Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.02. 12:51 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaankin vuoteen 1969 asti voimassa ollutta Junaturvallisuussääntöä kirjoitettaessa on ajatuksena ollut, että junakohtauspaikat ovat pääsääntöisesti junanlähetyspaikkoja ja asemamiehen hoitamat lähinnä poikkeuksia. Mutta sitten käytäntö saattoi aikojen saatossa muodostua aivan muuksi. Esim. juuri Ylivieskan ja Iisalmen välillä oli Haapajärvi öisin ainoa välillä oleva junanlähetyspaikka 1960-luvulla ja radalla mittaa 154 km. | ||||
|
26.02. 12:46 | Ari Virtanen | ||
| Kyllä tämä pitäisi olla nyt ihan pysyvä ratkaisu ja Dr19 piti alun perin olla jo aikaisemmin käytössä. Toki jossain poikkeustilanteessa käytössä voi olla myös Dv12. | ||||
|
|
26.02. 12:40 | Joonas Jokinen | ||
| Onko Dr19 Riihimäen päivystäjänä nyt ns. normaalitilanne, vai onko tässä ollut kyseessä poikkeustapaus? Viittaan Tonin kommenttiin. Eilen 25.2 tämä 2850 seisoi yhdessä ns. lämminpätkässä, jos varikkoalueen raidemuutosten jälkeen kyseisiä raiteita voi enää vanhoilla nimillä kutsua. Tallilla oli tämän lisäksi yksi Dv12-pari. En huomannut katsoa, oliko ratapihalla päivystäjää. Nämä huomiot n. 21.00 aikoihin. |
||||
|
26.02. 11:48 | Kari Haapakangas | ||
| Rakentamiseen lienee käytetty omasta takaa löytynyttä "ei täysin kuranttia" materiaalia, ja tuskinpa ulkopuolista työvoimaa on rakennustyössäkään ollut mukana. | ||||
|
|
26.02. 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää siltä, ettei rakentajalla ole ollut mitään käsitystä "rakenteiden statiikasta"...? Nitinän ja narinan voi melkein kuulla tätä kuvaa katsellessa. |
||||
|
26.02. 11:41 | Harri Pesonen | ||
| Noita oli outokumpu oy keretin kaivoksella Ara-Toro 500 kuormaajina. | ||||
|
|
26.02. 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin jostain lukeneeni, kuinka Ylämyllyn pitämistä junakohtauspaikkana arvosteltiin sangen kovin sanoin, 1970-luvulla siis. Eli niihin aikoihin, kun P 103/104 - junapari (Turun satama - Joensuu) Haapamäen kautta kulki. Lieneekö ollut kyse opastinturvalaitoksen puuttumisesta...? |
||||
|
26.02. 10:34 | Hannu Peltola | ||
| Voi vaan kuvitella, miten tuosta kuljettimesta kuuluu tasaisin väliajoin PLOP, PLOP, PLOP, kun rottapallero tömähtää vaunuun viljapedille... | ||||
|
|
26.02. 08:20 | Jarno Piltti | ||
| Esa: Juuri näin, pysäkinhoitajan virkanimikkeitä olivat siis kirjuri, sähköttäjä tai asemamestari. Kaikki päteviä järjestämään kohtauksen mutta jonkun pennin pienemmällä palkalla kuin asemapäällikkö. Petri: Jossain lehdessä oliko se nyt Veturimiehessä oli vakavasävyistä kirjoittelua siitä kuinka VR kitsastelee ja pitää en muista millä rataosalla liikennepaikkoja öisin vain asemamiehen miehittämänä, ja kuitenkin tällaisella liikennepaikalla on säännöllisesti kohtauksia. Asemamieshän ei itse järjestänyt omaa junakohtaustaan, vaan naapuriasemien junanlähettäjät sopivat kohtaamisen välissään olevalle asemamiehen hoitamalle liikennepaikalle. Mainitsemasi etukäteen tiedottaminen on varmasti kankeuttanut liikennettä mahdollisissa poikkeustilanteissa. |
||||
|
|
26.02. 03:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En itse ole farmari, mutta olen käsittänyt, että rotat ovat heille yleisesti ottaen todellinen haaste: https://www.farmit.net/blog/2014/10/29/mita-ainetta-rottasotaan-maatiloille . Asia, joka ei tällaisille kaltaisilleni paremminkin vähintään puoliurbaaneille eläteille tule ehkä ensimmäisenä mieleen, kun pohditaan viljankäsittelyä. | ||||
|
26.02. 00:31 | Hugo Leino | ||
| Kiitos. Kuvasinkin 73:n saapumisen. | ||||
|
25.02. 23:54 | Lenni Voutilainen | ||
| ja myöskin Sellun päivystäjässä. | ||||
|
Kuvasarja: Keravan yö |
25.02. 23:52 | Lenni Voutilainen | ||
| Nimi käy myös paremmin koska on pimeää. | ||||
|
|
25.02. 23:51 | Lenni Voutilainen | ||
| Kuopiossa on sellun päivystäjässä vielä Dv12. | ||||
|
25.02. 23:50 | Harri Pesonen | ||
| 2004 sitten asema purettiin ja siirrettiin... https://vaunut.org/kuva/7383?t=Yl%25C3%25A4mylly |
||||
|
|
25.02. 23:49 | Lenni Voutilainen | ||
| IC 73 pysähtyi myös Keravalla raiteella 5. Ja Hieno kuva Hugo! |
||||
|
|
25.02. 23:46 | Harri Pesonen | ||
| Haketin se oli ollutkin..... https://vaunut.org/kuva/142274?t=Yl%25C3%25A4mylly |
||||
|
|
25.02. 23:43 | Harri Pesonen | ||
| Viereisistä Onttolasta ja Liperistä poistettiin miehitys jo 1969, mutta täällä se säilyi vuoteen 1988, ja matkustajaliikenne vuoteen 1989 | ||||
|
25.02. 23:40 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva,suunnilleen tällä kohtaa näin aikoinaan ainoan kerran HV4 veturin Porvoon henkilöjunassa Helsingin suuntaan. | ||||
|
|
25.02. 23:38 | Harri Pesonen | ||
| Kimmo Juu siinä oli joku pöllinkuorinta juttu tekivätkö vähän raidepöllejä siinä mutta sitten se kone otti ja paloi eikä uutta siihen tullut romukone oli metsän reunassa monta vuotta. | ||||
|
|
25.02. 23:28 | Anja Hoffren | ||
| Tietääkö joku onko Onttolaan vielä liikennettä? Ainakin Fenniarail taitaa siellä käydä, mutta onko VR:n vaihtotyöt lopetettu? | ||||
|
|
25.02. 23:20 | Oula Vattulainen | ||
| Joensuussa on vielä Dv päivystäjän hommissa. | ||||
|
|
25.02. 23:14 | Lenni Voutilainen | ||
| Sr1 sarjan veturit tulevat nyt ainakin käyttöön... | ||||
|
|
25.02. 22:52 | Anja Hoffren | ||
| Helsingin seudulla on vielä Deeverit vielä vauhdissa vaihtotöiden suhteen; Pasilan autojuna-asemalla ja Vuosaaressa ainakin. Sköldvikissä tosin on Dr14. | ||||
|
25.02. 22:46 | Peter Verschelden | ||
| Näyttää siltä, että se on CAT 316D, rekisterinumero 704·XAU, mutta mikä on UIC-numero ja kuka omistaa tämän koneen? | ||||
|
|
25.02. 22:28 | Robert Sand | ||
| En tehnyt niin tarkat tarkastukset että voisin sanoa menikö rottia mukana vai ei. Onko yleinen ongelma tuollapäin? | ||||
|
25.02. 22:18 | Jukka Martio | ||
| Taas on painovirhepaholainen iskenyt, tuo punainen veturi on 2745. | ||||
|
25.02. 21:19 | Veikko Hattunen | ||
| No tähänkin se kyllä auttaa | ||||
|
25.02. 20:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Tännepäs on tullut Vertiltä taas makean näköinen kuvasarja. Pitääkin perehtyä koko sarjaan kunnolla, mutta mainittakoon heti tämän yhteydessä että kylläpä on kuvassa hieno asetelma, valaistus ja tunnelma! | ||||
|
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen |
25.02. 20:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Ottiko joku noita talteen jossain luettavassa muodossa? Olisin erittäin kiinnostunut vastaanottamaan kopiot, yksityisviestiä saa laittaa. Lupaan etteivät tule päätymään minkään epäystävällisen valtiotahon näppeihin :) | ||||
|
|
25.02. 20:30 | Lenni Voutilainen | ||
| Hieno kuva, tänä vuonna melkein jokaisella viikolla on hajonnut jokin juna.... | ||||
|
|
25.02. 20:29 | Lenni Voutilainen | ||
| Vähän kun jalka lipsahtaa niin ei käy hyvin.. Liukkaalla kelillä varmaan kivaa puuhaa.. |
||||
|
|
25.02. 20:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Pikkukuvassa näyttää jonkun kapearaiteisen teollisuusradan sähköpässiltä. | ||||
|
|
25.02. 20:16 | Toni Lassila | ||
| Riihimäelläkin näemmä nyt siirrytty käyttämään Dr19-veturia päivystäjän tehtävissä. Vähiin käy kohta paikat missä enää päivystetään Dv12:lla. | ||||
|
|
25.02. 20:13 | Petri Nummijoki | ||
| Junaliikenteen kannalta varmaankin olennaisin asia oli, että asemalla ja pysäkillä liikenteenhoidosta huolehti junanlähettäjä ja laiturilla/laiturivaihteella asemamies. Junanlähettäjän ja asemamiehen hoitamilla liikennepaikoilla oli junanlähetyksen kannalta erilaiset valtuudet. Esim. junakohtauksen siirtäminen asemamiehen hoitamalle liikennepaikalle oli hankalaa, koska kuljettajan täytyi saada tästä tieto etukäteen mutta junanlähetyspaikan tapauksessa riitti, että kuljettaja sai tiedon muutoksesta sillä liikennepaikalla, jossa kohtaus tapahtui. Kuvitellaan esim. tilanne, että Ylivieskan ja Iisalmen välillä vastakkaisiin suuntiin kulkevien junien piti aikataulun mukaan kohdata toisensa Haapajärvellä mutta Ylivieskasta lähtevän junan ennakoitaisiin jäävän myöhään ja kohtaus harkittaisiin siirrettäväksi Nivalaan. Jos Nivala toimisi junanlähetyspaikkana niin Ylivieskasta lähtevälle junalle voitaisiin Nivalassa ilmoittaa, että kohtaus onkin Haapajärven sijaan Nivalassa. Jos taas Nivalassa oli töissä asemamies eikä Ylivieskan ja Nivalan välillä ollut muuta miehitettyä liikennepaikkaa ko. vuorokauden aikaan niin silloin junalle piti kertoa jo ennen lähtöä Ylivieskasta, että kohtaus on Nivalassa. Höyryaikana tavarajuna käytti Ylivieskan ja Nivalan väliseen matkaan varmaan hyvinkin 40 min, joten onhan siinä liikenteenhoidon joustavuuden kannalta melkoinen ero, jos asemamiehen hoitaman liikennepaikan tapauksessa tilannetta joudutaan ennakoimaan 40 min pidemmälle tulevaisuuteen. Vuoden 1969 Junaturvallisuussäännössä olennainen muutos oli siinä, että puhuttiin vain junasuorituksesta ja kaikki suorituspaikat olivat tasa-arvoisia keskenään. Toki senkin jälkeen oli ammattiliittojen vaatimuksia, että risteysasemilla tai muuten vilkkailla liikennepaikoilla piti olla virkamiessuorittaja asemamiessuorittajan sijaan mutta Junaturvallisuussääntö ei ottanut asiaan enää kantaa. |
||||
|
|
25.02. 20:12 | Anja Hoffren | ||
| Hetki sitten tämä yksilö veteli vielä sellujunia Nurmeksen radalla. | ||||
|
25.02. 16:58 | Markku Naskali | ||
| Suomessa on tilaa kunnon kuljetuksille. | ||||
|
25.02. 15:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäen (muistomerkiksi ajautunut) Ankka "Oopossa" eikun Turuuss'. Mielenkiintoista! Mikä muuten 953:n tilanne nyt on? |
||||
|
|
25.02. 15:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, pysäkinhoitaja kuului alempaan (lue: pienempään) palkkaryhmään kuin asemapäällikkö... | ||||
|
|
25.02. 14:26 | Kimmo Huhta | ||
| Ylämyllyllä toimi jokin saha tuon kuormausraiteen läheisyydessä. Täällä on ainakin yksi kuva siitä. Varsin pastoraalinen tunnelma. | ||||
|
25.02. 14:06 | Jari Välimaa | ||
| Tampereen seudulle tarvittaisiin oma kalusto eikä valtion junia kuten pääkaupunkiseudulla | ||||
|
|
25.02. 13:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Tuoreen kypsän viljan tuoksu on yksi syksyn parhaista puolista. Huomasitkos Robert, menikö jyvien mukana rottia vaunun kyytiin? | ||||
|
|
25.02. 12:43 | Markku Naskali | ||
| Ehkä uusi flirttikin on ainakin joissain vuoroissa turhan tilava M-junaan, kun taas R-junaan aivan liian pieni. Nykyisetkin kahden "kanin" versiot ovat toisinaan ihan kammottavia sillipurkkeja ja paikkaluku lienee samaa luokkaa. | ||||
|
|
25.02. 12:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Roikkuuko työntekijällä mukanaan hihnakuljettimen kauko-ohjain, vai mikä tuo naru on? | ||||
|
|
25.02. 11:51 | Joonas Kauppinen | ||
| Ei edes kypärää. | ||||
|
|
25.02. 11:47 | Lenni Voutilainen | ||
| Deeverin olen nähnyt 6.2 junassa VET 11234. Dv12 2556 | ||||
|
25.02. 11:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Sylinterin paino yksinään oli siis 125 t, kuljetusalustoineen 138 t. Alusta painoi siis 13 tonnia. Ose-vaunun taara oli 82 tonnia ( https://vaunut.org/kuva/22978 ) joten koko helahoito painoi 138 t + 82 t = 220 tonnia. Ose-vaunussa oli 12 akselia, joten akselipainoksi muodostuu näin ollen 18,3 tonnia. | ||||
|
25.02. 10:57 | Markku Naskali | ||
| Juuri noin minäkin asian ajattelin olevan. Paljon on aikojen kuluessa tehty noihin laajennuksia, pienempiä ja kovinkin kookkaita. | ||||
|
25.02. 10:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Waltionrautatiet periaatteessa luopui W:n käytöstä wuonna yhdeksäntoistasataa ja kuusikymmentäwiisi (1965). Sitä oli jäljellä wielä joissakin lyhennyksissä, esim. Alavus = Alw, Viiala = Wa, Vilppula = Wp, muun muassa. Muutoksissa Alw -> Alv, Wa -> Via. Vilppula sai lyhenteekseen Vlp, koska Vp tarkoitti varastopiiriä. Morsen aakkosilla: (noihin aikoihin joillakin asemilla harrastettiin vielä sähkösanomanvaihtoa, eli juuri morsettamista). V = . . . _ W = . _ _ Viimeiset lennätinlaitteet poistettiin Vainikkalasta ja Haapamäeltä 1.5.1977. |
||||
|
|
25.02. 09:00 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoinen tuo W:n käyttö suomessa, vielä 1920 luvulla v oli yleisesti w esimerkiksi sanomalehdissä, mutta katosi 30-luvulle tultaessa. Mahtoiko kyseessä olla ihan päätöksellä tehty muutos, vai oliko kyseessä ihan vain kielen luontainen kehittyminen? | ||||
|
25.02. 08:36 | Veikko Hattunen | ||
| CEit se on h jäi hupsis | ||||