322-16409 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 03.02. 10:11 Erkki Nuutio  
  Sinänsä kiinteät tykkimme, kuten rannikkotykit olivat keisarilta perittyjä, osin lähinnä 30-luvulla paranneltuja.
180 mm ei riitä kuvan tykille. Luutnantin kauluslaatan pituus oli/on noin 80 mm :
( https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf/449efb5b-7f0e-4919-bf9c-cdbd6b06293f/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf.pdf , sivu 56) .
Kuvan kaliiberi on noin 3 luutnantin laattaa, eli noin 240mm.

Vain Russarö tulee kyseeseen. Myös kuvassa hieman näkyvä suojakilpikin viittaa Russaröhön.

Bolsujoukon lynkkaaman entisen valtionpäämiehemme, Keisari-Suuriruhtinas Nikolai II:n perintöluovutus, jonka naapurimaaksemme muuttuneen bolsu-Venäjän valtionpäämies Lenin vahvisti vuonna 1920 on esitelty kirjassa:
Viacheslav Nikitin Suomen armeijan venäläinen perintö - Tsaarin upseerit ja itänaapurin kalusto Suomen puolustusvoimissa 1918-1948 (Minerva, 2017, 449 s.)
kuva 03.02. 10:06 Kari Haapakangas  
  Rantapyssyssä valikoimaa kaliibereissa oli hyvinkin lavealti, nuo 305 milliset olivat itse asiassa harvinainen poikkeus. Vahvasta rannikkotykistöstämme kiitos kuuluu itse asiassa japanilaisille sekä perivenäläiselle ryssi... köh, no niin. Totisesti vähemmän fiksua oli lähettää Itämeren laivasto kurittamaan keltaista miestä maailman toiselle puolen. Matkakin oli jo sen lajin koheltamista (mm. Doggermatalikon selkkaus), että eipä ihme ettei siitä laivastosta oikein mitään palannut. Oli siis vahvistettava rannikkopuolustusta. Se kun oli nopeampaa kuin uuden laivaston rakentaminen.

Rannikkotykistömme työjuhta oli oikeastaan 152 millin Canet-tykki, ja sen lisäksi oli sitten raskaampia 8, 10 ja 12-tuumaisia.
kuva 03.02. 07:18 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva Eemil
kuva 03.02. 07:18 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva. Tekisitkö pienen korjauksen kuva tekstiin Dv12 sarjanumerot ovat oikein mutta kuvatekstissä korjaistko takimmainen Dv12 sarjanumeron sen sarjanumero on 2556 Dv12 2552 on joutunut hylkyyn viime kesänä
kuva 03.02. 01:31 Eljas Pölhö  
  Kovjoki-Uusikaarlepyy valmistumistarkastus suoritettiin 24.3.1949
VR anoi 1.4.1949 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä lupaa avata tämä rata.
Kulk käsitteli anomuksen 9.4.1949 ja ilmoitti VR:lle, että rata voidaan avata yleiselle liikenteelle 20.4.1949
Rh toimitti 14.4.1949 Käskylehteen laitettavaksi ilmoituksen, että rataosa avataan yleiselle liikenteelle 20.4.1949 ja päätti samalla päivämäärällä rataosan kuulumisesta eri jaksoihin (talous, rata, varikko, varasto ja liikenne), Rh 1019, 14.4.1949.

Kuten Jimi kirjoitti, niin avaamispäivä on kiistatta 20.4.1949 ja se voidaan korjata Vorgin liikennepaikkaluetteloon.
kuva 02.02. 23:52 Heikki Jalonen  
  Voisikohan olla 180/57 N (N=naapurilta lainaan saatu)?
kuva 02.02. 23:30 Heikki Jalonen  
  Mainittakoon lisäksi, että siltojen mitoituksessa otetaan huomioon myös dynaamiset kuormitukset eli sillan elinkaaren aikana syntyvät (ylittävien junien) liikenteestä johtuvat väsyttävät vaikutukset, samoin tuuli, lämpötilanvaihtelut ja muu sääkuorman aiheuttama väsyttävä kuorma.

