Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.05. 15:45 | Rasmus Viirre | ||
| Tulevan historian kannalta oikein hyvä kuva. Liekö yhtään Tau-vaunuja käytössä enään? Ei ole kummemmin näkynyt. Näiden 10:n lisäksi pitäisi 15 kpl löytyä jostain päin rataverkkoa, ellei olla romutettu tai muutettu. | ||||
|
09.05. 15:01 | Jari Välimaa | ||
| Traficomin ohje gost-vaunujen käytöstä "6.kohta : Tee suunnitelma EU-vaatimustenmukaisen kaluston hankkimisesta" https://www.traficom.fi/files/media/file/Ohje%20OSJD%20GOST-standardin%20mukaisen%20kaluston%20k%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4.pdf | ||||
|
09.05. 11:38 | Daniel Nironen | ||
| Imatrankoskellakin 46 Hkba. | ||||
|
Kuvasarja: Sibiun niin kutsuttu rautatiemuseo |
09.05. 11:06 | Juha Toivonen | ||
| Tällainen "museointi" taitaa olla valitettavan yleistä ja ns. taloudellisen pakon sanelemaa. Myös Dej:n veturivarikon yhteydessä on vastaavanlainen "museo", jossa kulkeminen ulkona viheralueella olevien höyryvetureiden läheisyydessä on sallittua. Tosin kysyin luvan yhdeltä CFR-Marfan varikkomieheltä kuvata hieman laajemmalla alueella, eli Dieselvetureiden huolto- ja säilytystallilla. Kyllä oli hänen vastauksensa, joten laajensin kuvausreviiriäni myös sinne. n. 15 minuutin kuluttua tuli ilmeisesti hieman korkeamman vakanssin omaava henkilö, joka kielsi minua kuvaamasta enempää, joten lähdin pois. Jossakin kohtaa viimevuosina on CFR-Marfan (tavaraliikenneyksikkö) rahoitustilanne ollut niinkin huono että mm. Dej:ssä olevia höyryvetureita on romutuksesta saatavien tulojen kautta vaadittu pieneksi osaksi Marfan kriisirahoitusta. En tiedä koskiko tällainen suunnitelma myös muita vielä jäljellä olevia Romanian valtionyrityksen omistavia höyryvetureita. Vetureita olisi äkkiä laskettuna kaikkiaan ollut n.50-70 kpl. Tiettävästi tämä suunnitelma ei kuitenkaan edennyt käytännön toteutukseen? Se kuitenkin antoi ulkopuoliselle varsin synkän kuvan eräästä Romanian rautateiden osa-alueesta ja sen taloudellisesta tilasta. |
||||
|
|
09.05. 10:47 | Juha Toivonen | ||
| Jostakin luin, kuinka venäläisperäisten vaunujen käyttäminen Suomen rataverkolla vaatii poikkeusluvan, ja että tuo lupa olisi päättymässä vuoden 2026 lopussa. Kuvan vaunuissa on kuitenkin ilmeisesti tarra: EU-vaunu. Koskeeko tuon poikkeusluvan päättyminen myös näitä Virosta tuotuja-, mutta ilmeisen neuvostoperäisiä vaunuja? Mikä ylipäätään aiheuttaa poikkeusluvan tarpeen venakkovaunuille? Aikoinaanhan näitä liikkui Suomen rataverkolla useita tuhansia. Niin Transitoliikenteessä, kuin myös muussa käytössä. | ||||
|
|
09.05. 10:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Kaikkia Hkba-vaunuja ei olekaan romutettu. Osa on siirretty Niiralaan. | ||||
|
09.05. 10:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Noita vaijereita olisi varmasti kiva vaihtaa. | ||||
|
09.05. 10:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Mahtaako tähän kysymykseen olla vastausta... | ||||
|
09.05. 10:31 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
09.05. 09:02 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä kai tuo ennemminkin on Vr3:n sisar. (0-10-0 pyörästö) | ||||
|
09.05. 08:39 | Juha Toivonen | ||
| Näitä ja muitakin "CFR:n strategisen reservin" höyryvetureita lojuu yhä edelleen umpiruosteisina joidenkin varikoiden puskissa. | ||||
|
09.05. 08:37 | Juha Toivonen | ||
| Onko tällä veturilla pyörästönsä ohella muita yhtäläisyyksiä DRG:n BR 37 kanssa? Näyttää kovin samanlaiselta, vaan onko kuitenkaan? | ||||
|
09.05. 08:26 | Juha Toivonen | ||
| Mahdollisesti liikenteessä yhä (ellei konepeittojen alta ole raivattu tekniikkaa varaosiksi). Näitä vetureita on myös saneerattu ja uudelleen moottoroitu Romanialaisen Remarul:n ja Alsthomin toimesta. Kuvassa kuitenkin saneeraamaton yksilö. | ||||
|
09.05. 08:23 | Juha Toivonen | ||
| Hyvinkin mahdollisesti yhä liikenteessä. Maalausta lukuun ottamatta kyseessä on lähes alkuperäinen Romanialaisen Electroputeren valmistama SLM "lisenssi-sulzeri". Veturin sarjatunnus on 060, eli kyseessä on ns. tavaraliikenneversio. 100 km/h. Järjestysnumeroltaan tämä yksilö on 718 (kyseisiä vetureita valmistettiin hieman eri muunnoksina yli 2000 kpl.) | ||||
|
09.05. 08:18 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä on liikenteessä. Veturihan on saneerattu kuvan kaltaiseksi vasta 2000-luvulla. Alustan yläpuolinen osa on uudisrakennetta. Alkuperäinen Sulzer 2100 hv dieselmoottori on vaihtunut vastaavan tehoiseen GM-dieseliin. Näitä saneerattiin CFR:lle kymmeniä yksilöitä ja ne luokiteltiin alkuperäisistä sarjoista 060 ja 062 uudelleen sarjoiksi 064 ja 066. (jonkun aikaa saneeratut veturiyksilöt kuuluivat sarjoihin 063, 065). Suurimmat sallitut nopeudet sarjakohtaisilla eroilla 100/120 km/h. https://www.youtube.com/watch?v=ZbmgxuFiwl0 Oheisessa kuvaesityksessä läpileikkaus Romanialaisiin raskaisiin dieselvetureihin 1930 - 2020 luvuilla. |
||||
|
09.05. 07:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mekydrossa vielä vekkulina periaatteena välityssuhteiden rakenne sakarakytkinperiaatteella! Tosin sakaroiden muotoilu oli sellainen että kytkeminen ja irroittaminen vauhdissa oli mahdollista. Tavanomaisina neliskanttisina kytkimet olisivat muuten murentuneet kuin Oululaisen hapankorput alta aikayksikön. Elikkä - meidän Hr11:ssä ja Porkkanoissa voimansiirtolinja oli tyyliin: moottori - momentinmuunnin (luojalle kiitos Herr Doktor Föttingeristä!) - mekaaninen vaihteisto. Periaate on sama kuin autojen automaattivaihteistoissa [mm. General Motorsin Hydramatic - tuoteperheessä (TH 350, TH 700 ym.)] Autopuolella ensiesittely oli vuonna 1940 Oldsmobilella, kaksivaihteisena plus peruutusvaihde. Tosin autokäytössä suosittiin ja yhä suositaan planeettapyörästövaihdelaatikoita [kuten esim. Borg - Warnerin malleissa (esim. Saab 99 vuodesta 1970 tai 1971 alkaen)]. |
||||
|
|
09.05. 02:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitokset, herrat Esa ja John. Ja kiitos Juhalle täydentävistä kommenteista. Kuten Juhan kirjoituksesta ilmenee, BR oli kovasti tykästynyt saksalaistekniikkaan, ja hankki vielä yksimoottoriseen länsisaksalaiseen V 160-tyyppiin perustuvan class 35 Hymekin, jossa oli nimensä mukaisesti hydraulismekaaninen Mekydron vaihteisto ja Maybachin V 16 -moottori 1700 hv teholla. Näin hydraulinen voimansiirto tuli kokeiltua perusteellisesti useiden eri veturityyppien voimin. Ja sitten BR hankki class 52 Westernin. Tähän Krauss-Maffeilla ja kumppaneilla oli palikkalaatikossaan tarjota kolmiakseliset telit, joita käytettiin parissa muussakin veturityypissä, ja tämä "Warship 2.0" syntyi käyttämällä ahtoilman välijäähdytyksellä varustettuja Maybachin V 12-koneita Voithin vaihteistoilla ja kolmiakselisia telejä ja rakenne mietittiin uusiksi siltäkin osin, että koneisto tavallaan käännettiin ympäri, ja moottorit olivat konehuoneessa lähellä toisiaan, päinvastoin kuin Warshipeissä. 2 x 1350 hv koneilla Westernit tulivat kuitenkin painamaan jo 110 tonnia ja osa tästä Warshipien keveysedusta näin menetettiin. Samoin Westerniin oli valittu hiukan epäonniset välityssuhteet ja veturi ei ollut erityisesti kolmosvaihteella odotetun väkevä vetäjä. Mutta veturiharrastajan kannalta Western oli hieno veturi; siinä missä Warship oli selvästi englanniksi käännetty V 200 niin Western oli selvemmin briteissä suunniteltu. Warshipeistä muuten kerrottiin tarinaa, jonka mukaan tuo saksalaisperäinen koneisto kun oli mitoitettu 140 km/h huippunopeuden mukaan, niin Warshipien ajoalueella oli rata tai ratoja, joissa ei radan suurinta sallittua nopeutta ollut määrätty ehdottoman tarkasti tai määräykselle ei ollut tarvetta, kun kuitenkaan mikään veturi ei kuitenkaan ylittäisi esim. 150 km/h nopeutta, mutta kun sopivissa olosuhteissa Warshipia osaavissa käsissä oikein piiskattiin, kerrotaan teepöydässä valitetun saksalaistekniikan puutteeksi sitä, että veturin kulkuominaisuudet alkavat olla huonot nopeuden ylittäessä 170 km/h....liekö veturitallihuhu vai toteutunutta totta, mutta tosihan on, että briteissä on mielellään ajettu pikajunilla kovaa. Ehkä Warship oli veturi, millä ajettiin sitten yllättävänkin kovaa. Tarinaa jossain mielessä tukee se, että Hr 11:ää pidettiin erittäin kovana kulkijana, "kyllähän se 160 kulki", vaikka nimellisesti Mekydron nelosvaihteella suurin nopeus oli paperilla 144 km/h. Ehkä jostain syystä Mekydron rakenne suosi suuria nopeuksia ja ehkä nämä nopeimmat Warshipit olivat juuri class 42:ia, joissa oli Mekydron vaihteistot. |
||||
|
09.05. 00:32 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos huomautuksesta. | ||||
|
08.05. 23:27 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos tiedosta Teemu. | ||||
|
|
08.05. 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ymmärrän oikein, niin Romaniaa ei 2. maailmansodassa miehitetty Saksan toimesta vaan oli liittolainen ja kuului akselivaltoihin. Saksalaisperäiset veturit, ellei CFR itse ollut ostanut sellaisia ennen sotaa, tulivat siis sodan loppuvaiheesssa Puna-armeijan "sotasaaliina" , tai tämän yksilön kohdalla Itävallan Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeltä. | ||||
|
08.05. 22:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä näyttäisi alkujaan unkarilaiselta, sarja 324. Näitä oli melkoinen määrä välillä 324.001-1023 (kaikki numerot eivät olleet Romaniassa, siellä oli kuitenkin useita satoja. Valmistusvuodet 1909-1917. Tästä sarjasta on Unkarissa tehty iso historiikki: A MÁV 324 Sorozatú gözmozdonyaai (by Kirchner Attila+Tóth Sandor+Villányi György), 2012, ISBN 978-963-08-5140-4. Kirjassa on 618 sivua (unkarin kielellä). Unkarissa suurin numero oli 324.1591. Kirjassa on kyllä numerokohtainen luettelo Romaniaan päätyneistä, mutta en äkkiseltään nähnyt yhteissummaa niistä (yksi taulukko sanoo 102 ja toinen 333 eli olisiko niiden summa (?). Vetureiden sn oli 75-80 km/h (lähes kaikista on koeajoraportti (Mütanrendöri proba) ja kaikilla ajettiin siinä tilanteessa 90-100 km/h. | ||||
|
|
08.05. 22:12 | Veikko Hattunen | ||
| Shmmn vaunu on itseasiassa Shimmn vaunu. | ||||
|
08.05. 22:09 | Tero Yli-Somero | ||
| kuva olisi parantunut reilusti tiukemmasta rajauksesta... ;) | ||||
|
|
08.05. 22:08 | Veikko Hattunen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
08.05. 21:52 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä näyttää 130.5xx sarjalta (saako joku selvää numerosta?), Jos tunnistin sarjan oikein, niin tämä on Skoda vuodelta 1921. Niiden numerorarja oli 130.501-580. | ||||
|
08.05. 21:46 | Eljas Pölhö | ||
| Sama veturi kuin https://vaunut.org/kuva/180451 (katso tiedot siitä kuvasta) | ||||
|
|
08.05. 21:40 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä vanhat numerot ovat helppoja ja selkeitä verrattuna uusiin tyhmäkonenumeroihin. Tämä on CFR 94.649, ent. DR* 94.649, tuli Romaniaan Itävallan (1945-49) ja Neukkujen kautta 1949...50L. Valmistaja BMAG (Schwartzkopff) 5546/1914. Se oli Bukarestissa (ilmeisesti teollisuuslaitoskäytössä) vielä 1968. *Deutsches Reichsbahn, kirjallisuudessa käytetty myös DRB. Uutena se oli Preussin rautateiden T16.1 nr 8110 Magdeburg. Junapaino uutena silloisilla vaunuilla 850 t 10 promillen nousussa, tai 2075 t 3 promillessa, sn kumpaankin suuntaan 60 km/h, työpaino täysin vesi- ja hiilisäiliöin 84,9 t. |
||||
|
|
08.05. 21:40 | Noah Nieminen | ||
| Mahtava oivallus! Ja hieno on kuva! | ||||
|
08.05. 19:18 | Ossi Rosten | ||
| On se ollu häjy raggari :D | ||||
|
08.05. 18:52 | Joonas Viita | ||
| Nämä ovat vain menettäneet laitansa jossain vaiheessa. | ||||
|
Kuvasarja: KWB Konin hiilirautatie |
08.05. 18:43 | Robert Sand | ||
| Viimeinen EL2 kulki 1.5.2026 aamuyöllä 4 ja 5 välillä. | ||||
|
08.05. 18:36 | Robert Sand | ||
| Täältä on nyt ajolangat purettu pois. | ||||
|
|
08.05. 18:36 | Tero Korkeakoski | ||
| Aa, nää ei siis ole noita Hbr -romuvaunuja (joita löytyy klikkaamalla tuota vaunutyyppiä). | ||||
|
08.05. 17:34 | Joonas Viita | ||
| Tuossa nyt nuo vaunut näkyvät paremmin. https://vaunut.org/kuva/180460 | ||||
|
08.05. 17:19 | Daniel Nironen | ||
| Kylläpäs pendon keula näyttää oudolta, ja omalla tavallaan komealtakin lumisessa maisemassa. Pienehköjen teipinpalasten puuttuminen tuo huomattavan eron normaaliin. | ||||
|
08.05. 17:07 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
08.05. 16:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä taitaa näkyä nuo samat kaksi Hbr:ää: https://vaunut.org/kuva/169420 ? | ||||
|
|
08.05. 08:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinähän poseeraa saksalainen "Kriegslok" BR 52, romanialaisesti "150". Paremmassa ulkoasussa kuin Haapamäellä ruskettunut TE. |
||||
|
|
07.05. 22:47 | Hannu Peltola | ||
| Voisi hyvin olla saksalainen Br94. | ||||
|
|
07.05. 22:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Vr5:n "sisar". Oliko valmistaja Hanomag? | ||||
|
Kuvasarja: Sibiun niin kutsuttu rautatiemuseo |
07.05. 22:15 | Stefan Baumeister | ||
| Itse kävin siellä viime syksyllä ja pidin siitä tunnelmasta, vapaasti saa liikkua ilma rajoiteettä ja saman tien pystyy seurata nykykalustoa varikolla. | ||||
|
Kuvasarja: Sibiun niin kutsuttu rautatiemuseo |
07.05. 22:13 | Veikko Hattunen | ||
| Muistuttaa enemmän romuttamoa kun museota. Vaikkapa 755 paremmassakin "museointikunnossa" kuin nämä ruosteromut. | ||||
|
07.05. 22:11 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
07.05. 20:54 | Luc Grenfell | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
07.05. 19:27 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos Pasi! Hieman haastavaa on näin yön pimeimpään aikaan kun vielä ei ole yhtä kirkasta kuin kesä-heinäkuussa. Junat pyyhältävät ohitse pysähtymättä, eikä pitkää valotusta voi täten ottaa, ellei sitten halua valoviivakuvia. | ||||
|
|
07.05. 17:39 | Linus Mansner | ||
| Kyllä siinä Proradan omistamia Hbr vaunuja oli. | ||||
|
07.05. 17:29 | Pasi Seppälä | ||
| Tämä on myös hieno kuva, kuten kuvaajalta sopii odottaakin. Punakone ja säiliöletka vielä sopivasti pääosassa. | ||||
|
|
07.05. 17:26 | Pasi Seppälä | ||
| Ja onnistuneesta hämäräkuvasta pisteet täältä. Kohti tulevan veturin valot valaisevat viereistä säiliövaunuletkaa juuri sopivasti. | ||||
|
07.05. 16:41 | Reijo Salminen | ||
| Olikos tuo suoraan edessä juuresvarasto? Mikä mahtoi olla oikeanpuolinen rakennus? | ||||
|
07.05. 16:33 | Rasmus Viirre | ||
| Niin siis Oulussa on kuusi käytöstä poistettua Dr16:ta; 2818+2809+2815+2817+2816+2806 (palanut) sekä vielä kaksi Kolarin liikenteen varakonetta 2819+2821. Jospa AR pitää näistä enemmän huolta kuin entinen omistaja. Paloherkän tavaran poisto konetilasta, tiivisteiden uusintaa ja kuluvia osia jemmaan sen mitä saa ostaa. Kokemusta ja tietoutta taitaa löytyä henkilökunnalta reippaasti kyseisestä sarjasta. | ||||
|
07.05. 16:21 | Samuel Pajunen | ||
| Kuvassa on Ttk1 837. | ||||