4407-151052 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 02.05. 22:06 Joel Savilaakso  
  Christian Pakisjärvi raiteet häviää uusien tilalta
kuva 02.05. 21:52 Christian Pakisjärvi  
  Oulussa vähemmän raiteita kun Torniossa nyt :D
kuva 02.05. 20:40 Eljas Pölhö  
  Insinööritoimisto Saalasti tilasi joulukuun lopulla 1966 Hyvinkään konepajalta Jenbachin peruskorjauksen. Veturi oli tarkoitus korjata 1967 alkupuolella heti yhden osan saavuttua. Sopimuksessa lukee mitä kaikkea veturille tehtiin.

Jenbachin moottori vaihdettiin 1961, koska tehdas oli havainnut jonkun heikkouden alkuperäisen moottorin rakenteessa ja halusi vaihtaa veturiin paremman moottorin.

Lahdessa annettujen kirjallisten lausuntojen mukaan veturi oli varsin käyttökelpoinen. Sitä käytettiin lyhyen matkan järjestelijöissä esim. Uuteenkylään. Valokuvien mukaan se on käynyt Loviisassa saakka.

Oulussa olleessaan se sijoitettiin ensin Kemiin ja sieltä siirrettiin Pesiökylään.

Veturin vuokra-aika päättyi 24.7.1964 (Suomen veturit 2. osa sanoo virheellisesti 30.6.1964, mikä tieto esiintyy myös monessa muussa luotettavassa lähteessä).

Minulla on ainakin 167 arkistodokumentin kuvaa Kdh3 tai Jenbach-nimellä, lisää tulee varmaan kun saan aikaiseksi muuttaa 1959-1963 Lko:n arkistokuvat kameran koodilta sisältötiedoksi. Kuvien yhteiskoko on nyt 435,7 Mt. Mun arkistokuvausprojektin tukemishinnaston mukaan 40 Mt = 1€ eli jos joku haluaa Jenbach-arkiston kuvat, niin hinta on 10€+toimitus 1€ (minulle maksullinen WeTransfer on kuvien siirtotapa). (tekstari +358 40 503 4749)
kuva 02.05. 20:17 Petri Nummijoki  
  Nuo pikajunan perässä kulkeneet ratakuorma-autot ajoivat kai yleensä koko Kirkkonummi-Karjaa välin eli eivät olleet tällä osuudella ratatöihin menossa ja osuutta siinä mielessä varaamassa. Jotain asiaa rataosastolla Karjaalle (tai sen taakse) oli mutta mitä niin jäi epäselväksi.
Kuvasarja:
North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä
 
 02.05. 19:41 Hannu Peltola  
  Uwe, musta ja iso höyryveturi sopisi tuntomerkkien osalta kahteen tässäkin kuvasarjassa esiintyvään veturisarjaan, jotka ovat yleisiä brittiläisillä nostalgiaradoilla: LMS Stanier 5 eli Black Five ( https://vaunut.org/kuva/179979?s=1 ) tai BR 9F ( https://vaunut.org/kuva/179942?s=1 ).
Kuvasarja:
Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä
 
 02.05. 19:07 Hannu Peltola  
  Uwe, montako saksalaista sähköistettyä yksityisrataa sinulla tulle mieleen? Nopealla miettimisellä minulla ei tule mieleen kuin tämä ja Altona Hafenbahn Hampurissa.
kuva 02.05. 17:59 Esa J. Rintamäki  
  Ettei kyseessä olisi ollutkin rataosan (tai asemavälin) varaaminen pikajunan mentyä?

Rantaradan liikenne lienee ollut "sopivan" harvaa, mutta omasta mielestäni lisätavarajunien (Tku - Hki, tai Hnk - Kr - Hki) mahdollinen kulku olisi tehnyt varaamisista - sanoisinko - tiukkoja? Puhumattakaan lättähattujunista.

Ja miten mielekästä yksityisen yrittäjän pääsy linjalle vastavalmistuneen Tka:n kokeilemiseksi olisi ollut? Olihan valtionrautateillä omat tärkeysjärjestyksensä eri junalajien suhteen. Niin, ja rantaradalla ei linjaradiota Kkn - Kr suunnassa vielä ollut? Kohtauslappujahan kirjoitettiin joka tilanteen varalta/takia.

Vai oliko Tka:ssa radiopuhelimia mukana, jos Saalastin vastavalmistunut Tka vaikka teki lakon? Olen jokseenkin varma siitä, ettei Tka kulkenut ilman asialtaasta VR:n kuljettajaa eikä varsinkaan ilman asentajaa?

Täytyypäs kaivella 1976 graafinen taulu esiin ja vähän vilkaista sitä (kohtauspaikkoja Kkn - Kr ainakin).
kuva 02.05. 17:48 Linus Mansner  
  Ensi viikon lauantaina/sunnuntaina pitäisi Niinisalosta lähteä.
kuva 02.05. 17:43 Juha-Pekka Kurvinen  
  Milloin varoituslaitosta ruvetaan rakentamaan tähän paikoilleen?
kuva 02.05. 17:14 Petri Nummijoki  
  Ehkä Saalasti ei kuitenkaan ollut Tka6-koeajojen suhteen täysin hakoteillä. Ilmeisesti Tka6-rakentelun aikaan 1970-luvun alkupuolella olivat käytännöt jo tiukentuneet mutta isäni kertoman mukaan 1960-luvulla oli aivan yleistä, että Rantaradalla Kirkkonummen ja Karjaan välillä Turun pikajunaa seurasi muutaman sadan metrin päässä (Sisun valmistama) ratakuorma-auto. Isä oli joskus keskustellutkin erään ratakuorma-auton vakikuljettajan kanssa ja tämä kertoi, että kaikkein helpointa oli ajaa pikajunan takana siten, että radan suoremmilla ja avoimemmilla osuuksilla pystyi näkemään pikajunan peräosan. Eri asia on sitten, miten turvallista tämä oli tasoristeysten kannalta, kun monikaan radan ylittäjä tuskin osaa odottaa, että seuraava kulkija tulee jo sekuntien päässä junan mentyä. Isälle ei tosin selvinnyt, mikä näillä ratakuorma-autoilla suoritettujen ajelujen varsinainen tarkoitus oli. Pääradan puolella vastaavaa ei harrastettu.
kuva 02.05. 17:01 Petri Sallinen  
  Eikös 1950-luku ollut sitä aikaa, että Suomen Pankki ei ollut valmis antamaan kovin herkästi valuutan vientilupia? Dm5-hankinta taisi näihin aikoihin kariutua juuri Suomen Pankin vastustukseen. Teollisuuspolitiikkakin oli sellaista, että haluttiin suosia kotimaista teollisuutta työllisyyden nimissä, vaikka asioita olisi voitu saada halvemmalla ulkomailta.
kuva 02.05. 16:54 Noah Nieminen  
  Suurimassa osassa kuvia, jotka on otettu juuri tästä junasta, on sattunut keulalle tällainen turvateipitön veturi.
kuva 02.05. 16:48 Petri Nummijoki  
  Onko missään esitetty tämän Jenbach-veturin käyttökokemuksia, kuten luotettavuutta, suorituskykyä tai käytön helppoutta? Ainakin teoriassa tämä oli Vv13-veturiin nähden nopea, hieman suuritehoisempikin ja tuskin yhtä huono kulkuominaisuuksiltaan. Tosin viimeisetkin VR:n Vv13-vetureiden tilaukset tehtiin niihin aikoihin, kun tämä vasta saapui Suomeen koeajoihin, joten tämä ei tainnut olla mikään aito vaihtoehto VR:lle? Veturin olisi pitänyt saapua ehkä 1957, jotta se olisi voinut kilpailla loppupään Vv13-hankintojen kanssa.
kuva 02.05. 16:06 Eljas Pölhö  
  Jos kyseisen Köf-veturin historia kiinnostaa, kuvan https://vaunut.org/kuva/21975 kommenteissa kerroin vähän tarkemmin. Kirjallisuusviite, missä mm. kuva molemmista ja Suomessa vuokralla olleesta Nohabista Skellefteån radalla on Skelleftebanan och Bolidens järnvägar, kirj. Thore Sjögren & Rolf Forslund. SJK nr 70, 2000. ISBN 91-85098-88-4.
kuva 02.05. 15:54 Eljas Pölhö  
  Pitihän se tarkistaa, ettei jää vaivaamaan:
Saalasti oli 136/1982, normaalia matalampi, toimi Bolidenissä 1982-1991 ja 1991 siirrettiin -> Rönnskärsverken (Bolidenbolaget, Skellefteå).

