|
|
10.01. 23:34 | Reijo Salminen | ||
| Mitä haasteita? Tämähän on hieno! | ||||
|
|
10.01. 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä junassa lienee Tampereella tehdyt telit alla. | ||||
|
|
10.01. 23:21 | Jorma Rauhala | ||
| Déjà-vu https://vaunut.org/kuva/31213 |
||||
|
|
10.01. 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tuosta kun rajaat tuon punanutun vasemmalta pois, koska hän ei ole Jussi, niin avot! | ||||
|
|
10.01. 23:00 | Heikki Jalonen | ||
| Onkohan tuo vaihdettu konevikaiseen Lamborghiniin? | ||||
|
|
10.01. 22:55 | Heikki Jalonen | ||
| Veturi on paljon vanhempi, vuodelta 1866. Sen valmisti Beyer, Peacock & Co, Manchester, tehdasnumerolla 627. Alkuperäinen littera "A", uudelleen sarjaan "Aa" vuonna 1886. Poistettu käytöstä 1905 ja luovutettu rautatiemuseon kokoelmaan. |
||||
|
|
10.01. 22:40 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Kiitoksia hienosta kuvasta. Myös Ukko-Pekkaa ovat tekniset ongelmat kiusanneet. | ||||
|
|
10.01. 22:38 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| En nyt muista kumpi numero oli myyty (?) pois, mutta ainakin hetki sitten heillä oli enään vain yksi Tekari. En toki tiedä onko sitäkään enään. | ||||
|
|
10.01. 22:38 | Heikki Jalonen | ||
| Outoja antiikkisuuksia on tuossa veturissa, olkoonkin valmistunut vuonna 1907 (Harkovassa, siis Ukrainassa). - Vipumallinen varoventtiili ulkoisella jousikapselilla (vasemmalla, itse venttiili höyrykuvussa joka ei näy) - Kattilan vaipan (eristämätön!!!) manusluukku suoraan vaipan kyljessä, heikentää vaippaa suuresti ja hukkaa lämpöä - Tulipesä laatikkomallia (mutta ei ole mikään Belpaire), ilmeisesti arinapinnan asettama vaatimus jotta huonollakin hiilellä pärjättiin - tulipesän katolla toinen varo, tavallisempaa suljettua mallia (näkyy jo vanhassa tehdaskuvassa, ei myöhempi lisäys) - signaalinarun koukku on edelleen tallessa (vai jokohan se tuossa vaiheessa oli Punalipun Pidin?) - hiekkakupu on "salakuljetusmallia" eli ruma mutta tilava (200 savukeaskia tai 25 pulloa...) Peruskonstruktio taitaa olla peräti jostain 1880-luvulta, eikä sitten "tarpeettomia" uudistuksia olekaan tehty. Kuitenkin, näitä vetureita valmistui yli 2000 kpl , kaikkiaan 7 eri tehtaalla (Harkova, Brjansk, Luhansk, Nevski/Pietari, Putilov/Pietari, Sormovo/Nizni Novgorod, Kolomna). Kyseessä on siis erittäin merkittävä veturisarja jopa Venäjän mittakaavalla. Tämän koneen alkuperäinen sarjamerkki oli "Щ" eli normaali nykyinen translitteraatio "štš" (Suomessa) tai "Scsh" (englanti). Kirjaimen alaväkänen ei näy, juuri siinä edessä seisoo yksi pitkänhuiskea toveri. |
||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
10.01. 22:10 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon Reijo, lisäsin nyt tietoja, ne olivat toisessa tietokoneessa missä kuvija olivat. | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
10.01. 21:39 | Reijo Salminen | ||
| Aattelitko lisätä tietoja noista ajan mittaan? Kuvat on hienoja. | ||||
|
|
10.01. 20:57 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, junakohtaukset ovat aina dramaattisia! | ||||
|
|
10.01. 20:57 | Hannu Peltola | ||
| Hieno talvinen kuva! | ||||
|
|
10.01. 17:42 | Veeti Pietilä | ||
| Upea vankkakuva! | ||||
|
|
10.01. 17:39 | John Lindroth | ||
| Onnistunut talvinen kuva! | ||||
|
|
10.01. 16:01 | Veikko Hattunen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
10.01. 16:01 | Veikko Hattunen | ||
| ja IC45 vaaaaan | ||||
|
|
10.01. 15:37 | Joonas Kuittinen | ||
| Pakkanen pystyy Pekkaankin. | ||||
|
|
10.01. 15:30 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mikähän Ukko-Pekalle tullut sitten? Vieläköhän HVM omistaa tekarit 217/218? | ||||
|
|
10.01. 15:19 | Jari Välimaa | ||
| ei saa kuljettaa tavaraa eikä matkustajia. | ||||
|
|
10.01. 15:05 | Mikko Nyman | ||
| Koominen tuo DDR:n vaakuna IC 949:n rivillä. | ||||
|
|
10.01. 14:07 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Voi harmi. Veljen piti matkustaa Helsingistä Leppävaaraan. | ||||
|
|
10.01. 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mutta, siinähän se 3507 poseeraakin! Veturi ilmeisesti kuulunut Kirovskajan rautatielle, sikäli kuin kyrillistä alfabetiikkaa oikein tulkitsin. Aatteen miehet (sotavankistatuksella) ovat ilmeisesti antamassa tyyppikoulutusta suomalaisille. |
||||
|
|
10.01. 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen ratkaisu olisi rakentaa rautatie kaksikerroksisena. Ylätasolle 1435 - raide ja alataso entisellään 1524:nä. Rahaahan se vaatii, mutta onhan sitä nytkin laiskoihin ankkoihin (F-35 "Lahme Ente") haaskattavaksi. |
||||
|
|
10.01. 13:48 | Erkki Nuutio | ||
| Lähin vaunu on matkalla Hangon rintamalle: liitumerkintä Hki- Hanko , H:fors - Hangö. Itse Hankoon pääsivät vasta vuoden lopussa, kun neukut olivat poistuneet laivoilla Leningradiin. |
||||
|
|
10.01. 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä kertoo Höyryveturit rautateillä - kirja: Veturisarja B2 / Tv3 (nrot 2200 - 2254): (pyörästö 0 - 8 - 0) Vet. 5857 oli venäläistä sarjaa O (yläindeksi V), joka vallattiin heinäkuussa 1941. Se otettiin käyttöön kunnostettuna tammikuussa 1942, sarjaa Tv3 nro 2207. Sijoituspaikkana (lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944) Äänislinna. 2207 palautettiin Neuvostoliittoon tammikuussa 1945. Kupujen välissä lienee ollut jarrujärjestelmän apuilmasäiliö. Sarjan kutsumanimenä oli "Kaksikyttyräinen". Sen vasemmalla puolella oleva veturi on ilmiselvästi tyyppiä Sts. Näitä suomalaiset saivat vallatuksi kaksi. Suomalaisten kunnostamana se sai sarjamerkikseen K6 / Tr3 nrosarja 2600 - 2616 (pyörästö 2 - 8 - 0) Todennäköisesti kuvassa on Sts nro 3507, josta tuli elokuussa 1941 suomalainen K6 / Tr3 nro 2600. Veturi oli valmistunut Harkovassa vuonna 1907. Toinen samanlainen vallattu oli Sts 3502, josta tuli kunnostuksen jälkeen K6 / Tr3 2601. Nämä oli sijoitettuna Kouvolaan lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944 Äänislinnaan. Kumpikin palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944. Kolmas vallattu oli nro 1631 ja neljäs taas Hangosta löytynyt 345. Jälkimmäinen sai numerokseen 2602, mutta sitä ei otettu käyttöön suomikkomerkinnöillä. Tätä sarjaa tuotiin Virosta vaikka kuinka ja paljon (29 kpl), kunnoltaan kovin monenmoisia. Herra Erkki, muistanet varmaan kuinka ex-pappisseminaarilainen Talliinin Joopi raastoi itselleen myös Rouhialan vesivoimalaitoksen. Tämä rosvontyö vaikeutti muun muassa pääkaupungin sähkönsaantia. Muistissa lienee sekin, kun nykyistä itärajaa saneltiin meille noina vuosina, kuinka Talliinin Joopi pisti sormensa kartalle just Enson kohdalle, petomainen hymy pärställään. Muutoin Enso olisi jäänyt meille. Eikä meikätsuhnilla ollut asiassa mitään vastaansanomista! |
||||
|
|
10.01. 13:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kalkki-Petterin peruja: https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/forbyn-kalkkikaivos/ | ||||
|
|
10.01. 13:20 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika paljon halvempi ratkaisu kuin raideleveyden vaihto rataverkolle. Harvinaista että joku VR:n organisaatiosta on ollut näin innovatiivinen ja että se on edes sallittu. | ||||
|
|
10.01. 13:11 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä toimi asemana oletettavasti vuoteen 1943, jolloin uusi asemarakennus valmistui. Taustalla näkyvä puhelinlinja jatkuu kaiketi Salmiin (eli 31 km eteenpäin, rata Uuksusta Salmiin valmistui vasta jatkosodan aikana). Vuoden 1938 kaukopuhelinverkkoon kuului maanpäällinen linja Sortavala - Salmi, josta oli epäilemättä haaralinja Pitkärannan tehtaille. Katso kaukopuhelinverkko v. 1938 -kartta (s. 305 Moisala - Rahko - Turpeinen, toim. Eino Jutikkala Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877-1977, Ouhelinlaitosten liitto ry, 1977). |
||||
|
|
10.01. 12:53 | Pasi Seppälä | ||
| No Tuomas sen jo varmistikin, että oikeassa paikassa ollaan. Tässä vielä kuva, joka on kuvattu juurikin Tuomaksen mainitsemalta maaleikkaukselta seisakkeen eteläpuolelta: https://vaunut.org/kuva/141581 | ||||
|
|
10.01. 12:43 | Erkki Nuutio | ||
| Näemmä saimme junallisen öljyäkin ilmaiseksi uusilta neuvostoystäviltämme - ei siis pelkästään vetureita ja aseita. Kuva näyttäisi otetun läheltä VR:n asemaa vuodelta 1930. Se oli kai jo poltettu ja korvaava valmistui vuonna 1943. Laatokan lahden takana näkyy kaiketi Pitkärannan sellutehdas. Yräs keskeinen peruste neukkuhyökkäykseen maahamme 1939/40 oli Suomen sellutehtaiden (Enso, Pitkäranta) ryöstäminen. Näiden tuotteita tarvittiin neuvostoammusten räjäytysaineisiin. |
||||
|
|
10.01. 12:22 | Veeti Pietilä | ||
| Onko säiliövaunujen litteroista tietoa? (EDIT: Vaunujen littera on korjattu) | ||||
|
|
10.01. 12:20 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Kuvan keskellä saattaisi olla T-sarjan 2-6-0 Mogul-veturi. Vasemmalla oleva tankkivaunu on joko suoraan Jenkeistä 1. maailmansodan aikana tullut 8000 gallonan säiliövaunu tai sen venäläinen kopio. | ||||
|
|
10.01. 12:19 | Erkki Nuutio | ||
| Oviaukon alapuolella näyttää olevan ylösnousemista helpottava askelma. | ||||
|
|
10.01. 11:53 | Veikko Hattunen | ||
| Kiitos tiedosta Leevi! | ||||
|
|
10.01. 11:50 | Leevi Heino | ||
| Juna on 2618. 2872 kulkee eri suuntaan ihan erilaisella vaunustolla. | ||||
|
|
10.01. 11:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Luotomurron kilometrejä kun vertaa karttoihin niin näyttäisi seisake olleen juuri ylityskohdan kohdalla kuten kuvatekstissä Daniel mainitseekin. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella paikalla lienee ollut ihan virallinen tasoristeys ainakin joskus 1950-1970 -luvuilla. 1985 yksityistieverkko on jo laajentunut niin että kiertävät yhteydet on itäpuolellekin joten pahassa paikassa olevaa taosristeystä ei kartassa näyttäisi enää olevan. Seisake on lakkautettu 1955. Vaikka rataosa itselleni melkoisen tuttu onkin, kävin tässä ensimmäistä kertaa vasta noin puolitoista vuotta sitten. Pohjoiseen näkymä oli pusikkoinen juuri tämän kuvan tapaan, mutta etelästä tulevasta junasta sai jonkinlaisen kuvan maaleikkaukselta, jollainen on vähän matkaa ylityspaikan eteläpuolella, radan länsipuolella. |
||||
|
|
10.01. 10:00 | Pasi Seppälä | ||
| Mukava hämäräkuva, jossa piristävän poikkeava juna pääosassa. Täydet tykkäykset täältä. | ||||
|
|
10.01. 09:55 | Pasi Seppälä | ||
| Tämä Luotomurto on sijainnut ilmeisesti reilun kilometrin Voikosken eteläpuolella? En tiennytkään että paikalla on joskus ollut seisake vaikka olen tästä epävirallisesta ylityspaikasta polkaissut maastopyörällä useammankin kerran. Mainitsemasi mökki sijaitsee varmaankin Luotomurrontien varressa tästä hieman Orilammelle päin kun muita sopivia ei muistaakseni oikein ole. Tässä on viiden vuoden takaa kuva siitä ylityskohdan paikkeilta Voikosken suuntaan, jos olemme samassa paikassa: https://vaunut.org/kuva/141580 Kuvaamassa en ole tässä käynyt pitkään aikaan vaikka ohi olen ajellutkin, mutta vaikuttaa kuviesi perusteella, että pusikointi on päässyt taas vauhtiin tässäkin kohdassa. |
||||
|
|
10.01. 09:36 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuura puissa ja taivas on nätin värinen. Erinomainen kuva jälleen kerran. | ||||
|
|
10.01. 09:34 | Pasi Seppälä | ||
| Paras kamera on se toimiva kamera :) Nyt on kuitenkin kuva versus ei kuvaa ollenkaan. Oikein hyvä tämä on. Alkuillan pimeys välittyy kuvasta hienosti ja kuvan pääkohde komeine savuvanoineen erottuu selvästi hämärästä olosuhteesta huolimatta. |
||||
|
|
10.01. 09:29 | Pasi Seppälä | ||
| Vastapalloon saa kyllä hyviä kuvia talvisessa auringonpaisteessa. Tässä on hyvä esimerkki. | ||||
|
|
10.01. 09:28 | Pasi Seppälä | ||
| Nykyaikaa ja historiaa hienosti tässä kuvassa. Hyvä ja tunnelmallinen valo lisää tunnelmaa. Historiapuolen valokin sopivasti kelmeää uusiin valoihin verrattuna. | ||||
|
|
10.01. 09:25 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvan pääkohde reunustuu hyvin höyryn avustuksella. Hienosti sommiteltu tilannekuva. | ||||
|
|
10.01. 09:21 | Pasi Seppälä | ||
| Hienosti höyrypilvi täyttää pakkasmaiseman junan ympäriltä. Teleobjektiivi toimii myös hyvin tuoden radan korkeuseron näkyviin. Erinomainen kuva. | ||||
|
|
10.01. 07:58 | Jari Välimaa | ||
| vain rautatiekaluston siirrot eli VR Fleetcare voi nyt vallata Euroopan markkinoita. Seuraava toimitus lienee Ruotsin ja Norjan puolustusvoimille rakennettavat raskaskuljetusvaunut normaalileveydelle. | ||||
|
|
10.01. 07:32 | Timo Salminen | ||
| Ympäristön muutos on kyllä aika hätkähdyttävä varsinkin nyt, kun nuo uusimmat talot ovat viime vuosina nousseet tuohon. Kontrastia kerrakseen perinteisen rautatiemiljöön ja taustan välillä. Kaksi eri tunnelmaakin rinnakkain. Hieno kuva. | ||||
|
|
10.01. 07:27 | Timo Salminen | ||
| Vain. :) | ||||
|
|
10.01. 01:16 | John Lindroth | ||
| Helsingin asema ja satamat korvattiin diesel vaihtoveturikalustolla jo melko varhain Kanojen Vr1 veturien toiminta vuonna 63 oli käytämmössä jo melkein loppu stadissa ja ne korvattu Vempuilla. Hv 2 veturien käyttö välillä Hki-Ri loppui 1964.Toki Pekkojen ,Paikkujen ja Ristojen toimintaa vielä oli sekä Pasilan Tk3 veturien toimintaa viitaten Martinin kommenttiin.Itse jäin vaille elämystä Kana vaihtotöissä Hesan asemalla sama sarjan Vr5 kohdalla, ainoa Vr1 live havainto on Katajanokalla vesityksessä sen kerran pikkupoikana isäni kanssa näin 50-luvun lopulla.Tämän lisäksi muutama sataman järjestelijän lähtö 800 sarjan hiilipiippuisen Tk3 veturin vetämänä 60-luvun alkuvuosima josta jäi mahtavat visuaaliset ja äänelliset muistot!Sen minkä vielä voi mainita on se että Vr5 veturien käyttö Helsingissä vaihtotöissä loppui vuonna 62 ja lisäksi Hv4 veturien käyttö Porvoon henkilöjuniss syksyllä 64.Tuosta Hv4 junasta itselläni on kaksi havaintoa v.64 yksi Pukinmäen ohiajo ja viimeinen junassa Helsingin asemalla lähtöä odotellessa. | ||||
|
|
10.01. 00:39 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva, oikea Pasilan Pekka nostalgisessa miljöössä! Kiitokset Operaattorille ja Tervetuloa Takaisin! | ||||
|
|
09.01. 23:39 | Rasmus Viirre | ||
| Vain -15°C :) | ||||