Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	28.10. 22:24	Aki Karvonen
		Junilan alikulkusillalla
	28.10. 22:04	Tuomas Pätäri
		Hiljattaisen konkurssin ja euron kaupan suhteen läheinen paikka? Tosin kuntakeskuksen, ei itse pääkallopaikan kohdalla. Näkötornista otettu.
	28.10. 21:18	Tomi Hämäläinen
		Kuvatekstin linkistä aukeavassa artikkelin ensimmäisessä kuvassa lienee olevan sama auto. Epäilen että auto on ollut kuvaajan käytössä. Samaisen kuvan vasemmalla sivustalla näkyy Tammisaaren rautatiesilta.
	28.10. 20:52	Erkki Nuutio
		Lienee tosiaan A-mallin Ford, jollaisia tehtiin vuodesta 1927 lähtien. Tuulilasin sivussa vaikuttaa olevan sireeni, eli poliisia palveleva auto lienee kyseessä. Olisiko vierellä oleva mies liikkuvaisen poliisin haalarissa, eli valvontatehtävässä.
	28.10. 20:23	Heikki Jalonen
		Kaivinkone on rautatiehankkeisiin perin sopiva kotimainen Lokomo Teräsmies JT22.
	28.10. 19:38	Juha Toivonen
		Erinomaisen hyvinhän tuo kulki, ja täysin aikataulussaan. Veturin- ja koko junan tarjoama äänimaailmakin oli mitä miellyttävin.
	28.10. 19:34	Juha Toivonen
		Hetken jo elättelin toiveunta, kuinka rataosuus Ov - Hpk - Sk, olisi ikään kuin "salaa sähköistetty". No eipä tietenkään ole. Seuraavana listallani oli "Susi MK IV", eli "Last mile" ominaisuuksin suomituunattu kaalihäkki. Vaan eipä toteutunut tämäkään.
	28.10. 19:08	Petri Nummijoki
		Kiitos kuvasta. Tk3 kunnon tavarajunan edessä taitaa olla yllättävän harvoin kuvattu näky siihen nähden, että kysymyksessä on sentään VR:n suurilukuisin höyryveturisarja. Syy on ilmeisesti siinä, että 60- ja 70-luvuilla nämä toimivat paremminkin vaihtovetureina sekä jakelu- ja työjunissa eivätkä enää niinkään linjavetureina ja tätä varhaisemmalla aikakaudella rautatiekuvaajat olivat vielä harvassa.
	28.10. 18:28	Juha Kutvonen
		Pieksämäen konejakson kirjoilla oli kesäkuussa 1955 seuraavat Tk3-veturit: 839-849, 851-853, 1100-1102, 1132-1145. Sukevan eteläinen tulosemafori sijaitsi tällä paikalla, mutta ilmeisesti sitä ei ollut vielä tähän aikaan.
	28.10. 18:23	Petri Sallinen
		Ajopuu-teoria oli todellakin takavuosina suosittu selitys sille, miksi Suomi lähti jatkosotaan Saksan kanssa. Uudempi historiantutkimus on useampaan kertaan kumonnut tämän olettamuksen. Sodan jälkeen ajopuuteoria oli lähinnä aikaan sopiva kaunisteltu selitys sille, miksi Suomi teki niin kuin teki. Liisa Vuonokari-Bomströmin väitöskirjan mukaan Suomen poliittisen johdon selvä tavoite jatkosotaan lähdettäessä oli revanssi, Suur-Suomi ja etniset puhdistukset Itä-Karjalassa — tosin puhdistuksia ei ehditty toteuttaa, mutta suunnitelmia niistä laadittiin. Suomalaisten perustamia keskitysleirejäkin oli. Suur-Suomi aate oli voimakkaimmillaan juuri ennen jatkosotaa eikä se ollut pelkästään oikeistolaista ajattelua. Myös sosialidemokraattinen työväenliike oli omaksunut ajatuksen heimoveljien vapauttamisesta bolsevikkien ikeen alta. Kommunistithan olivat sosialidemokraattisen työväenliikeen pahimpia vihollisia. Suomessa siis ymmärrettiin varsin hyvin se, että Suur-Suomi ei toteutuisi ilman Saksan armeijan apua. Aikalaiskirjoitusten perusteella Suomessa ajateltiin jopa niin, että Saksa tekee likaisen työn ja Suomi kerää hedelmät. Samaa asiaa käsittelee vuonna 2014 julkaistu "Luvattu maa — Suur-Suomen unelma ja unohdus" (Jenni Kirves, Sari Näre). Tutkijoiden mukaan Suur-Suomi ajattelu oli oletettua laajempaa. Akateeminen sivistyneistö uskoi siiihen laajasti, mutta myös tavalliset rivisotilaat. Kirjan mielenkiintoinen luku on se, miten entiset AKS-läiset käänsivät kivutta takkinsa sodan jälkeen. Näistä esimerkkeinä Urho Kekkonen ja Kustaa Vilkuna, jotka pääsivät melko hyviin duuneihin.