Köf oli KHD 47483/1952, typ A6M517. Toimitus 7.7.1952, moottori Deutz 1399317/22, 120 hv, vaihteisto Voith L33. Veturi luovutettiin Saalastille vaihdossa.
kuva 02.05. 15:31 Eljas Pölhö  
  Kyllä Kirkkonummella oli Köf. Se tuli Ruotsista niihin aikoihin kun Saalasti möi Otson jollekin tehtaalle, muistinvaraisesti se asiakas oli Boliden, Rönnskär.
kuva 02.05. 15:18 Jari Välimaa  
  Kyllä sitä voidaan ladata näin Siemens (Tanska) väliin tarvitaan ainakin taajuusmuuttaja kun akku on dc:tä ja ajolanka ac:tä. "The batteries can be charged via the 25 kV overhead line in electrified sections and by recuperating the train’s braking energy. The battery system is mounted underfloor and is installed in two battery containers. Lithium-ion batteries with a long service life are used in this system." https://press.siemens.com/global/en/pressrelease/siemens-mobility-supply-first-battery-powered-mireo-plus-b-trains-denmark
kuva 02.05. 15:16 Uwe Geuder  
  Ei kai akkua ladata 15:lla kV:lla, muuntaja lienee tarpeellista. Minkälaisia latausmoodeja on olemassa, sitä en tiedä. Asemalla toki pikalataus. Juna saapui myöhässä, mutta odotti sitten vielä lisää ennen paluumatkaa. Muuta liikennettä ei ollut. Luulisin, että syy lisäodotukseen oli nimenomaan lataaminen.
kuva 02.05. 15:08 Jari Välimaa  
  Ajolangassa on 15 kV joten on tyypiltään pikalataus. Luulen että junassa on myös hidas lataus kuten muissa sähkökulkineissa ?
kuva 02.05. 15:07 Uwe Geuder  
  515 ei painavien lyjyakkujen takia voitu käyttää vuoristossa. Tuo Hermann-Hesse-Bahn (osa alkuperäisestä Württembergische Schwarzwald bahnista) on erilainen, suurin kaltevuus 40 ‰. https://de.wikipedia.org/wiki/Schwarzwaldbahn_(W%C3%BCrttemberg)
kuva 02.05. 14:46 Jari Välimaa  
  Näyttää harjoitus päättyvän 9.5 eli silloin joskus. Ei ole tietoa kalustosta kun on sotilasjuna.
kuva 02.05. 14:35 Noah Nieminen  
  Milloin tämä lähtee takaisin? Olisiko mahdollisesti ensi viikonloppuna, kun harjoitukset päättyvät? Mietin myös, että ajetaanko tämä sitten suoraan Parolaan dieselvedolla ja sieltä edelleen Riihimäelle vai vaihtuuko jossain kohtaa vetäjäksi Sr3.
kuva 02.05. 13:51 Jimi Lappalainen  
  Oletko aivan varma Köf-veturista? Ettei olisi ollut tämä OTSO 4? https://vaunut.org/kuva/13983 Tai Move 3? https://vaunut.org/kuva/35115
kuva 02.05. 13:43 Jimi Lappalainen  
  Juu, edelliset kuvat ovat kesältä 2020. Onko tätä käynnistetty säännöllisesti, tai liikuteltu ratapihalla?
kuva 02.05. 13:40 Jimi Lappalainen  
  Olikohan veturi käytössä Joutsenossa vai Äetsässä?
kuva 02.05. 13:36 Jimi Lappalainen  
  Nythän tuo kuvatekstin lopussa oleva toive on toteutunut, kun älypuhelimessa olevan lipun voi matkustaja itse aktivoida.
kuva 02.05. 13:29 Uwe Geuder  
  Minusta tuo on liian keltainen taksiksi. Mutta kuvan värit voivat olla harhaanjohtavia.

Vaaleat taksit tulivat 1970-luvun alussa. Ennen sitä kaikki taksit olivant minun elinaikana mustia.
kuva 02.05. 12:52 Jimi Lappalainen  
  Oho, näköjään linkissä on ylimääräinen i-kirjain lopussa! Tässä toimiva linkki: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/55237746637/
kuva 02.05. 12:51 Jimi Lappalainen  
  JR; kyllä Polamo skannaa ;) https://vaunut.org/kuva/22767
kuva 02.05. 12:16 Rainer Silfverberg  
  Millä tavalla veturi sitten siirretiin Hangosta Kirkkonummelle, seisoiko se kauan Hangossa?

Jos nyt en muista väärin, niin Jenbach seisoi Kirkkomummen veturitallilla monta vuotta tyhjän panttina 1980-luvulle asti.

Jossain vaiheessa tallile ilmestyi saksalainen Köf -tyypin pienveturi kanssa, osaako kukaan selittää mikä oli sen tarina?
Kuvasarja:
Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä
 
 02.05. 11:56 Uwe Geuder  
  En tiedä lukumäärää, mutta varmaan satoja. Wikipediassa on lista radoista: https://de.wikipedia.org/wiki/Kategorie:Bahnstrecke_in_Deutschland Jos olen laskenut oikein 2495 rataa. Montako niistä on lyhyitä sivuratoja en tiedä, mutta varmaan monta sataa.
kuva 02.05. 11:11 Eljas Pölhö  
  Insinööritoimisto Saalasti EI OSTANUT veturia VR:ltä. Saalasti oli Jenbachin edustaja Suomessa ja hoiti tehtaan puolesta kaikki neuvottelut ja käytännön asiat Suomessa. Veturin siirtyminen Saalastille on Insinööritoimiston ja Jenbachin tehtaan välinen asia.

VR irtisanoi vuokrasopimuksen kirjeellä Rh 1673/3747, 24.6.1964.
Kirjeellä TS/HH-2012, 23.7.1964 Insinööritoimisto Saalasti pyytää palauttamaan veturin Hangon vapaavarastoon Hankoon, jossa he vastaanottavat veturin Jenbach-tehtaan puolesta. "... Vapaavaraston portilla veturi ilmoitetaan varastonhoitaja Ove Lindholmille. Varastossa veturi ajetaan rauhallisen raiteen päähän päätepuskuriin, vedet poistetaan moottorista ja jäähdyttäjästä, veturi lukitaan ja avaimet jätetään Lindholmille. Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan meille ajan, milloin veturi saapuu Hankoon. ..."
kuva 02.05. 10:52 Samuel Pajunen  
  Olliin mentiin aikataululla H 1914, ei vaihtotyönä.
kuva 02.05. 10:30 Reijo Salminen  
  Etelä-Suomen Sanomissa hieno juttu Eemilistä: https://www.ess.fi/uutissuomalainen/9412500
kuva 02.05. 10:26 Uwe Geuder  
  Berliinissä oli poikkeusluvalla jopa 4,12 m korkeita linja-autoja. Isossa-Britanniassa on Wikipedian mukaan linja-autojen raja 4,56 m. Suora vastakohta heidän "pieniin" juniin.
kuva 02.05. 10:08 Teemu Saukkonen  
  Ennen oli 4,2 ja sitä korotettiin, kuten myös painoja yli tuplaksi mitä euroopassa. Onneksi meillä on tiet tasaisia ja leveitä, ja optimaalinen olosuhde läpi vuoden...
kuva 02.05. 09:49 Uwe Geuder  
  Yleiseurooppalainen korkeus on 4 metriä. Suomen 4,40 m on poikkeus, Saksassa ei ole poikkeusta. Ilmeisesti tämä silta mahdollistaa 4 m korkeiden ajoneuvojen läpiajon.
kuva 02.05. 09:22 Juha Kutvonen  
  D'oh!
kuva 02.05. 08:20 Jorma Rauhala  
  Juha, pitäisi ostaa uusi dia- ja tasoskanneri kun edellinen hajosi.
kuva 02.05. 08:14 Juha Kutvonen  
  Jorma, lupailemasi värikuvat Jenbachin Mäntän ajoilta kiinnostelee: https://vaunut.org/kuva/44636
kuva 02.05. 06:30 Esa J. Rintamäki  
  Sittemmin tämä veturi oli Mäntässäkin, Serlachius Oy:llä, korallinpunaiseksi maalattuna.

Mitä Saalastiin ja Tka6-hommiin tuli, niin eräs Kirkkonummen junasuorittaja kertoi minulle, että hänellä oli ollut suuria vaikeuksia saada jääräpäinen T. Saalasti uskomaan, että linjalle EI OLE menemistä pikajunaliikenteen sekaan koeajoille (siis Sti suuntaan). Kiukusta puhiseva Saalasti oli joutunut koeajonsa tekemään Kkn ratapihalla.

Eikä itsellänikään ole mitenkään mukavaa muisteltavaa ko. herrasta.
kuva 02.05. 04:34 Kari Haapakangas  
  Kenenkäs metsästysmaja on seisakkeelle nimensä antanut? ;)
Kuvasarja:
North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä
 
 02.05. 00:06 Uwe Geuder  
  Kävin vuonna 1994. En muista, että se Class 37 olisi silloin jo ollut. Höyryveturi oli mielestäni eri, musta ja isompi. Sarjaa en muista.
kuva 01.05. 23:53 Jorma Rauhala  
  Saalasti osti veturin VR:ltä jo 60-luvulla ja sehän seisoi aluksi Vallilan asemalla sivuraiteella. Kun Saalasti sai suuren Tka6-tilauksen, perustettiin oma konepaja Kirkkonummelle neuvostoliittolaisten 40-luvulla rakentamaan veturitalliin, jolla ei ollut VR:lle mitään tarvetta. Sinnehän se Jenbachkin sitten siirrettiin seisomaan kun oli Saalastin ensimmäinen oma tuotantotila radan varressa. Tapio Saalasti ei tätä veturia tarvinnut mihinkään Otsojen malliksi, eli se vain odotti myöhempää eteenpäin myyntiä. Siinä kun oli vahva 50-luvun runko ja kun siihen laittoi uuden moottorin, niin siitä sai tehtyä edullisesti hyvän vaihtoveturin.
kuva 01.05. 23:51 Uwe Geuder  
  Jägerhausin seisake ei ole enää käytössä. Siellä ei ollut valaistus ja monta vuotta junat pysähdyivät vain valoisana aikana. Vuodesta 2016 ei enää silloinkaan. Valaistus olisi laillinen vaatimus eikä sitä ole rakennettu, koska päivittäin oli enää alle 10 matkustajaa.
kuva 01.05. 23:40 Uwe Geuder  
  Hannu: Saksankielinen Wikipedia tietää, että Bad Kohlgrubissa junat kohtavat tunnittain. Mutta muuten on poistettu säästösyistä niiin paljon infraa, etteivät tialusjunia mahdu enää radalle.
kuva 01.05. 23:35 Uwe Geuder  
  Esa: Korkeustiedot löytyvät ratakaaviosta: https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrecke_Murnau%E2%80%93Oberammergau Ei nyt ihan tasonkoa, mutta ei mitään poikkeuksellista Saksassa. Löytyy suurimpia korkeuseroja paljon kauempana Alpeista.
kuva 01.05. 23:11 Uwe Geuder  
  169 lienee ensimmäinen veturi, josta olen ottanut valokuvan. Sain kameran keväällä 1977 ja kesällä 1977 oltiin lomalla Murnaussa. Teki vaikutuksen, että niin vanha veturi oli vielä käytössä. Eräs perhetuttava kuuli sen ja sanoi: Se on nuorempi kuin minä :)
kuva 01.05. 22:39 Samu Matosaari  
  Joo unohtui kirjoittaa loppu numero Esa.
kuva 01.05. 22:13 Mika Hakala  
  Onkohan samalla ensimmäinen Keravan kolmioraiteen eteläisen sivun käyttänyt sitten keskeytyksen (poislukien huoltoliikenne)? Tuolla ei nykyisellään taida mitään käytön tarvetta olla...
kuva 01.05. 22:04 Hannu Peltola  
  Otto, tämä taas osoittaa, ettei pitäisi luottaa Wikipediaan! En käynyt kaikilla tämän radan pysäkeillä ja selvästikin Bad Kohgrub jäi välistä!
   >>