Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.05. 09:24 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvan vaihde ei ole erityisen pitkä. | ||||
|
18.05. 09:23 | Anders Järvenpää | ||
| Keskellä kuvaa on sähkösululla varustettu raiteensulku, jonka S-muotoinen (=joustava) lukitustanko on sangen erikoinen ratkaisu. | ||||
|
18.05. 09:21 | Anders Järvenpää | ||
| Kyseessä on sähköisesti käännettävän keskitetyn vaihteen paikalliskääntökytkin. Kellarivalaisinta on sovellettu merkkilamppuna. Merkintä a/b viittaa risteysvaihteeseen. | ||||
|
18.05. 09:11 | Erkki Nuutio | ||
| Valitettavasti (kuten totesit) 50-luku (ja 40-luvun jälkipuoli) on musta aukko. Ehkä laajimmin silloisia Sisuja uutisoi Sisu-Uutiset, joka tuolloin ilmestyi 12 kertaa vuodessa. Lahjoitin nipun näitä lehtiä Mobiliaan, jolla ei ollut muita lehden numeroita tuolta ajalta. Nipun olin saanut Karioilta. Näiden kanssa olin asioissa, koska he toimittivat TopDog -kitkapalat Sisuihin Itsekin kaivoin tiedot lähinnä Mäkipirtin SISU-kirjasta, jossa on vain muutamia sivukuvapiirroksia. Mäkipirtin mukaan likimain kuvan mukaisia Jyryjä valmistettiin 1967 asti, tosin Kiitokorin kopilla lähinnä 50-luvulla, kun taas kuvien perusteella 60-lukuiset kopit tulivat muualta. Lisäksi vuonna 1963 tuli tarjolle 0.680:n Power Plus -versio (210 hv), joka paljolta tuhosi Leylandin laatumaineen. 1963/1964 tuli tarjolle Volvoakin ennen Sisun tyylikkäällä kippiohjaamolla varustettu KB-112/117. Kopit oli tehty Kiitokorissa. Tällainen oli mm. Jokioisten - Forssan rautatieoy:llä Toki Sisun arkistosta varmaan löytyy alkuperäistietoja ja kuvia, mutta on ymmärrettävää, että nykykarjaalaisille on kiire tehdä autoja ja aikaa hypätä mustaan aukkoon ei ole, varsinkin kun tikapuita ylöspalaamiseen ei taida olla. |
||||
|
|
18.05. 07:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Erkki. Suhtaudun antamaasi tietoon erinomaisen suurella kiitollisuudella. Siitä pääsee hyvin eteenpäin. Olin tiedustellut asiaa myös sähköpostitse Sisun Karjaan tehtaiden suunnittelupäälliköltä ja toimitusjohtajalta. Minkäänlaista vastausta ei ikinä tullut. Olisin kiinnostunut piirustuksista, koskien vetoauton päämittoja ja kuvan puoliperävaunua myös. Elkalta Mikkelistä saattaisi mahdollisesti löytyä jotain, mutta sitäkin instanssia vaivaa sama ilmiö kuin Kansallisarkistoa: - pitäisi osata kysyä asiasta juuri oikealla, tarkalla tyyppimerkinnällä. Elkan hakutoiminto (tabletilla tehtynä) on silkkaa ärräpäitä kirvoittavaa käyttöepämukavuutta. Itselleni riittäisi aivan mainiosti Markku Mäkipirtin kirjoittamassa Vanaja-kirjassa (Ajoneuvot Suomessa osa 1) olevien piirrosten taso lähteenä käytettäväksi. Olen työskennellyt teknisenä piirtäjänä siinä määrin, että lihasmuistiini on jäänyt pysyvä jälki Rotring-putkiteräkynien lievästä ravistamisesta, ennenkuin viivaa alkoi ilmestyä kuullolle. Säilyikö muuten kuvan kaltaisten rekka-Sisujen tyyppimerkintä samana, myös silloin kun se "Jyry-Sisu"-merkki ilmestyi konepeltien sivuihin? Mitä painomerkintöihin tulee, niin viime vaiheessaan niitä oli tosiaan kolme. Ne piti merkitä myös pakettiautoihin, jopa piilofarmareihinkin! Autokouluissa opetettiin ennenvanhaan muistisääntöä: "kanna - koko - akseli" (kantavuus, kokonaispaino ja akselipaino). Kelirikkoaikoinahan liikennöinnistä tuli joskus aivan mahdotonta, kun keväisin, roudan sulamisen aikaan koko maantie oli yhtä valtavaa pursuilevaa savilillinkiä! Mänttä - Keuruu -maantie oli juuri tällaista "kiusaa", ennenkuin nykyinen kantatie 58 valmistui käyttöön 1960-luvun puolenvälin tienoilla. Parane pian, herra Erkki. |