	28.10. 17:52	Juha Toivonen
		Miksi noita vaunuja makuutetaan yhä tyhjänpanttina Imatrankoskella? Valtakunnanvouti heti töihin, ja kuvan kalusto tuottamaan euroja Suomelle!
	28.10. 16:56	John Lindroth
		Onko kyseessä 800 sarjan Tk?
	28.10. 16:38	Jimi Lappalainen
		Rantarata-kirjan (s. 133) mukaan tämän tunnelin läntisen suuaukon sijainti oli 95+260. Joten jos tunnelin pituus oli 345 metriä, toisen pään sijainniksi saataisiin 94+915. (Tämä siis ajalta ennen vuoden 1991 oikaisua. Aseman ratakilometrilukema oli silloin 95+836, kun nykyään se on 94+907.)
	28.10. 16:36	Esa J. Rintamäki
		Aivan, herra Petri. Maantieteelle emme yksinkertaisesti voi mitään. Siitäkään huolimatta, että äärikristityt maassamme rukoilevat, että Suomen ja Venäjän välille repeäisi 5000 km levyinen valtameri!
	28.10. 16:32	Petri Nummijoki
		Vanhan rajan ylittämiseen liittyy tietysti moraalinen ongelma mutta toisaalta emme voi tietää, missä määrin Suomen oli pakko esiintyä liittolaisena Saksan suuntaan, jotta tavaratoimitukset saatiin pidettyä käynnissä. Saattoi olla nerokastakin kahdella tuolilla istumista vallata Itä-Karjalan korpea mutta pysyä erossa strategisesti tärkeistä kohteista (Leningrad, Muurmannin radan pysyvä katkaiseminen). On ainakin vaikea keksiä tapahtumakulkua, jossa Suomi olisi omilla valinnoillaan voinut saavuttaa jotenkin paremman lopputuloksen, miten asiassa lopulta kävi.
	28.10. 16:26	Jimi Lappalainen
		Joo, katselin kuvia vuosimallien 1929 ja 1930 Ford Model A -autoista ja näyttää täsmälleen samalta.
	28.10. 16:22	Aarni Lilja
		Hieno kuva Niklas.
