Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	17.03. 18:31	Mika Hakala
		Kuva taitaa kumminkin olla Kursuntieltä (9640) ylikulkusillalta kuvattuna Joutsijärvelle päin. VT82 puuttuivat molemmilta silloilta nuo puhelinpylväät (vuosien 2011 ja 2009 street), mutta olivat Kursun ylikululla. Ja jos oikein mielikuvitusta käyttää, (niin nelinumeroisesta kilvestä en saa selvää, mutta) mielestäni kaaren alkuvaiheella näyttää kuin siinä erottuisi puhelinpylväitä kumossa, niin kuin on esim. videolla https://youtu.be/y0_S7uCx9WA?t=598 kohdassa 9:58, jossa seuraavaksi saavutaan Kursuun... Edit: mutta komea kuva!
	17.03. 18:13	Tapio Keränen
		En usko, että kilven irrottaminen olisi sujunut ilman työkaluja.
	17.03. 17:01	Jorma Rauhala
		Alkujaan kaikki asemaravintolat ovat olleet paikallisen henkilön hoitamia. Usein kuulee mainittavan että niitä piti etenkin pienemmillä paikoilla kulloisenkin liikennepaikan asemapäällikön vaimo. Matkaravinto tuli toimintaan mukaan 1930-luvulla. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla - ja myöhemminkin - monet asemaravintolat eivät olleet MR:n vaan olivat yksityisten ruokalanpitäjien hoitamia. Suurin ja pitkäikäisin näistä on ollut Riihimäen ravintola. MR loppui 1977 ja VR perusti oman firman eli Liikenneravintolat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkaravinto https://fi.wikipedia.org/wiki/Avecra
	17.03. 16:59	Heikki Jalonen
		Nikolai Noschis toimi Helsingin aseman ravintoloitsijana vuosina 1922...36. Vuodesta 1936 alkaen toiminnasta vastasi Matkaravinto Oy. Se oli perustettu 1929, alkuperäiseltä nimeltään Suomen Matkaravinto ja Maja Oy, vuodesta 1937 Matkaravinto Oy. Matkaravinnolla ei suinkaan ollut mitään monopolia asemaravintoloihin nähden, monia muitakin toimijoita oli, alkaen pienistä "Asemapäällikön rouvan kahvipöydistä" aina moniluokkaisiin laaturavintoloihin. Sellainen oli esim. Riihimäen arvostettu ravintola, jonka alkuun pani perhe Axeen jo vuonna 1870. Vuonna 1914 emäntä Olivia Axeenin kuoltua toiminta siirtyi H.G. Paloheimo Oy:n hallintaan, jatkuen aina ravintolan sulkemiseen v. 2009. Ravintolavaunutoiminnan puolestaan Suomessa aloitti Compagnie Internationate des Wagons Lits et des Grands Express Européens, joka aloitti kolmella ravintolavaunulla liikenteen lokakuussa 1911. Erilaisia "piirakkamummuja" ja "kalakukon kauppiaita" oli raiteilla varmaan seilannut jo kymmeniä vuosia ennen sitä.
	17.03. 14:00	Rainer Silfverberg
		Kyllä Erkki varmaan sitä tarkoitti! Uutta minulle oli että asemaravintolat alkuaikoina eivät olleet Matkaravinnon vaan yksityisen ravintoloitsijan.
	17.03. 12:39	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, "kunnon touhua" lienee hiukan jarrutellut päällä ollut kieltolaki? Ellei raflan menuun sitten kuulunut Viron poikien (asiasana: pirtun salakuljettajat) järjestämät lisukkeet niin sanottua "kovaa teetä" varten...?
	17.03. 11:07	Toni Lassila
		Tulipas sopivasti sattumakuvana kuva tasan 19 vuoden takaa. Hieno kuva poikkeustilanteesta.
	17.03. 10:57	Veeti Saukkonen
		Dm7 ei 1
	17.03. 10:22	Antton Karhu
		Paljon edustavampi tuo 2743 on verrattuna tuohon 2638:aan, joka on yhä käytössä. Liekö sitten 2743:een tullut jotain vikaa, jota ei ole sitten kannattanut korjata? Ja tietysti kilometrejäkin on kertynyt enemmän kun kyseessä on kuitenkin vanhempi kone.
	17.03. 10:16	Jukka P. T. Ruuskanen
		Jäisikö aseman lähin raide Topparoikalle ja sen lisäksi vain päätie läpimenevälle liikenteelle?
	17.03. 09:41	Erkki Nuutio
		Heikin viittaamista Finna-kuvista selviää etuoven yllä olevien kylttien teksti (Sisäänkäynti / Ingång) ja se että nämä kyltit olivat käytössä vielä ainakin 20-luvun jälkipuolella. Kuten Heikki toteaa, on näiden Finna-kuvien ilmoitetut ajoitukset epätäsmällisiä ja virheellisiäkin. Oheinen kuva on otettu aikaisintaan kesäkuussa 1922, koska ensimmäinen asematornin kelloista aennettiin 4.1922 (Suomen Kuvalehti 14/1922 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877842?page=13 ). Silloisilla nostokeinoilla neljän kellotaulun nosto paikoilleen kesti kuukauden verran. Oheisessa kuvassa yksi kelloista on valmiina ja kellonaikakin pitänee paikkansa. Sen sijaan toinen näkyvä kello vaikuttaa olevan vaiheessa. Tämä kertonee ilmeiseksi kuvausajaksi noin 6.1922. Oheisen kuvan kuvaussuunnan ja rajauksen on määrännyt Kaivokadun keskelle ulottuva kivinen kerrostalo (katso SK 11/1925 s.31). Talo on estänyt Kaivokadun katujärjestelyjä ja lienee purettu pian vuoden 1925 jälkeen. Rautatieasema muodostui kohtaamispaikaksi vasta sen jälkeen kun RH oli vuokrannut asemaravintolat Nikolai Noschisille ja tämä oli varustanut ne ja laittanut kunnon touhun päälle. Avajaiset kutsuvieraille olivat 14.6.22 (katso SK 24-25/1922 s.39) ja yleisölle 15.6.22. Samoihin aikoihin oli Helsingissä pohjoismaiset lehtimiespäivät. Valokuvaajiakin oli siis liikkeellä. Arvioin tällä ja muilla perusteilla (autottomuus, etuoven edustan keskeneräisyys ym.), että oheinen valokuva on otettu 6.-9.1922. Vuosia 1924- ei voi hyväksyä, koska silloin näkyisi väistämättä (avo)autoja ja oven edustalla olisi jo reunakivellinen jalkakäytävä. Myös vuosi 1923 on epätodennäköinen samoin perustein.
	17.03. 09:28	Eljas Pölhö
		Gnz 15071 on konetoimiston kirjeen Ko 214/1193, 7.5.1968 mukaan poistettu liikenteestä huhtikuussa 1968.
	17.03. 09:18	Esa J. Rintamäki
		Herra Tapsa, oliko tuo oikealla oleva Esso-kyltti irrotettava? Näyttää siltä...
	17.03. 09:14	Esa J. Rintamäki
		Erinomaista, Hannu-serkku. Onneksi et kyltittänyt hedelmäpakkaamoa kyltillä "United Fruits"...! Historiasta tietävät ymmärtävät miksi.
	17.03. 01:54	John Lindroth
		Tämä on yksi Dm4 veturien eri Vr koodeista joita 50-60 luvuilla oli käytössä kunnes se yhtenäissettiin maalamalla veturien nokan keltainen turvamaalaus noin alkaen vuonna 58. Sitä en tiedä koska kaikki oli yhtenäistetty?Kotiradalla Ho liikkuu tänäkin päivänä nuo kaikki eri Ho versiot!
	16.03. 23:36	Mikko Ketolainen
		Dv15 1978 esiintyy pienessä kohtauksessa Neil Hardwikin vuonna 1985 ohjaamassa tv-sarjassa Musta tuntuu. Kohtauksessa raiteilla makaava puliukko on jäädä veturin alle, mutta huomaa veturin tulevan ja ehtii alta pois. Tositilanteessa tuolla hitaudella liikkunut ihminen olisi jäänyt veturin alle.
	16.03. 23:28	Lenni Voutilainen
		Olisi kiva nähdä näitä museoituna...
	16.03. 23:23	John Lindroth
		Onnistunut syksyinen kuva!
	16.03. 23:18	Anja Hoffren
		2743 tässä vielä "voimissaan". Nyt lepää Pieksämäen veturien hautausmaalla kaltaistensa joukossa.
	16.03. 23:16	Anja Hoffren
		Hienosti näkyy Lapin ruskaa kaupunkimaisemassa ;)
	16.03. 23:15	John Lindroth
		Junien ikkunoista voi hyvin havainnoida tuonaikaisten takapihojen elämän sykettä! Takapihaa ja sen elämää käytti myös aikanaan Alfred Hitchcock v.1954 filmissään "Takaikkuna"!
	16.03. 23:01	Hannu Peltola
		Vasemmalla näkyy hivenen punaiseksi maalatun Everett Shipping Supplies -liikkeen rakennusta. Tästä kuvasta ei erota rakennusta ja sen julkisivua, mutta se on toinen yhdestä Heljanin Edison Works -rakennussarjasta tekemäni rakennus, yksi rakennuksista on tämä kalapakkaamo: https://vaunut.org/kuva/73668?s=1
	16.03. 22:46	Hannu Peltola
		Vancouverin rakennukset ovat City Classicsin korkeampia kaupunkitaloja. Talot on toteutettu kahdesta erilaisesta perusmallista. Vasemmanpuoleisin talo on puolikkaaksi leikattu pelkkä takaosa vastaavasta talosta kuin toiseksi vasemmanpuoleisin, joka on samanlainen kuin toinen talo oikealta. City Classicsin rakennussarjat ovat kokonaan valkoisia eli talot kaipasivat maalia! Taloissa ei ole sisustusta, mutta asensin ikkunoihin paperista tehdyt keltasävyiset rullaverhot, nämä olivat hyvin tyypillisiä Pohjois-Amerikan kaupunkitaloisssa 1940-luvulla. Toinen talo vasemmalta sai takaosaansa pakolliset paloportaat. Lain mukaan myös vasemmanpuoleisessa talossa tulisi olla paloportaat, mutta jätin ne vaihtelun vuoksi pois. Toivottavasti Vancouverin palotarkastaja ei tule tarkastukselle! Katoille asensin erilaisia hormeja, ilmastointikoneita ja muuta sälää, mitä sattui olemaan käytettävissä. Talot on koristeltu 1940-luvun tyyliin mainoksilla, joista Coca-Cola -mainos on tehty peilikuvana ja tässä kuvassa se heijastuu oikeinpäin taustan peilistä. Talot on lopuksi säistetty sopivasti. Valkoinen Buick on asennettu tarkasti toisena oikealla olevan talon seinustalle niin, että sen näkee ainoastaan heijastuksena peilistä.
	16.03. 22:40	John Lindroth
		Pienet idyllit ja niihin liittyvät detaljit "That's makes The Thing" hienot kuvat Hannu! Tuo aikajana on hyvin valittu siihen liittyy monilla radoilla tunteitakin herättävä "The End Of Steam"!
	16.03. 22:35	Hannu Peltola
		Rakennuksen pääosana on tosiaan toiminut Heljanin Edison Works -malli. Rakennussarja oli erittäin käyttökelpoinen: se on todella pitkä kaksikerroksinen puurakennus ja yhdestä rakennussarjasta riitti osia kolmeen erilliseen rakennukseen. Tämän kalapakkaamon siipirakennukset ovat Bachmannin latorakennuksen osista koottuja. Katoilla olevat hormit ja venttiilit ovat jälleen "miljoonalaatikosta". Puinen laituri on koottu IHC:n osista. Maalasin laiturin ja rakennuksen, kyltitin rakennuksen ja säistin kokonaisuuden kevyesti.
	16.03. 22:29	Hannu Peltola
		Burlingtonin pikkukaupungin rakennukset ovat Heljanin vanhoja rakennussarjoja yhdysvaltalaisista kaksikerroksisista kaupunkitaloista. Kaupungissa on sekä puu- että tiilitaloja ja vaikka rakennukset eivät ole suoraan Burlingtonista, kaupungista tuli ihan uskottava. Mallit ovat niin yleisiä, että vastaavia on ollut jokaisessa amerikkalaisessa pikkukaupungissa mukaan lukien Burlington. Nämä rakennukset on valmistettu aika pitkälti ohjeiden mukaan, maalasin ne sopivilla väreillä, kyltitin liikehuoneistot Burlingtoniin sopiviksi ja säistin rakennukset kevyesti. Tämä etummainen keltainen talo on vastaava, mikä toimi Everettin Harbor Cafen toisena raaka-aineena: https://vaunut.org/kuva/123547?s=1
	16.03. 22:23	Hannu Peltola
		Harbor Cafen rakennus on rakennettu kahdesta Heljanin aikanaan valmistamasta puurakenteisesta kaksikerroksisesta yhdysvaltalaistyyppisestä kaupunkitalosta. Leikkasin rakennuksista alakerrokset pois, talon päädyt ovat toisesta talosta ja katon savupiippu ja venttiilit "miljoonalaatikosta". Harbor Cafe -kyltti on tehty pitkästä tavarasta muoviprofiilista ja -levystä. Maalasin rakennuksen esikuvan mukaisesti valkoiseksi. Olympia Beerin logo löytyi netistä ja siitä sai oivan mainoksen talon kylkeen. Vanhassa kirjassa oli kuva Everettin satamasta 1920-luvulla ja silloin juuri tässä Terminal Avenuen varrella oli hyvin tämäntyyppinen Harbor Cafe. Malli ei ole missään nimessä millintarkka, mutta uskon, että vanhat everettiläiset tunnistaisivat rakennuksen!
	16.03. 22:18	Esa J. Rintamäki
		Ja sitten kun suuri taloudellinen viisaus puhkeaa kukkaan ja saneeraa konduktöörit pois näistäkin junista (turhina kuluerinä) työttömyyskortistoon, niin sittenhän se riemuisa onni oikein puhkeaa kukoistukseensa - nimittäin junavarkaille!
	16.03. 22:15	Hannu Peltola
		Tämä rakennus on aloittanut elämänsä kahtena Grandt Linen Fruit Packing House -hedelmäpakkaamona. Jatkoin yhtä rakennusta toisella vastaavalla, josta olin leikannut toimistosiiven pois. Talo on maalattu vannehopealla spraymaalipurkista, ikkunat ja kattotuet vihreällä, rakennus on kyltitetty Burlington Fruit Growers' Co-Opin nimiin ja sotkettu sopivasti. Jälleen hauska projekti!
	16.03. 20:55	Toni Lassila
		Paremmat penkit ja kulkuominaisuudet näissä oli kuin kaksikerroksisissa, mutta ilmastoinnin puute haittasi kesäkuumalla, etenkään kun ikkunoitakaan ei saanut auki kuten sinisissä vaunuissa. Yksi hyvä puoli yksikerrosvaunuissa sitten oli myös tilavat matkatavarahyllyt ja niiden lisäksi osaston päädyssä oli vielä matkatavarateline. Kaksikerrosvaunujen matkatavarahyllyyn ei kovin isoja laukkuja saa sopimaan etenkään yläkerrassa, mutta on niissä onneksi matkatavaralokeroita.
	16.03. 20:51	Rasmus Viirre
		Se on myös matkustajan kannalta huomattavasti parempi. Etenkin sellaisen, joka opiskelee Rovaniemellä, ja käy sitten kotosalla vapailla.. ;) Tai toisin päin. Samaa mieltä kuitenkin, että yksikerroksiset ovat kivemman näköisiä.
	16.03. 19:14	Hannu Peltola
		Nostetaan tämä kuva esille, kun kerran tuli satunnaiskuvana! Tässä on talvinen junakuva parhaimmillaan!
	16.03. 19:07	Hannu Peltola
		Tuo Kiviniemi-Antrea -rata on rakennettu erityisesti hyökkäys- ja logistiikkauraksi puna-armeijalle (anteeksi Venäjän armeijalle)! Rauhanaikaisella liikennetilanteella ei ole mitään merkitystä Venäjälle...
	16.03. 18:19	Antti Tapani Häkkinen
		Sellaista puhetta olen ainakin kuullut, että Vierumäeltä ratapiha haluttaisiin purkaa.
	16.03. 18:12	Arto Papunen
		Taisiko Vierumäellä jotain tapahtua ratapihan suhteen tänä keväänä, ettei kaivinkone liity asiaan..
	16.03. 16:40	Tapio Keränen
		Matkapäivä alkoi Raumalta, Porin kautta Harjavaltaan ja edelleen matkan varrella pysähdys- ja kuvauspaikkoja olivat Kokemäki, Kyttälä, Äetsä, Vammala, Karkku ja Siuro. Lopuksi Tampereen kautta Helsinkiin.
	16.03. 15:40	Jouni Hytönen
		Tuo Jorman 14.12.2009 20:33 mainitsema uusi tavaraliikennerata Kiviniemestä Antreaan (Losevo-Kamennogorsk) myös rakennettiin, mutta mikähän siellä lienee tänä päivänä liikennetilanne. Ainakaan tuohon aikaan pähkäilty tavaraliikenteen ohjaus Imatrankosken kautta Suomeen ei tainnut miltään osin toteutua, elleivät muutenkin Imatrankoskelle tulossa olleet junat sitten siirtyneet tuolle uudelle radalle.
	16.03. 15:30	Jouni Hytönen
		Kuvanottohetkellä jo noin 40 vuotta palvelusta takana ja nyt on tullut 20 vuotta vielä lisää mittariin ja edelleen veturi on liikenteessä. Nyt ei kyllä varmaan ole enää pitkästi janaa jäljellä.
	16.03. 15:27	Juhana Nordlund
		Paikkaa yritän miettiä. Rata on suoraa ja hyväkuntoista. 1988 perusparannus ulottuikin jo Kokemäelle, joten kovin vaatimattoman kuntoista rataa ei tuona keväänä enää paljon ollutkaan Tampereen ja Kokemäen välillä. Muistatko Tapsa yhtään, mahdoitko liikkua esimerkiksi Äijärissä? Karkun kirkon lähellä periaatteessa voisi olla tuon näköistä kevättalvella. Jos tuo on sieltä, juna olisi tullut tuohon uutta Karkun oikaisua pitkin. Oikaisulta tuo ei ole, 1980-luvun oikaisuille ei viety viestilinjoja. 1960-luvulla vietiin - ainakin Porin radalla.
	16.03. 15:05	Markku Naskali
		On tuo veturi vain melkoinen järkäle. Kun olin katsonut tämän kuvan, tuli sattumalta heti vastaan sarja "Hämeen Hurusta". Siinä korostui laitteen koko. Oli esim. paljon korkeampi siniharmaita matkustajavaunuja. Nykyiset "vektorit" ovat ihan poikasia.
	16.03. 15:00	Juha Kutvonen
		Uusi Karjalan rata valmistui vaiheittain: Simpele - Parikkala 1947, Luumäki - Lappeenranta 1962, Säkäniemi - Puhos 1965, Puhos - Parikkala 1966. Ennen Luumäen oikorataa oli jo 1940 rakennettu ns. "Simolan yhdysraide" Etu-Simolasta (nyk. Raippo) Lappeenrannan radalle.
	16.03. 14:14	Jouni Hytönen
		Vapitia + SA3-kytkintä ei toki myöskään alun perin varustukseen kuulunut, se vaihdettiin ruuvikytkimen tilalle joskus 1980-luvun puolivälin jälkeen.
	16.03. 14:10	Jouni Hytönen
		Malmivaunuja on melko vähän, että kyseessä olisi tuo junapari. Mitä itse 3071:ää Jyväskylässä näin, siinä oli vain malmivaunuja ja täysi junallinen, noin 20 kpl.
	16.03. 13:49	Esa J. Rintamäki
		Nuo Ome:t Hurun koukussa tuo jotenkin mieleen junaparin T 3071 / 7030 (Oku - Harjavaltain kentät - Oku). Herra Rainer on presiis oikeassa.
	16.03. 12:01	Rainer Silfverberg
		Edustava kuva lähihistorian tavarajunasta!
	16.03. 07:41	Noah Nieminen
		Mutta näyttäähän tuo paljon enemmän alkuperäiseltä, kuin vihreäksi teipatut veturit...
	16.03. 00:03	Heikki Jalonen
		Olematta aito helsinkiläinen: arvelen että kuva saattaisi olla vuoden 1925...27 ajoilta. Silloin mitään suurempia rakennustöitä ei enää ollut asemalla keskeneräisinä. Ovilipan yläpuolelta puuttuvat "Rautatieasema - Järnvägstation"- tekstit. Niitä ei ollut vielä Olympiavuoden kuvissakaan. Ravintolasalin (alunperin odotushuone III lk-kl sittemin lippukonttori ja nykyisin ei ainakaan lippujen myyntipaikka...) ikkunoiden "sutut" ovat avattavia terveysikkunoita ja niihin liittyviä koristepaneleita. Automobiilejä ei kuvaan ole sattunut (voi tietysti olla retusoitu pois) mutta ilmeisesti siellä on kuitenkin torivalokuvaaja (istuu lähellä kuvan oikeaa reunaa) rekvisiittoineen. Tai sitten hän on posetiivari (olisiko sellainen saanut olla noin julkisella aukiolla esiintymässä, viranomaisten mielestä ne kun kaikki ovat äärimmäisen epäilyttävää ainesta kuten kaikki katumuusikot yhä edelleen?)... (Huom: ) Kylttien tekstisisältö on kaikissa kolmessa sama: "Sisään - Ingång". Löytyy Finnan kuvapankissa, kuvaaja G. Heurlin (ilmoitettu kuvausaika 1920-luku): https://finna.fi/Record/museovirasto.55E80121DDAAB123C7071AD5C2555F74 Kuvassa näkyvä auto on kuitenkin 1930 Chevrolet Universal (taksi II-luokkaa ja melko uusi), joten kuvan todellinen ottoaika on 1930...31. On mahdollista, että kylttien teksti on aikaisemmin ollut pidemmässä muodossa "Sisäänkäynti - Ingång". Muutama verrokkikuva: Artur Faltinin kuva lokakuulta 1919 (päiväys 5.10.1919). Siinä ei näy minkäänlaisia vihjeitäkään noista opastuskylteistä: https://finna.fi/Record/museovirasto.d20d24c3-584b-4d4f-abe2-7d403a56f87d Finnan kuvassa (päiväämätön, mutta autojen puutteen ja vossikoiden perusteella aivan 1920-luvun alusta). Tässä kuvassa pääoven lippa näkyy sivusta katsoen, kylttejä ei tässä kuvassa näy: https://finna.fi/Record/srm.166918663433700 Finnan kuvassa (päiväämätön, mutta bussin perusteella melko tarkoin vuoden 1930 tienoilta) on mahdollista, että lipan alapuolella on jotain (kuva epäskarppi); yläpuolella ei vielä näy kirjaimia: https://finna.fi/Record/srm.166918674530700 Foto Roosin kuvassa (Finnan päiväys 1920-luvun loppu, avoautojen hallitsevuus viittaisi enemmän 1920-luvun puolivälin seutuun) puolestaan selvästi näkyvät nuo kolme opastekilpeä: https://finna.fi/Record/srm.166918636742100 Olympialaisten aikaan nuo kolme selvästi erillistä kylttiä olivat kadonneet, niiden tilalle oli tullut yhtenäinen 5:n poteron valolaatikko koko sisäänkäyntiovipatterin päälle: https://finna.fi/Record/srm.166901566493100 Finnasta löytyy vielä myös päiväämätön kuva, jossa lipan päälle on ilmestynyt "Rautatieasema - Järnvägstation" -tekstit; mutta Olympiarenkaat ovat kadonneet. Luultavimmin kyse on kesästä 1953 tai 1954. Kuvan autokanta on muuten vanhempaa, mutta yksi selvä 1952 Ford Mainline siellä on, varmasti taksi (ja varmasti ns. Olympia-kirkaste): https://finna.fi/Record/srm.166918693055100 Huom: muistelkaapa Jo Buddyn lupakarusellia vuonna 2015 jotta hän sai soittoluvan Tampereen aseman etelätunneliin...
	15.03. 22:49	Ilari Uotila
		muutama päivä sitten oli piha-alue aurattu
	15.03. 21:16	Esa J. Rintamäki
		Ei 22225 hylättiin vuonna 1981.
	15.03. 19:04	Teemu Saukkonen
		Tuo on öljyvaraston, kaasuraide on tässä vasemmalla risukon takana.
	15.03. 18:59	Rasmus Viirre
		Sattumana tuli suorastaan rauhoittava kuva tunnelmaltaan. Sakea lumisade peittää kaiken alleen lyhyen päivän hämärtyessä (tai vaaletessa) ja avaralla ratapihalla töllöttää vain yksi tavaravaunu.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset