Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Hr2 1901 |
21.06. 17:55 | Roope Prusila | ||
| Jos haluat oikeasti suojella hyttiä ilkivallalta, niin ota vaan tuo karkeakin paikkatieto pois. Google mapsia kun yhdistää kuvissa näkyviin maisemiin niin aika helppo paikallistaa tuon sijainti. | ||||
|
21.06. 16:46 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Aatos. | ||||
|
21.06. 12:12 | Oula Vattulainen | ||
| Onko noissa vielä maalia jäljellä vai näyttääkö se vain siltä? | ||||
|
21.06. 10:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikä näiden tuulettimissa aiheutti äänen, josta lisänimi "ulinakone"? Taitaa olla kaikki pilattu, paitsi äskettäin Joensuussa toukokuun lopulla kuului tuo ääni. | ||||
|
21.06. 07:21 | Jari Välimaa | ||
| Turku aloittaa siis luultavasti 30 metrisellä ja varautuu pidentämään vaunuja 37 metriin joka myös pysäkkilaiturin pituus. Kuva on vain muuten niin Tampereen ratikasta lainattu että https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2020/06/TRE-1024x129.png | ||||
|
21.06. 03:05 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Mitä todennäköisimmin maalaus tehtiin D900-luokkakorjauksessa, jossa 2760 kävi 15.08.91–15.11.91. Veturin alakertakin näyttää siltä kuin sillä olisi ajettu kaksi ja puoli vuotta edellisen siistimisen jälkeen. Niinhän siinä sitten kävi, että 2760 joutui pärjäämään noilla samoilla maaleilla loppuun asti eli lähes 24 vuotta liikenteessä ja siihen päälle muutama vuosi hylättynä. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837845910/12478563172/367 |
||||
|
|
21.06. 02:59 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 2619 oli otettu sisään konepajalle D600-luokan kunnostuskorjaukseen 11.03.85 ja se valmistui sieltä 10.05.85. Tuon korjauksen yhteydessä veturi muutettiin yhdenmiehenajoon sopivaksi ja kolminajoon kykeneväksi. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837844330/12299924268/311 |
||||
|
21.06. 02:58 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 2618 oli juuri ollut 29.02.88–23.03.88 D600-luokan kunnostuskorjauksessa Hyvinkään konepajalla. Korjauksen jälkeen havaittujen vikojen vuoksi se joutui kuitenkin käymään Hyvinkäällä uudestaan 03.–05.05.88. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844330/12299924205/290 https://digihakemisto.net/item/837844330/12299924199/288 https://digihakemisto.net/item/837844330/12299924202/289 |
||||
|
21.06. 02:52 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Kolmessa kuukaudessa 2617:stä oli saatu kasattua taas käyvä peli. Se oli otettu sisään Hyvinkään konepajalle 13.01.87 eli reilut puolitoista kuukautta onnettomuuden jälkeen ja valmistunut korjauksesta 14.04.87. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837844330/12299924145/270 |
||||
|
21.06. 02:48 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Kuvanottohetkellä 2615 oli vielä suht tuoreessa kuosissa, sillä se oli vain vajaata kuukautta aiemmin valmistunut Hyvinkään konepajalta D900-luokkakorjauksesta, jossa se vietti 02.03.92–08.05.92 välisen ajan. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837844330/12299924019/228 |
||||
|
21.06. 02:45 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Hieman yli puolessa vuodessa 2614 saatiin paukutettua tuosta takaisin muotoonsa. Se pääsi Hyvinkään konepajalle sisään lähes kaksi kuukautta onnettomuuden jälkeen (02.06.77) ja palasi joulun alla liikenteeseen (20.12.77). Lähde: https://digihakemisto.net/item/837844330/12299924007/224 |
||||
|
21.06. 02:41 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 2753 oli juuri samana päivänä päässyt Hyvinkään konepajalta. Harjavallassa oli sattunut jotain 25.04.84 ja sen seurauksena veturi oli otettu konepajalle sisään 10.05.84 D6-vauriokorjausta ja D400-luokkakorjausta varten. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837845910/12478562192/103 |
||||
|
21.06. 02:27 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Kuka tai mikä omistaa nykyään 237:n? Entä muuttuivatko omistussuhteet, kun sijoituspaikka vaihtui Lohjalta Hyvinkäälle? |
||||
|
21.06. 02:19 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Onko tätä koskaan virallisesti merkitty romutetuksi? Käsittääkseni tämä on vain poistettu kalustorekisteristä. Resiinan 4/2005 Tasoristeys-palstan paperisen version mukaan [Kalustomuutokset-osio puuttuu palstan sähköisestä versiosta] poisto tehtiin kesällä tai syksyllä 2005. Eikös sen ajan käytänteiden mukaan rekisteristä poistaminen tarkoittanut sitä, että kalustoyksikköä ei saanut käyttää liikenteessä (ennen uudelleenrekisteröintiä) ja sen todellinen fyysinen tila saattoi olla mitä tahansa täyden toimintakunnon ja metallimurskeen väliltä. Sittemmin käytänteet ovat muuttuneet jonkin verran, kuin myöskin rekisteristä vastaava virasto. Mutta eikös tämä aiottu romuttaa neljä vuotta sitten? |
||||
|
20.06. 22:58 | Timo Humalisto | ||
| Vertaa: Kuinka kuumaa on -25 astetta lämmintä? | ||||
|
|
20.06. 21:45 | Lenni Voutilainen | ||
| Eli saman pituinen kuin Tampereen raitiovaunut. | ||||
|
|
20.06. 18:28 | Veeti Heino | ||
| Tämä vaunu on romutettu parisen kymmentä vuotta sitten, siitä huolimatta on edelleen olemassa. | ||||
|
20.06. 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen Chappen lennätin oli kahdella siivellä; - käytettiin viestittämiseen ja aluksi sotilastarkoituksiin. | ||||
|
20.06. 06:44 | Antti Rautiainen | ||
| Jos on VR huoltotie ja suljettu puomilla ei sinne ole millään moottorikäyttösellä asiaa,eikä muutenkaan toisen maalle saa mennä ajelemaan. Täälläpäin on kysytty saako yksi talous ajaa VR huoltotietä talolleen ja ei saa koska tie ei ole taloa varten tehty ja talolle tulee karttatie mutta siinä on heikko silta. Kävelyä,hiihtoa ym sellaista ei voi kieltää se tietty selvää. Eihän radallakaan saa kulkea,ei edes ylittää sitä,tästäkin kyllä kulkevat vanhan tasoristeyksen yli kävellen ja fillareilla ja jopa ratsastaenkin tai mopolla,mutta harvoin. Jokainen menee noihin paikkoihin omalla vastuulla jos tulee joku ongelma,maanomistajankaan on vaikea saada vaikkapa puunajoa varten noihin puomeihin avainta,poikkeustapauksia on vaikkapa se kun naapurin maille istuttivat taimia,hyvin tarkkaa oli mitä piti tehdä kun avain luovutettiin! |
||||
|
19.06. 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä alikulku on nykyään dehiivatisoitu. | ||||
|
19.06. 21:29 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin tyylikäs dokumentaatiokuva ja myöhemmille polville käsittämätön nortti työpaikalla huulessa. | ||||
|
19.06. 21:21 | Jarno Piltti | ||
| Hieno historiallinen kuva. Yksityiskohdista ja taustatiedoista voi joku ehkä päätellä paljonkin? | ||||
|
19.06. 21:03 | Jarno Piltti | ||
| Siinäpä on sukupolvia! Hieno kuva! | ||||
|
|
19.06. 21:01 | Jarno Piltti | ||
| Ehdottoman hieno rinnastus, tuulivoimala ja semafori. Claude Chappe tutki optisen lennättimen erilaisia muotoja joskus 1700-luvulla ja päätyi viistoihin palikoihin parhaiten erottuvina, ja jossain vaiheessa joku rautateillä omaksui nämä viistot kuviot ja loppu on historiaa, ja nykypäivää. Sitä en tiedä mitä asetinlaitesukupolvea tämä kuva edustaa. KVG tekniikalla varmasti selvitettävissä. | ||||
|
|
19.06. 15:46 | Uwe Geuder | ||
| Moderni dieselveturi, moderni tuulivoimala ja yli 100 vuotta vanhaa opastintekniikkaa. | ||||
|
19.06. 13:37 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oletpas löytänyt hyvän kuvakulman Linnanpellon kalliolta. | ||||
|
19.06. 12:04 | Jesper Vendelin | ||
| Hyvä huomio Leevi, mutta en itse nähnyt tätä koska aikatauluni oli tiukka joten ehdin ainoastaan ottaa veturista kuvan ja olettaa että asiat tehdään samalla tavalla kuin yleensä. | ||||
|
19.06. 10:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Kappas, Ruskollahan tässä ollaan :) | ||||
|
19.06. 09:56 | Daniel Nironen | ||
| Kyllä, Raumalle, josta meriteitse Isoon-Britanniaan. | ||||
|
|
19.06. 08:47 | Simo Virtanen | ||
| Raumalleko nämä matkaavat? | ||||
|
|
19.06. 07:31 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä kuva! | ||||
|
19.06. 07:06 | Pertti Miettinen | ||
| Esa : Käsittääkseni korkeampi osa on ollut tuolla oikeassa laidassa. | ||||
|
|
18.06. 23:47 | Jorma Kattelus | ||
| Jos tuota harmaata taloa jossa mustat ikkunat tarkoitat, niin ex seurakuntatalo (toimistot). Häviää maisemasta kohtapuolin ja rakentavat tilalle uusia asuinkerrostaloja. | ||||
|
|
18.06. 22:21 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
18.06. 21:07 | Miitre Timonen | ||
| Tässähän nimenomaan tehtiin dieselillä ;D | ||||
|
|
18.06. 21:01 | Leevi Heino | ||
| Hieman korjausta kuvatekstiin: 3325 ei malttanut levätä vaan lähti viemään autovaunua Helsinkiin. Toki palasi myöhemmin takaisin. | ||||
|
|
18.06. 21:01 | Miitre Timonen | ||
| Mä menin IC67:lla! Mikäs tuo järkyttävä betonikolossi on? :0 | ||||
|
|
18.06. 21:00 | Leevi Heino | ||
| Ei kai ole moneen vuoteen hoidettu näitä vaihtotöitä dieselillä..? | ||||
|
18.06. 20:47 | Jani Keskinen | ||
| Meri-Porin raideliikenteessä on tänä keväänä ollut nähtävissä positiivista kehitystä, Mäntyluodon satamaan on alkanut kulkea taas ilahduttavasti kohtuullisen pitkiä sahatavarajunia viikoittain. | ||||
|
18.06. 20:36 | Veikko Hattunen | ||
| Suomen rautatiemuseo. | ||||
|
|
18.06. 20:35 | Veikko Hattunen | ||
| Ohhoh upea otos! | ||||
|
18.06. 19:57 | Leevi Halonen | ||
| Hyvä huomio Jarno! | ||||
|
|
18.06. 19:52 | Toni Lassila | ||
| Eikö Turussa enää päivystäjä hoida näitä vaihtotöitä vai onko tämä joku poikkeustilanne? | ||||
|
|
18.06. 19:45 | Jesper Vendelin | ||
| Kuka tämän omistaa? | ||||
|
|
18.06. 18:57 | Veeti Heino | ||
| Pari vuotta sitten oon tossa sisällä käynyt (luvallisesti). Lähinnä eteisissä haiskahti home, matkustamo oli yllättävän hyvässä hapessa. Eteiset nyt muutenkin haiskahtaa aina ensimmäisenä homeelta. | ||||
|
18.06. 18:54 | Veeti Heino | ||
| Puukoristen kestävyys ei aina ole mitään parasta. Tuossa toki uskoakseni on ihan hyvä alakerta edelleen. | ||||
|
18.06. 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T. L.: kyllä muistat läksysi oikein. Itselläni olevat parit rälsbussihistoriat vahvistavat tämän oikeaksi. Carlsson kyllä jossain määrin pahoitti mielensä yhteistoiminnan loppumisesta, vaikka häntä lohdutti sitten Ruotsin kapsulättätilaukset sekä myöhemmin X9-Paprikatågin rakentaminen. En oikein jaksa uskoa siihen, että SJ:n Maskintekniska Byråå olisi noin vain ottanut Carlssonin riitinkejä väänneltäväkseen. Y6:n vetosysteemi oli Bo'2' ja carlssonilaisilla (1A)'(A1)'. Rakennemuutokset olisivat olleet aika laajoja. Ne eivät olleet edes yhteisajokelpoisia. En tiedä täsmällistä syytä Carlssonin heivaamiseen; lähinnä tullee mieleen ajatus hanssonilaisen (Per Albin Hansson ynnä muut Olof Palmeen asti) "solisaliratti"-aatteen tiukkenemisesta. Siihen kuvioon ei yksityinen (kapitalistinen) Carlssonin firma välttämättä hyvin sopinut? SJ kykeni oman verkostoitumisensa myötä järjestämään Y6 plus liitevaunutuotannot (Hägglund, Kalmar, ASJ Linköping plus ASJ Arlöv ja myös Eksjöverket). Kockumsin kanssahan meni pahasti pieleen. ASJ = Allmänna Svenska Järnvägsverkstäderna. Suomalaiset eivät olisi tähän pystyneet. Valmet Tamperehan kunnostautui lentokonetehtaana ja niiden touhujen huvettua sen oli pieni pakko keksaista jotain (Dm4 plus kaikenmoiset Movet). Suomalaisilla rautatienkonepajoilla oli reviirit aika tiukasti rajattuja. Muut Valmetit olivat jokseenkin kiinni omissa aloissaan (Rautpohjan duunatessa paperikoneita ja traktorintekijät olivat oma lukunsa myös). Saalastihan oli silkka nyrkkipaja. Fouga Magistereiden myötä Valmet Tampere ikäänkuin sai tilaisuuden palata vähäksi aikaa juurilleen ja sen jälkeen sitten pukkasi Huru 13:a ja Porkkanaa. Huru 12:sta sun muista (Deeverit) puhumattakaan. Deevereitä lukuunottamatta näiden muiden tuotantosarjat oli jokseenkin "niukkoja". Kauniita toiveita haudottiin kyllä Ison Vaaleen viennistä, mutta... Ja vielä se, että Valmetin ollessa valtionyhtiö, niin kaikenkarvaisilla politikoitsijoilla ja kyläpolitrukeilla oli aina niin kovasti sanottavaa sen asioista. Muuten, carlssonilaiset vetovaunut päätyivät sittemmin Tanskaan yksityisille rautatieyhtiöille (siis niille, jotka eivät hakeneet tai saaneet lainarahaa saksalaivalmisteisten Lynett-dieseljunien hankkimiseksi), myös enemmän tai vähemmän vanhoja Y6-ruotsinlättiä myytiin Tanskaan. Carlssoniin vielä palatakseni: - hänen rälsbussinsa olivat JO SILLOIN valmiina,silti SJ:llä rupesivat vetämään viivaa paperille Y6-projektin merkeissä. |
||||
|
|
18.06. 15:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos nyt oikein läksyni muistan, niin ruotsalainen insinööri ja keksijä Hilding Carlsson kehitti sodan jälkeen kokonaan uuden sukupolven kiskobussin, joka poikkesi sotaa edeltävistä puukorisista malleista á la Bm 2 varsin perusteellisesti, ja siinä oli hitsattu itsekantava kori, johon sitten kaikki tarvittavat osat alla, sisällä ja ulkona, kiinnitettiin suoraan. Carlsson tarjosi tätä SJ:lle, joka tarvitsi ehkä 800 kiskobussia, ja Carlssonin konepaja ei olisi tällaista määrää pystynyt toimittamaan. Ratkaisuna olisi varmaan ollut lisenssivalmistus muilla ruotsalaisilla konepajoilla, mutta SJ keksi tehdä niin, että se muutti Carlssonin piirustuksia ratkaisevasti, ja päälle päin mm. nokan muotoilulla; SJ:n kiskobusseissa on verraten suippo nokka, ja SJ tilasi kiskobussit sitten näillä "omilla" piirustuksillaan. En lähde arvailemaan, mitä Carlsson tästä tykkäsi, mutta tästä syystä SJ:n kiskobussit näyttävät erilaisilta Lättähattuun verrattuna. Carlsson kuitenkin myi kiskobusseja mm. TGOJ:lle sekä joillekin muille yksityisyhtiöille ja nämä perustuvat Carlssonin piirustuksiin ja siitä syystä näyttävät suomalaisilta Lättähatuilta muotoilunsa puolesta. Samoin Carlsson myi SJ:lle kapearaiteisia kiskobusseja, ja niissä on myös "suomalaistyyppinen" nokka, vaikka koko vehje on kapeampi; silti se on 891 mm:n kapearaidevehkeeksi niinkin leveä kuin 2600 mm. Ja siis Valmet osti Carlssonilta valmistuslisenssin kiskobusseille, ja tiettävästi maksoi pienen lisenssimaksun Suomen markoilla, jotka Carlsson sitten sai vaihdettua kruunuiksi; Suomellahan ei 1950-luvun mittaan ollut juurikaan ulkomaan valuuttaa juuri mihinkään, ja siksi lisenssivalmistukset olivat ainoa keino mahdollistaa hankintoja. Valmistuslisenssi ei sisältänyt moottoria, ja Valmet Linnavuoren tehdas suunnitteli moottorin Scania-Vabis D812:n pohjalta, kuitenkin mittoja muuttaen ja tästä ei tullut laskua lisenssittömästä valmistamisesta. |
||||
|
|
18.06. 09:40 | Jukka Eklund | ||
| Näistä junista on jo aiemmin omat kuvansa täällä, joten uusien lisääminen lienee siis turhaa toistoa. Ja tosiaan syvät pahoittelut, että en tarkistanut asiaa ennen kommenttiani 19.12.2010 julkaistun kuvan kommenteista, jossa mainitaan sana "väri" |
||||
|
18.06. 09:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä! | ||||
|
18.06. 07:25 | Linus Mansner | ||
| ISO 1600 | ||||
