2987-175831 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 21.04. 15:28 Juhana Nordlund  
  Tässä kuva Jounin mainitsemasta päivitetystä Kabus TG-6L:stä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/JyLi/390-719/449_XKX-449_1.jpg Päivitetyissä lähiliikenne-Kabuseissa oli tosiaan automaatti, itse olin luullut automaatin olleen ZF:n valmistama. Toisaalta konsernissa oli kokemuksia myös Renkin automaateista, joita (jälki)asennettiin ainakin joihinkin Lahden Kabus 2C-kaupunkiautoihin. Noiden TG-6L:ien osalta minulla on matkustuskokemuksia vain keppivaihdeaikakaudelta. Erityisesti kuvan 449 tuli erittäin tutuksi yksilöksi 1988 - 90. Sillä meni aamuisin tekuun ja iltapäivisin kämpille hyvinkin säännöllisesti. Joskus lukujärjestykset ohjasivat minut muihinkin samanlaisiin, kuten 441, 447, 448, 450 ja myöhemmin listaan taisi päästä myös 452. Maaseutumaisilla linjoilla nuo olivat erittäin matkustajaystävällisiä suhteutettuna moniin muihin malleihin. Sisältä valoisia, väljiä, kertakaikkisen mainio jousitus, ei liian kuumia eikä kylmiä milloinkaan - mitä muuta enää voisi toivoa...

Voin kuvitella, että citylinjoilla tuo konsepti ei ollut optimi. Kuvassa auto on linjalla 25K. Nykyään suunnilleen vastaava linja on S5 eli SuperLinkki-konseptin mukainen ikäänkuin runkolinja. Sillä linjalla on osa kalustosta vielä pidempiä teli-Yutongeja, osa taas kaksiakselisia uuden sukupolven sähkö-VDL:iä. Yutongeissa on kunnolla ovia (2+2+1), VDL:t taas ovat lyhyinä busseina ketteriä.
kuva 21.04. 14:26 Jukka Voudinmäki  
  Sanoisin, että Hätälän raide on ollut tuo maantien suuntainen pistoraide, joka erkanee Imatran Voiman muuntoasemalle johtaneesta raiteesta. Näkyy esim. kartalla https://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2234/223408/223408_1963_ei_rajoja.jpg

Raiteen käyttäjä on ollut ainakin paikalla toiminut kyllästämö https://www.finna.fi/Record/tm_ah.tm-1010147?imgid=1

Saamani tiedon mukaan kartalla näkyvää Alanko-sanan suuntaan erkaantunutta pistoraidetta ei luettu Hätälän raiteisiin, vaan oli raakapuun lastausta varten.
kuva 21.04. 13:19 Kimmo Huhta  
  Mikä tämä Hätälän raide oli? Mikä tehdas, liike tai vastaava?
kuva 21.04. 12:37 Hannu Peltola  
  Yksi osa valokuvausta on koko valokuvauksen historian ajan ollut erilaisten illuusioiden luominen. Minua on kiinnostanut osana pienoisrautatieharrastusta mallikuvaus niin, että lopputulos on hyvin uskottava vedos reaalimaailmasta. Tämä kuva on ChatGPT:n vanhentama ja savupilvi on lisätty tekoälyn toimesta. Kuvaa on siis muokattu vahvasti, mutta lopputulos alkaa olla jo sellainen, ettei lähtökohtaa pienoismallikuvana heti erota! Tämä kuva toimi lähtökohtana: https://vaunut.org/kuva/178456?s=1
kuva 21.04. 11:33 Jouni Hytönen  
  Jyväskylässä oli 12 kpl vuosimallin 1987-88 Kabusin lähiliikenneautoja, joilla ajettiin tyypillisesti mm. Tikkakoskelle, Muurameen, Säynätsaloon ja pikalinjoja Kaunisharjuun ja Haapaniemeen (5M/2M ja 6M/1M). Näissä oli alun perin keppivaihteisto, varmaankin juuri tuo pitkäkeppinen ZF. Kymmenen vuoden käytön jälkeen tuo autosarja muuntautui kaupunkiautoiksi ja ainakin osaan ellei kaikkiin asennettiin ainakin itselleni tuntematon Renk-automaattivaihteisto. 1-1-0-ovituksella nuo autot eivät nyt kyllä erityisen käteviä kaupunkiautoja olleet.
kuva 21.04. 10:54 Ilkka Hovi  
  Arkipäivaa tuoho aikaan. (olen tainnut kertoa aikaisemmin) kun Joensuussa katsoin asemalle tulevaa pienta öljyjunaa 6 säiliövaunua + hakaset. Kun juna pysähtyi asemalle laskin seitsemän sinertävää savua nousevan vaunujen viereltä. Ilmeisesti kävivät laakerit kuumina.
kuva 21.04. 08:42 Leevi Halonen  
  Hyvät kahvit täällä ainakin on. :) Istun juuri samassa paikassa.
kuva 21.04. 05:08 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mikko, muistelisin että tuon Ylämyllyn valitseminen kohtauspaikaksi sai aikaan melkoisen kovaäänistä arvostelua. Muun muassa siellä olleen turvalaitoksen (puuttumisen?) takia.

Haapamäellä junat P 103 ja P 104: veturi vaihtoi päätä. Kummallakin junalla seisahtumisaika 20 minsaa silloin.
kuva 20.04. 23:10 Petri Nummijoki  
  Pieksämäki-Joensuu on sitten vielä oma lukunsa, koska junien vaunustokin muuttui yleensä Pieksämäellä. Toki Tampere-Joensuu on toisinaan ajettu samallakin veturilla mutta aika usein on ollut niinkin, että Pieksämäellä vaihdettiin veturia.
kuva 20.04. 22:35 Mikko Ketolainen  
  Tulikin tuossa mieleen, Liperin Ylämyllyllä tapahtui 15.2.1980 junaonnettomuus, jossa osapuolina olivat Turusta Joensuuhun matkalla ollut laivapikajuna ja 50 vaunuinen hiililastista ollut tavarajuna, joka oli matkalla Joensuusta Iisalmeen. Tavarajuna oli siirtymässä hiljaisella vauhdilla sivuraiteelle, kun pikajuna törmäsi keskelle 50 vaunun junaa. Pikajunassa oli veturina Dv12. Helsingin Sanomissa olleessa uutisessa on kuva tästä veturista, joka on vetänyt junaa lyhyt pää edellä, numeroista ei saa vaurioiden takia selvää. Eli, Dv12 on ollut ainakin tuolloin 15.2.1980 laivapikajunan veturina. Mainittakoon, että onnettomuuden syynä oli pikajunan ylinopeus, juna saapui Ylämyllyn asemalle 90 kilometrin tuntivauhdilla, vaikka suurin sallittu nopeus olisi ollut 35 kilometriä tunnissa. Jarrutuksen jälkeen junan nopeus oli törmäyshetkellä noin 60 kilometriä tunnissa. Kuljettaja sai myöhemmin oikeudessa 2450 markan sakot ja korvauksia kuljettaja tuomittiin maksamaan rautatiehallitukselle 40000 markkaa.
kuva 20.04. 21:41 Esa J. Rintamäki  
  Syksyllä 1975 viikonloppuisin P 103 oli Hr12:lla. Havaintopaikkana Vilppula, lähtöajaksi merkitty klo 13.10.

Sv/Sr12:aa enempi arkipäivisin, tosin viikonloppuisin junissa oli hiukan enemmän vaunuja.

Näin siis Jäs oikoradan avaamiseen asti 28.5.1978.
kuva 20.04. 21:26 Antti Tapani Häkkinen  
  Näkee Joensuussa sentään Dv12, Dr18, Dr19, Sr1 ja Sr3 -sarjalaisia tavaraliikenteessä, Syväsatama ja Pilkko/Raatekangas on molemmat kohtalaisen erikoisia puunkuormausalueita ja läpikulkeva liikenne sisältää raakapuun lisäksi ainakin sahatavaraa, sellua ja kyllästettyä puuta, eli ainakin on monipuolisempaa kuin monessa muussa paikassa. Toki Ukrainan sota on vienyt paljon kiinnostavuutta, Saimaan kanavan läpi ei kulje nyt mitään on tarkoittanut, että Syväsataman liikenne on muun kuin puun osalta kohtalaisen kuollutta, Teboil-tilanne taas katkaisi Onttolan liikenteen, Pilkon sementtijunaliikenne on poikki, samoin kuin kaikki läpikulkeva venäläinen liikenne, joka oli kohtuullisen monipuolista. Ja toki jos pidemmälle miettii, niin vaneritehtaan liikenteen ja romumetallikuljetusten loppuminen tietenkin osaltaan tylsistyttivät Joensuun liikennettä, samoin kuin yleinen vaunukuormaliikenteen alennustila.
kuva 20.04. 20:08 Antti Laajalahti  
  Uskon että ratapölkkysaunassa tunnelma on vahvasti aistittavissa rautatien läheiseksi. Betonipölkkysaunassa sitä aistimusta tuskin saavuttaa.
kuva 20.04. 19:47 Rasmus Viirre  
  Kyllä on saatu yhdistettyä saman värinen maisema ja taivas junan kanssa samaan kuvaan! Hienoa!
kuva 20.04. 19:37 Esko Peranto  
  Suomen Käyttökone, traktori- ja leikkuupuimuri purkaamo. Tekee paljon rengaskauppaa. Monesti on tuolta apu löytynyt.
kuva 20.04. 19:23 Teemu Saukkonen  
  Enpä sanoisi monipuoliseksi, kun muistaa mitä ennen oli, ainakin 70% ns. kiinnostavasta liikenteestä on poissa. Tosin Fenniarail on nyt piristämässä.
kuva 20.04. 18:38 Petri Nummijoki  
  Olisiko Dr12 ollut pääasiallinen veturi vielä tuolloin? Dv12 taisi olla Turku-Tampere-Pieksämäki-junissa hallitseva vetovoima melko lyhyen jakson eli tuossa 1984-1986, kun Dr12-vetureiden säännöllinen pikajunakäyttö oli lopetettu mutta Dr13 ei ollut vielä vallannut laajasti Tampereen seudulla liikennettä. Tietysti sitten jos mennään 60-luvun lopulle tai 70-luvun alkupuolelle asti eli aikaan ennen Jämsänkoski-Jyväskylä-rataa tai Helsinki-Seinäjoki-radan sähköistystä, on Sr12/Dv12 voinut olla Turku-Pieksämäki-junissa yleisempi kuin Hr12/Dr12.
kuva 20.04. 18:30 Jimi Lappalainen  
  Ei kun jaa, niinpäs olikin.
kuva 20.04. 17:38 Markku Naskali  
  Ehkä parempi kuin vanhat ratapölkyt. Niitä nimittäin käytettiin joissain paikoin paljonkin mm. piharakenteissa.
Lapsuuteni kodin naapurissa asui useampiakin rautateihin liittyvissä töissä käyviä ja he kaiketi pääsivät niihin edullisesti käsiksi.
Jossain kerroinkin että naapuri rakensi pölleistä "hirsisaunan".
kuva 20.04. 17:02 Esa J. Rintamäki  
  Oman hataroituvan muistikuvani mukaan, siis aivan 1980-luvun alussa, joko Dr12 tai Dv12-pariveto.
kuva 20.04. 16:15 Mikko Ketolainen  
  Mikäs veturi jatkoi Tampereelta määränpäähänsä?
kuva 20.04. 15:38 Antti Laajalahti  
  Kukkapenkit kannattaa reunustaa kiskolla.
kuva 20.04. 15:14 Robert Sand  
  Kiitos muistutuksesta! Äkkiä tämä aika on mennyt. Nyt on kuusi veturia, josta viisi ajokunnossa. Vaunujakin on tullut lisää, niitä on yli 40kpl. Rata joka on siirretty Alaveteliin on noin 1,4km pitkä kun laskee kaikki raiteet.
kuva 20.04. 14:43 Juha Kutvonen  
  Jimin linkkaama kuva on itse asiassa toiselta, linnan pohjoispuolelta suoraan Siljan terminaaliin johtaneelta linjalta. Siellä oli erillset laiturit molemmille raiteille, kun tällä nykyisellä asemalla on keskilaituri.

Aseman paikka lienee vaihtunut joskus 1982-83 välillä. Tässä loppuvuodesta -83 otetussa kuvassa ajetaan jo uutta linjaa satamaan: https://vaunut.org/kuva/47531
kuva 20.04. 14:35 Simo Virtanen  
  Kovin montaa vuotta ei tälläkään rautatiemaisemalla ole enää elinaikaa. Mikäs uuden rakenteilla olevan terminaalin ja uuden rautatieyhteyden aikataulu on?
kuva 20.04. 09:02 Jimi Lappalainen  
  20 vuotta sitten meininki oli tämännäköistä, nykyään vähän laajempi :)
kuva 20.04. 08:34 Linus Mansner  
  Pohjankurun silta olisi myös komea kuvauskohde.
kuva 20.04. 06:53 Jari Välimaa  
  JKV eli Ebicab900 järjestelmä on valmistajansa Alstomin mukaan loppumassa 2030 joten Suomi joutui valitsemaan uuden kulunvalvonnan ja kas kummaa vain yksi oli jäljellä eli etcs.

Suomen nykyinen rataverkko eli olla osana Venäjän rataverkoa ei ole tällä oikea valinta.
kuva 19.04. 23:13 Mitro Huurinainen  
  Totta, tykkäsin myös enemmän vanhemmasta sisustuksesta.
Toki se baarin puoli oli ankeampi, oudoilla penkeillään.
Harmillisesti myös agrekaatin mukava jyrinä on poissa, sitä kaipaan.
kuva 19.04. 23:09 Mitro Huurinainen  
  Harvinaista on että rx kulkee karjalan radalla, ja nytkin poikkeuksellisesti.
kuva 19.04. 23:07 Mitro Huurinainen  
  Tämä junarunko seisoi 1h, 10min Joensuun asemalla, joten silloin kerkesi kuvata tyhjänä.
kuva 19.04. 22:54 Mitro Huurinainen  
  Helsinki-Rovaniemi väliä ma-ke kulkee päivällä ehkä sama runko jopa, ainakin samalla kokoonpanolla kuin tässä. Muuten poikkeuksellisesti Helsinki-Joensuu-Helsinki torstaina, perjantaina Helsinki-Joensuu ja lauantaina Joensuu-Helsinki.
kuva 19.04. 22:36 Jimi Lappalainen  
  2009: https://vaunut.org/kuva/57178
kuva 19.04. 22:34 Jimi Lappalainen  
  Vuoden 1965 ilmakuvassa näkyy kääntölava.
kuva 19.04. 22:28 Jimi Lappalainen  
  Lähemmäksi terminaalia, lähes ovelle saakka. Näkymä toiseen suuntaan: https://vaunut.org/kuva/176882
kuva 19.04. 22:27 Jimi Lappalainen  
  Tällekin junalle olisi vaikka mitä upeita kuvauspaikkoja rantaradan varrella jos joku vain vaivautuisi. https://vaunut.org/kuva/7590 + https://vaunut.org/kuva/7670 + https://vaunut.org/kuva/9496 + https://vaunut.org/kuva/9497 + https://vaunut.org/kuva/14210 ym. ym.
kuva 19.04. 22:14 Veikko Hattunen  
  Minne rata nykyisen jälkeen jatkui?
kuva 19.04. 21:37 Simo Virtanen  
  Mukavan monipuolista Joensuun liikenne nykyään.
kuva 19.04. 20:15 John Lindroth  
  Komea otos!
kuva 19.04. 20:13 Teemu Saukkonen  
  Jesper: Siksi että rahaa palaa turhuuteen, ettei tarvitse haaskata järkevään... No ehkä nykyinen JKV vaatii ainakin osittain jo uusimista. Ellei saa osia niin pakko ostaa uutta.
kuva 19.04. 20:07 Jimi Lappalainen  
  Kuva on voitu vaihtaa jälkikäteen.
kuva 19.04. 20:01 Jesper Vendelin  
  Mitähän tämän kuvan tiedoissa on tapahtunut kun kuvauspäivä on 3 kuukautta lisäyspäivää myöhemmin?
kuva 19.04. 19:57 Jesper Vendelin  
  Tunnin junakin on vissiin vain vartin nopeempi kuin nykyinen
kuva 19.04. 19:56 Jesper Vendelin  
  En tajua että miksi näitä kalliita ETCS, EU-raideleveys, ja tunnin juna juttuja pitää edes tehä kun nykyisetkin toimii ihan hyvin
kuva 19.04. 18:44 Mitro Huurinainen  
  Kyllä vain.
kuva 19.04. 17:57 Visa Lehtimäki  
  Kiitos Matias!
Kuvasarja:
Nopon tiilitehdas 17.4.2026
 
 19.04. 17:25 Eljas Pölhö  
  Tällä tiilitehtaalla on ollut vain yksi nimi koko toimintansa ajan: Salpausselän Tiilitehdas Oy, Nopon tehdas. (Yhtiön toinen tehdas sijaitsi Oitissa)

Tiilitehtaalla on ollut kolme saviradan reittiä, joista viimeisin oli lyhyt vain 100-200 m. Kahdella pidemmällä reitilla vaunujen vetovoimana oli ensin "Jalo" (hevonen), sitten avuksi tuli "Jali" (hevonen) ja vuodesta 1962 Move 4 (N:o 7, laatassa päiväys 9.6.1950), joka ostettiin Renlundin Tiili Oy:ltä (tehtaat Vehmainen ja Oitti).

Savikentän ratapihalta tehtaan koneistojen yläpuolelle johti pitkä kaksiraiteinen silta, jolla vaunut liikutettiin Svedalan jatkuvan vaijerin järjestelmällä.

Savikentällä oli kiskoilla kulkeva ketjukaivuri (silloinen nimi), jossa savi kaavittiin pitkässä ketjussa olevilla kauhoilla. Tämä oli tiilitehtaille tyypillinen ratkaisu, koska kauhat kaappasivat savea kaikista kerroksista ja tehtaalle siirtynyt savi säilyi tasalaatuisena. Konehuoneessa saven sekaan liitettiin kullekin tiililaadulle sopiva määrä lisäaineita (kuten hiekkaa, purua ja liitua).
kuva 19.04. 17:12 Eljas Pölhö  
  Puiset rakennukset kätkivät tiilitehtaan aikana sen regasuunin. Siinä tuli kiersi kulmistaan pyöristettyä reittiä tiilien pysyessä paikoillaan. Tulirintaman eteen lasottiin kuivaamosta saapuneet tiilet ja tulirintaman takaa purettiin poltetut tiilet (oliva vielä kuumia purettaessa).

Kuvassa vasemmalla oli halkoplaani, jossa olivat esilämmityshalot, kapearaiteinen rullavaunurata ja yksi vaunu. Kenttä ja rata jäivät pois käytöstä kun tiilenpoltossa siirryttiin öljypolttoon n. 1960. Kentältä rakennuksin siihen kohtaan, jossa lukee "koneita" oli hihnakuljetin, jolla halot ja hiilet saatiin uunin päälle. Rengasuunit lämmitettiin pudottamalla polttoaine alas tiilien joukkoon, myös öljypolton aikaan.

Vasemmalla oli Nopon pysäkiltä (sittemin vaihde) lähteen sivuraiteen puskuriin päättynyt ratapiha. Pääraiteen lisäksi oikealla oli ohitusraide (n. 1965 lähtien kaksi laajennettuun kuormauslaituriin päättynyttä pistoraidetta). Kivihiilivaraston paikka oli etuoikealla. Kivihiilet tuotiin pääasiassa junalla niin kauan kuin kivihiilen poltto jatkui. Vientipuolella tiilet vietiin yleensä kuorma-autoilla ja rautatietä käyttävinä asiakkaina olivat lähinna Osuusliikkeet, joilla oli varastoja eri asemilla. Tällä syrjäraiteella minulla on henkilökohtaisia havaintoja ainakin veturisarjoista Vr1, Vv15, Trr-Lko (Rajamäen Kisko-Kalle) ja Tka-Lko (Tka3; sekin Rajamäen päivystäjä).

Nopeasti vaihtuva tiilivarasto oli kuvan päärakennuksen oikealla puolella. Taustalla näkyvässä matalammassa rakennuksessa oli hitaammin liikkuvien tiilierien varasto ja satunnaisesti työkoneiden välivarasto. Sinne johti 900 mm:n sähköradalta sähköistämätön pistoraide, jota liikennöitiin sähköjunien liitevaunuilla miesvoimin.
kuva 19.04. 16:15 Jimi Lappalainen  
  Tuli mieleen tämä: https://vaunut.org/kuva/118430
kuva 19.04. 14:13 Jussi Mäkinen  
  Jylhänkomea kuva!
kuva 19.04. 14:03 Matias Mujunen  
  Hieno kuva Visa.
   >>