	28.10. 16:14	Esa J. Rintamäki
		Kommenttisi on erinomainen, etenkin pistetaulukon osalta. Sitä menisin täydentämään: - Mannerheimin päiväkäskyssä ollut miekantupesta uhoaminen, joka karsi punikkiaatteen kannattajilta palvelusmotivaatiota aika pahasti, (poikkeuksena "Ässä-rykmentti"). Tällaisen uhoamisen ajoitus oli huonosti harkittu. Oliko hänen tarkoituksensa päästä Saksan Wehrmachtin avulla takaisin tsarismin loistoon? Kysymyksiä nousi esille... Miinuksia siis. - Hitlerin pisteitä vähensi hänen itsesuggestionsa siitä, että "Napoleon ei koskaan tehnyt virheitä", ja kuinka Onkel Adi aikoi välttää samat virheet. Mitä muutakaan koko operaatio Barbarossa oli kuin massiivinen ja hölmö virhe! Onkel Adi ansaitsisi siitä hyvästä muistopatsaan Lontooseen, Trafalgarin aukiolle. - Mussolinin pisteitä enensi ja Onkel Adin vähensi sekin, kun edellinen sekoili Balkanilla ja jälkimmäisen piti mennä hätiin. Tämä viivytti Barbarossaa. Ei paljon, mutta silti riittävästi. - Kreikkalaisten "transvestiittisotilaiden" pisteitä enensi huimasti, kun nämä "Evzone"-valiojoukot iskivät Mussolinin armeijalta paskat irti Kreikassa. (Evzoneiden paraatiunivormuun kuului leveät valkoiset hameet ja valkoiset tiukat sukat.) Mussolinille siis lisää pisteitä, Barbarossan viivyttämisestä. - Jokseenkin runsaan pistemäärän saa myös (jääkäri)kenraalikuntamme! Erityismaininnalla: Airo, Henrichs, Sihvo ja muutama muukin. Mannerheimin pistetiliä parantaa lopulta se, että hän antoi kenraaleilleen jokseenkin vapaat kädet. - Pahin vaikutus oli suomalaisella puunjalostusteollisuusylimystöllä, Suur-Suomi-itsetyydytyksensä takia! Sotilaiden höynäyttäminen muka puolustuksella silloin, kun heidän silmissään siinsivät rajantakaiset valtavat metsäalueet!!! Näille pisteitä miinus 1500! Toinen samanlainen miinus 1500 tulee senaikaiselle papistolle, joka koplattiin mukaan suur-suomalaisuuden toitottamiseen. Aivan helvetisti plus-pisteitä saavat Englannin laivasto ja kuninkaalliset ilmavoimat. Nämä näyttivät koko maailmalle sen, että kuka hallitsee meret ja se, kun Spitfire-lentäjät ("the Few") edellisvuonna osoittivat, että kuinka saada Saksan sotakoneiston käynti yskimään. "Seelöwe" (eli merileijona) ei pystynytkään voittoisaan loikkaan Kanaalin yli, ei puhettakaan moisesta). Salamasotahemmotkin kompuroivat, huolimatta liian kovasta äänitorvesta nimeltä J. Goebbels. Ellei sota ole uskonsotaa, niin sitten se on taloussotaa. Onkel Adi lähti uskonsotaan ja meidän nilkit painui perässä taloussotaan. Siis että Miksi Benito Mussolinille plussaa? Saatiin hiukan valmistautumisaikaa, siitäkin huolimatta että saksalaisten edustaja oli vihjaissut Suomen valtionjohdolle operaatio Barbarossasta jo vuoden 1940 syksyllä. (Ensimmäinen vihje oli kuultu Göringiltä talvisodan vielä kestäessä!) Sen vuoksi Onkel Adille parit plus-pisteet siitä, kun Molotovin vaatimus saada vapaat kädet hoitaa Suomen-ongelma, torpattiin Berliinissä marraskuussa 1940. (Molotov oli ottanut asian esille tehdessään valtiovierailunsa Saksaan.)
	28.10. 15:57	Antti Tapani Häkkinen
		Normaali käytäntö on se, että Tampereelta ajetaan dieselvedolla tyhjät raakapuuvaunut Orivedelle. Dieselveturi vaihtaa vaunut Orivedellä, minkä jälkeen sähköveturi tuo Orivedelle Korkeakosken vaunut ja palaa täyden raakapuujunan kanssa Tampereelle, kun taas dieselveturi ottaa Korkeakosken vaunut, käy Korkeakoskella tekemässä vaihtotyöt ja palaa sitten sieltä noudetun sahatavarajunan kanssa Tampereelle. https://vaunut.org/kuva/173807 Saisiko muuten tämän kuvan tietoihin tuon junan numeron?
	28.10. 15:45	Petri Nummijoki
		Olisiko juna P36? https://vaunut.org/kuva/28139 on pari vuotta vanhemmalta aikataulukaudelta mutta tyypillisin Dm4-vaunuilla ajettu vuoro ei tällä välillä ehtinyt muuttua.
	28.10. 15:35	John Lindroth
		Upea höyryisä Tk kuva!
