Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	24.11. 21:47	Antti Grönroos
		Okei, kiitos vastauksestasi.
	24.11. 21:36	Ossi Rosten
		Sattumakuva.. Oispas pienoisrautatiehen ihanteellinen miljöö
	24.11. 21:26	Rasmus Viirre
		En nyt löydä kuvaa, mutta Sikanevan ylikulkusillalla Sievin ja Eskolan välillä on vähän samantapainen laatta, tosin samaa värkkiä kuin koko sillan kaide, ja paljon vähemmän tekstiä.
	24.11. 21:24	Juho Rintala
		Miksi se meni sitä kautta?
	24.11. 21:19	Rasmus Viirre
		Omien tietojeni mukaan viimeksi kesällä 2024, juuri tämä sama kone 2809 (mikä yhteensattuma!) Se saapui Kokkolaan harvinaista reittiä Pieksämäeltä Jyväskylän ja Haapamäen kautta 27.6.2024 ja jatkoi Kokkolasta matkaa Ouluun 6.7.2024.
	24.11. 21:12	Erkki Nuutio
		Ei arkisia jääkukkia, vaan tunteikkaampia: .. Talvi-illoin akkunaan .. jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo .. oudot haaveet mieleen tuo. Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkunalla jäiset liljat kukkii vaan .. kauneimmassa loistossaan. .. Milloin armaan akkunaan .. jäiset liljat loistossaan oudon kukkamaailman luo .. menneet muistot mieleen tuo? Silloin armas akkunalla .. muistaa kuinka raastoi halla nuoren rakkauden vaan .. kalleimmassa onnessaan. valssi, sävel Lauri Lindström, sanat Martti Jäppilä, 1931
	24.11. 20:51	Sampsa Saahkari
		Joskus vuonna 2050 me muistellaan tätä kuvaa, että "tältä ne oikeasti näytti hämärässä vauhdissa".
	24.11. 20:49	Oliver Laaksonen
		Tampereen ratikka
	24.11. 20:33	Rainer Silfverberg
		1970-luvulla Savonia lähti n klo 12, sillon määränpää oli Kontiomäki. Toiseen suuntaan kulkeva lähti taas Kuopiosta n klo 12 ja oli Helsingissä n klo 18. Joskus 1980-luvulla sen reitti lyhennettiin Iisalmeen.
	24.11. 20:24	Petri Nummijoki
		Sattumakuva taas. Kommentoidaan tätäkin, koska edellä on mielestäni väärinkäsityksen mahdollisuus Dr13-vetureiden viheltimien siirtoon liittyen. Yleensä Dr13-vetureiden saneeraukseksi kutsutaan 20 veturiin 90-luvun alkuvuosina tehtyä yksinajomuutosta, josta ulospäin näkyvin merkki oli kaksoisvalonheitin, joka tässä kuvassa on veturissa 2349. Mutta viheltimien siirto pois ohjaamon välikatosta ritilöiden takaa on toteutettu jo paljon aikaisemmin. Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/45163 on veturi vuonna 1976 vielä Hr13-sarjamerkillä ja viheltimet ovat jo lopullisella paikallaan.
	24.11. 20:12	Teemu Lokka
		Nyt kun noista nimetyistä EP:stä ollut täässä jupinaa, moneltakos Savonia lähti? Sitä monasti 80 luvulla kun olin mummolassa Tokerossa olin radan varrella kattomassa. :D
	24.11. 19:44	Juha Kutvonen
		Oikein veikattu Herr Esa. EP 7 Karelia on lähdössä 3008:n vetämänä Joensuuhun. Vieressä on 3046 ja EP 57 Lapponia Ouluun.
	24.11. 18:54	Esa J. Rintamäki
		Kaikista parhaiten VR säästäisi, kun lopettaisi koko rautatiejärjestelmän maastamme.
	24.11. 18:39	Juho Rintala
		Millon Kokkolassa on viimeksi käynyt Dr16, jos nyt AR:n junaa ei lasketa?
	24.11. 17:25	Niklas Rinta-Kanto
		What a neat picture Rasmus!
