Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	18.03. 20:04	Pyry Entonen
		Taitaa muuten tosiaan olla Kursuntieltä, kun vertailin muihin saman reissun kuviin. Näistä oli hyvät muistiinpanot (Huom. imperfekti) mutta nyt meni arvailun puolelle. Vaikuttaisi Kursuntie sopivan maisemaan kuitenkin paremmin. Jollain reissulla Kursussa oli vielä pukkinosturikin paikallaan, mutta tässä vaiheessa näyttäisi olleen jo poissa. Milloin lie siellä toiminta loppunut.
	18.03. 19:49	Aarni Lilja
		Hieno kuva Joel.
	18.03. 19:28	Oula Vattulainen
		Onko kenelläkään tietoa, miksi 2748:n valmistajanlaatta puuttuu?
	18.03. 19:25	Oula Vattulainen
		2653 oli vaihtotöissä maanantaina.
	18.03. 19:05	Juhana Nordlund
		Mutta palataksemme tuohon linjaan 2 ja sen nivelvaunuihin, niin Vene-77 -messuille on voinut matkustaa Valmet-nivelillä helmikuussa 1977. Löysin netistä 13.2.1977 otetun kuvan, jossa näkyi HKL 42 linjalla 2, kuvattu Itä-Pasilassa lähellä asemaa. Kuvatekstissä mainitaan yhteys messuihin, ja siihenkin että linjaa ajettiin messujen takia myös sunnuntaina.
	18.03. 18:37	John Lindroth
		Laiturissa lienee murtaja "Jääkarhu".
	18.03. 18:02	Esa J. Rintamäki
		Nämä kuvat löytyivät saksalaisesta Glasers Annalen - rautatietekniikan lehden heinäkuun numerosta vuodelta 1962. Aiheena näkökohtia matkustajavaunujen suunnittelusta ja rakentamisesta. Kuvat piirtänyt: L. Christoph. Ehkä olisi ollut aiheellista yhdistää nämä omaan sarjaansa...? Ja ne sarjamerkit? A4üm, Bctüm, WRümh, Büm203, WLAB4üm ynnä muuta.
	18.03. 18:02	Toni Lassila
		Onhan siellä. Teippinumerot ja valmistajanlaatan puuttuminen paljastaa.
	18.03. 18:01	Erkki Nuutio
		Munkkisaarta koskien: https://vaunut.org/kuva/126356?kv2=1940&paik=Helsinki+L%C3%A4nsisatama Sandvikens Skeppsdocka oli ahkera rautatievaunujen tekijä (SVR:lle, yksityisille, leveä ja kapea) 1889-1916. Tj:nä oli Adolf Engström, joka SVR:llä ollessaan suunnitteli Pikku ruskot (G1) ja oli harmissaan kun veturien valmistus vietiin SVR:n Helsingin konepajalta Tampereelle. Telakan raideyhteys tehtiin satamaradan myötä, eli noin 1895. Telakan rautatievaiheita kuvaa H:fors Skeppsdocka Ab - Sandvikens skeppsdocka och mek. verkstad 1865-1935.
	18.03. 17:49	Jimi Alppimaa
		Kävelin veturitallien ohi ja silmäilin tieltä käsin mitä ikkunoista näkyy. Kuvan ulkopuolelle jäävä oikean puolinen pääty näytti aivan tyhjältä. Vasemman puolen päädyn tiloja on VR Groupin, VR Fleetcaren ja NRC Groupin käytössä. Tallien tiloja on ollut ja on ilmeisesti yrityskäytössä. Vetureita pidetään ulkona.
	18.03. 17:09	Noah Nieminen
		Onkos tuolla taustalla Dv12 2748?
	18.03. 16:46	Aarni Lilja
		Upea kuva Niklas.
	18.03. 16:07	Hannu Peltola
		Tämä kartta tuli satunnaiskuvana ja tämä on huisin mielenkiintoinen! Karttaan on merkitty keskustan spårareitit, tämä on mielenkiintoinen yksityiskohta. Rautateistä ja rantaviivasta voi tehdä muutamia havaintoja: - Hernesaari on vielä täyttämättä ja ratayhteys sinne puuttuu. Fordin tehdas valmistui alueelle muistaakseni 1940 ja ratayhteys varmaankin samanaikaisesti. - Munkkisaareen ei ole piirretty ratayhteyttä Helsingin telakalle, tällainen kuitenkin on ollut. Tietääkö kukaan, milloin tämä ratayhteys valmistui? - Jätkäsaari on vielä puoliksi täyttämättä ja rataverkosto tulisi vielä laajenemaan. - Samoin Ruoholahti on osin täyttämättä ja rataverkko laajenisi myös täällä. - Mikä tehdas tai rautatieasiakas on ollut vuonna 1931 Ruoholahden ratalinjan päässä? Alkon tehtaat tai kaapelitehdas eivät olleet rakennettuina vielä tuolloin.
	18.03. 15:16	Lenni Voutilainen
		Tarkoitin siis vanhaa asemaa
	18.03. 14:46	Jorma Rauhala
		Oy Kamex Ab. Esim. https://www.finna.fi/Record/srm.166906318366100
	18.03. 14:32	Pertti Miettinen
		Minulla on myös kyseinen kaavio. Omaani on piirretty muutokset seuraavasti. Raide 13 poistettu, uusi raide tehty vaihteelta 30 raiteelle 14 asti, vaihteesta 31 on uusi raide raiteelle 15 asti, vaihteesta 32 raide raiteelle 16 ( vaihde 33 poistettu ), vaihteesta 34 raide raiteelle 17. Eli toisinsanoen pohjoispään raiteistoa on oikaistu. Muutos on myös vaihteelta 42 raide veturitallin editse, Tästä syystä vaihde 62 on muuttunut 75:ksi ja vaihde 69 , 61:ksi. Lisäksi raiteelta 2 on suunniteltu päästäväksi raiteelle 1 ja edelleen Turkuun päin. Myös vaihde 2 on suunniteltu yhdistettäväksi raiteeseen 1 jotta Riihimäen suunnasta olisi mahdollista mennä raiteelle 1. Näitä muutoksia en varmaan tuolloin 1972 tehty kumminkaan ?
	18.03. 14:18	Jimi Lappalainen
		Mitä tarkoitat, Lenni? Sitähän käytetään joka päivä.
	18.03. 13:48	Lenni Voutilainen
		Olisivat vaikka remontoineet, tai edes vähän kunnostaneet, niin oisi sitä voinut vielä käyttää.
	18.03. 12:30	Tero Korkeakoski
		Nuohan liittyy pitkälti juuri tuohon tallialueen poistamiseen. Lisäksi Teivon hallituksen toimintaan ei olla tyytyväisiä. Tuo artikkelissa mainittu hpj (joka on myös Facebookin mielivaltaisesti sensuroidun "Talkravi" -ryhmän ylläpitäjä) ei oikein herätä suosiota raviväen keskuudessa.
	18.03. 12:26	Tero Korkeakoski
		Eipä noita ratoja enää paljoa ole sähköistettäväksi, kun en usko että sellaisia ratoja joilla ei ole jokaviikkoista tavaraliikennettä sähköistetään.
	18.03. 12:17	Tero Korkeakoski
		Mitähän noissa takana olevissa säiliövaunuissa lukee? ___MEX Ab?
	18.03. 12:14	Tero Korkeakoski
		Väitän että Omet ovat olleet Porin ja Äetsän välin suolakuljetuksissa, valkoisesta pölystä ja noiden vähäisestä määrästä päätellen (lumi olisi pöllynnyt pois kuten muistakin vaunuista), mutta mikähän tuon viimeisen Fat:n tarina on? Tässä junaparissa oli usein Huru vetäjänä.
	18.03. 11:57	Hannu Peltola
		Totta, Esa! Itse ehkä oikaisisin vähän ja käyttäisin pohjamateriaalina esimerkiksi Kibrin satamanosturin yläosaa, jonka voisi suomalaistaa. Kuvan kaltainen nosturikiskotus olisi varsin suoraviivaista toteuttaa erilaisista muoviprofiileista ja mm. H0-siltarakennussarjojen osista. https://www.passion132.com/gb/building/130741-kibri-38510-ho-187-twin-control-gantry-crane-4026602385105.html
	18.03. 11:29	Esa J. Rintamäki
		Tuollainen nostovärkki olisikin aika haastava rakennettava 1:87-skaalassa?
	18.03. 10:36	Juhana Nordlund
		Tuo "suunniteltu ajettavaksi kahteen suuntaan kummankin raiteen osalta" tarkoittaa tietenkin poikkeustilanteita. Jommankumman raiteen ollessa poissa käytössä toista raidetta kyetään liikennöimään kumpaankin suuntaan vuorollaan samalla tavoin kuin metrossa (tai rautateillä). Vaihteet (sisältäen myös vastavaihteet eikä vain myötävaihteita) ja opastimet ovat valmiina.
	18.03. 09:52	Jimi Lappalainen
		Näin olen käsittänyt.
	18.03. 09:51	Veeti Heino
		Upea ruskan paletti
	18.03. 09:39	Juhana Nordlund
		Jokerilla, joka on taas oma järjestelmänsä, on sellaiset vaihdeopastimet, joissa ajon kieltävä opaste on S, ja ajon salliva opaste on viiva (tai palkki), jonka asento kertoo vaihteen asennon. Jokerin vaihdeopastimia on kaksi- ja kolmeaukkoisia. Kolmiaukkoisia on käytössä säihköistettyjen vaihteiden yhteydessä. Linkin kuvassa nähdään Vihdintien suunnanvaihtopaikan opastimia Etelä-Haagassa. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2024/2024-03-07/IMG_27653A.jpg Oletan, että Laajasalon raitiotien Jokerin infraa vastaavilla osuuksilla käytetään hyvin samankaltaisia opastimia. Osuus Korkeasaari - Kruunuvuori poikkeaa kuitenkin Jokerista (ja kaikesta muustakin pk-seudun ratikkaverkosta) siinä, että tuo väli on suunniteltu ajettavaksi kahteen suuntaan kummankin raiteen osalta. Tämä koskee enemmän ehkä muita kuin vaihdeopastimia, mutta toisaalta tämän osuuden molemmissa päissä kaikki vaihdeopastimet ovat kolmiaukkoisia, Jokerillahan niin taitaa olla vain päättärien vaihteilla.
	18.03. 09:21	Jari Välimaa
		Tampereella vaihdeopastimet ovat viivoja kuten lienee myös raidejokerissa ?
	18.03. 09:18	Esko Peranto
		Yksi nestekaasuvaunu oli sillan vieressä ja ratapihalla taisi öljyvaunuja, josta yhden pääty näkyy.
	18.03. 08:51	Juhana Nordlund
		Noista opastimista ja vähän niiden S-kirjaimista: Ilmeisesti nuo S keskimmäisenä -valomajakat ovat vaihdeopastimia, eivät "liikennevaloja". Liikennevalojen pääopastimet ovat tuossa pimeinä eli niiden S eikä mikään muukaan opastevalo näy. Opastimien sijoitus on kieltämättä mielenkiintoinen enkä ollut yllättynyt, että asia synnytti pohdintaa.
	18.03. 08:31	Jouni Hytönen
		Eikö autovaunujen lastaus ole tästä oikeanpuoleisesta raiteesta kuvaajan taakse erkanevalla pussiraiteella lopullisessa paikassa?
	18.03. 08:21	Kimmo Huhta
		Tosi hyvältä tuntuu. Kiitos kysymästä.
	18.03. 08:08	Markus Selin
		Mischa ja Mascha olivat Korkeasaaren karhujen nimiä. Samoin Finkensilta on nimetty Finke-jääkarhun mukaan.
	18.03. 08:00	Noah Nieminen
		Ovatkohan nuo sitten vaihtaneet paikkaa?
	18.03. 07:44	Jari Välimaa
		Miksi tuo liikennevalon S-kirjain on keskellä ?
	18.03. 07:30	Esa J. Rintamäki
		Mischa ja Mascha? Kuulostaa jotenkin Bond-elokuvan neukkupahiskaksikolta? Kuka noita nimiä keksii?
	18.03. 00:45	Mikko Mäntymäki
		Miltä tuntuu Turkulaiset kun TPS jäi kesälomalle ja vastaavasti kiekko-Espoo pelaa pudotuspeleissä? Aikamoinen myllerrys käynnissä ratapihalla minne se autojuna asema siirretään? Se on niin nääs että Tappara ottaa mestaruuden.
	17.03. 22:54	Veikko Hattunen
		Mitä muita vaunuja oli Sköldviikissä?
	17.03. 22:10	Veli-Matti Laitinen
		Rehellisesti sanoen en tykkää lainkaan tästä Logohubista. "Risukasa". Mieluiten olisin pitänyt vanhan asemarakennuksen joka joutui nyt Turun taudin uhriksi vaikka sitä ei (toivottavasti) pureta. Asema on myös kaupunkinsa käyntikortti. Suomen vanhimman kaupungin asemansa toimii minusta tylsän moderni "risukasa".
	17.03. 21:55	John Lindroth
		Komea kuva!
	17.03. 21:50	Simo Virtanen
		Näillä hiljaisilla radoilla on aina syytä kuvata sillä ajatuksella, että liikenne voi lakata milloin tahansa. Joko ratavaltion päätöksellä tai sitten yksittäisen tehtaan sulkemisesta johtuen.
	17.03. 21:23	Erkki Nuutio
		Väliaikaisen yhdysliikennesopimuksen mukainen ensimmäinen VR:n matkustajajuna lähdössä Rajajoelta Valkeasaarelle 25.12.1921 klo 14.30: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877831?page=40 (Suomen Kuvalehti 1/1922 s.40 / 7.1.1922)
	17.03. 20:58	Lenni Voutilainen
		Näyttää minun silmään ihan piirretyltä, varsinkin nuo puut vasemmalla. Tai jotenkin silleen vanhalta leffan laadulta.
	17.03. 18:31	Mika Hakala
		Kuva taitaa kumminkin olla Kursuntieltä (9640) ylikulkusillalta kuvattuna Joutsijärvelle päin. VT82 puuttuivat molemmilta silloilta nuo puhelinpylväät (vuosien 2011 ja 2009 street), mutta olivat Kursun ylikululla. Ja jos oikein mielikuvitusta käyttää, (niin nelinumeroisesta kilvestä en saa selvää, mutta) mielestäni kaaren alkuvaiheella näyttää kuin siinä erottuisi puhelinpylväitä kumossa, niin kuin on esim. videolla https://youtu.be/y0_S7uCx9WA?t=598 kohdassa 9:58, jossa seuraavaksi saavutaan Kursuun... Edit: mutta komea kuva!
	17.03. 18:13	Tapio Keränen
		En usko, että kilven irrottaminen olisi sujunut ilman työkaluja.
	17.03. 17:01	Jorma Rauhala
		Alkujaan kaikki asemaravintolat ovat olleet paikallisen henkilön hoitamia. Usein kuulee mainittavan että niitä piti etenkin pienemmillä paikoilla kulloisenkin liikennepaikan asemapäällikön vaimo. Matkaravinto tuli toimintaan mukaan 1930-luvulla. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla - ja myöhemminkin - monet asemaravintolat eivät olleet MR:n vaan olivat yksityisten ruokalanpitäjien hoitamia. Suurin ja pitkäikäisin näistä on ollut Riihimäen ravintola. MR loppui 1977 ja VR perusti oman firman eli Liikenneravintolat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkaravinto https://fi.wikipedia.org/wiki/Avecra
	17.03. 16:59	Heikki Jalonen
		Nikolai Noschis toimi Helsingin aseman ravintoloitsijana vuosina 1922...36. Vuodesta 1936 alkaen toiminnasta vastasi Matkaravinto Oy. Se oli perustettu 1929, alkuperäiseltä nimeltään Suomen Matkaravinto ja Maja Oy, vuodesta 1937 Matkaravinto Oy. Matkaravinnolla ei suinkaan ollut mitään monopolia asemaravintoloihin nähden, monia muitakin toimijoita oli, alkaen pienistä "Asemapäällikön rouvan kahvipöydistä" aina moniluokkaisiin laaturavintoloihin. Sellainen oli esim. Riihimäen arvostettu ravintola, jonka alkuun pani perhe Axeen jo vuonna 1870. Vuonna 1914 emäntä Olivia Axeenin kuoltua toiminta siirtyi H.G. Paloheimo Oy:n hallintaan, jatkuen aina ravintolan sulkemiseen v. 2009. Ravintolavaunutoiminnan puolestaan Suomessa aloitti Compagnie Internationate des Wagons Lits et des Grands Express Européens, joka aloitti kolmella ravintolavaunulla liikenteen lokakuussa 1911. Erilaisia "piirakkamummuja" ja "kalakukon kauppiaita" oli raiteilla varmaan seilannut jo kymmeniä vuosia ennen sitä.
	17.03. 14:00	Rainer Silfverberg
		Kyllä Erkki varmaan sitä tarkoitti! Uutta minulle oli että asemaravintolat alkuaikoina eivät olleet Matkaravinnon vaan yksityisen ravintoloitsijan.
	17.03. 12:39	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, "kunnon touhua" lienee hiukan jarrutellut päällä ollut kieltolaki? Ellei raflan menuun sitten kuulunut Viron poikien (asiasana: pirtun salakuljettajat) järjestämät lisukkeet niin sanottua "kovaa teetä" varten...?
	17.03. 11:07	Toni Lassila
		Tulipas sopivasti sattumakuvana kuva tasan 19 vuoden takaa. Hieno kuva poikkeustilanteesta.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset