Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.04. 20:44 Juha Toivonen  
  En tiedä nii... mutta henkilökohtaisesti voisin aivan milloin tahansa ottaa nuo kolme "tonnivitosen" tuolloista nokkakoristetta takaisin rankkaan ajoon. Yhä käyttöä löytyisi.....
kuva 10.04. 20:38 Juha Toivonen  
  Poistoon ilmeisesti menossa???
kuva 10.04. 20:36 Juha Toivonen  
  Dr19 lienee "rumasta ulkoasustaan huolimatta" varsin suorituskykyinen veturi. Paperilla ainakin, kyseisen veturin suoritusarvot näyttävät hyviltä.
kuva 10.04. 18:57 Heikki Jalonen  
  Näyttäisi, että tuossa veturissa on Ivatt'in tasapainotetut mäntäluistit.
kuva 10.04. 18:42 Heikki Jalonen  
  Mutta mitenkähän klassinen brittiläinen autoteollisuus olisi toteuttanut tuon Volkswagen ID.3 -täyssähkärin?

Kuten vaikkapa Austin-tuote, näpsäkän ripeä Austin Sparky. Tai menevän kätevä Morris Flow. Tai hienostuneen edustava Wolseley Exposure. Tai nopean sutjakka Sunbeam Super Circuit (saatavissa myös lyhyellä akselivälillä, malli Short). Tai mannermaisen ylellinen Triumph Escape. Saatavilla olevat varustetasot tietysti moninaisia, kuten F, FL, FLA ja huippuna FLAT...

Sähkömoottorin olisi luonnollisesti toimittanut Vickers, muun sähkötekniikan Lucas ja akuston Exide.

Mutta, sitten koko projekti olisi pantu vaivihkaa jäihin - kun olisi havaittu, että välttämätöntä öljyvuotoa ei polttomoottorin puuttuessa millään saada aikaan...
kuva 10.04. 18:08 Heikki Jalonen  
  Koska U.K. ja rautatie, niin myös kaikenlaatuisista opasteista on omistautuneita verkkosivustoja.

Ehkä kattavin niistä on https://signalbox.org/signals/

Brittiläinen yleisnimitys noille asetin- tai turvalaitekojuille on Signal Box.
kuva 10.04. 17:51 Jaakko Pehkonen  
  Rovaniemellä on vielä säilynyt isolta osin ns. vanhamalli. Tällä tarkoitan sitä että junan Rovaniemelle tuonut linjaveturi siirtyy seisontaan ja tilalle tulee päivystäjä joka vie vaunut terminaaliin lastattavaksi. Sangen monessa paikassa vaihtotyöt hoidetaan samalla veturilla kuin linja-ajo.
kuva 10.04. 17:31 Toni Lassila  
  Onkohan nyt palattu takaisin Dv12-vetoon keskiviikon T 5157/5110-parissa kun ne veturisiirrot on olleet peruttuina ja jossainhan noiden on käytävä tankilla kun Rovaniemen tankkauspaikka ei ole ollut ainakaan 12 vuoteen käytössä. En ole nyt nähnyt kumpaakaan junaa keskiviikkona aikoihin. Perinteisesti keskiviikko ja lauantai on olleet ne päivystäjänvaihtopäivät jo vuonna 2016. Ja silloin kun Kemijärvellä oli vielä päivystäjä, niin se vaihdettiin perjantaisin T 5159/5120 mukana, joskus toisenakin viikonpäivänä esim. vikaantumisen vuoksi.
kuva 10.04. 17:26 Joel Kuikka  
  Saattaa olla. Joko ovat tulleet Lieksasta tai Kajaanista tai jostain muualta mistä mul ei oo tietoa.
kuva 10.04. 17:21 Rasmus Viirre  
  Mikäs logiikka siinä on, tai yhteys, onko läpikulkua merkittävästi vai ei? VR on vähentänyt Dv12 veturien siirtoja omin voimin runsaasti viimeisten n. viiden vuoden sisään, mutta Rolloon ajetaan usein Deeverit veturisiirtoina Kemistä. Toki minulla ei ole mitään tätä vastaan, mukava nähdä Deeverit vielä hommissa. Luulisi vain pitkien välien olevan kannattavampia vähäpäästöisellä uutukaisella. Joskus Dr19 on myös käytetty Rovaniemen puujunassa. Onko sitten sähkövetureista voinut olla pulaa?
kuva 10.04. 17:09 Teemu Saukkonen  
  Onkohan nuo niitä mitkä käyvät Lieksassa?
kuva 10.04. 16:37 Juha-Pekka Marttila  
  Dr19 saa odottaa. Rovaniemi ei ole mikään läpi kulku asema. Ei ole siis odotettavissa. Eri asia esim Oulu. Missä veturit vaihtuu ja lähtee etelää ja pohjoiseen.
kuva 10.04. 16:31 Juha-Pekka Marttila  
  Rovaniemellä ei ole päivystäjää Dr19 sen vuoksi, ei ole läpikulku- asema. Kemi tai Oulu ihan eri asia.
kuva 10.04. 15:55 Jimi Lappalainen  
  https://www.railroadpics.net/photo/17628/Skoda-47E_240-075-2
kuva 10.04. 15:29 Otto Tuomainen  
  Korin muotoilu muistuttaa yllättävän paljon Laminátkaa.
kuva 10.04. 15:19 Jimi Lappalainen  
  Deeverikin on päättänyt, että neljän valaisimen sijasta riittää, että vain yksi on käytössä.
kuva 10.04. 15:01 Erkki Nuutio  
  Puolenvaihtovaihteen vierellä olevassa, vuonna 2019 valmistuneessa talossa otettiin juuri 27 asuntoa taloyhtiön haltuun maksamattomien hoitovastikkeiden vuoksi.
Osa näistä on ollut ensihaltijansa vuokraamia, mutta nykyiset, pahimman keinottelun jälkeiset vuokrat eivät riitä edes hoitovastikkeeseen keinottelijan omista tuotoista puhumattakaan.
Taloyhtiö pyrkii tietysti realisoimaan haltuunottamiaan asuntoja, mutta se onnistuu vain reilusti alennetuilla hinnoilla - keinottelukuplaa kunnolla purkamalla.

Myös muita yhtiön asuntoja on myynnissä "edullisesti". Yhtiö on menettänyt harkitsevien ostajien luottamuksen vuosiksi, etenkin kun Santalahti muuttui slummiksi alle kymmenessä vuodessa. Siellä ei ole edes lähikauppoja eikä Lielahteen pääse ratikalla.
Alueen rakennuttajat päästivät suojellut historialliset rakennukset kylmästi rappiolle ja hakevat purkamislupaa.
Ei Santalahti ole ainoa. Useampia vastaavia näitä sokean keinottelun muistomerkkejä ilmaantuu. Niitä joissa kaikkia keinottelun konsteja (velkavipua jne) on käytetty sokeanahneiden ihmisten toimesta ja hintatiedottomuus on ollut tuomittavaa.

Muuten, komea kuva!

Tietenkään ratikka ei sinänsä Santalahdessakaan ole syyllinen tapahtuneeseen, mutta se sai tyhmänahneita tyrimään perusteellisesti ja samalla tulemaan osasyyllisiksi Tampereen puhkeamassa olevaan hintakuplaan.
Aamulehdessä 4.4.26 olleessa asuntovälittäjän myynti-ilmoituksessa oli viisi yli 50 neliön kaksiota kerrostalossa (vapaita pyyntihintoja) : Hyvällä ja luonnonkauniilla paikalla Valkeakosken Sointulassa 57 m2 55.000 €, neljä Tampereella, keskusta 54 m2 270.000 €, Ranta-Tampella 54,5 m2 359.000 €, Kaleva 56 m2 208.000 € ja Uusikylä 55 m2 145.000 €. Kuka hullu Tampereelle tunkee tuollaisilla hinnoilla?!
Tampereelle, Etelä-Suomen johtavaan työttömyyskaupunkiin.
Samalla aiheellinen varoittava esimerkki etenkin turkulaisille.
kuva 10.04. 14:53 Jimi Lappalainen  
  https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/U/Uusisalo+R/6+XLE-397+JETSET+170909.jpg
https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/U/Uusisalo+R/XLE-397+HAO.jpg
https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/K/Koivisto+P+Liikenne,+Jurva/05+XLE-397+HJP.jpg
kuva 10.04. 14:44 Antti Tapani Häkkinen  
  Rovaniemen päivystäjä on kyllä siinä mielessä hauska, että se on sekä tavaravaunuja, että matkustajavaunuja siirtelevä päivystäjä, jonka kotiratapiha ei sijaitse risteysasemalla. En ainakaan äkkiseltään keksi, että Suomessa olisi toista vastaavaa.
kuva 10.04. 14:37 Jimi Lappalainen  
  Asiallisia kuvia :)
kuva 10.04. 14:31 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos, Hannu-serkku, olin siis höpötellyt "mustaa viitosta" kolmisylinteriseksi...

Sylinterilukumäärän valintaan vaikuttaa veturin käyttötarkoitus, ja tietenkin ajonopeudet yhdessä kitkapainon kanssa. Englanti oli siten omaa luokkaansa tässä mielessä; "musta viitonen" ei suinkaan miltään vinttikoiralta vaikuta...

Vetovoimakäyrä kaksisylinterisellä on kutakuinkin "sahamallinen" ja kolmisylinterisellä tasaisempi. Vuoristoradoilla kaksisylinterikoneet olivat kovemmalla koetuksella.

Siten Suomessa, joka on jokseenkin ruokapöytälevytasoa, Sveitsiin ja etelä-Saksaan verrattuna, kaksisylinterikoneet (1862 alkaen) olivat oivallinen valinta.
kuva 10.04. 14:14 Esa J. Rintamäki  
  Lahden tuon mallin puukori on kutsumanimeltään "Kapula-Lahti".

Kummasti vaan sen keulassa on sukunäköä Kutterin mallien 5, 6 ja 7 kanssa. Kutter eli Autokorirakenne Oy valmisti näitä mallejaan vuosina 1962 - 1970. Sivusta katsottuna erot olivat lahtelaiseen verrattuna paljon selvemmät.

Lahden Autokorin ohjelmaan kuvan mallinen Lahti 3 (Linja-autohistoriallisen Seuran antama koodi) ja Lahti 4 olivat valmistuksessa vuosina 1963 - 1973 ja 1967 - 1968. Tilauksesta autoihin asennettiin joko kaksi- tai nelilamppuiset etuvalot.

Lahden Autokorin ensimmäinen alumiinikorinen linjuri valmistui aprillipäivän aattona 1967. Siitä alkoi lahtelaisen alumiinikorin menestystarina.

Alumiinin työstämisessä puutyökoneet sopivat passelisti, sahat ja jyrsimet vähintään. Porakoneet nyt itsestään selvästi vaativat terien päivityksen (työstön vaatimat astekulmat vähintään).

Itsekin kokeeksi veistellyt puukolla vastapuristettua ja vielä lämmintä alumiiniprofiilia. Hyvin onnistui. Vanhennettu eli parisen tuntia 180 asteisessa uunissa ollut alumiini oli sitten ihan toisenlaista tavaraa. Siis perinteinen "almaksi" eli AlMgSi0,5.

Bussien koritiedot: Linja-autokuvasto 1950 - 1992 ja Suomen autokoriteollsuuden historia (Jyväskylä 2001).
kuva 10.04. 14:01 Jimi Lappalainen  
  Asiallinen kuva asiallisella numerolla :)
kuva 10.04. 13:46 Erkki Nuutio  
  Lienee siis Vanaja LE6-50, eli AEC AV 505 -moottorilla varustettu hetku. Vielä puukori, mutta 70-luvun alkuvuosina Lahti siirtyi alumiiniin.
Minulla oli ilo noutaa Lokomo HUKOn työtoverini kanssa Vanaja -alusta ensimmäiseen Lokomo-autonosturiin 7.1967, silloin vielä itsenäiseltä Vanajalta. Fuusio Sisun kanssa toteutettiin huhtikuussa 1968.
kuva 10.04. 13:02 Jimi Lappalainen  
  Miksi näitä on avarrettu?
kuva 10.04. 12:57 Jimi Lappalainen  
  ZFF-10 | merkki: Vanaja | käyttöönottopäivä 3.10.1967 | valmistenumero 95103 | iskutilavuus 8 190 cm³ | suurin nettoteho 120 kW | istumapaikkojen lkm 45 | omamassa 8 920 kg | https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/P/Palmunen+Martti/ZFF-10+HJP+081109.jpg + https://ander.kuvat.fi/kuvat/Bussikuvasto+kooen/Lahti/lahti_3_(7.jpg
Kuvasarja:
North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä
 
10.04. 12:54 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Leevi! Sää oli brittiläinen, lauantaina 4.4. lämpötila oli noin +5, mutta nummilla oli aivan järkyttävän kova ja kylmä tuuli. Sunnuntain 5.4. vietin RAF Elvingtonin vanhassa pommikonetukikohdassa (nykyinen Yorkshire Air Museum) ja silloin satoi melkein koko päivän. Perjantaina 3.4. sää oli niin kaunis kuin se voi Englannissa huhtikuussa olla.
kuva 10.04. 12:51 Hannu Peltola  
  Esa, LMS Black Five oli ainoastaan kaksisylinterinen, joten Gresleyn kolmisylinteriluistia siinä ei ole.

Gresley oli LMS:n pahan kilpailijan London & North Eastern Railwayn pääinsinööri ja voi olla, että LMS:llä pyrittiin käyttämään ensisijaisesti omia ratkaisuita. Sekä Nigel Gresley että LMS:n William Stanier olivat aikamoisia velhoja höyryveturisuunnittelussa ja monet vetureista olivat todella onnistuneita.
kuva 10.04. 12:45 Hannu Peltola  
  Kieltämättä, ulottuma on todella pieni. Tämä ei kuitenkaan ole vielä Glasgown metro, jossa ATU on suorastaan hupaisan pieni!
kuva 10.04. 12:43 Hannu Peltola  
  Ainakin vanhaan aikaan on ollut, kuten myös kellosignaalilaite, jolla on voinut ilmoittaa junista seuraavalle eteläänpäin olevalle asetinlaitteelle junan tulosta. Nyt Pickeringin eteläpäässä ei ole kuin yksi vaihde ja en huomannut katsoa, onko tämä paikallisesti käännettävä.
kuva 10.04. 12:05 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Juho. Vai, että 3031 on joutunut hylkyyn ja tuohon letkaan ite kuvasin sen ensimmäisen kerran toissa vuoden syyskuussa.
kuva 10.04. 11:51 Hannu Peltola  
  Taisi tulla ajatusvirhe, 57 jalkaa on 17,4 m, eroa on 6 jalkaa 6 tuumaa mikä on varsin tarkalleen juuri tuo 1,9 m.
kuva 10.04. 11:02 Esa J. Rintamäki  
  Siperian Susi 3013!

Näin Sinut ensikerran 1976, Tampereella. Sumuisena iltapäivänä odotit matkustaja-asemalla lähtöaikaa ja värejä. Vetokoukussasi oli tyhjä rullajuna Raaheen, pitkä roikka Ooaaärriä, junana Tee kymppiviisseiska.

Hyvästi.
kuva 10.04. 10:51 Toni Lassila  
  Nyt siis myös 3031 on liittynyt tuohon letkaan.... Se veturi jäi itselleni mieleen siitä, että joulukuussa 2016 sai kunnian olla ensimmäinen sähköveturi joka kävi Patokankaan uudella liikennepaikalla ja puuterminaalilla. 3059 puolestaan yhteen aikaan pyöri usein yöjunien veturikierrossa, etenkin junaparissa 273/266 sitä näkyi usein.
kuva 10.04. 09:48 Esa J. Rintamäki  
  On se nyt kumma, että Luojalta saamapuolelle jääneillä raukoilla ehjät ikkunat loukkaavat verisesti näiden sieluparkojen rikkinäisyyttä?

Ja joka paikassa sitä loukkaavuutta pitää ehdottomasti päästä "rankaisemaan", kivet kourassa...?
kuva 10.04. 09:44 Jesper Vendelin  
  Onko noi tuolla ihan vaan varaosina?
kuva 10.04. 09:43 Esa J. Rintamäki  
  Kankiasetinlaite sisällä...?
kuva 10.04. 09:42 Esa J. Rintamäki  
  Täytyy vaan sanoa, että tuo englantilainen pieni aukean tilan ulottuma tekee näistä rakenteista aika kiehtovia. Ja korostetusti pienoisrautateillä.
kuva 10.04. 09:37 Esa J. Rintamäki  
  63 jalkaa, 6 tuumaa tekee: noin 19,3 metriä.
57 jalkaa taas: hiukan alle 14,5 metriä. Aikamoinen pituusero...?
kuva 10.04. 09:31 Esa J. Rintamäki  
  Hienoa, herra Julius!

Eipä ole ensimmäinen Veivari 16 Vilppulassa. Sanokaamme nyt vaikkapa perjantaina 20. toukokuuta 1977: Mäntästä toi vaunuroikkaa Vilppulaan T3410:Iin liitettäväksi pariveto: Dv15 1999 + Dv16 2018.
kuva 10.04. 09:23 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä idea, Hannu-serkku! Romantiikkaa parantaisi myös 1950-luvun "puukenkä"-Austin A 40? Nimenomaan tuon punaisen "Juppijääpallo"-Kansanwaunun tilalla.
kuva 10.04. 09:18 Esa J. Rintamäki  
  Loistavaa, Hannu-serkku!

Hyvä tietopaketti "mustasta viitosesta"!

Tarkastellessani luistin rakennetta zoomilla, näytti siltä kuin siinä olisi ollut sir Nigel Gresleyn patenttiin viittaavaa näkymää? Kyseinen patentti liittyi kolmisylinterisiin vetureihin ja keskimmäisen sylinterin luistinohjaus oli toteutettu eräänlaisella keinuvipusysteemillä.

(Saksalaisethan oli heittäneet omiin kolmipyttyisiinsä täydet tsydeemit epäkeskoineen, kulissikaarineen, ennätystankoineen kaikkineen.)

Muistelisin Gresleyn sijoittaneen tällaisen ainakin 4472 Scotsmaniin ja edelleen virtaviivaistettuihin A4-vetureihin (myös se 4468 Mallard oli kolmisylinterinen).

Kuka tietää näistä tarkemmin? Herra Ilkka, miten on? - Höpöjäkö kirjoitin?
kuva 10.04. 08:59 Esa J. Rintamäki  
  Taulu näyttää olevan valettu. Käypä ratkaisu silloin, kun niitä tarvitaan miljoonia.

Valurauta vaan on kovin kerkeä ruostumaan. Maali pitää siten olla teollisuuslaatuista. Kyläkauppalitkut eivät kelpaa.
kuva 10.04. 08:44 Esa J. Rintamäki  
  Yksi "tuote", minkä kuljettamista Kas-vaunuilla harrastettiin oli turve. Tosin niissä oli ollut pressukate.

Joskus entivanhaaseen aikaan kulki vaunuja Tuurin ja Mäntän välillä. Vaunujen kyljissä oli ihan tekstikin olemassa moista varten: Tuu - Män - Tuu.

Muistan vorgissa nähneeni kuvan ko. tekstistä, mutta näyttää olevan hankalasti löydettävissä tai poistettu.
Kuvasarja:
North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä
 
10.04. 08:14 Leevi Halonen  
  Hyviä kuvia olet taas ottanut. Kiitokset siitä, aivan kun olisi itse paikalla. Oliko sää hyvä? Paljonko oli lämpöasteita?
kuva 10.04. 02:16 John Lindroth  
  Komea kuva! Ja tulethan takaisin 1021 !Kannattaa muistaa Pekan maaginen rajat ylittävä vetovoima Suomen museojunaliikenteen tarjonnassa!Ei koskaan saa unohtaa sitä työmäärää ja intohimoa ja niiden tekijöiden aikaansaavaa työpanosta jotka aikanaan kunniallisesti toivat tämän kertakaikkisen upean ja uljaan rautahevon takaisin liikenteeseen!
kuva 09.04. 22:30 Hannu Peltola  
  Upea kuva!
Kuvasarja:
North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä
 
09.04. 22:28 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Lenni, John ja Pasi!
kuva 09.04. 22:28 Hannu Peltola  
  Veturi #29 on valmistunut Kitson Leedsin tehtailla 1904 ja aluksi se työskenteli Lambtonin hiilikaivoksilla. Veturi oli käytössä aina vuoteen 1969 ja 65 vuoden palvelusaika on yksi Britannian pisimmistä.
kuva 09.04. 22:24 Hannu Peltola  
  Muualla maailmassa alaspäin aja-opasteen näyttävä semafori koettiin turvallisuusriskiksi: mekaaninen vika opastimessa saattoi aiheuttaa vrheellisen Aja-opasteen. Tämä ei kuitenkaan haitannut Brittejä, joissa Lower Quadrant -seforit olivat käytössä melkein näihin päiviin saakka.
kuva 09.04. 22:07 Lenni Voutilainen  
  Just ja just mahtuu..