, itse moottorin ja vaihteiston (ennen kaikkea momentinmuuntimen) tuoman lämmön pois moottoritilasta ja ohjaamon alta. Umpiperää jäähdytysilman poistumiselle ei tietenkään saa olla silloinkaan kun konesuojus on suljettu ja veturin nopeus hidas. Vaihteiston momentinmuuntimessa (muuntimen jäähdytys on kytketty lämmönvaihtimen kautta moottorin jäähdyttimeen) lähes koko teho muuttuu alkukiihdytyksissä lämmöksi. Lisäongelmaa voi tuoda sekin, että veturi usein kulkee pääajosuuntaa vastaan. Silloin ajosuunta on tuulettimen puhallussuunnalle vastakkainen. Näitä ongelmia ei synny juurikaan linja-ajossa, jossa ajoviimaa on yleensä riittävästi ja momentinmuunnin vain harvoin toimii suuressa luistotilassa. Lisäksi veturi liikkuu normaalisti etupää (merkitty tikkunekkumerkilläI) edellä. Samankaltaisia ongelmia oli aikanaan eräissä nokattomissa (bulldog) kuorma-automalleissa. Bulldogeissa moottori ja sen tuuletin meluaa (115...120 dB(A)) ja levittää lämpöään vain noin 50...100 mm ohjaamotilan alla. Itse moottoritilakin saattoi olla melko umpiperä jäähdytysilman poistua. Tunnetuin oli Scania (-Vabis) LB/LBS-mallisarja (-1968). Sen jäähdytys- ja lämmitysmitoitus oli harhateillä. Mallisarja oli muutenkin kivikautinen, mutta kelpasi silti monelle suomalaisliikennöitsijälle. |
||||
|
14.06. 06:24 | Jari Välimaa | ||
| Hupsista, kirjoitus virhe VKM pitäisi olla. VR poistuu kuitenkin tästäkin ja ovat poistuneet jo uusimmista vaunuista ja uusi merkintä on FIN RLSTK |
||||
|
|
14.06. 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin aikoinaan piirustukseen tehdystä merkinnästä. Kyseinen piirustus löytyy rautatiemuseolta, roudasin koko piirustusnippuni sinne. | ||||