Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.04. 20:15 | John Lindroth | ||
| Komea otos! | ||||
|
19.04. 20:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Jesper: Siksi että rahaa palaa turhuuteen, ettei tarvitse haaskata järkevään... No ehkä nykyinen JKV vaatii ainakin osittain jo uusimista. Ellei saa osia niin pakko ostaa uutta. | ||||
|
19.04. 20:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva on voitu vaihtaa jälkikäteen. | ||||
|
|
19.04. 20:01 | Jesper Vendelin | ||
| Mitähän tämän kuvan tiedoissa on tapahtunut kun kuvauspäivä on 3 kuukautta lisäyspäivää myöhemmin? | ||||
|
|
19.04. 19:57 | Jesper Vendelin | ||
| Tunnin junakin on vissiin vain vartin nopeempi kuin nykyinen | ||||
|
|
19.04. 19:56 | Jesper Vendelin | ||
| En tajua että miksi näitä kalliita ETCS, EU-raideleveys, ja tunnin juna juttuja pitää edes tehä kun nykyisetkin toimii ihan hyvin | ||||
|
19.04. 18:44 | Mitro Huurinainen | ||
| Kyllä vain. | ||||
|
19.04. 17:57 | Visa Lehtimäki | ||
| Kiitos Matias! | ||||
|
Kuvasarja: Nopon tiilitehdas 17.4.2026 |
19.04. 17:25 | Eljas Pölhö | ||
| Tällä tiilitehtaalla on ollut vain yksi nimi koko toimintansa ajan: Salpausselän Tiilitehdas Oy, Nopon tehdas. (Yhtiön toinen tehdas sijaitsi Oitissa) Tiilitehtaalla on ollut kolme saviradan reittiä, joista viimeisin oli lyhyt vain 100-200 m. Kahdella pidemmällä reitilla vaunujen vetovoimana oli ensin "Jalo" (hevonen), sitten avuksi tuli "Jali" (hevonen) ja vuodesta 1962 Move 4 (N:o 7, laatassa päiväys 9.6.1950), joka ostettiin Renlundin Tiili Oy:ltä (tehtaat Vehmainen ja Oitti). Savikentän ratapihalta tehtaan koneistojen yläpuolelle johti pitkä kaksiraiteinen silta, jolla vaunut liikutettiin Svedalan jatkuvan vaijerin järjestelmällä. Savikentällä oli kiskoilla kulkeva ketjukaivuri (silloinen nimi), jossa savi kaavittiin pitkässä ketjussa olevilla kauhoilla. Tämä oli tiilitehtaille tyypillinen ratkaisu, koska kauhat kaappasivat savea kaikista kerroksista ja tehtaalle siirtynyt savi säilyi tasalaatuisena. Konehuoneessa saven sekaan liitettiin kullekin tiililaadulle sopiva määrä lisäaineita (kuten hiekkaa, purua ja liitua). |
||||
|
19.04. 17:12 | Eljas Pölhö | ||
| Puiset rakennukset kätkivät tiilitehtaan aikana sen regasuunin. Siinä tuli kiersi kulmistaan pyöristettyä reittiä tiilien pysyessä paikoillaan. Tulirintaman eteen lasottiin kuivaamosta saapuneet tiilet ja tulirintaman takaa purettiin poltetut tiilet (oliva vielä kuumia purettaessa). Kuvassa vasemmalla oli halkoplaani, jossa olivat esilämmityshalot, kapearaiteinen rullavaunurata ja yksi vaunu. Kenttä ja rata jäivät pois käytöstä kun tiilenpoltossa siirryttiin öljypolttoon n. 1960. Kentältä rakennuksin siihen kohtaan, jossa lukee "koneita" oli hihnakuljetin, jolla halot ja hiilet saatiin uunin päälle. Rengasuunit lämmitettiin pudottamalla polttoaine alas tiilien joukkoon, myös öljypolton aikaan. Vasemmalla oli Nopon pysäkiltä (sittemin vaihde) lähteen sivuraiteen puskuriin päättynyt ratapiha. Pääraiteen lisäksi oikealla oli ohitusraide (n. 1965 lähtien kaksi laajennettuun kuormauslaituriin päättynyttä pistoraidetta). Kivihiilivaraston paikka oli etuoikealla. Kivihiilet tuotiin pääasiassa junalla niin kauan kuin kivihiilen poltto jatkui. Vientipuolella tiilet vietiin yleensä kuorma-autoilla ja rautatietä käyttävinä asiakkaina olivat lähinna Osuusliikkeet, joilla oli varastoja eri asemilla. Tällä syrjäraiteella minulla on henkilökohtaisia havaintoja ainakin veturisarjoista Vr1, Vv15, Trr-Lko (Rajamäen Kisko-Kalle) ja Tka-Lko (Tka3; sekin Rajamäen päivystäjä). Nopeasti vaihtuva tiilivarasto oli kuvan päärakennuksen oikealla puolella. Taustalla näkyvässä matalammassa rakennuksessa oli hitaammin liikkuvien tiilierien varasto ja satunnaisesti työkoneiden välivarasto. Sinne johti 900 mm:n sähköradalta sähköistämätön pistoraide, jota liikennöitiin sähköjunien liitevaunuilla miesvoimin. |
||||
|
19.04. 16:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuli mieleen tämä: https://vaunut.org/kuva/118430 | ||||
|
|
19.04. 14:13 | Jussi Mäkinen | ||
| Jylhänkomea kuva! | ||||
|
|
19.04. 14:03 | Matias Mujunen | ||
| Hieno kuva Visa. | ||||
|
|
19.04. 13:47 | Jari Välimaa | ||
| itse asiassa nykyinen leima on "Euroopan Unionin rahoittama: NextGenerationEU" https://vayla.fi/digirata | ||||
|
19.04. 13:23 | Markku Naskali | ||
| Tuollakin oli asemaravintola tai kahvila ainakin. Junaa vaihdettiin Raumalle mennessä tai jatkettiin samassa lätän vaunussa jos oli oikein valittu. Paluumatkalla eno toi joskus kotiinpäin mennessä autolla tänne pikajunalle ja tarjosi jäätelöt tms. | ||||
|
19.04. 11:47 | Petri Nummijoki | ||
| Dv12+ 8 teräsvaunua on tietysti vähän kärjistetty esimerkki. Itse hyväksyisin yhden Dv12-veturin 1980-luvun alkupuolen Rantaradalla yleiseksi 7-vaunuiseen junaan laivapikajunasta puhuttaessa ja 6-vaunun junaan muuten. Mutta kommentin pääpaino liittyy siihen, että Porkkana oli oikeasti 1960-luvun suomalaiseksi junaksi nopea ja hyvä kiihtymään, vaikka jostain syystä "huono kiihtyvyys" tuntuu nousevan lähes aina Porkkanasta puhuttaessa esiin. Mahdollisesti syy on siinä, että paikallisliikennekäytössä Porkkana ei ollut erityisen nopea joka seisakkeelle pysähtyvissä junissa, joka selittynee mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/90607 keskusteluissa kuvatuilla syillä. Tämä sitten yleistetään tarkoittavan, että Porkkana kiihtyi heikosti aina, vaikka todellisuudessa se oli vähänkin suuremmalla nopeudella ylivoimainen esim. Lättähattu + liitevaunu-yhdistelmään verrattuna. | ||||
|
|
19.04. 11:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Kutvoselta mainio idea 21 vuotta sitten :) | ||||
|
|
19.04. 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Porkkanoilla ei ollut normaalioloissa, jos kaikki toimi, vaikeuksia ajaa nopeitakin junia. Yhden lisävaunun lisääminenkin olisi mahdollisesti onnistunut jos ei ole pitkiä mäkiä joita pitää nousta. Sähkövetoisille erikoispikajunille ne ehkä eivät sitten olisi pärjänneet. Kun ne 1980-luvun lopussa siirrettiin ajamaan paikallisjunia Turun seudulle oli ihan luontevaa että välivaunu jossa oli ykkösluokka ja keittiö, otettiin pois. Porkkanoita ei enää tarvittu kaukojunaliikenteeseen koska ne ajettiin Sr1 tai Dr13 veturien vetäminä. Ei se kolmen tunniin junamatka Helsingin ja Turun välillä houkutellut juuri muita kuin niitä jotka jäivät junasta pois tai nousivat kyytiin Karjaalla tai Kirkkonummella, tai junaharrastajia tai ulkomaisia turisteja. Bussi kulki 2 tunnissa 20 minuutissa. |
||||
|
Kuvasarja: Routa runtelee ratoja |
19.04. 10:58 | Seppo Rahja | ||
| No niinpä on, Hyrkkään liikennepaikan itäpuolelle on 4.4 ilmestynyt SN30 peräti 3km:n matkalle ja se kyllä myöhästyttää Ouluun tulevat IC:t, etelään mennessä on mahdollista kiriä aikataulu kiinni. Tämän rajoituksen arvioitu kesto on 31.7 saakka. | ||||
|
19.04. 10:37 | Linus Mansner | ||
| Oikeestaan ne kaikki vaihtotyöt tehdään dieselillä. Aina kun se päivät seisoo ni virroitin sillon on ylhäällä. | ||||
|
19.04. 09:38 | Mikko Mäntymäki | ||
| Lämpökäyrä, tuohon kun ajaisi 160km/h matkustajat lentäisi penkeiltä. | ||||
|
19.04. 09:36 | Aatos Heinämäki | ||
| Joo uppista keikkaa. Kiitti kun huomasit ;) | ||||
|
|
19.04. 03:00 | Juhana Nordlund | ||
| Dv12 + 8 teräsvaunua päiväpikajunassa ei missään tapauksessa ollut tavanomainen kokoonpano 1980-luvulla. Oli tiettyjä junia, joissa sellaisenkin kokoonpanon saattoi nähdä silloin tällöin. Rantaradalla Helsingistä klo 16:02 Turkuun lähtenyt P 127 (myöhemmin P 129) oli sellainen. Aikataulukirjan sivulle olikin merkitty Dv12, 400 tn. Ajoaika Helsingistä Turun satamaan olikin jotakuinkin 3 tuntia. Deeverijunissa yhdellä koneella ajettaessa matkustajavaunujen maksimimäärä oli usein kuuden vaunun luokkaa. Aikataulukirjaan oli merkitty sangen yleisesti Dv12, 280 tn. Tuokin aikataulu oli kovin löysä tämän päivän näkökulmasta katsottuna. Viikonloppuisin juniin laitettiin tuplaveto lisävaunujen takia. Porkkanoiden aikataulut eivät kireydeltään poikenneet juuri yhtään Dv12-junien aikatauluista. Yhtäkkiset kalustomuutokset eivät ainakaan aiheuttaneet aikatauluongelmia tältä osin. Ennen vanhaan riitti, että Turkuun pääsi vajaassa kolmessa tunnissa, nyt jotkut haluavat sinne (tai sieltä pois) noin tunnissa... |
||||
|
|
19.04. 02:39 | John Lindroth | ||
| Eli 3 Porkkanarunkoa yhteensä yli 3000Hv vastaan 8 teräsvaunua ja Dv12 /1360 hv ei ole kilpailukykyinen! | ||||
|
19.04. 00:52 | Mikko Ketolainen | ||
| "Aino" toi eilen tavarajunan T7281 Toijalasta Äänekoskelle. | ||||
|
|
18.04. 23:39 | Petri Nummijoki | ||
| Vielä Porkkanajunien pikajunakäytön loppuaikoinakin saattoi esim. Helsingin ja Turun välinen pikajuna näyttää tältä https://vaunut.org/kuva/106380. Dv12 + 8 teräsvaunua painaa osapuilleen saman kuin 9-vaunuinen Porkkanajuna ja tehoa on 1360 hv. Tähän verrattuna Porkkanajunan teho riitti teoriassa ja käytännössä erinomaisesti 3-vaunuiseen runkoon ja melko varmasti 4-vaunuisenakin olisi pärjännyt esimerkin Dv12-vetoista junaa vastaan. | ||||
|
|
18.04. 23:23 | Visa Lehtimäki | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
18.04. 23:19 | Lenni Voutilainen | ||
| Hieno kuva Visa!! | ||||
|
|
18.04. 22:55 | Rasmus Viirre | ||
| Joukahainen* :) | ||||
|
|
18.04. 19:52 | Tuukka Varjoranta | ||
| Digirata on EU:n osarahoittama. | ||||
|
18.04. 19:39 | Tuukka Varjoranta | ||
| Onko tälle rataosalle tulossa ETCS-varustelu, kun radalla näyttää olevan eurobaliiseja? | ||||
|
|
18.04. 19:28 | Tuukka Varjoranta | ||
| Radan heitto sillan kohdalla on aikamoinen! | ||||
|
|
18.04. 19:11 | Jesper Vendelin | ||
| Raide 1 on maadoitettu ja yö-/autovaunujen säilytyspaikalta pääsee vain siihen ykkösraiteelle, joten siinä on syy. | ||||
|
18.04. 18:55 | Antti Laajalahti | ||
| Tuon sillan kun näkee niin mieleen tulee aina giljotiini joka voi napata junan poikki. | ||||
|
18.04. 18:49 | Joonas Kuittinen | ||
| V kulkee tunnuksella hv. Vain hl poistuu. | ||||
|
|
18.04. 18:42 | Miitre Timonen | ||
| Turussahan tehdään muuten tällä hetkellä 933:n vaihtotöitä osittain Sr3:n dieselillä, syynä lienee Logohubin työmaahan liittyvä työmaadoitus. | ||||
|
|
18.04. 18:31 | Jesper Vendelin | ||
| Kiitokset tervetulotoivotuksesta Lenni! | ||||
|
|
18.04. 18:00 | Lenni Voutilainen | ||
| Tervetuloa vaunut.orgiin Jesper! Katsoin ensin että tämä on Pasilasta (tarkemmin sanottuna eteläpuolelta) kuvattu, mutta pian tajusin että kyseessä on Turku. | ||||
|
18.04. 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan kolmospilttuu ollut jonkinlaisena verstaana? Pikakorjauksia varten ainakin. Raumalta on sitä matkaa Hyvinkäälle, Kuopioon tai Vaasaan. Lähde siinä sitten ähistelemään muun liikenteen seassa, (omin konein tai hinauksessa). Korjattavan höyryveturin lisäksi sinne olisi vissiinkin mahtunut työpöytä, kärkisorvi ja porakonekin. Sekä tarpeelliset vermeet liukulaakerien valamiseksi ja skaavaamiseksi? Tarveaineet jossain ulkovarastossa. Jos näin on, niin vetokaluston vaihtuminen höyryistä dieseleihin merkitsi samalla mittaus- ja valmistustarkkuuksien huomattavaa tiukentumista: - kymmenesosamillimetrien vaihtuminen sadasosamillimetreihin ja tarvittaessa siitäkin tarkemmiksi (dieselien ruiskutuspumppujen ja - suuttimien toiminta vaati millin tuhannesosia, vähän joka kohdassa). Viimemainitut vaativat tosin täydellisiä dieselkorjaamon vehkeitä tarkastuspenkkeineen. Ei kannattanut alavarikkotöinä ährätä moisia... Niin, Tampereellahan oli se Tammer-Dieselin pääpaikka...? |
||||
|
18.04. 16:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
18.04. 15:31 | Noah Nieminen | ||
| Totta. Mielenkiintoistahan on se, että V-junat eivät häviä koskaan kulkuhistoriasta vaikka ne lähijunatunnuksin kulkevatkin. https://juliadata.fi/timetables?s=10144&d=5.9.2022 | ||||
|
|
18.04. 14:47 | John Lindroth | ||
| ALn 442/448 valm. 1957-1958 valmistaja Breda. Hylätty vv 1983-1999.Ehkä tunnetuin HO malli on tästä junasta "Rivarossi"valmistetta. | ||||
|
|
18.04. 12:42 | Tuomas Pätäri | ||
| No on se outoutta jos vertailukohdaksi ottaa tilanteen joskus ennen, kun tuollaista 2 viikon aikarajaa ei ollut :) Mutta kiitos tiedosta, tämä selittikin havaitsemani merkillisyydet. | ||||
|
18.04. 12:25 | Ilkka Hovi | ||
| Hänen sairasjunat olivat 15 vaunusia ja halusi veturien vetävän tasaisesti. Hv lähtö öli aika toivotonta haloilla | ||||
|
|
18.04. 11:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! :) | ||||
|
|
18.04. 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitat italialaisella junalla varmaan tyyppiä ALn 442/448 joka oli TEE-liikenteeseen tarkoitettu dieselmoottorikiitojuna. Se oli hieman vanhempi konstruktio kuin Dm8/9 ja sille oli kovat vaatimukset että pystyy ajamaan 140 km/h useimmissa olosuhteissa, ottaen huomioon että matka kulki Alppien läpi. Siksi välivaunu oli jätetty pois. Muttta taitaa olla niin että vaikka porkkanoiden Breda-moottoreissa oli junarunkoa kohden 1010 hv teho niin se saavutettiin vain jollain tietyllä kierroslukualueella. Monessa pikkuautossakin on papereiden mukaan yli 100 hv moottori mutta sitä täytyy rääkätä kunnolla. Kuvittelisin että sellaiset moottorivaunut jossa moottori on erillisessä konehuoneessa eikä lattian alla, olisi pidemmän päälle luotettavampi, voitiin asentaa isompi moottori ja jäähdytys hoitaa tehokkaammin. Sellaisia kuten länsisaksalainen VT 11.5 , siitä edelleen kehitetty tanskalainen MA tai itäsaksalainen VT 18.16. VR halusi mooottorivaunun joka olisi mahdollisimman kevyt ottaen huomioon ratojen kunto. |
||||
|
|
18.04. 11:09 | Noah Nieminen | ||
| Ne puuttuvat kaikilta lähijunilta. Lähijunien aikataulut ilmestyvät Juliaan 2 viikkoa ennen ajoa ja häviävät 2 viikkoa ajon jälkeen, ei ole mitään outoutta. | ||||
|
18.04. 10:57 | Harri Pesonen | ||
| Eilen oli Ylämyllyn asemalla fenian veturi klo22 aikaan parkissa pimeänä..Kuskit varmaan sit lähtee kotiansa ja veturi jää aamua siihen odottelemaan.... | ||||
|
18.04. 10:54 | Noah Nieminen | ||
| Taitaa 2634:nkin ajot ajettu. | ||||
|
Kuvasarja: Routa runtelee ratoja |
18.04. 10:45 | Toni Lassila | ||
| Oulun ja Kontiomäen välillä on myös paljon routarajoituksia tänä keväänä ja sen seurauksena varsinkin matkustajajunat kärsii myöhästymisistä sillä välillä. Esimerkkinä vaikka tämä: https://juliadata.fi/timetables?s=67&d=17.4.2026 | ||||
|
18.04. 10:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Mielenkiintoista, onkos tämä nyt Kouvolan seudulla ensimmäinen merkki Krokojen saapumisesta? Itse en ole seudulla havainnut vielä yhtään. | ||||