Niiden kautta sillalle saadaan suunniteltu elinikä, jonka kuluttua sillan elinkaari alkaa olla käytetty. Siltaa ei siis suunnitella ikuiseksi vaan suunniteltua aika/kuormitus-jännettä ajatellen. Ratasilloissa Suomessa suunnitteltu elinikä on tavallisesti 100 vuotta.

Vanhat (ikivanhat) sillat olivat vanhenemisen suhteen ylimitoitetumpia, laskentamenetelmät olivat karkeampia tai perustuivat usein pelkästään kokemusperäiseen tietoon. Nykyaikaiset sillat ovat huomattavasti tarkemmin optimoituja eikä rakenteissa ole lipsahdusten varaa.

Britanniassa on lukuisia esimerkkejä (erittäin) vanhoista silloista, jotka edelleen palvelevat liikennettä. Niiden osalta turvallisuuden varmistaminen perustuu ennen kaikkea jatkuvaan seurantaan ja muutosten havainnointiin. Laskennallisesti ne ovat joko (lähinnä) kokemusperäisesti rakennettuja kivisiltoja tai sitten takkiraudan tarkoin laskettuja mestariteoksia, kuten The Royal Albert Bridge. Vanhimmat edelleen käytössä olevat sillat ovat kuitenkin sallittuja vain keveämmille akselipainoille eikä raskas ja tiheä rahtiliikenne niitä kuormita.

Vanhoissa silloissa korvaamistarvetta jouduttavat lisäksi suunnitteluajankohtaan nähden kohonneet akselipainot, liikennetiheys ja liikkuvan kaluston sallitut nopeudet. Ne kaikki osaltaan kiihdyttävät sillan kulumista eli vanhenemista.

Tuo Syvärin silta on rakennettu aikana, jolloin ristikkorakenteiden klassinen laskentamenetelmä oli ns. Cremona-menetelmä. Neuvostoliitossa (ja jo aikaisemmin Venäjällä) sovellettiin paljolti Lavr (Dmitrjevits) Proskryakovin (Лавр Дми́триевич Проскуряко́в) kehittämiä laskentamenetelmiä, taulukoita ja tyyppirakenteita. Voisi olettaa, että myös tuo Syvärin silta perustui hänen tyyppirakenteisiinsa. Venäjän mittakaavassahan se oli vain pieni standardisilta.

Venäläistä rautatiesiltojen (ja siten myös osaltaan suomalaistakin) historiasta lisää tietoja löytää esim. seuraavan linkin takaa: http://freeit.free.fr/Bridge%20Engineering%20HandBook/ch66.pdf
kuva 02.02. 22:10 Esa J. Rintamäki  
  Paitsi ristikkosillan sauvavoimia, piti ottaa huomioon myös siltarakenteen oma painokin, melkoisen tärkeänä rasitteena vieläpä. Joitakin muita tekijöitä oli ajateltava myös: - proosallisesti sanottuna tuulikuorma. Mikäli sivupinta-alaa oli (ja yleisesti sitä oli!), niin tuuli puri aikamoisella voimalla. Ajatellaanpa vaikka navakkaa sivutuulta, joka ylhäältä päin katsottuna "vääntää" siltaa mutkalle.

Ja kotoisen Suomemme oloissa: lumikuorma! Se painaa jäädyttyään kuin synti pientä ihmistä.

Mitä laskutikkuun ja taskulaskimeen tulee, niin taitavan tikunkäyttäjän ei paljoakaan tarvinnut huhkia, kunhan lähtöarvot olivat "asteikolla". Senkun siirteli kieltä ja luistia. Ja hyvä tuli. Laskukiekko se oli loistava keksintö, asteikot eivät loppuneet "kesken".

Lentäjien "kakkara" eli lentoarvolaskinkiekko (Jeppesen-merkkinen) lienee tuttua kauraa vielä tänäänkin Mopo-Cessna-piloteille, saati 172 Reims-Rocketillakin liihotteleville. Tuulikulmakorjaukset ja kaikki - helposti ja havainnollisesti.