	28.10. 15:28	Esa J. Rintamäki
		Zot, zot, herra Mika, erehtyminen on inhimillistä, anteeksianto jumalallista. Ällikkätelefoonin (tässäkin ?) "näppiksellä" kirjoittaminen on aivan toista kuin Remington-kirjoituskoneella. Kuvassa kiinnostavaa on iänkaikenvanha Gb, jolla on suurinumeroisemman lajitoverinsa sivuovi.
	28.10. 15:24	Esa J. Rintamäki
		Auto muistuttaa mielestäni aika paljon A-mallin Hoppaa. Jos kuva on vuodelta 1950, kertoo se ainakin siitä, että tällainen auto ei olisi kelvannut SA-Int.:lle (kiertämään puoltatoista kierrosta Äänisen aaltojen ympäri ennenkuin meni miinaan!).
	28.10. 15:19	Esa J. Rintamäki
		Vanhat kartat-sivustosta laskeskelin että km:llä 95 - 96, herra Jimi.
	28.10. 13:57	Jorma Toivonen
		SKS kirjoitti: Kuvatunnisteissa askarruttaa pari kohtaa. Veturi on nimetty 1136:ksi, joka kuuluu tilaussarjaan 1129–1146. Tuo sarja tilattiin sähkövaloilla, mutta kuvan veturissa on kaasuvalot. Toinen asia on junan numero 55. Vielä tuohon aikaan noudatettiin varsin orjallisesti sääntöä ”parittomat numerot pohjoista kohti, parilliset etelään päin”. Numero 55 edellyttäisi kulkua etelästä pohjoiseen, mutta tekstissä kulkusuunta on päinvastoin. Ja onko tavarajunan numero oikeasti noin lyhyt, vai puuttuuko siitä alueellinen etuliite 92? Toki lyhyitäkin numeroita tavarajuna- ja varsinkin veturitauluissa käytettiin, mutta ainakaan vuotta vanhemmassa graafisessa aikataulussa ei 55:ttä tuolla esiinny.
	28.10. 13:55	Jimi Lappalainen
		Kuva Skinnarbysta löytyy Finnasta: https://finna.fi/Record/loviisakm.1691c181-569a-4c25-88f4-17eba11d844e
	28.10. 12:47	Jouni Hytönen
		Kuitenkin tälle junalle 3325 on kirjautunut vain neljän minuutin pysähdys Orivedelle. https://juliadata.fi/timetables?s=3325&d=28.10.2025 Tämä lienee väärin ja veturin liikehdintä ratapihalla näyttää laukaisseen lähtömerkinnän Orivedeltä. Nopeuskäyrästä selviää, että matka on jatkunut vasta klo 11.15 junan 424 saapumisen jälkeen.
	28.10. 12:41	Jouni Hytönen
		Näyttäisi juna 3321 kenties menneen dieselvedolla Orivedelle ja varmaankin tehneen siellä vaihtotöitä. Tästä sitten veturi irti ja varmaankin kuormattu raakapuurunko perään ja junana 3451 Jyväskylään. 3321:n veturi on sitten ottanut nämä vaunut ja jatkanut 3325:nä Korkeakoskelle.
	28.10. 12:41	Rainer Silfverberg
		Ei mikään hassumpi kuva laatikkokameralla otettuna! Onko tuolla muuten lunta maassa?
	28.10. 12:32	Jimi Lappalainen
		Käyhän Petri nappaamassa tästä nykypäivän vertailukuva :)
	28.10. 11:55	Mika Hakala
		Onko "Hinthaaean" jotain saamea?
	28.10. 10:50	Otto Tuomainen
		Nämä neljä M27-sarjan moottorivaunua on nyt laitettu myyntiin.
	28.10. 10:34	Erkki Nuutio
		Talvi- ja toisaalta jatkosodan alkamiset poikkesivat toisistaan. Talvisotaan jouduimme yllätettyinä koska olimme naiiveja, luotimme kansainväliseen oikeuteen. Jos ei olisi tehty ennenkaikkea Mannerheimin vaatimaa salattua liikekannallepanoa olisi surkeasti käynyt. Välirauhan ajan jatkuva neuvostouhka poisti naiivisuuden ja tartuimme ainoaan pelastusrenkaaseen. Vain siksi ylin sotilas- ja valtiojohtomme tiesi pari viikkoa ennen Barbarossan alkua, että silloin koko Mustanmeren ja Suomenlahden välinen alue on sodassa. Oli päivänselvää ettei meille jätetä mitään keinoa pysyä sivussa tästä taistelusta pidempään kuin muutaman päivän ajan. Tämän sotilaallisen ja taloudellisen tosiasian ymmärsivät NL, Saksa ja Suomi TÄYSIN ja myös mm. USA. Ja sen mukaan kaikki osalliset valtiot toimivatkin, Suomi kyllä varovaisesti ja toteuttaen samalla liikekannallepanonsa. Joitain rajoitettuja kahinoita, kuten rajaloukkauksia ja sotilaskohteiden pommituksia esiintyii heti 22.6. alkaen, mutta esimerkiksi matkustajavaunut Leningradiin kulkivat normaalisti. Neukuilla ei ollut Casus Belliä, vaan heiltä petti harkinta. Kostoa janoten he hölmöyttään aloittivat jatkosodan (sitä pian katuen). Niinpä lähes 500, Suomeen hyökkäämistä jo pitkään odottanutta neukkukonetta päästettiin sotatoimiin, mutta kiellettiin häiritsemästä Suomeen sijoittuneita saksalaisjoukkoja. Maahyökkäyksiä ei tullut koska jo pitkään Suomeen hyökkäämistä varten koottuja maajoukkoja alettiin nopeasti siirtää Leningradia kohti eteneviä saksalaisjoukkoja vastaan. Näin Neuvosliitto aloitti jatkosodan. Jos ei olisi aloittanut, olisi ehkä syntynyt pulmia. Olivathan kauppareitit sulkeutuneet ja väestömme oli täysin riippuvainen mm. Saksan ravinto- ja polttoaineista ja sotilaat Saksan aseista. Saksan joukot Suomessa noudattivat kiitettävästi kieltoamme hyökätä, mutta näin saattoi jatkua vain muutaman viikon ajan. Alkupisteet alueellamme: Ryti & Mannerheim 99, Stalin 5, Hitler 90 (ilmahyökkäys Itä-Preussista Leningradiin ilmatilaamme loukaten -10).
	28.10. 09:25	Jouni Hytönen
		Vrt. https://vaunut.org/kuva/9762 Sama paikka?
	28.10. 08:59	Niklas Rinta-Kanto
		Kiitos korjausehdotuksista!
	28.10. 08:17	Esa J. Rintamäki
		Aivan loistava kuva, sommittelultaan, "aatemaailmaltaan", idealtaan, terävyydeltään ja vuodenajaltaankin.
	28.10. 07:51	Noah Nieminen
		Vau mikä kuva!
	27.10. 22:41	Samu Saikkonen
		Kiitän!
	27.10. 22:33	Sergei Chebunin
		1992. The electric train is new, just arrived from Riga. The driver put protection on the buffer lights (ajovalot) just so that they would not break. (For example, a stone from an oncoming train) In those years, there was no place to buy new glass for buffer lights (ajovalot).
	27.10. 22:09	Esa J. Rintamäki
		Stalinilla tiettävästi oli ajatukset kohdistettu Venäjä - Neuvostoliiton valtionrajojen ennallistamiseen vuoden 1914 heinäkuun lopun tilanteen mukaiseksi. "Itämerenmaakunnat" (lue: Baltian maat) saivat tästä kärsiä tarpeeksi asti aina neukkulan romahtamiseen asti. Että ei Talliinin Joopilla viisaus ainakaan "riittänyt" niin pitkälle, kuin mitä odotteleminen olisi vaatinut. Lisäksi hänellä oli olemassa se kuulu Molotov-Ribbentropp-hyökkämättömyyssopimus plakkarissaan. Mutta: sitä minä ainakaan en käsitä, ettei Joopi kuunnellut omien vakoojiensa (Richard Sorge Tokiossa mm.) varoituksia. Ei edes yli loikanneiden saksalaissotilaiden (niitäkin oli!) vinkitkään eivät kiinnostaneet. Neuvostoliitto sitten yllätettiin pahan kerran. Ilmeisesti hän luotti diktaattoriveljensä Aatun puheisiin vähän liiankin suurella ymmärtämyksellä...? Talliinin Joopiahan pidettiin jokseenkin fiksuna ja häikäilemättömänä johtajana. Aatuhan oli pelkästään häikäilemätön. Eikä kumpaakaan kiinnostanut pienten valtioiden mielipiteet asiasta alkuunkaan.
	27.10. 22:04	Petri Nummijoki
		Tottakai Suomessa oli henkeä, että toivottiin voitavan muuttaa talvisodan lopputulosta. Mutta Neuvostoliiton kannalta olisi varmasti ollut paljon järkevämpää pidättäytyä Suomea vastaan sotatoimista. Siinähän Suomi olisi voinut joutua hankalaan tilanteeseen, jos Neuvostoliitto olisi pidättäytynyt antamasta aihetta sotatoimille ja Saksa olisi epäilemättä ennemmin tai myöhemmin vaatinut Suomelta kuitenkin aktiivisuutta.
	27.10. 21:10	Esa J. Rintamäki
		Ensimmäisiä itään lentäviä saksalaisia pommikoneita (Junkers Ju 88) tankattiin välilaskun yhteydessä Utin kentällä jo aamulla aikaisin 22.6. Määräys itärintamatunnusten (keltaiset tunnusvärit) käyttöön otosta annettiin 17.6.1941. Että ei ne neukkupommikoneet "yllättäen ja pyytämättä" tänne pommitusreissuilleen tulleet? Lisäksi Aatu puheessaan 22.6. toitotti suomalaisten jo olevan mukana operaatio Barbarossassa.
	27.10. 21:09	Tuukka Varjoranta
		Muistutan asiallisesta keskustelusta vorgilaisia! Keskustelun aihe karkaa rautateistä nyt taas hyvin kauas. //Ylläpito
	27.10. 21:02	Ari-Pekka Lanne
		Kyllähän pappispeili aina kamerat pesee. Vrt. vaikka Edo, jossa on kamerapeilit. Samaa vääntöä alkaa olla pikitiepuolenkin kulkulaitoksissa, vaikka monissa muissa tiedonsiirtosysteemeissä ollaan päinvastoin siirtymässä optisiin valokuituihin.
	27.10. 19:32	Noah Nieminen
		Upea syksyinen kuva Porvoon radalta! Oikeinkirjoituksesta korjaisin sen verran, että: "Sateisena sunnuntaipäivänä PMR ajaa heidän ensimmäisen junansa Porvooseen yli vuoteen, juna on juuri ohittamassa Hinthaaean asemaa. Kyseessä oli opastinpylväiden vienti Porvooseen."
	27.10. 19:29	Rainer Silfverberg
		Kävin USr3:ssa kun se esiteltiin ja Siemensin edustaja kertoi että sarjatuotanto Sr3:een tulee peilit koska veturimiehet toivoivat.
	27.10. 17:52	Tor Lillqvist
		Oho, en sitä eroa edes ollut huomannut, että eurooppalaisissa on ikkuna sivulla vain ovessa. Se varmaan selittää asian. (Vaikka kai niitä ikkunoita maan tasalta jollain pitkävartisella työvälineellä pestään?) Olikohan VR:llä (tai Traficomilla) ehdoton vaatimus että pitää olla oikeat peilit eikä pelkästään kamerat ja näyttö?
	27.10. 15:23	Ilmari Tommola
		Siellähän minä seison. Mainio, mennyttä aikaa henkivä otos!
	27.10. 14:25	Aarni Lilja
		Upea kuva Joel.
	27.10. 14:10	Juho Rintala
		https://www.mermecgroup.com/measuring-trains-e-systems/recording-cars/533/roger-800.php 780kW on vetovoimaa siinä, eli periaatteessa jotakin pystyisi vetämään.
	27.10. 14:07	Veeti Saukkonen
		Mikä on maksimi minkä MEERI pystyy vetämään silleen että voidaanko tätä käyttää joskus esim tavarajunissa?

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset