Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	16.02. 00:11	Kari Paavola
		Kuvan tiilitornimuuntamokin oli vielä kesällä 2025 paikallaan
	16.02. 00:03	Uwe Geuder
		Ne liikennöivät Invalidilinjalla, siis Invalides - Champ de Mars - Issy - Meudon - Viroflay - Versailles Rive Gauche. Petiten Ceinturen kanssa oli risteys Gariglianosillan kohdalla, mutta ei mitään yhteistä. Petite Ceinturen sähköistyksestä löydän huonosti tietoa. Oliko se edes virtakisko 750 V niin kuin Invalidilinjalla ja nämä junat?
	15.02. 23:31	Onni Tikkala
		Onnistunut tilannekuva!
	15.02. 22:49	Uwe Geuder
		Tämä on uudempi variantti "grande cabine" (iso ohjaamo). Vanhemmissa oli ilmeisesti aika ahdas ohjaamo, Ainakin tasavirtavarianteille tuli 2000-luvulla rajoitus, että sama kuljettaja ei saa ajaa yli 150 km kerrallaan pienessä ohjaamossa.
	15.02. 22:37	Uwe Geuder
		Teliakseliväli 1,60 m, toisen lähden mukaan 1608 mm. Saksalaisissa vetuteissa se on noin 2 kertaa niin paljon, suomalaisista en löydä nopeasti tietoa.
	15.02. 22:27	Juhani Katajisto
		Jorman kommentti vetää suupielet hymyyn. Mutta hauskahan se olisi, jos perinnettä pidettäisiin yllä vaikka kuvan henkilö tuskin tietää yhteyttä muinaiseen punapaitaiseen höyrykuvaajaan. - Mikähän siinä on, kun usein ainakin kovalla pakkasella savunohjaslevyt huurtuu valkoisiksi alaosastaan juuri kuvassa näkyvällä tavalla.
	15.02. 22:19	Uwe Geuder
		Lempinimi danseuse siis tanssijatar vihjailee kai kulkuominaisuuksista. Vaikka SNCF-historian mukaan lempinimi mainitaan vain tasavirtavariantille BB 8500. Mutta Wikipedian mukaan molemmille. Siis BB 25500 on kaksoisjärjestelmäveturi tasa- ja vaihtovirralle. Rakenne näyttää ihan samalta. Wikipedian mukaan heiluva kulku johtuu huonosta jousituksesta, Mutta lyhyt akseliväli ei varmaankaan auta.
	15.02. 21:08	Otto Tuomainen
		Tuon taaemman Tatra K2-vaunun sisaryksilö 516 suistui raiteilta suurella nopeudella 12.2.2026. Onnettomuudessa menehtyi yksi matkustaja. Varotoimenpiteenä kaikki Sarajevon K2-vaunut on nyt poistettu liikenteestä.
	15.02. 18:28	Hugo Leino
		Kiitos!
	15.02. 17:44	Antti Laajalahti
		Fosforiappojuna oli ainakin ennen aika varma kulkija, ainut juna joka oli liikenteessä myös jouluyönä.
	15.02. 16:29	Teemu Saukkonen
		Oudon lähekkäin akselit teleissä. Minkälaiset lie kulkuominaisuudet.
	15.02. 15:55	Jarmo Pyytövaara
		Kiviniemen rautatiesilta: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19451228:36.16 ja toinen: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.9C703A501C07CA395180386AFCD92BBB?sid=5256436522
	15.02. 15:06	Uwe Geuder
		En usko, mutta pitää lukea tarkemmin, kun ehdin. Tuossa Wikipedian artikkeli: https://fr.wikipedia.org/wiki/Z_1200
	15.02. 14:37	Rasmus Viirre
		Hatunnosto siitä, että tämän ansiosta myös pienempien kaupunkien ja kuntien asukkaat voivat kokea Pendo plussan! Sama juna kun lähtee takaisin etelään tunnuksella S 56, joka pysähtyy vähän muuallakin. Hyvää kyytiä näissä.. :)
	15.02. 14:31	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, maassamme "vapaan" yrittämisen haittaaminen/sabotointi on aivan helvetin törkeä kuolemansynti! Rehellisyyskään EI ENÄÄ peri maata. Varastat auton, ei mitään. Nakkipaketin kanssa sama juttu. Raiskareille taputukset olkapäälle. Miljoonakavalluksista palkitaan isoilla kunniamerkeillä ja kutsukorteilla linnanjuhliin (siis pressan- eikä Sörkan- !) ja koirasmarttakerhojen kunniajäsenyyksillä. Mutta auta armias, jos korotat äänesi Pyhiä Dogmeja (välttämättömiksi toitotettuja) vastaan, niin kelvottoman hylkiön leima tulee nopsemmin kuin kerkiät "kissaa" sanoa! Sen jälkeen olet säälittävä nobody, eikä rikoksesi vanhene koskaan. Eikä armoa anneta.
	15.02. 14:14	Erkki Nuutio
		EN osti sen Lenovon vastaavalla kokemuksella kuin joku muukin, jonka edellisestä mikro-ostosta on vuosikymmen ja on edellä käyttänyt asiallisesti toimivaa W7:aa asiallisesti toimivan mikron (Acer) kanssa. Sinänsä ihmettelen ammattiotyökseen mikroalalla toimivia, jotka silti eivät nosta haloota näistä ala-arvoisista tuotteista ja niiden markkinoimisesta pahaa aavistamattomille kuluttajille. Olen valmis ja pätevä osoittamaan näiden tuotteiden vakavat virheellisyydet, jos niitä tulisi tarkastelemaan sellainen asiantuntija, jolla on kanttia toimia asioiden korjaamiseksi.
	15.02. 13:18	Tuukka Varjoranta
		Ajolupamerkki.
	15.02. 13:09	Jimi Lappalainen
		EN; kuka sen Lenovon on ostanut?
	15.02. 12:47	Juho Rintala
		Jos haluat vaunujen lyhyemmät numerot niin ne on Ed 28115, 28128 ja ERd 28724
	15.02. 12:06	Erkki Nuutio
		Petroskoi vallattiin Karjalan armeijan VII ja VI AK:n saarrostuksen tuloksena 1.10.41. Valtauspäivänä kaupunki uudelleennimettiin Äänislinnaksi. Nimen ehdotti ilmeisesti HY:n professori Paavo Ravila. Kaupungille oli haettu uutta nimeä jo bolsuaikana Punainen Karjala -lehden kilpailussa. Ehdotuksina tuli mm. Puna-Sampo, Onega ja Gyllingrad. Kilpailu oli siis ennen erityisesti suomensukuisiin kohdistuneita Stalinin vainoja. Niissä myös Neuvosto-Karjalan puoluejohtaja tri Edward Gylling syrjäytyi ja kuoletettiin vankileirien saaristossa (Gulag). Suomalaiset pitivät hallussaan kesään 1944 asti Muurmannin radasta välin Syväri - Karhumäki/Poventsa (noin 200 km). Se suojasi hyökkäyskeskityksiltä, koska neukut eivät voineet tehdä siellä nopeita joukkojen siirtoja ilman rautatiekuljetuksia. Vaikka Saksa ja suomalaiset itse tiedustelivat laajasti välirauhan aikana, osasivat bolsut salata täysin tällöin rakentamansa yhdysradan Sorokasta Arkangelin radalle ( https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/muurmannin-radan-kautta-venaja-sai-valtavan-maaran-materiaalista-apua-rata-olisi-ehdottomasti-pitanyt-katkaista-pysyvasti-sorokasta/ ). Suomaisilla ei myöskään ollut mitään tietoa esimerkiksi Syvärin voimalaitoksesta. Siellä Syvärillä joukkomme turhaan odottelivat aseveljemme joukkojen kädenpuristusta. Syyskuussa 1941 päätettiin muuttaa hyökkäysvaiheen divisioonaorganisaatio prikaatiorganisaatioksi välttämättömän työvoiman vapauttamiseksi siviilitehtäviä varten. Tämän muutoksen yhteydessä siis muodostettiin Kolmas prikaati. Tämän kirjoitettuani kiroan jälleen W11:n ja Lenovo-mikroni alimpaan helvettiin - surkeista surkeimpia tuotteita jotka pilaavat fyysisen ja henkisen terveyden.
	15.02. 11:57	Rainer Silfverberg
		Olen matkustanut yhdellä näistä "Night Ferry":n lautoista Doverista Dunkerqueen, laivan nimeä en muista mutta se oli ranskalainen ja aika alkeellinen ja vanhanaikainen, sisällä cafeteriassa jossa otin torkut parituntisen matkan aikana oli puupenkit!
	15.02. 11:51	Rainer Silfverberg
		Onko tämä Pariisin kehäradan "Petite Ceinture":n juna?
	15.02. 11:45	Eljas Pölhö
		Olen samaa mieltä Jarmon ja Erkin tunnistuksen kanssa. Suomen edetessä 1941 ennen rautatieliikenteen aloittamista rata ja sen laitteet oli tarkistettava. Tämän sillan kohdalla on seuraavat tiedot siltaluettelosta poimittuna: Sillan nimi: Kiviniemenkoski Sijainti: Km 485+521 Rakenne: Jänne 84,00 m, vapaa aukko 81,50 m, siltamuoto: Puoliparab., kansi alh., piirustukset 2180-2187, silta laskettu tai tarkistuskuormitettu: 1914 Havainnot: Kannattajat ja maatuet räjäytetty Korjausehdotus: Pukkisilta
	15.02. 11:08	Lenni Voutilainen
		Hieno kuva!
	15.02. 11:08	Seppo Rahja
		Randomina tulleen kuvan liikennepaikka on Oulu Nokela, jonka laskumäestä on tällä sivustolla vähän kuvia, jos ollenkaan. Nyt se ainakin näkyy kuvan taustalla.
	15.02. 11:05	Lenni Voutilainen
		Todella hyvä kuva! Hienosti lumi pöllytää kiskoista.
Kuvasarja: Rautatien Kaupunki - Cité du Train	15.02. 10:57	Lenni Voutilainen
		Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Hyvin tehty, Stefan.
	15.02. 10:54	Lenni Voutilainen
		Mainio kuva! Sr3 3374 oli myöskin minun kuvasarjassani 8.2 junassa IC 70.
	15.02. 08:48	Esa J. Rintamäki
		Toinenkin "Mountain"! Aivan mahtavaa, Herr Stefan! Monet kiitokseni näistä, sunnuntaiaamuni alkoi hyvin!
	15.02. 08:45	Esa J. Rintamäki
		Eikös tämä sama logo ollutkin joskus ennenvanhaan omissa kansainvälisissä ravintolavaunuissamme?
	15.02. 08:43	Esa J. Rintamäki
		Ranskalainen näkemys "Jumbosta"...?
	15.02. 08:42	Esa J. Rintamäki
		Ohjaamon tuuletus kätevästi toteutettu...
	15.02. 08:39	Esa J. Rintamäki
		Dunkerque - Dunkirk - Dünkirchen! Paikkakunta, jonka nimi on ikuisesti ihmiskunnan muistissa!
	15.02. 08:36	Esa J. Rintamäki
		Istumapenkki ja veturinpyörä - siinä tärkeimmät junaan liittyvät elementit.
	15.02. 08:34	Esa J. Rintamäki
		Hyvin kiva väriyhdistelmä - aivan toista kuin meidän nyky-VR:n ilmiselvästi halvalla saatu "veheriäänen"! (Varoitus! Pohjanmaan murresana!) Muistan jossain vanhassa Junat-lehdessä olleen legendaarisen Kauko Kuosman pienoismalliveturin rakentamiseen liittyen, että hän oli laatinut oman piirustuksen (näkemyksensä) suomalaisesta sähköveturista numero 2602. Hänen veturimallinsa keulan muotoilu lienee saanut alkuinspiraationsa tämän kuvan veturin muotokielestä, V-kuvioineen kaikkineen. Huomatkaa muuten, kuinka tuulilasin uloimpien kulmien (ylä- ja ala-) pyöristyssäteet ovat eri suuruisia. Tehokeino, jota oli jo käytetty henkilöautoissa. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Ameriikan Kenraali Moottoriin (GM) liittyneen Fisher - koritehtaan keksimät "Turret-Top"-malliset henkilöautojen korit 1930-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vaikkapa juuri Letukalla ja Pontiacilla. Myös venäläisen 1950-luvun ison kuusisylinterisen ZIM:in muotoillut toveri normintäyttäjä oli tällaista mittasuhdekikkaa käyttänyt luomuksessaan. Ja hyvältä näytti.
	15.02. 08:09	Esa J. Rintamäki
		241P! Pyörästöjärjestyksen nimenä "Mountain". Juutuupissa oli kotvan aikaa sitten video ajokuntoisest tämän sarjan yksilöstä. Kyllä on komea värkki! Tehonsäätö servolla...? Kuvassa näemmä on kuljettajan puoli.
	15.02. 08:05	Esa J. Rintamäki
		Eikä! Tämä on klassikko vetureiden joukossa! Nimi on suomeksi: "Kultainen nuoli".
	15.02. 08:02	Esa J. Rintamäki
		Siinähän se CAPITOLEN veturi komeileekin ja niin tyylikkäänä kuin mikä! Niin muuten, Toulousessahan oli se Sud Aviationin lentokonetehdas, jossa Finnairin "höyry"-Caravellet ja Super Caravellet valmistettiin. Nykyisihän siellä tehdään Airbusien komponentteja.
	15.02. 03:58	John Lindroth
		Kyllä upea kuva on ja tämä loistava Pekka takaisin radoille! Itse Pekka 1001 silloisen nimikkoveturin Pasilan lämmittäjä/sittemmin kuljettaja korkeasti arvostamani Eino Edmund Nyman kehui minulle tätä veturia kysyessäni häneltä mielipidettä tastä koneesta!"Eikka"oli omassa elämässäni junaharrastukseeni suuresti vaikuttanut persoona ja elää sisimmässäni ikuisesti! Eikalla on kaksi poikaa ja nimitti minut kolmanneksi! Eino Edmund ajoi mm SJK legendaarista heidän 1969 Suomi Retkellään junaa vetureinaan Hr1 1001/Tr1 1096/Pr1 772. Niinkuin psykiatrina voin sanoa kaikkiin näihin tapahtumiin ja elämyksiin liittyvät myös muistot ja vahvasti niihin liittyvät tunteet !Meikäläisellä nuo muistot ovat positiivisiä ja kiitokssti siitä upean VR henkilöstön ymmärryksestä pientäunaharrastajaa kohtaan! Muistan sen että tuolla junassa tehtiin myös kauppaa ostin sieltä ensimmäisen SJK julkaisun vuodelta 1969 Säröbanan josta sitten innostuin niin että tuli rakennettua muutama(5) tuon radan vetureista kirjassa olleiden HO piirustusten mukaisesti ja ne toimii yhä kotiradalla!
	14.02. 23:16	Reijo Salminen
		Jos niistä "huonoista" kuvista edes jostain näkisi mitä luksusta nämä on olleet niin laita tulemaan!
	14.02. 22:56	Stefan Baumeister
		Kyllä pääsee mutta sain vaan huonoa kuvija siitä sisältä kun käytössä minulla mukaan oli vaan älypuhelin
	14.02. 22:38	Erkki Nuutio
		Lähtökohtia: 1 /Vahvialan suojeluskunnan jäsenet ovat alueelta, jossa rata nykyrajalta Viipurin suuntaan käsittää suurinpiirtein Loukon ja Hovinmaan välin. En tiedä löytyykö tuolta väliltä kuvaan sopivaa siltaa. 2/ Silta on lankutettu, mutta tuntuu siltä, että lankutus on vain erityiskäyttöä varten. Jos lähistöllä on kevyemmille ajoneuvoille sopiva silta, tarvittaisiin kuvan siltaa vain raskaille ajoneuvoille (sellaisia olivat linja-autot jo 30-luvun loppupuolella. Viipuriin vievän rautatien ohella Vahvialan lähialueella on muitakin ratoja. Hiitola - Rautu ei ole lähin näistä, mutta sen varrella on Kiviniemessä pari kertaa vuonna 1918 räjäytetty ja sitten uudelleen tehty Kiviniemenkosken silta. Kuva sillasta: VR 1912/37 II s.266. Kuvan yleishahmo tuntuu sopivan valokuvaan. Oheisen valokuvan suojakaiteet toki puuttuvat, mutta ne lienevät myöhempi lisäys. Jo vuoden 1920 Suomen kartastossa on rautatiesillan vierellä Kiviniemessä autotie. Sen kantavuus on tuskin ollut 30-luvun loppupuolella enää riittävä raskaimmille autoille, joten näille on voitu tarvita rautatiesillan apua. Ehdotus on siten Kiviniemenkosken silta ja 1930-luvun loppupuoli. Odotan avoimin mielin toisia ehdotuksia!
	14.02. 22:32	Reijo Salminen
		Pääsikö tuota kuvaamaan sisältä?
Kuvasarja: Rautatien Kaupunki - Cité du Train	14.02. 22:27	Stefan Baumeister
		Kiitos paljon Esa ja Reijo kommentista! Nyt ovat kaikki kuvia sarjassa laitettu.
	14.02. 22:12	Jarmo Pyytövaara
		Kiviniemen rautatiesilla ollaan.
	14.02. 21:15	Jorma Kattelus
		Netistä hakemalla löysin: Siilinjärvellä sijaitsee Suomen ainoa fosfaattikaivos sekä omat tehtaat rikkihapon, typpihapon ja fosforihapon valmistukseen. Pääasiallinen suunta (SI→UKU): Siilinjärvellä louhittua fosfaattia ja siitä jalostettua fosforihappoa lähetetään Uuteenkaupunkiin NPK-lannoitteiden raaka-aineeksi. Muut kuljetukset: Uudestakaupungista Siilinjärvelle päin junissa kulkee useammin tyhjiä happovaunuja, jotka palaavat noutamaan uutta kuormaa, tai muita lannoitetuotannon tarvikkeita. Molemmilla paikkakunnilla on omat typpihappotehtaansa, joten happoa ei yleensä tarvitse siirtää rannikolta sisämaahan.
	14.02. 21:11	Esa J. Rintamäki
		Itse kävin aikoinaan asemakonttorissa kysymässä kulkemiseen lupaa radan viertä kohti virkatarvevaunujen seisontaraiteelle. Enimmäkseen onnistui. Riihmäellä ei, vaikka suu vaahdossa selitin johdonvetojuna 1:n silloisia vähäisiä tietojani.
	14.02. 20:45	Tapio Keränen
		Kiitos, Petri, huomautuksesta! Korjasin numeron tietoihin.
	14.02. 20:43	Tapio Keränen
		Kävin ennen radalle siirtymistäni näyttämässä kulkulupani asetinlaitteen henkilöstölle, etteivät turhaan hälyttäisi viranomaisia paikalle.
	14.02. 20:39	Eljas Pölhö
		Teemun kysymykseen: Noihin aikoihin monilla harrastajilla (ei meitä kovin isoa joukkoa ollut) oli radallakulkulupa. Tapiolta (en muista oliko T. Keränen vai T. Eonsuu) kuulin ensimmäisen kerran kyseisestä luvasta Veturien Ystävät r.y:n perustamisen aikoihin ja itsekin lunastin sellaisen parinkymmen vuoden ajan https://vaunut.org/kuva/63589
	14.02. 20:28	Eljas Pölhö
		Ohjaamon sivukulmaikkunat olivat siis ainoastaan ensimmäisessä valmistussarjassa (40101-40104) vuodelta 1964. Toisessa sarjassa vuosilta 1969-70 (40105-40110) niitä ei enää ollut eikä myöskään vastaavissa Belgian rautateiden vetureissa (1801-1806) vuosilta 1973-1974. En tiedä miksi niistä luovuttiin. Kuvan veturilla 40101 ajettiin 7210996 km ennen sen poistamista liikenteestä tammikuussa 1995 (hylätty 1.7.1995).

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset