|
|
31.03. 20:39 | Joonas Viita | ||
| Sen näkee tulevina viikkoina, että kuinka nämä junat alkavat kulkea mahdollisesti. | ||||
|
|
31.03. 20:05 | Hannu Pöytäkangas | ||
| Onkos nämä vaunut tulossa ihan säännölliseen liikenteeseen, vai onko tämä jokin kertaluontoinen ajo? | ||||
|
|
31.03. 19:47 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
31.03. 19:33 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Luultavasti ja luultavasti raakapuun suunta on Lohjalta Äänekoskelle eli Lohjalle päin mennään tyhjänä. Ensimmäisten junien perumisen myötä liikenne näyttäisi olevan alkamassa 22.4. | ||||
|
|
31.03. 18:09 | Miro Heinonen | ||
| Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet siirtyivät ajasta ikuisuuteen yhdessä H-junan kanssa. | ||||
|
|
31.03. 17:42 | Sampsa Saahkari | ||
| Olisikohan taustalla halu yhdistellä useampien tehtaiden tuotteita samoihin runkokuljetuksiin ja kuljetusvirtoihin? Raumalla kumminkin sijaitsee iso Metsän (huom. ei saa sekoittaa Isometsän teollisuus/yritysalueeseen) sellutehdas sekä iso saha symbioosissa sataman kanssa |
||||
|
|
31.03. 15:56 | Veeti Pietilä | ||
| 1.4. aloittaa Äänekoskelta Lohjalle, varmaankin raakapuuta liikkuu. | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
31.03. 15:18 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingistä saapuu jokunen R-juna Tampereelle siten, että sama kokoonpano jatkaa vähän myöhemmin Nokialle. Mutta näissä tapauksissa jatko Tampere - Nokia ajetaankin M-junana. Kalusto on nykyisellään Sm4. | ||||
|
|
31.03. 15:13 | Hannu Peltola | ||
| The Blue Train! | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
31.03. 15:08 | Simo Virtanen | ||
| Mielenkiintoinen näkökulma Juhanalta enkä osaa tuohon vastata. Tampereelle tulevat H-junat katkaistaan Riihimäessä ja vain etummainen/etummaiset jatkavat Tampereelle, mutta onko niin, että yksikään näistä ei jatka Nokialle asti? | ||||
|
|
31.03. 15:01 | Rasmus Viirre | ||
| Taitaa Metsä Wood hyödyntää myös Kotkan ja Haminan satamaa, mutta osa vanerista viedään Länsi-Suomen satamiin. | ||||
|
|
31.03. 14:43 | Rasmus Viirre | ||
| Enpä ollut kiinnittänyt tarpeeksi huomiota ja hoksannut, että näitä suht hyvässä maalissa olleita sinisia Voppeja on vielä Suomessa. Nyt on selvästi laitettu siniset perätysten letkassa. Hieno! | ||||
|
|
31.03. 12:07 | Kari Haapakangas | ||
| Mitenkähän tämä nyt luokiteltaisiin, pyörät ovat kyllä kovasti samaa kokoa, mutta etummainen pari edessä ja takimmainen pari "tenderin" alla. 0-8-0 vai 2-4-2 ;) | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
31.03. 11:08 | Juhana Nordlund | ||
| Nokian R-junista: Ilmeisesti nykyisin Nokialle ulottuvat R-junat tulevat "vain" Riihimäeltä, toisessa suunnassa ajavat vain Riihimäelle. Näissä R-junissa kalustotyyppinä on vieläpä Sm2. | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
31.03. 10:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, sitä tarkoitin että 1970-80 luvulla Tampereelle jatkaneet "R" -junat eivät olleet virallisesti sellaisia vaan junan numero vaihtui Riihimäellä ja vyöhyketariffia ei noudatettu Riihimäen pohjoispuolella. Mutta reittikilpiä ei otettu pois joten siinä mielessä voi puhua "R"-junasta. Vaunujen kylkien reittikilpiin tuli jossain vaiheessa myös "Tampere" määräasemaksi. Riihimäellä saatettiin myös lyhentää junaa ajamalla vain yksi Sm-runko Tampereele. | ||||
|
|
31.03. 10:30 | Tero Korkeakoski | ||
| Lähteekö nuo Rauman kautta maailmalle? Aika erikoista kun Kotkassakin on samantasoinen satama. | ||||
|
|
31.03. 09:56 | Petri Nummijoki | ||
| Perusteliko hän asiaa jotenkin? Tv1 oli epäilemättä varmempi mäkien nousija pitkän junan kanssa mutta oliko sillä muitakin etuja Hv-vetureihin nähden? | ||||
|
|
31.03. 09:46 | Ilkka Hovi | ||
| Sukulainen oli Sairaalajunan päällikkönä ja hän halusi junan veturiksi Tv1:n. Sai vain Hv1 tai Hv2:n. Oli opiskellut myös Englannissa ja vielä 1960-luvulla hänelle tuli Englantilaisia harrastelehtiä. | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
31.03. 09:16 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä ehkä hämää se, että Sm1- ja Sm2-kaluston kohdalla päätyjen reittikilpiin jäi H tai R, vaikka Riihimäen pohjois- (tai luoteis)puolisella osuudella kysymys ei ollut H- tai R-tunnuksisista junista. Kalustokierrot taisivat olla sellaiset, että Tampereen suuntaan jatkaneet Sm-junat olivat enimmäkseen R:inä Riihimäelle saapuneita junia ja Lahden suuntaan jatkaneet melko usein H:ina saapuneita. Ei siis ihme, että usein näki Kotkan satamassa asti H-kilvitettyjä junia, vaikka niin kauas H ei varmasti jatkanut. Mutta entä sivukilvet? Väitän nähneeni jo aika monta vuosikymmentä sitten Sm1-runkojen kyljissä sellaisia sivukilpiä kun H Lahti yms. Ajatus oli varmaan se, että mennään H:na Riihimäelle ja sama runko jatkaa sitten henkilöjunana (ei lähi-) Lahteen. |
||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
31.03. 09:13 | Simo Virtanen | ||
| R-junat ajavat nykyisin Nokialle asti. Tämä on ilmeisen tuore pääteasema R-junille. Palvelevat osaltaan Toijala-Nokia -heiluria. | ||||
|
|
31.03. 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni, etwa parinkympin luokkaa. Takaosan laidat, paikkamaalit, ja pläiskis-puttinki (eli Plastic-Padding puulle) siis. Itse veturi myös mukaan luettuna. | ||||
|
|
31.03. 08:40 | Joonatan Kopra | ||
| tuo ratahan yhdistyi hennalan lankarullatehtaan rataan eli niillä oli yhteinen päivystäjä | ||||
|
|
31.03. 08:40 | Joonatan Kopra | ||
| tuo ratahan yhdistyi hennalan lankarullatehtaan rataan eli niillä oli yhteinen päivystäjä | ||||
|
|
31.03. 08:20 | Joonatan Kopra | ||
| sivuraide purettu | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
31.03. 07:50 | Timo Salminen | ||
| Minun käsitykseni mukaan H-junat eivät jatkaneet Riihimäeltä eteenpäin. Ainakaan minulla ei ole mitään muistikuvaa, että mikään niistä olisi jatkanut. Korjatkaa, jos olen väärässä. Tampereelle jatkaneilla R-junilla ei ollut Riihimäen pohjoispuolella linjatunnusta ennen kuin vasta nyt jokunen vuosi sitten ne muuttuivat R-juniksi perille asti. | ||||
|
|
31.03. 07:33 | Leevi Halonen | ||
| Paljonko tämä maksoi? | ||||
|
|
31.03. 01:57 | John Lindroth | ||
| Reijo,kiitos! | ||||
|
|
31.03. 01:28 | Reijo Salminen | ||
| Sir John! Punnittua puhetta! | ||||
|
|
31.03. 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, sanotaan että "sota on politiikan jatke". Miksi helvetissä sen kuvitellaan olevan luonnonlaki, eikä kukaan osaa edes väläyttää sellaista simppeliä juttua, että EI SEN TARVITSE PITÄÄ PAIKKAANSA!!! Omasta mielestäni näyttää siltä, että asetehtaiden voittoprosentit ovat laskeneet, ja jonkinlaista "myynninedistämiskampanjointia" on ujutetttu meidän nilkeille. Tyhmyyttään ottaneet täydestä todesta! Jenkki, GO HOME, siellä teillä on ihan tarpeeksi ongelmia hoidettavaksenne. |
||||
|
|
31.03. 00:54 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs talvinen kuva! | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
31.03. 00:05 | Rainer Silfverberg | ||
| R-junia alkoi kulkea Tampereelle joskus 1970-luvun loppupuoliskolla. Niitä tosin oli vain pari junaa/päivä. Joskus kulkenut jopa Seinäjoelle viikonloppuisin. H-junista ei ole tietoa, joskus saattanut kulkea niitäkin, tai sitten Lahteen? |
||||
|
|
30.03. 23:49 | John Lindroth | ||
| Onko Juna mahdollisesti Porvooseen menossa? | ||||
|
|
30.03. 23:38 | John Lindroth | ||
| Tuo Erkin lause "poliitikkomme kävelivät kuutamolla" herätti ajatuksia siitä koska olen itsekin tullut ajatelleeksi noita asioita psykologiselta kannalta ja nykytilan diplomatian lähes totaalisen puuttumisen ,olemmeko oppineet mitään?Olen havaitsvinani korkealta taholta pelkkää kypsymättömyydestä juontuvaa vastuutonta uhoa ja vastakkainasettelun lisääntymistä!Noissa historiallisissa neuvotteluissa sodan ja sitä edeltävän ajan kohdalla ei juurikaan tuoda esiin tietynlaisia eri neuvottelijoiden henkilökohtaisia luonteenominaisuuksia eikä niistä seuraavia psykologiaan ja neuvottelukykyihin vaikuttavia tekijöitä joilla lienee ollut vaikautus lopputulemaan?Eli tutkittavaa vielä riittää! | ||||
|
|
30.03. 23:25 | Mikko Ketolainen | ||
| Onkohan tämän päiväinen T3345 hajonnut hieman Saarijärven eteläpuolelle Julian kartan mukaan? Ainakin tietojen mukaan on pysähdyksissä. | ||||
|
|
30.03. 22:49 | Jonne Seppänen | ||
| Mukava katsoa kuvia avartuneelta Porvoon radalta. Vaunuilla kuljetettiin talkoohenkilöstöä kohteiden välillä ratatyöalueella. | ||||
|
|
30.03. 21:56 | Lenni Voutilainen | ||
| Kuopiossa on jo melkein koko Kallavesi sula, hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
30.03. 21:02 | Simo Virtanen | ||
| Jatkoiko H tai kenties R -junat Tampereelle? Vai onko se myöhempien aikojen keksintöjä? | ||||
|
Kuvasarja: H-juna in memoriam |
30.03. 20:44 | Simo Lallukka | ||
| Vielä sitten tosiaankin SM2 käytössä liikenteessä Helsinkiin. | ||||
|
|
30.03. 16:32 | Noah Nieminen | ||
| Mahtava kuva tämäkin! | ||||
|
|
30.03. 16:15 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Viereinen valtatiekin piiloutuu. | ||||
|
|
30.03. 16:14 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mahtava otos ja kaiken vaivan arvoinen. | ||||
|
|
30.03. 15:32 | Petri Sallinen | ||
| Nuoremman polven historiantutkimuksia aiheesta kyllä riittää, esimerkiksi professorit Markku Jokisipilä ja Henrik Meinander avaavat ajatuksiaan Suomenmaan haastattelussa muutaman vuoden takaa. https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ristiriitainen-sota-suomi-oli-jatkosodassa-hyokkaaja-ja-natsi-saksan-liittolainen-mutta-sita-ei-taalla-mielellaan-muistella/ Voiko "moitteettoman asenteetonta" historiantutkimusta edes olla? Historiantutkimuksen objektiivisuuttahan haastetaan aika ajoin hyvinkin ankarasti — vähän samasta on kyse journalismissa. Jo kouluaikoina historianopettaja totesi, että historiankirjoitus on aina voittajien historiaa ja kannusti lukemaan myös häviäjien kirjoittamaa historiaa. |
||||
|
|
30.03. 15:00 | Markku Naskali | ||
| Oikea kunnollinen leikkikalu. Kestää käyttöä, vaan saa sen rikkikin suutuspäissään tai uteliaisuuttaan. | ||||
|
|
30.03. 14:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Äitee oli Lottasväärtti, iskä kirkkoväärti, mutta poijasta ei tullut minkään väärtti..." |
||||
|
|
30.03. 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisella soittajalla aika äleän kokoinen pajupilli? Vekkulia!!! | ||||
|
|
30.03. 14:01 | Noah Nieminen | ||
| Ahaa :D | ||||
|
|
30.03. 13:50 | Heikki Jalonen | ||
| Lisätietoja: Helsingin Sanomat käsitteli Noschis-perheen ravintolointia laajassa artikkelissaan 29.3.2026 (printti). | ||||
|
|
30.03. 12:16 | Oliver Karhu | ||
| Täällä ollut kyllä kaikilla jonkin asteen psykoosit tulilla. | ||||
|
|
30.03. 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talvisodan aikana oli käytössä ollut kolme sairaalajunaa. Jatkosota hoitui sitten sairasjunilla. Erona näillä oli se, että sairaalajunissa suoritettiin ymmärtääkseni leikkauksiakin. Sairasjunat olivat hyvin sopivia ambulansseja. Rintama-joukkosidontapaikat pystyivät erinomaisen hyvin arvioimaan sen, että kestääkö potilas ensi avun saatuaan junakuljetusta sisämaan sairaaloihin. Sairasjunissa kuolleiden potilaiden lukumäärä olikin olosuhteisiin nähden hämmästyttävän pieni. Junien henkilökunnan vankka osaaminen, kokenut lääkintähenkilökunta, uudemmasta päästä olevat hiiliveturit (siis K3 - Jumbot), ehdoton etuajo-oikeus, niin hyvin vörkki systeemit. |
||||
|
|
30.03. 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Professori Mauno Jokipii vaan mähräsi oman maineensa asenteellisella Panttipataljoona - "tutkimuksellaan". Kyseessä oli kirja suomalaisista SS-vapaaehtoisista, joiden veteraanijärjestö sen oli tilannutkin. Siinä kovasti seliteltiin, etteivät Suomen valiourhot suinkaan osallistuneet sotarikoksiin. Myöhempi tutkimus on osoittanut toista. Tässä voi vaan todeta, että suuri osa näistä sotilaista (n. 1400 jeppeä) olivat arvoiltaan tasoa sotamiehen (SS-Schütze) ja ylivääpelin (SS-Hauptscharführer) välillä, niin heillä ei Waffen-SS:n kovan kurin takia ollut kovinkaan suuria mahdollisuuksia kieltäytyä osallistumasta ukrainalaisten pikkukaupunkien "puhdistamisiin". Suomalaisvapaaehtoisupseerit olivat pääasiassa komppaniaupseereita eli vänrikistä kapteeniin (SS-Unter- , Ober- ja Hauptsturmfyyrereitä), joten kyllä isompaa "arjalaista" herraa löytyi näitä hyppyyttämään ihan simona. Sivuhuomautuksena: Obersturmführer Lauri Törnillä ("Larry Thorne") taisi jäädä sotamoodi päälle, vissiin elämän piti hänestä olla "jänskää"? Sotien jälkeen, kun nämä vapaaehtoiset joutuivat olemaan leipälävet kiinni sotatöistään, niin "Veljesapu" huolehti koulutusmahdollisuuksista. Siten näitä veljeksiä sijoittui aika hyviinkin asemiin yhteiskunnassamme. Melkoinen osa opiskeli oikeustieteellisessäkin. Tulipa eräästäkin jannusta kansanedustaja... Sitten kun maineenputsaamista tarvittiin, niin kekkasivat M. Jokipiin tutkimaan touhujaan. Tiedä sitten, kuinka suuri osa materiaalista sai tulitikusta, kun sillä "liittoutuneiden" valvontakomissiolla voitonriemuisen Andrei Zhdanovin (=Leningradin rääkkääjä) johtamana oli kovasti moitiskeltavaa meidän poikiemme edesottamuksista sota-aikana muutenkin. Presidentti Rytiin asti. Oltiinhan me niin perkeleen sotasyyllisiä, aina 30.11.1939 lähtien. |
||||
|
|
30.03. 11:30 | Daniel Nironen | ||
| Arvotavaraa kylläkin. | ||||