Taulukoitaessa "räknäysriuku" on vahvoilla: luistin siirtely riittää.

Laskimella taas menee näpyttelyksi näpyttelyn ilosta, paitsi kehittyneemmillä malleilla.

Tikulla oli aina osattava arvioida suuruusluokat kohdalleen, eli just pilkun paikkaa miettimällä. Laskin on "armollisempi" siinä suhteessa.
kuva 02.02. 21:48 Esa J. Rintamäki  
  Aika iso kiitos tykistömme ampumataidoista voidaan osoittaa herra tykistökentraali V. P. Nenoselle.

Tykkitehtaallamme oli myös palvelusinto kohdallaan.
kuva 02.02. 21:15 Erkki Nuutio  
  Russarön 9.2 tuuman (234/50) tykit kävivät 1.12.1939 klo 9.57 tykistötaistelun 8800 tonnin risteilijä Kirovia ja sen suojana olleita kahta hävittäjää vastaan. Kirov avasi tulen ja Russarö vastasi. Hävittäjä Sremiteljy sai vakavan osuman, pakeni savuverhossa ja pääsi vaivoin palaaman tukikohtaansa ja telakalle. Myös Kirov sai osumia, lopetti tulituksen klo 10.08 ja pakeni nopeasti etelään (Tallinnaan).

Kirov oli saanut Russarön osumista huomattavia vaurioita. Neuvostotapaan telakkakorjauksen pituutta ja laajuutta ei ole mainostettu.
Neuvostovakoilu ei ollut selvittänyt Russarön tykkiulottumiin tehtyjä parannuksia ja tuli pahoin yllätetyksi.
Kirov: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirov_(1936) .

Mikon kommentin viitteen jatkoviite kertoo asiasta laajemmin (kappale 234/50) ja vieläpä asian liittyneen kapearaideoperaationkin.
kuva 02.02. 20:40 Jimi Lappalainen  
  VR Käskylehti 20/49. 5. kertoo, että Upy:n avauspäivä on 20. huhtikuuta 1949, eikä 10. huhtikuuta. | https://www.doria.fi/handle/10024/171694 (PDF-dokumentin sivut 236–237.)
kuva 02.02. 20:30 Erkki Nuutio  
  Ristikkosiltojen laskenta on periaatteessa yksinkertaista, jos yksinkertaistaen oletetaan palkkien liittymiin kitkattomat nivelet.
Tällöin jokaiseen liittymään pätee pystyvoimien ja vaakavoimien tasapainoehto (= voimien summa = 0). Kun liittymään tulevien palkkien (yleensä 3 kpl) suunnat ovat tiedossa, voi näiden tasapainoehtojen avulla suoraan ratkaista palkkivoimien (vetoa tai puristusta) suuruudet.
Tällainen silta on ns. staattisesti määrätty, pelkät statiikkalaskut riittävät. Lähdetään liikkeelle sillan päästä ja edetään vaiheittain toiseen päähän. Ennen laskettiin laskutikun avulla. Taskulaskin nopeuttaa vähintään kymmenkertaisesti.

