Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.06. 19:59 | Erkki Nuutio | ||
| Halkotäydennykset hytin oven kautta. Siisti kuva ja varsin siistitty veturikin. Kuvauspäiväkin on varmaankin oikea |
||||
|
08.06. 18:49 | Juha Vuorela | ||
| Kiitos! Toi punanen mökki on meitin | ||||
|
08.06. 18:45 | Jari Välimaa | ||
| katsokaa tyyppihyväksynnästä https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-394-0001-3-001-001 | ||||
|
|
08.06. 17:50 | Arto Papunen | ||
| Eikö se s tarkoita että vaunulla voisi ajaa lujempaa.. | ||||
|
|
08.06. 17:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitäs eroa Habin ja Habins -vaunuissa on? Habbin näkyy olevan vähän erilainen. | ||||
|
08.06. 17:35 | Teppo Niemi | ||
| Kuvassa näkyy sevästi yksi Höyryveturimatkat Oy:n luvan peruuttamiseen päätöksesssä TRAFICOM/275858/05.02.09.00/2025 kirjattu peruste. | ||||
|
|
08.06. 16:00 | John Lindroth | ||
| Komea talvinen höyrykuva! | ||||
|
|
08.06. 15:33 | Antti Rautiainen | ||
| Jotenkin on mullakin sellanen mielikuva että edellisenä vuonna en ois nähny... | ||||
|
|
08.06. 15:17 | Veikko Hattunen | ||
| Kuvassa taitaa olla väärä päivä? | ||||
|
08.06. 11:52 | Petri Nummijoki | ||
| Vuoden 1960 tilastossa on myöskin merkitty Haapamäki-Pori-välille moottorivaunujunien (pois lukien kiskoautot) keskimääräiseksi vaunuakseliluvuksi 0,5 ja Pori-Haapamäki-suunnassa 0,2 eli tilaston perusteella on useimmilla lähdöillä ajettu pelkällä moottorivaunulla. Tämä varmaankin sopii Dm2-tyyliin. Orivedeltä Jämsänkoskelle on moottorivaunujunissa ollut keskimääräinen vaunuakseliluku 3,5 ja paluusuunnassa 3,4 vuonna 1960. Moottorivaunujunia on ajettu tällä välillä 67000 km/ajosuunta ja matkaa on 60 km eli tällä perusteella 1109-1124 junaparia vuodessa. Vastaisi osapuilleen sitä, että kuvan aikataulun mukaiset kaksi junaparia on ajettu moottorivaunuilla ympäri vuoden ja kolme Lättähatuille merkittyä junapariakin ovat olleet moottorivaunuilla ajettuja vielä pääosan kevätkaudesta. (Vuoden 1959 kesäaikataulussa ei ole vielä Lättähattuja Oriveden ja Jämsänkosken välillä vaan kaikki viisi junaa on merkitty moottorivaunuille.) Tästä voisi päätellä, että Jämsänkosken ja Oriveden välillä on moottorivaunuilla vedetty muutakin kuin yhtä päivittäistä makuuvaunua. Esim. mukana olisi ollut usein vielä F tai joku kiitotavaravaunu. Tämä vastaavasti viitannee paremmin Dm4-vetoisiin juniin. |
||||
|
08.06. 09:23 | Riku Outinen | ||
| Eipä tullut itsekään otettua kuvaa vaikka paljon pyörinkin alueella 2004-2008 erityisesti. Tämä alue on kyllä muuttunut aivan täysin, ihmettelinkin silloin aikanaan että miten aivan keskellä kaupunkia voi olla tällainen puska. Ei ole enää :D | ||||
|
08.06. 08:33 | Juha Vuorinen | ||
| Mutta katsokaapa kulvertin vahvistuksia ja reunakorotuksia. Ratalinja on noussut reilulla metrillä oletetusta alkuperäisestä. Kolme alinta kerrosta lienee valettu paikalla, mutta uusin korotus on tehty tehdasvaletuilla elementeillä. | ||||
|
08.06. 07:37 | Jari Välimaa | ||
| Raitio -lehdessä 3/2020 esitellään Tampereen raitiotien liikennemerkit | ||||
|
|
08.06. 07:14 | Jari Välimaa | ||
| valvontaa löytyy "Raitiotie varustetaan yksiköiden kulunseurantajärjestelmällä." , etsi vaikka tästä https://www.tampereenratikka.fi/wp-content/uploads/2024/11/LIITE1_Suunnitteluperusteet-1.pdf | ||||
|
|
08.06. 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puumoteista tuolla radalla puhuen: - taisi olla muuten Dm2 nro 19. Se joutui pikkukolariin ja sai sen tiimoilta hylkäystuomion. Lähteenä: Soini Sauron näyttämä valokuva, jossa motti 19:llä on hiukan väännähtänyt ilme (kuvattu Orivedellä). Sauro oli haapamäkeläinen junasuorittaja, joka aikoinaan veti "Haapakamerat"-nimistä VR:n kamerakerhoa. |
||||
|
08.06. 04:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Antti - tai sitten mustaa maalia on käytetty Vieskassa poliittiseen mustamaalaukseen? Jumbon tarpeiksi ei sitten jäänyt kuin pari vaivaista pensselillistä...? | ||||
|
|
08.06. 00:10 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko viimeiset Dm2-vaunujen ajot olleet kuitenkin rataosalla Haapamäki-Pori? Ko. välillä on vuoden 1960 rautatietilastossa merkitty moottorivaunuille (pois lukien kiskoautot) ajoa 32000 km molempiin suuntiin eli yhteensä 64000 km ja 64000 km on sama lukema, joka ilmoitetaan Dm2-vaunujen kokonaisajomääräksi 1960. Silloin Jämsänkosken liikenne olisi ollut jo 1960 Dm4-vetoista. | ||||
|
07.06. 23:57 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Mitenkäs tämä nyt on Eerika, kun vielä vähän aikaa sitten nimi oli Iisakki ( https://vaunut.org/kuva/175506 )? Onko tämä laitos jotenkin kaksineuvoinen ja sen vehkeille annettu eri nimet, vai onko vaan yksinkertaisesti tarkemmin tarkastelemalla todettu, että setä olikin täti? | ||||
|
07.06. 23:34 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| No jopas nyt… Dm7 4135 on saanut yli 30 vuoden odotuksen jälkeen "mustan vyönsä". | ||||
|
07.06. 23:33 | Timo Lähteenmäki | ||
| Tero, tarkoitin vesistöllä valuma-aluetta, en jokea. Lähes 30 000 neliökilometrin alueelle mahtuu rata jos toinenkin. Tässä meikäläisenkin kotikulmilla Parkanon rata ylittää vaikka mitä lampia ja pikkujokia. Jorma, jos oikein tulkitsin metsärautatien linjauksen, ylityksiä on Lontilanjoen yläjuoksulla 2, Ravinoja ja Lontilanoja. |
||||
|
|
07.06. 23:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Siis rataverkolla on ollut Koivisto-niminen liikennepaikka kolmessa eri paikassa eri aikoina. | ||||
|
|
07.06. 22:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Timo, ennen Pihlavanlahtea rata ylittää vesistön vain kaksi kertaa (jos noita erillisiä siltoja yli eri haarojen ei lasketa). | ||||
|
07.06. 21:16 | Simo Virtanen | ||
| Aikamoinen silta tuo työmaasilta. Ajorata rakennettu poikittain asetetuista puuparruista, jotka "elävät" autojen ajaessa niitä pitkin. En ole hetkeen tuollaista siltatyömaata nähnyt. | ||||
|
07.06. 20:25 | Veikko Hattunen | ||
| Ratapihoista jossa on tavaravaunua ja muutakin kalustoa olisi kiva saada kuvia. Muuten asutko tsekeissä kun suurin osa sinun kuvistasi tulee sieltä? | ||||
|
|
07.06. 19:50 | Otto Tuomainen | ||
| Riku, liikenteestä selvästi suurin osa on erilaisia kokojunia. Isompien ratapihojen välillä kulkee myös sekalaisempiakin junia jonkin verran. Yksittäisiä vaunukuormia tai muutaman vaunun ryhmiä kuljetetaan edelleen. Esim. tällä Slovakian matkalla havaitsin eräällä asemalla yksittäisen korkealaitaisen vaunun odottavan lastaamista puulla. | ||||
|
07.06. 19:38 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekkoslovakialaiset M 152.0 -sarjan moottorivaunut kaikkine myöhempine muutosversioineen ovat varsin matalia. Tämä tulee vielä paremmin esille kun näitä vaunuja/yksiköitä on kytketty yhteen "normaalin" kaluston kanssa. | ||||
|
|
07.06. 19:09 | Markku Naskali | ||
| Tuskin ne laput niin kalliita ovat että niitä ei voisi ripustaa asian vahvistamiseksi... | ||||
|
|
07.06. 17:39 | Antti Laajalahti | ||
| Esan kommenttiin: 4) Musta maali on loppunut Vieskasta. | ||||
|
07.06. 16:39 | Rasmus Viirre | ||
| 2004 ei vielä aavistettu mihin suuntaan ajoneuvojen muotoilua vietäisiin. Tai sitten uutta on vierastettu aikojen alusta saakka.. :) | ||||
|
07.06. 16:39 | Jari Välimaa | ||
| Vieläkö Onttolassa on Ontto pubi ? | ||||
|
07.06. 16:18 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
07.06. 16:00 | Veikko Hattunen | ||
| Missä päin liettuaa? | ||||
|
07.06. 15:59 | Veikko Hattunen | ||
| 2006? | ||||
|
|
07.06. 14:25 | Vertti Kontinen | ||
| Nämä ovat edelleen olemassa ja (ainakin ulkoa) ehjänä Liettuassa. | ||||
|
07.06. 14:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Näitä samoja penkkejä on myös Turun Ylioppilaskylän tenniskentällä. | ||||
|
07.06. 14:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainio kuva, kiitos! :) | ||||
|
07.06. 13:16 | Lenni Voutilainen | ||
| Kiitos, tuli ihan sattumalla näin hyvä kuva. | ||||
|
07.06. 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkähän lainen henkilökortti mahtaisi eräällä tunnetulla Dorian Grayllä olla? | ||||
|
|
07.06. 12:43 | Joonas Viita | ||
| Harmittavan vähän on näkynyt kuvia tuosta junatoimistorakennuksesta, ihan muutaman kuvan olen nähnyt rakennuksesta joskus jossain internetin syövereissä, muutama kuva tältäkin sivustolta löytyy jossa rakennus vähän näkyy taustalla. Jonkin kuvan yhteydessä oli keskustelua koska rakennuksen käyttö loppui, mutta ei nyt pikaisella etsimisellä tullut vastaan. | ||||
|
|
07.06. 09:47 | Matias Mujunen | ||
| Hieno kuva, Lenni. Taustalla ja edustalla näkyy hienosti metsä ja puita. | ||||
|
07.06. 07:24 | Jari Välimaa | ||
| kyllä, alkuperäinen raitiotiealianssi rakensi ne mutta eivät kuuluu TRO:lle kuten raitio-infra. | ||||
|
|
07.06. 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoiset höyry- ja hiekkakuvut? Onko kyseessä lintubajamajat...? Näyttää siltä, että vaihtoehtoja on kolme: 1) maalari ei yksikertaisesti tiennyt mitä ja miten käskettiin maalaamaan. 2) Ylivieskan kylänvanhimmisto ei ymmärtänyt kysyä värityksestä keneltäkään yhtään mitään. 3) Ylivieskan kylänvanhin, toveri nro # 1 ei osannut ohjeistaa budjetin laatijoita maalien hinnoista. Tai sitten nimenomaan osasi! Onhan se nyt noloa, jos ei tiedä mitään. Vielä nolompaa on se, ettei ota selvää! Ihan samanlaista touhua kuin aloittaa pärekaton tekeminen katon harjalta alkaen, heko heko ! |
||||
|
|
07.06. 01:44 | Erkki Nuutio | ||