||||
|
|
18.05. 05:23 | Erkki Nuutio | ||
| Esa: Oletko saanut pyytämäsi tiedon (oletukseni) Sisu-rekkaveturin tyyppimerkinnästä? Mitä tulee painomerkintöihin ohjaamon oven etupuolella, viittaan tekstiin: https://www.wheels.fi/mita-tarkoittavat-numerot-vanhan-pakettiauton-ovessa/ . Numeroita ei kuvassa kuitenkaan ole kolmea, vaan kaksi. Oletan että kuvan 10400 viittaisi rekkaveturin sallittuun kokonaispainoon 10400 kg ja 6400 sallittuun taka-akselipainoon 6400 kg. Vaikka minulla kuorma-autojen tekniikan tuntijana on paljonkin sivuavaa tietämystä ja aineistoa, en ole löytänyt täsmätietoja kulloinkin 30-...60-luvuilla sallituista akseli- ja kokonaispainoista. Pieniähän ne painot olivat ja routa-aikoina tuli ankaria lisärajoituksia ja ajokieltoja. |
||||
|
17.05. 23:50 | Uwe Geuder | ||
| En ehdi nyt katsomaan koko tunnin Jukan linkkittämää videota. Mutta heti alussa selviää, että 01 066 oli DDR:ssä jo melkein purettu. Remontoitu museoveturi on koottu aika monen eri veturin osista. Antin kysymykseen: Verkosta löytyy helposti tämä projekti https://www.carmen-ev.de/2023/08/29/eine-historische-dampflokomotive-mit-holzpellets-betreiben-ist-das-moeglich/ Sivussa on linkki videon, jossa myös englanninkielinen tekstitys. Videosta käy ilmi, että pienellä veturilla pellettilämmitys onnistuu pienillä muutoksilla kivihiileen verrattuna. Onko se jo tehty 001-kokoiseen koneeseen, sitä en tiedä. |
||||
|
17.05. 23:13 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Fölin kulkuneuvoissa on lilja-tunnus. Tämä on itse asiassa Neitsyt Marian symboli. Neitsyt Mariaa ja Pyhää (piispa) Henrikiä pidettiin keskiajalla Turun tuomiokirkon suojeluspyhimyksinä. Tämän myötä Turun vaakunassa on neljä liljaa ja lilja on päätynyt Fölin tunnukseksi. Olen teologian opiskelija. On mielenkiintoista tutkia miten kristinusko ja kirkko näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa, ja kulttuurissa. Uskontoja ja uskonnollista symboliikkaa käytetään paljon mm. mainonnassa, populaarikulttuurissa ja mediassa eikä sitä edes tunnista ellei ns. uskonnonlukutaitoa ole. Huomenna jännä päivä ratikan suhteen. |
||||
|
17.05. 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mika, omistussuhteet vaiko valtionlaitosten johdon keskinäinen henkilökemioiden muuttuminen silkaksi dynamiitiksi? | ||||
|
|
17.05. 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markus, ihmeitä tosin tapahtuu, mutta omasta mielestäni se surullisen kuuluisa "Turun tauti" on ikuinen ja parantumaton... Ei pitäisi juoda sitä Aurajoen vettä missään muodossa, ei edes keskikuran muodossa, - hah hah! |
||||
|
|
17.05. 21:24 | Mika Hakala | ||
| Miksiköhän puhelinlangoille on uhrattu oma lisätolppa, eikä lisätty lisäorsia... Viron kokoisessa valtiossa ei tietääkseni ollut tuolloinkaan puita tuhlattavaksi asti. Vai onko tuollaisella patentilla jotain kuuluvuutta parantavaa fysikaalista ominaisuutta? | ||||
|
17.05. 21:24 | Noah Nieminen | ||
| Hyvinkäällä sijaitsee Suomen Rautatiemuso :) Tyylikäs kuva, sekä hieno kalusto! |
||||
|
17.05. 20:15 | Ida Puolakanaho | ||
| Nii oli joo huomasin kyllä. | ||||
|
|
17.05. 19:50 | Erno Pintinen | ||
| Tänään oli poikkeuksellisen paljon vetureita Rauman tyhjällä ratapihalla: Dv12 2661, 2651, 2523; Dr19 2844; Sr1 3001 ja 3084. Dr 19 2844 ja Dv12 2523 tuli veturisiirrolla 11183 Raumalle. https://juliadata.fi/timetables?s=11183&d=17.5.2026 | ||||
|
|
17.05. 19:46 | Markus Selin | ||
| Ei taida valtuuston asetelma olla sellainen, että menisi läpi. Tarvitaan melkein kolme ihmettä eli Vihreet pakottaa heidän ryhmäänsä RKP:stä loikanneen sitoutumattoman äänestämään puolesta, vasemmistoliiton yksi valtuutettu, joka ei vieläkään ole kertonut kantaansa äänestää puolesta ja Kokoomuksen itsensä jääväävän valtuutetun tilalle tuleekin puolesta äänestävä varavaltuutettu. |
||||
|
17.05. 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo O.: - Hyvä kommentti. Semminkin, jos vaikka matkustajaosaston istumapenkeistä olisi jotain mallina pidettävää jäljellä, - niin..? |
||||
|
|
17.05. 19:35 | Jukka Ahtiainen | ||
| 01066 kunnostettiin Meiningenissa Kytkintangot ovat videon mukaan Hofin muistomerkistä. https://vaunut.org/kuva/135717?u=2471&paik=hof https://youtu.be/0zstT2crF9A |
||||
|
|
17.05. 19:02 | Antti Laajalahti | ||
| Jostakiin luin että Saksassa olis höyryvetureissa ainakin kokeiltu polttoaineena puupellettejä. Onkohan tuosta tarkempaa tietoa jossakin? Riittääkö pelleteissä lämpö isompien koneiden lämmitykseen? | ||||
|
17.05. 18:50 | Antti Laajalahti | ||
| Joskus noita kiskojen kuljetuksia tuli vedettyä. Aika paljon nuo ponnistaa vaihteissa vaunua sivulle, jos on useamman vaihteen kuja jonka kautta kuljetus menee niin siinä joutuu vetämään ihan tuntuvasti ettei liike pysähdy. | ||||
|
|
17.05. 18:10 | Paavo Joensuu | ||
| Hyvinkään rautatiemuseo... Sellainen pieni asiavirhe tuossa, että korrekti nimi olisi Suomen Rautatiemuseo. |
||||
|
|
17.05. 17:35 | John Lindroth | ||
| Upea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
17.05. 17:34 | Olli Aalto | ||
| Kirjoitan vielä toisen offtopic-kommentin koska katson tämän olevan tärkeä yleistä etua palveleva asia: ETA-matkustuslupa maksaa tällä hetkellä £20 ja sitä haetaan Home Officen (UK:n sisäministeriön) virallisen sivuston kautta osoitteessa https://www.gov.uk/eta. Se on myös ainoa oikea kanava jota tulee käyttää hakemukseen. Varoitus: tästä huolimatta nettiin on ilmestynyt petkuttajia/helppoheikkejä ihmisiltä rahaa lypsämään, jotka tarjoavat ETA-hakemusta huomattavasti korkeampaan hintaan ja lupaavat käsittelyä sitä nopeammin mitä enemmän maksaa. Näillä tahoilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sisäministeriön kanssa eivätkä he voi vaikuttaa käsittelyn aikatauluun. Ministeriö kirjoittaa: "You cannot get a faster decision by applying through another website or app." Näillä agenteilla on tarjolla usein monikielistä palvelua, ml. suomeksi, mutta ansaan ei pidä mennä ja omia biometriatietojaan ei tule antaa heille. Jos hakemuksen tekeminen gov.uk kautta englanniksi on kielimuurin takia hankalaa, niin silloin parasta on pyytää matkalle mukaan kielitaitoinen matkatoveri, joka auttaa jo ETA-hakemuksen tekemisestä lähtienkin. |
||||
|
17.05. 17:01 | Teemu Halttunen | ||
| Nuo voisivat olla vaihteiden paikalliskäätöpainikkeita. | ||||
|
17.05. 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo olisi mieluumminkin raideopastin eli "dvärgsignal" på svenska? | ||||
|
17.05. 16:23 | Linus Mansner | ||
| Tadeissa kulkee apatiittia junaparissa 3503/4036 | ||||
|
|
17.05. 16:19 | Timo Oinonen | ||
| Jos tuosta ei enää vaunua tule, niin eikö kannattaisi ottaa kaikki käyttökelpoinen osa talteen A 26- vaunuun, edes malliksi? Tietenkin jos omistaja suostuu. | ||||
|
|
17.05. 15:59 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos korjauksesta ja selvennyksestä Pasi! Olen yrittänyt selvittää asiaa, mutta herra google sanoi jostain syystä apatiittiliikenteen olevan Uudenkaupungin Hangonsaaren juttuja.. | ||||
|
|
17.05. 15:42 | Pasi Utriainen | ||
| Näissä kannellisissa konteissa kuljetetaan kuivattua apatiittirikastetta. Lastaus tapahtuu apatiittikuivaamossa https://vaunut.org/kuva/100165, jossa sitä vähän päätyy konttien ulkopuolelle. Ennen tätä apatiittia kuljetettiin Tadeilla, jotka myös pölisivät mukavasti https://vaunut.org/kuva/66537. | ||||
|
17.05. 15:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Polamohan voisi tästä kuvasta skannata vähän suurikokoisemmankin version näytille :) | ||||
|
|
17.05. 14:39 | Rasmus Viirre | ||
| Nämä lie tyhjiä pyriittivaunuja ja pölinä tulee kuorman purkamisen yteydessä konttien ulkopuolelle päässeestä aineesta? | ||||
|
|
17.05. 13:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo olisi kuvauskieltoalue, jos kotirauhan suojaamalla alueella oleskelisi tai näkyisi henkilöitä. Vaan kun ei näy. Muuta kuin henkilöitä saa kuvata varsin vapaasti. |
||||
|
17.05. 13:19 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä kohtauskuva, jossa molemmat junat tavallisuudesta poikkeavia. Vaunuletka uloimmalla raiteella on seissyt paikallaan jo hyvän tovin. | ||||
|
|
17.05. 12:55 | Uwe Geuder | ||
| En ole höyryvetureiden tuntija, en olisi huomannut niitä eroja. Tuossa vertailun vuoksi Bundesbahnin uusi kattila https://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_01#/media/Datei:01-164-DDM.jpg Mutta jo vuosina 1925 - 1938 Wikipedia tuntee 9 eri varianttia. DDR Reichsbahn sai kaikki heidän alueensa koneet vasta 1954, ennen sitten ne olivat Neuvostolliiton armeijahallituksen käytössä. Bundsbahnin puolella aikataulumukainen käyttö loppui vuonna 1973. | ||||
|
17.05. 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hugo Blåfield oli vanhaa, tosin köyhtynyttä aatelissukua. Hugo B. toteutti keväällä 1918 punikkikysymyksen lopullista ratkaisua Lietussa, jonka vuoksi hänen jälkimainettaan ei kovasti Mäntässä riemurinnoin juhlita. Hugo B.:n tytär oli nuorehkona kuollut näyttelijätär Heidi Blåfield, josta juontuu jälkeläisketju Marja Korhosen kautta Heidi Heralaan. Viimemainitut ovat/olivat tehneet pitkää ja maineikasta uraa teatteritaiteessa. |
||||
|
17.05. 11:51 | Leevi Heino | ||
| Ok, kiitos tiedosta! | ||||
|
|
17.05. 11:50 | Eemil Liukkonen | ||
| Jaha, että sitä ollaan Savon sellulla käyty Siemensillä, mutta Leevin huolia hellitellen samana päivänä kävi 2744 viemässä ja tuomassa tavaravaunuja sellulle. Varmaan tätä käytäntöä käytetään aamulla menevien päivystäjien suhteen. Iltapäivän päivystäjät ainakin toistaiseksi hoituvat Dv12:lla. | ||||
|
|
17.05. 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari: 13 a/b. Minun mielestäni merkintä viittaisi vaihteenkielien asentoihin. Onhan meilläkin ollut kaksipuolisissa risteysvaihteissa samanlaista: a/b ja c/d. Meillä Suomessa turvalaitosten käyttösäännöissä (niiden lukitustaulukoissa) käytetään juuri + / - merkintöjä. |
||||
|
17.05. 11:38 | Teemu Saukkonen | ||
| Jännä sattuma että pari päivää aiemmin näin unta jossa Sr3 (tosin Fenniarailin) karkasi SIJ-kolmiossa kun en ollut tarkkana... | ||||
|
17.05. 11:28 | Jaakko Pehkonen | ||
| Lieneekö syynä se että kahdella koneella runko liikkuu varmemmin ja/tai se että molemmat koneet siirtyvät samalla kapasiteetilla Ruokosuolle. Voi liittyä myös siihen ettei vaunuja tarvitse työntää niin pitkästi tai tehdä "ylimääräisiä" ympäriajoja. | ||||
|
17.05. 11:04 | Lenni Voutilainen | ||
| Kuvasin saman junan Vuorelassa ja Kurkimäessä. Hieno kuva :) |
||||
|
|
17.05. 10:38 | Leevi Heino | ||
| Jaahas, täälläkin siirrytty Sr3:een | ||||
|
17.05. 09:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Matka sijui. Eikun varakännykkä esiin, juutuupista soittolista, kuulokkeet korville ja - Johann Straussin 'Vergnügungszug' soimaan! Sen jälkeen Pupujunan vauhtiin hyvin passaava 'Tritsch-Tratsch-polka'! Herra Harrastaja kiittää kuvasarjaa katsoneita kanssaharrastajia. Että tällainen matkareportaasi. |
||||
|
17.05. 09:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laskeskelin huvikseni omasta "Kilometrikirja"-kansiostani että palattuani Helsinkiin 14.5.2026 illalla olin tämän kanavan ylittänyt 194 kertaa. Laskentani olin aloittanut 22.2.1974. | ||||
|
|
17.05. 08:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katselinkin veturin kattilan (Altbaukessel, eli vanhaa rakennetyyppiä) mallista, että kone EI OLE ollut Liittotasavallan Liittoradan (Bundesbahn) koneita. Ja Eljakselta aikoinaan saamassani sijoitusluettelokirjasessa oli: Toukokuu 1976: veturi 01 2066-7 (ex 01 066) Dresdenissä, "demokraattisessa" Saksassa Reichsbahnin koneena. Samaan aikaan Bundesbahnilla ei 001:siä enää ajossa ollut. Ne, mitä oli, olivat BR:t 042 (ex 41 öljy), 043 (ex 44 öljy), 044 (ex 44 hiili) ja 050, 051, 052 ja 053 (kaikki ex 50 hiili). Bundesbahnin BR 052 EI OLLUT Kriegslok, vaan vuoden 1968 uudelleen numeroinnista johtuva. Esimerkkeinä: ex 50 222 sai numerokseen 050 222-9 ja ex 50 2222:sta tuli 052 222-7. Huom. hihasta ravistellut numerot! Todellisuudessa DB:llä lähimmät olivat 050 220 ja 052 223.) Öljypolttoiset veturit olivat yleensä Rheineen ja Emdeniin sijoitettuja. Mitä 01:n "pienuuteen" tuli, sen korkeusmitta kiskon selästä savutorven päähän on 4 550 mm. Kiitos loistavasta kuvasta! Vo'aus mit Volldampf !!! |
||||
|
|
17.05. 07:25 | Jari Välimaa | ||
| Tälläisenkö raitiovaunun Turku saa huomenna ? | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä |
17.05. 01:54 | Uwe Geuder | ||
| Juu, katsoin ilmeisesti huonosti, kun näin vain tuon pikkuveturin https://vaunut.org/kuva/179939. Muistaakseni minulla on jossakin vielä kuva vuodelta 1994. Mutta sen kuvakulma on vähän kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/117892 se etumainen juna, siis veturi ei tunnistettavissa ainakaan minun kokemuksellani. | ||||
|
17.05. 01:37 | Uwe Geuder | ||
| Juuri halusin kirjoittaa, että nyt on varmaan saatu lattiakin. Mutta kun avaan Hannun antamaan linkin, näen, etää kirjoitinkin kommentin jo 11 vuotta sitten. En olisi muistanut. | ||||
|
17.05. 01:25 | Uwe Geuder | ||
| Nahetalbahn on ihan näkemisen arvoinen. https://en.wikipedia.org/wiki/Nahe_Valley_Railway Nahelaakso on myös tunnettu viinialue, mutta enemmän kuvanottopaikasta koilliseen. | ||||
|
|
17.05. 01:06 | Uwe Geuder | ||
| Johtuukohan se kuvakulmasta vain siitä, että on tottunut suomalaisiin mittoihin? Tuo veturi näyttää melkein brittiläiselta matalalta, vaikka 001 ei ole pikkuveturi, | ||||
|
17.05. 01:00 | Uwe Geuder | ||
| Liikuntusauma toteutettu ilmeisesti paremmin kuin Kruunusilloilla (en ole itse vielä pyöräillyt, vain lukenut otsikoita uutisissa) | ||||
|
|
17.05. 00:55 | Uwe Geuder | ||
| Kun klikkaa koordinaatteja, huomaa että sillasta löytyy jo kaksi kuvaa. Toivottavasti on muitakin, jotka eivät muista :) | ||||