Todellisen ristikkosillan liittymissä ei ole kitkattomia niveliä. Siksi palkkeihin syntyy myös taivutusmomentteja ja muitakin monimutkaistavia asioita. Siksi noin aikavälillä 1880-1920 kehitettiin laskentanormeja (DIN ja muut), jotka ottivat nämä seikat huomioon eri tavoilla, kuten myös ilmoittivat siltaan kohdistuvien ulkoisten kuormitusten määritystavat.
Työmäärä oli suurehko. Mutta mikä oli laskiessa, kun hyvä palkka juoksi koko ajan ja kynänterottajia ja muuta apuväkeä oli käytettävissä.
kuva 02.02. 20:22 Jimi Lappalainen  
  Keikkuuko perässä vielä joku Zaes-w tai vastaava?
kuva 02.02. 19:47 Jarno Piltti  
  Löytyykö kuvaa? :)
kuva 02.02. 19:47 Mikko J. Putkonen  
  Jos Erkin arviot pitävät paikkansa, kuvan tykki voisi olla Russaröstä. https://fi.wikipedia.org/wiki/234/50_Be
kuva 02.02. 19:45 Antti Laajalahti  
  Hangon rautatietykeissä oli hienot mekaaniset suuntauslaitteet jotka ottivat eri etäisyyksille ammuttaessa huomioon maan pyörimisliikkeen. Äärietäisyyksille ammuttaessa 12 tuumaisen kranaatin lentoaika on viiden minuutin luokkaa. Laskekaa viisaammat paljonko se suunilleen tekee ennakossa jos ampumasuunta on etelään.
kuva 02.02. 19:38 Antti Laajalahti  
  Hangossa kai venäläisillä oli 12 tuumasia rautatietykkejä (305mm). Rikkoivat niitä lähtökiireessä, suomalaiset korjasivat ne ja luovuttiat sodan päätyttyä venäläisille.
kuva 02.02. 19:36 Jarno Piltti  
  Hyvä kysymys. Lyijykynä ja paperia ja logaritmitaulukkoja? Vorkin insinöörit hoi, sivistäkää meitä nykynuoria!
kuva 02.02. 19:11 Jimi Lappalainen  
  Miten tällainen valtava terässilta suunniteltiin ennen vanhaan? En tarkoita etteikö käytössä olisi ollut taitavia tekijöitä, mutta mistä on voitu ennakkoon tietää, mihin kohtaan tulee minkäkin kokoinen teräspala ja montako niittiä vielä tarvitaan? Tehtiinkö pienoismalleja?
kuva 02.02. 18:40 Jaakko Pehkonen  
  Veturinvaihto ei tosiaan edellytä junanumeron vaihtumista. Jos reitti on Kirkniemi-Riihimäki tavara-Vuosaari, niin mm:ssa Hyvinkää Paavolan ohi juna joutuisi kulkemaan kahteen kertaan samalla numerolla. Se ei ole kiellettyä, mutta ratakapasiteetin hakuohjeessa käsketään välttää sellaisia hakemuksia, joissa yksikkö kulkee samalla tunnuksella saman vuorokauden aikana toistuvasti saman rautatieliikennepaikan kautta. Toistuvasti on tulkinnanvarainen termi, mutta mielestäni on loogisempaa kun numero vaihtuu Riihimäellä.

Mietin myös että voisiko ympäriajon tehdä Hyvinkäällä. Raiteisto antaisi siihen useammankin eri vaihtoehdon. Mielestäni mikään niistä ei ole erityisen kätevä. Kun matkakin (Hyvinkää Riihimäki) on suhteellisen lyhyt, niin lienee todettu helpoimmaksi käydä Riihimäellä.
kuva 02.02. 18:27 Mikko J. Putkonen  
  Tämä sama otos näyttäisi olevan muun muassa kuvateoksessa "Suomi tahtoi elää" (Sanoma Oy, 1957, 3. painos). Kuvatekstinä: "Uudenvuodenpäivänä 1942 vihollinen teki erittäin voimakkaan hyökkäyksen Karjalan Maaselän rintamalla painopisteen ollessa Krivin rautatieaseman suunnalla. Taistelut kestivät 12 päivää taistelumaaston jäädessä suomalaisille. Rautatiepatteri Krivin torjuntataisteluissa."
kuva 02.02. 17:24 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, eikös rantapyssyissä olekin hiukan äleämpää kaliiberia? 305 mm?

Asiasana: "Mäkkäri" (eli McElliot eli Mäkiluoto eli Makilo.)
kuva 02.02. 17:13 Daniel Nironen  
  Veturinvaihto/ympäriajo ei vedä pois mahdollisuutta saman aikataulun luomisesta Noah, joten tämä olisi toiminut jo ennenkin Hankopaanan sähköistämistä. VR vaan suunnitellut aikataulut näin, eipä tässäkään järjestelyssä mitään valittamista. Säännöllisessä liikenteessä on junia joilla on pitkiä pysähdyksiä, ja varmoja veturinvaihtoja kesken aikataulua. Heinolan ja Kotkan väliset junat ovat hyvä esimerkki junasta, jossa veturit vaihdetaan kesken matkan, myöskin jossa tehdään ympäriajo kesken matkan.
kuva 02.02. 17:01 Noah Nieminen  
  Periaatteessa junan voisi ajaa suoraan Vuosaareen samalla aikataululla, mutta Riihimäellä veturi pitäisi ajaa toiseen päähän junaa. Nythän se olisi jo mahdollista, kun Hangon rata on sähköistetty, joten Dv:n tilalle ei tarvitse vaihtaa sähköveturia. Tosin ennekin se olisi saattanut toimia, jos Dv:t olisivat vetäneet sen ensin Riihimäki T:n raiteelle ja Sr3 tai Sr2 tulisi toisesta suunnasta nappaamaan junan suoraan Vuosaareen. Riihimäellä pitäisi varata vain tarpeeksi aikaa veturin ympäriajolle/vaihdolle.
kuva 02.02. 17:01 Erkki Nuutio  
  Otsaprojektion rinnalle sivuprojektio: https://vaunut.org/kuva/158802?paik=Syv%C3%A4ri
kuva 02.02. 16:53 Erkki Nuutio  
  Kaliiberi näyttäisi olevan kolme luutnantin natsaa a' 80 mm (eli luokkaa 240 mm.). Ei osu rautatietykkeihin.
Kenties rannikkolinnakkeelta.
kuva 02.02. 16:06 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
kuva 02.02. 15:57 Esa J. Rintamäki  
  - " Bridge over the Troubled Water"...

Kamera lienee ollut halpa matolaatikko. (Kodak Brownie?) Ihan kipeän luokan piirtokyky?
kuva 02.02. 15:50 Esa J. Rintamäki  
  Päätyikkunavaunu vaikuttaa "mulatilta".

Mitta mikä ihme sen perässä on? A 80 tulee mieleen, mutta sen eteistä kavennettiin knp-korjauksessa vasta vuonna yhdeksäntoistasataa ja neljäkymmentä seitsemän (1947).
kuva 02.02. 15:28 Jarmo Pyytövaara  
  Liikennettä on ollut, Hankkijan raiteilla 27.6.1985, RAILSHIP vaunu oli paikalla.
kuva 02.02. 14:58 Eljas Pölhö  
  Eiköhän kuva ole Karjaalta. Turkuun on lähdössä juna postijuna 33, Helsinkiin postijuna 36 ja Hankoon postijuna 191 (ei näy kuvassa). Junien numerot sen mukaan kuin miltä lähtöajat viisarien lisälapuissa lukee (minun mielestäni)
kuva 02.02. 10:13 Ari-Pekka Lanne  
  Tässä on taas sama juttu kuin taannoin Pösön vipujen kanssa. Määkin muistin tuon kuvan olemassaolon, mutten nytkään ollut tullut avanneeksi sitä. Veturinkuljettaja Kimmo T. Lumirakeen lauantain 8/9-2012 klo 12:39 kommentista selviää, että erotusjaksoon kuuluu myös pätkä maadoitettua ajolankaa, minkä johdosta oletettavasti tulosuunnan jännite putoaisi alas ennen kuin yhtä puuta oleva virroitinkombo ehtisi oikosulkea eri vaiheet. Olin siinä väärässä tiedossa, että erkassa olisi vain eristeosuus eri vaiheiden välillä. Harvemmin tulee tutkittua erkkoja sen tarkemmin. Sehän selittää senkin, miksi vanhat tekijät kertovat juuri tulosuunnan jännitteen tahtovan pudota alas vedettäessä tehot päällä erkkaan.
kuva 02.02. 09:09 Reijo Salminen  
  Pienetkin yksityiskohdat on Tapsan kuvissa kohdallaan...
kuva 02.02. 08:27 Jari Välimaa  
  Ei Suomalaisten keskinäinen työnteko työtä rautateille tuo lisää. Kiinteät yhteydet länteen lisäävät työpaikkoja.
kuva 02.02. 07:36 Jimi Lappalainen  
  Lisää keskustelua aiheesta: https://vaunut.org/kuva/77273
kuva 02.02. 01:25 Esa J. Rintamäki  
  Sunnuntaiaamun P 94:n runko todennäköisesti ollut lauantai-illan P 93? Mennyt siis yhden rungon junana.

Kuvan ottohetkellä kello lienee juuri tuloillaan keskipäivää kohti.
kuva 01.02. 23:15 Jani Tuominen  
  28. tammikuuta on ollut sunnuntaipäivä vuonna 1979, joten ei sinänsä ihme jos ei ole ehditty viikonlopun aikana putsata raidetta jos lunta on tullut enemmälti. Eipä tosin varmaan viikonloppuisin ole ollut asiaa tuonne, vaikka en ylipäänsä tiedä miten aktiivista käyttöä tuolla raiteella on noina aikoina ollut.
kuva 01.02. 22:03 Simo Virtanen  
  Vastaavasti vie työtä vastaavalta määrältä VR:läisiä? Ei sillä, kaikki kunnia FR:lle, mutta jotain aivan uutta työtä tänne kaivattaisiin.

Toki olemassa olevan työn vaaliminen on tärkeää ja kilpailu rautateillä luultavasti tukee sen muun työn pysymistä Suomessa kun monopolifirma ei pääse liikaa sanelemaan palvelujen laajuutta ja hintaa.
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
 01.02. 21:59 Simo Virtanen  
  Kiitos upeasta kuvasarjasta ja hienosta dokumentoinnista. Hienoa, että tälläkin radalla tonnit kulkevat koko matkalla.
kuva 01.02. 21:34 Noah Nieminen  
  Jep. 2746 on hylätty jo pitkän aikaa sitten. Itse olin tekemässä Dv12- kirjanpitoa, ja huomasin, että Juliassa joku oli kirjannut havainnon 30.10.2020, jossa Onttolan päivystäjä olisi ollut 2746. Tämäkään ei varmasti ole mahdollista, sillä tässä https://vaunut.org/kuva/104954?tag0=1%7CDv12%7C2746 ja tässä https://vaunut.org/kuva/110679?tag0=1%7CDv12%7C2746 kuvassa se on jo hylätty.
kuva 01.02. 21:31 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva Daniel.
kuva 01.02. 21:16 Ari-Pekka Lanne  
  Onhan tässä viime päivinä ollut rätiseviä virroitinkelejä. Kolmosen erikoisominaisuuksiin kuuluvasta kuuranpoistosta tässäkin on kyse. Etuvirroitin pyyhkii ajolangasta pahimpia härmeitä, jolloin veturia virroittavan takavirroittimen hiilet eivät kulu niin voimakkaasti kuuravalokaaren räiskeessä. Tällöin toki etuvirroitin on kylmänä, erotettuna pois veturin virtapiiristä. Muuten ― jos molemmat virroittimet olisivat vian kautta ylhäällä ja yhteydessä toisiinsa ― erotusjaksossa kävisi »pieni räpsy», kun erotusjakson toisistaan erottamien ajolankaosuuksien eri vaiheessa olevat jännitteet pääsisivät sekaantumaan toisiinsa.
kuva 01.02. 21:01 Veikko Hattunen  
  Upea kuva!
kuva 01.02. 20:49 Ari-Pekka Lanne  
  On hieno bongaus. Harvoin jos koskaan näin sekalaisia hinuumuodostelmia näkee liikkeellä. Jos kohta nipun kasaaminen on kysynyt lähtöpäässä työtä, on tällaisessa saaliissa sulattelemista vastapelurillakin. Vielä tänään sunnuntaina 1/2 puolenpäivän jälkeen letkan hännän laitokset ― Sr3 3363 ja Dr14 1872 ― näkyivät lojuvan rääppeinä Ilmalan ratapihalla toisissaan kiinni samassa paikkaa, mihin veturijunan junanjäljet Juliassa loppuvat; Kolmosessa virroittimet alhaalla ja Seeprassa perä käynnissä.
kuva 01.02. 18:41 Daniel Nironen  
  Tietystihän myös puun kumipyörille siirtäminen ei ole mahdoton idea. Immolassa ainakin onnistuisi helposti. Tietystihän tämä Fenniarailin ja UPM:n pitkä ja kestävä suhde pitää puun viennin idean Stora Ensolle kauempana, muttei tietenkään mahdottomuutena. Onhan Imatralla tosiaan myös mahdollisuus puun lastaamiseen Saimaallekin. Imatralle puuta matkaa kuitenkin säännöllisesti joka lauantai, kuitenkin todella vähän yhdelle maailman suurimmista nestepakkauskartonkitehtaista, joka syö paljon puuta. Saattaahan tämä myös olla jonkinlainen kokeilu Fenniarailin ja Storan välillä, kun määrät näin vähäisiä, tai sitten yksinkertaisesti kaluston puute syynä vuorojen vähäisyyteen.
kuva 01.02. 17:38 Arto Papunen  
  Voisi näinkin olla. Toisaalta erikoisen kuvion tekisi kun eikö tehtaat Imatralla ole vallan Stora Enson ja muuten kaikki vaunut kulkee UPM:n tehtaille tuota lukuunottamatta. Ja taitaako vaunut olla UPM:lle vuokralla? (Ja onhan joskus välivarastointia varten ajettu junia Kullasvaaraan, Mustolan satamaan ja Immolaan). Mutta ei kait siinä mitään, jos nyt vain jonnekkin menee.
kuva 01.02. 17:09 Esa J. Rintamäki  
  Jo on matala siipiopastin, vieläpä yhteen kytketyillä siivillä.

Asiantuntijat: mikä on tuon vaihteen opastinlevyn halkaisijamitta?
kuva 01.02. 17:06 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
 01.02. 17:05 Aarni Lilja  
  Erittäin upeita kuvia Teemu.
kuva 01.02. 16:57 Daniel Nironen  
  Ainakaan varmaa faktaa ei ole. Mahdollista se kuitenkin on, sillä esimerkiksi tämän kuvassa näkyvän T7196:n jälkeen seuraava juna Imatralta Fenniarailin toimesta lähti Tuupovaaraan. T7196 saapui raiteelle 610, ja Tuupovaaran T7185 lähti raiteelta 611. Viime juna raiteella 611 on ollut osittain peruttu, Imatralta lähtevä LRS-KIT juna. Raideosuuksien historiaa katsellen on hyvin todennäköistä, että raiteella 610 hiukan T7196:n saapumisen jälkeen tapahtunut liike olisi rungon siirto tehtaille. Sieltä juna oltaisiin ajettu Kaukopään raakapuuterminaalilta raiteelle 611, sen osuuden historiaa tarkastellen saapuminen tälle raiteelle olisi tapahtunut klo 11:35. Seuraavan kerran liikettä raiteella oli ollut n. 1,5h ennen lähtöä Tuupovaaraan, klo 14:56.
Näitä tarkastellen on todennäköistä, että puut ajettaisiin tehtaille. Muita järkeviä vaihtoehtoja en oikein keksi. Imatralta lähtevien Fenniarailin vuorojen valossa tämä on todennäköisintä, sillä Imatralta ei kertakaikkiaan lähde junia paikkoihin, jossa puuta tarvittaisiin, vain paikkoihin, jossa puuta lastataan.
kuva 01.02. 14:46 Arto Papunen  
  Onkohan tuosta varmaa faktaa, että menisi Imatralla tehtaille? Ettei esimerkiksi välivarastointia puille Imatralla, jotka lopulta päätyisi muualle.
   >>