| Eihän se aito ole, mutta parempi on kuin ruosteiset romut. Vain sisäsäilytys on kelvollinen veturille. | ||||
|
07.06. 01:40 | Erkki Nuutio | ||
| Insinööritoimistoni vaatehuoneessa oli minulla Siemens telexkone vuodesta 1985 lähinnä piirustusten ja muun teknisen aineiston tilaamiseksi. Toimi erinomaisesti. Aineisto lähetettiin silloin postitse, ja se tuli pikaisesti suuryrityksiltäkin, kuten esimerkiksi ZF:ltä Saksasta, Eatonilta USA:sta tai GKN:ltä Britanniasta. Suurissakin yrityksissä telexeillä sai pikayhteydet yritysten asiantuntijoihin ja moitteettoman palvelun. Siemens -kone oli ammattikäyttöön tehty (painoa yli 30 kg) ja siinä oli jo sanomarivin laajuinen muisti. Siten kirjoitusvirheet pystyi sujuvasti korjaamaan ennen lähetystä. Tosin kirjoitusvirheitä tuli enintään sadasosa siitä mitä kauttaaltaan ala-arvoisilla W11 ja Lenovo paskoilla nykyään tulee. Nykynuorille ei ole kokemusta kunnollisista ohjelmista ja laitteista ja heille kai nämä pohjanoteeraukset kelpaavat. Kun telefaxit tulivat ja levisivä laajemmalle 90-luvun loppupuolella, harveni telexien käyttö Suomessa. Joskus silloin Posti myi Telex-koneet helvalla niille asiakkaille, jotka niitä vielä käyttivät. Minäkin ostin ja käytin konetta vielä kenties vuoden. En muista miten ja minne koneen hävitin. |
||||
|
|
07.06. 01:08 | Rasmus Viirre | ||
| Niin, eipä tuo alkuperäinen ole. Veturista lienee haluttu tehdä vapailla käsillä ”koristeellisemman” ja ”juhlallisemman” näköinen. Sanon, että parempi kuin rapistuneilla ja haalistuneilla pinnoillaan, mutta samalla vähän mm. tuota valkoista vieraksun. | ||||
|
07.06. 00:57 | Rasmus Viirre | ||
| Tämäpä kiintoisaa tietoa ja saatiinpa asiaan varmennus, vaunujen määräkin täsmää. Kiitosta vielä! | ||||
|
|
07.06. 00:36 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 99 10 9580 612-1 oli vielä jokunen vuosi sitten Etvkk 900612-3. Sarja lienee yhä sama, vaikka sitä ei ole enää merkittynä vaunuihin? Etvkk-vaunuistahan on muodostettu kolme yhdeksänvaunuista "yksikköä", joiden päätyvaunut ovat keltaiset ja muut ruskeita. Kuvassa ovat siis vaunut 611–619. Muiden yksiköiden numeroiden loppuosat ovat 601–609 ja 621–629. |
||||
|
|
06.06. 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| Noheva tarkistaa, että olisiko tämän Lontilanjoen uoman alkuvaiheessa, oli siis nimi mikä tahansa, virta myös mennyt Kuurilan metsärautatien kapearaiteen ali jossain Kalvolan perämetsissä? Luultavasti sieltä myös lisäpiste. Ja vesipisaran kulusta: muistaakseni esim. Keurusselältä vesimolekyylin matka Poriin merelle kestää yhden vuoden. (Vesi ja ihminen, 1986) |
||||
|
|
06.06. 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| On jotenkin muun maalaisen oloinen maalaus. | ||||
|
|
06.06. 23:39 | Jorma Rauhala | ||
| Olavin valokuva on jostain 1960-luvulta. Kantakortti on painosta syyskuulta 1962, eli jotain sen jälkeistä aikaa eletään kun henkilökorttiosaa on tehty. Nehän eivät koskaan vanhentuneet, paitsi jos itsestä kuvaa katsoessa siltä tuntui :) | ||||
|
|
06.06. 23:29 | Jorma Rauhala | ||
| Varmastikin Hyvinkään Metron metron alkuperäisiä penkkejä. Menikö se Kytäjälle? |
||||