	24.11. 17:05	Jouni Hytönen
		Tuo onkin melko tuore lisäys tarjontaan, sitä ei ollut vielä viime kesänä. https://www.zfbh.ba/en/zeljeznice-fbih-i-hz-putnicki-prevoz-uspostavljaju-novu-medjunarodnu-putnicku-liniju-sarajevo-ploce-tokom-vikenda/
	24.11. 17:03	Jouni Hytönen
		Viime kesän lomamatkaa pähkäillessä yksi vaihtoehto oli lento Dubrovnikiin ja sitten liikkumista junilla ja busseilla noilla suunnilla. Bosnia-Herzegovinasta vaikutti olevan hyvin vähän junayhteyksiä rajojen yli. Hätätilanteessa toki kelpaa jo pelkkä Bosnia-Herzegovinan sisäinenkin junamatka. Belgradista vaikutti vielä pääsevän yöjunalla Bariin. Sarajevosta näyttää juuri tähän vuodenaikaan pääsevän Pločeen perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.
	24.11. 16:56	Jouni Hytönen
		Vanha kysymys vuodelta 2009 pisti silmään vasta nyt, kun keskustelu on lämmennyt uudelleen. En usko, että Dr13:lla olisi koskaan vedetty Eil-runkoja, koska eikö Eil-kalustossa ole vain sähkölämmitys eli vaunut vaativat 1500 V:n syötön veturista tai aggregaatista? Helsingin asemalla muistan nähneeni kesällä 1989 Lahteen Salpausselän seisakkeelle lähdössä olleen 2Dv12-vetoisen Eil-vaunujunan, jossa oli uudenkarhea aggregaatti Eifet 25302.
	24.11. 16:38	Kimmo T. Lumirae
		Veikkaan näiden muutosten johtuvan pitkälti VR Oy:n henkilöstöstrategiasta, johon liittyy tehtävien töiden ja tekemättä jättämisten tarkastelu ja karsinta: 1. Poistetaan henkilöstöstä vaunumiehet ja vastaavilla pätevyyksillä toimineet henkilöt. He vastasivat vaunujen kunnosta ja pikkukorjauksista, mutta ennen kaikkea he tekivät lähtevien tavarajunien pakollisen jarrujen tarkastuksen. Risteysasemilla ja vastaavilla he kytkivät linjaveturin matkustajavaunustoon ja tekivät näin saadulle junalle jarrujen tarkastuksen. 2. Poistetaan ratapihakonduktöörit eli vaihtotyönjohtajat. Jos tämä pääsääntö vaatii joidenkin kuljetusten lopettamista, lasketaan, paljonko sen vaihtoveturin pitäminen ja näiden henkilöiden työpanos maksaa; saadaanko siitä muutaman vaunun kuljettamisesta niin paljon, että kannattaa pitää nämä henkilöt töissä, vai syntyykö säästöä, kun lopetetaan koko kuljetus? Osa 2. kohdan henkilöistä jatkaa työtä ns. RO-työskentelynä eli ohjaavat radiolla vaihtoveturia ja työskentelevät sekä veturia ohjaten että maasta, jalkautuneena toimien. 3. Osa lopuista vaihtotöistä siirretään tehtäväksi Sr3-kalustolla, ja työt tekee linjalla junaa ajanut veturinkuljettaja. Osa vielä jäljelle jääneistä vaihtotöistä tehdään ns. RO+ -työskentelynä, jossa veturinkuljettaja ajaa esim. raakapuujunan tyhjät vaunut pikkuasemalle kuormattavaksi, tekee siellä RO-työskentelyn tapaan vaihtotyöt ja ajaa kuormatuista vaunuista kootun junan takaisin kotipaikalleen. En ole hetkeen pikkuasemilla käynyt, joten aktiivisemmat tuntenevat nykyiset käytännöt huomattavasti paremmin. Kuitenkin: näin toimien ei siis kannata viedä muutamaa vaunua jonnekin purettavaksi kolme kertaa viikossa, tai ei kannata kuormata kuitupuuta 400 km päässä, koska nämä vaatisivat vaihtotyöhenkilöstöä. Ei kannata ajaa paikallisjunia veturivetoisilla junilla, koska asemilla ei ole henkilöstöä vaunustojen siirtelyyn ja veturin ja vaunuston kytkemiseen. Veturinkuljettaja voi suorittaa kytkemisen, mutta se ei käy 3 minuutissa. Enää pitkään aikaan ei ole voinut ottaa tavarajunalle 2 tunnin taukoa väliasemalla ja siinä ajassa vaihtaa siltä asemalta lähtevät vaunut mukaan ja jättää toisia tilalle, koska asema on nykyään kauko-ohjattu, eikä siellä ole edes sitä junasuorittajaa, joka lähtisi tekemään tarvittavat vaihtotyöt, puhumattakaan siitä, että sinne tulisi kahdeksi tunniksi vaihtotyönjohtaja autolla 100 km päästä: näitäkin on nähty. Mutta ei enää. Nämä "poistetaan" -maininnat tarkoittivat siis "poistetaan kaikkialta, missä mahdollista, niin, ettei työtehtäviä ole järkevää ja tuottavaa yhdistää muihin tehtäviin", eli näissä hommissa paikoin varmasti onkin henkilöstöä, mutta mainitun henkilöstön määrä on painettu niin vähäiseksi kuin mahdollista. Eli Syrjämäen sahalla voidaan käydä kolme kertaa viikossa RO+ -työskentelynä hakemassa 800 tonnin juna sahatavaraa. Ja Haapasaaren sahalla on päivittäin kaksi vaihtotyönjohtajaa RO-työskentelyssä ja kahdesti päivässä käy linjajuna tuomassa ja viemässä ne vaihtotyönä siirrellyt vaunut. Peränotkosta voidaan hakea kahdesti viikossa 800 tonnia siellä kuormattua kuitupuuta RO+ -työskentelynä. Matkustajajunia voidaan ajaa edestakaisin, kunhan niissä on Edo, tai varataan runsaasti aikaa veturin "ympäriajoa" varten. Matkustajajunissa on joukossa konduktöörejä, joilla ei ole enää alkeellisintakaan Jt- tai opasteiden tuntemisen pätevyyttä eli esim. junaa ei voi peräyttää, ellei ole tällaista pätevää henkilöä johtamassa vaihtotyötä. Tässä tiivistelmää viimeisten vuosikymmenten muutoksista, ja lisätiedot siis tervetulleita, kuten aina.
	24.11. 16:22	Juho Rintala
		Juu
	24.11. 16:08	Esa J. Rintamäki
		Olisikohan dokumentäärisellä arvolla väliä, arvon herroilta kysyisin ? Joskus on pieni pakko yrittää heittolaukausta ja toivoa parasta... (Oma kokemukseni joskus jo kauan sitten.)
	24.11. 16:01	Esa J. Rintamäki
		Herra Tuukka, kiitos neuvosta, mutta tosiasiana on sekin, että kovin, kovin, kovin monet asiat vaikuttavat rinnakkain ja peräkkäin kovin, kovin, kovin moneen asiaan. Seurauksena hässäkkää, jonka jäsentely-yritelmät yleensäkin pahentavat hässäkkää raakasti vieläkin pahemmaksi. Tätä olin halunnut avata. Mr. Murphylla on tavattoman pitkät kädet. Minä en siis brassaile. Yritän kuitenkin muistaa olla innostumatta liikoja.
	24.11. 15:55	Esa J. Rintamäki
		Kello on noin 15:40 tienoilla, ja kuvauspäivä on torstai. Onko 3046:n koukussa EP 57 Lapponia? Lähtöaikana klo 16-reikä-reikä. 3008:n roikassa ei näy olevan EFit:iä kuormausovet auki. Karelia? V. 1985 EP 7 Karelia ryntäsi linjalle viisi minuuttia Lapponian jälkeen. Siihen lisää viitisen minsaa, niin läksi pitkä puu-ärrä kohti Riihimäkeä. Ja lisää: - klo 16:07 turkulainen eli P 129, jonka veturina oli vakituiseen Dv12. Perjantaisin parivedolla. Tuona perjantaina jäin kaupunkiin töiden jälkeen ja palasin Kirkolle illalla: - jännitekatkojunalla: lähtö Hki klo 21:38 tienoilla: Dv12 2729 + Eit 23240 + 23134 + Eift 23410.
	24.11. 15:37	Antti Tapani Häkkinen
		Voin antaa yhden äänen sille, että mielummin näin tämän kuvan kuin että olisin ollut näkemättä. Rakeisuus ei ainakaan itseäni haittaa, valotuksen huonous ei ole mielestäni tässä kuvassa edes mainitsemisen arvoinen, eikä liioin tärähtäneisyyskään. Ja mitä kuvakulmaan tulee, mielummin näen juuri paljon erilaisia kuvakulmia, kuin että kaikki kuvat olisivat yhdestä tai kahdesta kuvakullmasta. Junanumeron tosin toivoisin kuvan tunnisteisiin. Lienee MV 10325, jonka itse kuvasin Tikkurilassa.
	24.11. 15:15	Rasmus Viirre
		Kiitoksia. Sarjan liki kaikki kuvat tulevat olemaan arkistojen kätköistä, sillä näitä ei ole enää näkynyt melkein yhtään vuoden 2023 jälkeen.
	24.11. 14:57	Daniel Nironen
		Santeri, saanko kysyä että millä tavalla tämä on hyvä kuva? Kuva on pahasti rakeinen, osittain ylivalottunut ja osittain alivalottunut, sekä vielä kaupan päälle tärähtänyt ja kuvakulma ei silmiä hivele. Anteeksi nyt jos jollekin tästä paha mieli aiheutuu, karu totuus on nimensä mukaan karu, aivan niinkuin tämä kuvakin.
	24.11. 14:53	Juha Kutvonen
		Eiköhän tehtaan kapsu käyttänyt tätä ratasiltaa, ainakin raidekaavion perusteella: https://vaunut.org/kuva/166807 Sillan lankutuskin kielii raiteen keskilinjassa aikaisemmin olleesta kiskosta.
	24.11. 14:28	Teppo Niemi
		En usko. Kapeat kiskot -kirjasta ja Jokioisten Rautatien 100 vuotishistoriikistä löytyy perustelut. Kyseinen vaunun pääty, jossa on numero 149 kuuluu seuraavaan vaunuun.
	24.11. 14:15	Petri Nummijoki
		Voiko juna olla raiteella 7, kun eikö valaisimia näyttäisi olevan kolmella eri etäisyydellä junan ja itäisen siipirakennuksen välissä? Silloin väliin pitäisi kai mahtua kolme laituriakin? Minusta valaisimet sopisivat siihen, että juna on raiteella 9. Muutenkin Turun pikajunien yleisimmin käyttämät raiteet olivat tuohon aikaan 9 ja 10. Ruuhka-aikoina muutamat Turun junat käyttivät raiteita 8 ja 11 mutta muita raiteita pitäisin niille poikkeuksellisina. Mutta se voi hyvinkin olla, että aseman sisäpihan itäisen puolen laitureita on korotettu vielä 1995-1996. Vuosi 1994 on jäänyt mieleen siitä, että sisäpihan länsiosan laitureita korotettaessa muutama Turun pikajuna käytti tilapäisesti läntisen siipirakennuksen päässä olevia raiteita ja olivat Dr13-junia vielä silloin eli vuotta 1994 myöhemmin korotus ei (sisäpihan länsipuolella) voinut olla.
	24.11. 13:55	Juho Rintala
		Erittäin asiallinen kuva jo viiden vuoen takaan.
	24.11. 13:39	Tapio Keränen
		Uskoisitko, Teppo, että loviisalainen on tosiaan 149?
	24.11. 12:35	Juha-Pekka Marttila
		Kyllä tänne hyvät kanssa kuvaajat kuvia mahtuu;) Kuva se on tuokin, joskin hieman huonompi laatuinen. Enemmän mulla huvittaa tuo, kun kax kuvaajaa on lähes samassa paikassa samaan aikaan..sitten suurin piirtein 'kilpaillaan', kumpi kerkiää ennemmin omansa julkaista..( eihän nyt omaa kuvaa voi jättää julkaisematta..menee kuvaus hukkaan;))..heh )
	24.11. 12:29	Eljas Pölhö
		Balkanin maiden rautateitä tutkiessa täytyy muistaa kuinka eri tavalla rajat sijaitsivat 1800-luvulla ja aina I maailmansotaan saakka. Esimerkiksi nykyisin pyöreähkö Romania oli L-kirjaimen muotoinen (alasakara sojoitti vastakkaiseen suuntaan eli länteen). Suurin osa maan länsipuoliskosta kuului Itävalta-Unkariin ja radat valmistuivat sen vallan aikana maan niihin osiin. Vanhan Romanian ratojen rakentaminen alkoi englantilaisten yhtiöiden toimesta, mikä määräsi raideleveyden maan itäosissa. Vuonna 1888 tuli laki, jolla kaikki radat kansallistettiin vanhan Romanian alueella. Bulgariassa ensimmäinen ratalinja rakennettiin englantilaisen yhtiön toimesta ja yhteys Konstantinopolista Sofiaan ja Serbiaan Turkin (Ottomaanien valtakunnan) toimesta vähitellen seuraavina vuosikymmeninä. Montenegron voi unohtaa yli sadaksi vuodeksi muihin verrattuna. Siellä oli vain kapsuja rannikolta sisämaahan. Montenegron ja Bosnian ja Hertsegovinan rautateistä Stenvallin kustantamo Ruotsissa on toimittanut laajat historiikit sekä kapsuhistoriikit Unkarista ja Bulgariasta ja veturihistoriat Romaniasta ja Jugoslaviasta minun työvuosinani. ( https://www.stenvalls.com )
	24.11. 12:19	Juha Kutvonen
		Resiina 5/1987 tietää kertoa, että 3013 valmistui Hyvinkäältä uusissa IC-väreissä 10.11.1987.
	24.11. 12:15	Juha Kutvonen
		Helsingin laitureiden korotus aloitettiin 1994, mutta se kesti useamman vuoden. Ensimmäisinä korotettiin itä- ja länsilaitojen laiturit, sekä raiteiden 9-10 laituri ja viimeisenä, kesällä 1996, raiteiden 5-6 laituri. Kuvassa juna näyttäisi olevan raiteella 7, jonka laituri oli korottamatta vielä vuoden 1995 lopulla.
	24.11. 11:19	Mikko Herpman
		Nämähän ovat aivan uusia, mahtaneeko olla vielä jotain käyttöönottohuoltoja/tarkastuksia yms. menossa. Jossainhan oli mainintaa että Joulukuussa taitavat sitten olla jo töissä vetämässä junia
	24.11. 11:04	Tero Korkeakoski
		Eipä ole tuolla toisessa suunnassa enää käyttäjiä kuin yksi. Ennen oli paremmin.
	24.11. 11:01	Tero Korkeakoski
		Voikkaallehan ei sähköjä ole vedetty.
	24.11. 11:00	Tero Korkeakoski
		Todennäköisesti säästö on vuositasolla merkittävä. VR joko hinnoittelee itsensä ulos tai rekkapuoli polkee hintoja.
	24.11. 10:54	Oliver Karhu
		daniel nironen aivan samaa mieltä.
	24.11. 09:53	Kari Haapakangas
		Balkan oli (ja on oikeastaan vieläkin) ruutitynnyri, jossa kaikki nahistelivat vähän kaikkien kanssa. Sattuman kaupalla Sarajevo sai sitten "kunnian" olla se kipinä, joka räjäytti ruutitynnyrin koko Euroopan silmille. Vielä nykyäänkin siellä on ainakin kaksi valtiota, jotka ovat suuresti tyytymättömiä nykyisiin rajoihinsa. Mutta ilmeisesti jonkinlaiseen yhteistyöhönkin pystyttiin. Balkanin raideverkko taisi kuitenkin olla yleiseurooppalaista leveyttä ja muutoinkin yhteensopivaa. Ei kai idän pikajuna olisi muutoin voinut tuon alueen läpi kulkea... Olisi oikeastaan mielenkiintoista tutkia miten ja kenen toimesta rautatieverkko alueelle syntyi: Slovenian, Kroatian, Bosnian ja Unkarin osalta raken(nut)taja oli tietysti Habsburgin imperiumi, mutta millainen (synty)historia mahtoi olla Romanian, Serbian, Bulgarian ja Montenegron rautateillä? Ehtikö Ottomaanien luhistuva imperiumi jättää mitään jälkeä rataverkkoon, ja millainen vaikutus Venäjän keisarikunnalla oli?
	24.11. 09:46	Petri Nummijoki
		Sattumakuva. Helsingin laiturit korotettiin (osittain raiteita madaltamalla) kesällä 1994 https://vaunut.org/kuva/24443 eli olivat Dr13-vetoisen Turun liikenteen viimeisten kuukausien aikana jo korkeaa mallia. Siten niiden täytyy olla korkeita tässäkin tai muuten kuvausajankohta on joku muu kuin mainittu 7.12.1994.
	24.11. 07:19	Aarni Lilja
		Hieno kuva
	24.11. 02:29	John Lindroth
		Mielenkiintoinen kuva!
	24.11. 02:24	John Lindroth
		Tuossa vaunun päädyssä on alkuperäisenä ollut myös jarrumiehen koppi!
	24.11. 02:17	Ari Virtanen
		Nykyisin teräskelat ajetaan junalla Vuosaareen, jossa ne käsittääkseni siirtokuormataan rekkoihin ja ajetaan edelleen tänne. Hintahan se tietenkin ratkaisee, mutta ainakin kätevämmin nämä kiskoilla tuonne kulki. Kelavaunut saapuivat yleensä junassa 3023 Riihimäelle, josta ne pätkäistiin liki suoraan Saunakallion päivystäjälle. Pääsääntöisesti purkaminen tapahtui Saunakalliossa välittömästi yleensä muutamasta vaunusta koostuneen junan saavuttua. Sama veturi toi usein tyhjät vaunut takaisin Riihimäelle.
Kuvasarja: Euroopan viimeiset aktiivikäytössä olevat normaaliraiteiset höyryveturit	23.11. 23:34	Robert Sand
		Ajoin paikalle ja kuvasin. Pysyin kuitenkin koko ajan sellaisella alueella mihin kaikki pääsevät. Ratapihan yli menee tie eli sen yli pääsee myös virallisesti. Henkilökunta tervehti ja olivat hyvin ystävällisiä. Bosnialaiset ovat muutenkin oikein ystävällisiä. Kävin myös kuvaamassa kapearaiteista hiilirataa. Siellä tuli vartijat kysymään millä asialla olen. Yhteistä kieltä ei löytynyt mutta yritin selittää että olen Suomesta ja kuvaan junia. Kysyivät että "turist?". Siihen vastasin että turist kyllä. Se heille riitti ja sain jatkaa kuvaamista. Kapearaiteisesta hiiliradasta tulee kuvia myöhemmin.
	23.11. 23:31	Tuukka Varjoranta
		Hyvät herrat, saanen muistuttaa, että pidetään keskustelu rautateissä ja rautatieharrastuksessa. Nämä edellä käydyt keskustelut, jotka asianomaiset varmasti tunnistavat, eivät kuulu Vaunut.orgiin! //Ylläpito
	23.11. 22:41	Rasmus Viirre
		Fenniarailin ensimmäinen Sr3 nmr. 201 ei taida ehtiä seisoskelemaan paljoa, sillä sillä ajetaan Kotka Mussalon satamaan Kemijärven Patokankaalta sahatavaraa joka viikko. Ja silloin kun ei ole ollut matkalla ”päästä päähän” on sitä lainattu joissakin raakapuujunissa.
	23.11. 22:36	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, itse olisin myös aiemmin ollut taipuvainen kuitata asia pika pikaa Niku 2:n syyksi siten, kuin itse olet tehnyt. - Mutta: Niku 2:n olennaisena luonteenpiirteenä oli liiallinen mukautuvaisuus (sanoisinko: - kiltteys?). Hänen isänsä Aleksanteri III EI VALMENTANUT poikarukkaansa millään tavoin hallintopuolen juitsuihin. Allu 3 "suurena, vahvana ja ikuisena" ei näyttänyt pitävän sitä tarpeellisenakaan. Niku 2 sai ajankulukseen pelehtiä balettitanssijatar Ksesinskajan kanssa, ennen kuin Euroopan kuninkaallisten piirien parituksen seurauksena hänen piti mennä avioon saksatar Alixinsa kanssa. Sitten kun Allu 3 heitti lusikkansa nurkkaan, niin Niku 2:n piti sitten osaamattomana raakileena kyetä yhtäkkiä hallitsemaan koko laajaa Vennään maata. Tsuhnat oli alkuun jokseenkin aloillaan omituisen kielensä kanssa. Puolan lojaalisuus oli koko ajan isona kysymysmerkkinä. Eikä itämerenmaakunnissakaan keisarihymniä liian riemullisesti veisattu, puivat nyrkkiään taskussa. Ja ikuiset "syylliset": - juutalaiset saivat kokea pogromeja, silkkaa musikoiden katkeruuden suuntaamista "ympärileikattujen" listimiseen... Puhumattakaan keisarikunnan muista osista. Nikun ei auttanut muu kuin olla korvat auki kaikenkarvaisille neuvojille. Näitähän sitten riitti! Pahimpana panslavismin ylipapit. Vielä pahempana oikeauskoisen kirkon ylin siviilivirkamies Konstantin Pobedonostsev yliprokuraattorina koko ajan oli huutamassa Niku 2-raukalle tämän velvollisuudesta puolustaa oikeaa uskoa. Kaikki nämä kun huomasivat tilaisuutensa tulleen! Tsaaritar innokkaana käännynnäisenä vielä päälle päsmäröimässä oikeasta apologetiikasta. Sanovat että Niku 2 kovin mielellään vietti tunteja puuliiterissä halkosouvissa. Ymmärrettävästi! Panslavistit sitten saivat lähetettya "Bobbanin" (= Bobrikov) niskoillemme. Niku 2 mokasi sotansakin pahasti: Venäjän - Japanin sota, joka alkoi uhoamisella ("karkoitamme ne keltanaamat vain lakeilla huitomalla!"). Tsushiman salmessa häneltä hävisi Itämerenlaivasto pinnalta upoksiin. Ja seurasi jotenkuten nöyryyttävä rauhanteko keltanaamojen japsien kanssa. Eikä oma porukkakaan osoittautunut ongelmattomaksi - pappi Gapon, ja verisunnuntai 1905... 1. mms alkuinnostuskin vaimeni oikeastaan aika äkkiä. Liian "kiltisti" Niku 2 otti 1915 sodanjohdon itse hoitaakseen - ja sai sillä tempulla kaikkien alamaistensa vihat päälleen, kun sota meni pahasti pieleen (huoltovaikeudet ja surkea infrastruktuuri). Asiasta kukkaruukkuun: - itseäni aikanaan hämmästytti se, kun eversti J. O. Hannula Vapaussota-kirjassaan ei maininnut kenttäoikeuksista sanan sanaa, eikä kuolemantuomioistakaan, eikä Hennalan teloittajaisista sodan jo loputtua - ei pihaustakaan. Samoin runsas valkoisrn puolen kirjallisuus - silkkaa hiljaisuutta... Pohjantähti-trilogia telkkariversioineen avasi asiaa hiukan... "Joko pisti sosialistinkin veisaamaan?" Tämän vuoksi kaikki ne ihmiset, jotka pikaistuksissaan jakelivat kenttäoikeuksissa pikatuomioita, jätettiin täysin yksin kamppailemaan omantuntonsa kanssa vuosikymmenien ajaksi. Voi vain aavistella painajaisten määrää... Hmm. Niku 2 kuitenkin oli se joka antoi toimeenpanokäskyt, siitäkin huolimatta että hänen piti yksinvaltius modernisoidakin välillä ottamalla duuma asiainhoitoon mukaan. Kuten näet, herra Erkki, asia on aivan helvetin monimutkainen ja vaikeasti yksinkertaistettavissa. Lieneekö kyseessä se klassinen esimerkki: pieni perhonen räpäyttää siipiään kerran ja maailman toisella laidalla vyöryy jättimäinen hyökyaalto, joka nielee ja tuhoaa kaiken. Siis: - kaiken. Eikä asiaa suinkaan helpottanut keisarinnan kantama pieni geenimuunnos: - kruununprinssi Aleksein verenvuototauti. Miten olisikaan käynyt silloin? Rasputin - Putin - jatkumo, olisiko koskaan tapahtunutkaan...?
	23.11. 22:22	Niklas Rinta-Kanto
		seisovatko kaikki Fenniarailin Sr3:t aina ei sähköistetyllä raiteella Voikkalla vai onko tämä vain tilapäistä?

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset