Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.02. 23:31 | Linus Mansner | ||
| Veikko, Turun jälkeen jatkoi ainakin sähköllä. | ||||
|
08.02. 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Hyvää pohdiskelua kuvasta! Tämä oli alkuperäinen kuva, josta ChatGPT:n kanssa lähdimme liikkeelle: https://vaunut.org/kuva/160552?s=1 | ||||
|
08.02. 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Aneby on Mjölbyn ja Nässjön välillä Östra Stambananilla. Kaksoisraide Nässjöhön valmistui 1921 ja pohjoiseen Finnarydiin 1926. Rataosa sähköistettiin 1933 eli se on myös tämä kuvan ensimmäinen mahdollinen kuvausvuosi. Stig Lundinin kotisivut tarjoavat myös Anebystä hengästyttävän määrän tietoa: https://stiglundin.se/jarnvag/18116952/osb/linje/aneby.htm Veturi on joka tapauksessa D-sarjaan kuuluva, mutta olisin tulkitsemassa puskinpalkin vasemmalla puolella olevan numeron 14x-alkuiseksi. Veturissa on myös teräshytit perinteisen puukorin sijaan. Tällöin vaihtoehtoina olisivat veturit #142 tai #144. Kumpikin näistä vetureista oli valmistunut Asealla vuonna 1925, mutta vuonna 1934 ne muutettiin tavarajunanveturiksi alasarjaan Dg. Näissä välitys oli muutettu niin, että suurin sallittu nopeus oli ainoastaan 70 km/h (vuodesta 1936 75 km/h). Teräshytit oli muutettu vetureihin vuonna 1936. Jos tulkintani veturin numerosta pitää paikkansa, kuvaushaarukka on vuodet 1936-1944. https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=20&litra=D&typenr=1 Kuvan juna on varsin tyypillinen ruotsalainen 1930- ja 1940-luvun henkilöjuna. Sinällään Dg-sarjan tavarajunanveturin käyttö henkilöjunassa ei ole poikkeuksellista, useimmille junille riitti hyvin veturin 75 km/h nopeus. Junassa on ensimmäisinä vaunuina G- ja Gs-sarjan umpitavaravaunut kiitotavaralle, yksi telimatkustajavaunu, yksi joko kaksiakselinen tai telimatkustajavaunu ja viimeisenä F-sarjan konduktöörivaunu. Veturista suoraan vasemmalle on muinainen moottoriresiina. Mielenkiintoinen kuva kaikkinensa! |
||||
|
|
08.02. 22:26 | Jorma Kattelus | ||
| Sähköhäviöiden suuruudet. Muuntajat: Tyhjäkäyntihäviöt ovat tyypillisesti noin 0,3 % – 0,5 % muuntajan nimellistehosta. Kokonaisuus: Kehittyneissä sähköverkoissa siirron ja jakelun kokonaishäviöt ovat noin 7–10 %, joista osa on näitä jatkuvia lepo- eli kiinteitä häviöitä. |
||||
|
08.02. 22:09 | Lenni Voutilainen | ||
| Tämä siis piti mennä Kuopio Tavaraan mutta taisi jokin mennä pieleen niin meni aseman kautta. | ||||
|
08.02. 22:08 | Lenni Voutilainen | ||
| Taitaapa olla mutta en muista niitten vaunujen nimiä ihan tarkasti. | ||||
|
08.02. 22:07 | Erkki Nuutio | ||
| Vihjeitä ei ole juurikaan. Kaksi miestä, sotilas (?) ja rautatieläinen. Edellisellä lienee tämänkaltainen perinteinen hattu: https://en.wikipedia.org/wiki/Papakha#/media/File:Azerbaijani_old_man_in_Papakh.jpg . Olisiko rautatielinjaa Bakun suunnalla? Ennen bolsuvaltaa, eli ehkä 1900-luvun alun tienoillta. Myös osseettien perinteinen hattumuoti sopii kuvaan: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Ossetian_traditional_clothing#/media/File:Mukagov_kin_from_Dargavs.jpg Harva azeri tai osseetti on on perinteisissä Kaukasuksen alueen ammateissa. Hyllyssäni on pohjoisosseetti Tokaevin kiinnostava kirja: Stalin means war (1951) . Tämä oli everstinä Neukkulan lentokonetutkimuksessa 1938-1945 ja sodan päätyttyä Stalinin käskystä kaappaamassa saksalaisia tiedemiehiä Neukkulaan. Loikkasi länteen ja jatkoi professorina Briteissä ja USA:ssa, kirjoitteli rakettitekniikan kirjoja ja osallistui Apollo -kuuohjelmaan |
||||
|
08.02. 22:06 | Lenni Voutilainen | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
08.02. 21:54 | Veikko Hattunen | ||
| Eikö nuo ole Zan-v ja Zans? | ||||
|
|
08.02. 21:53 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Junia Kuopion Asemalla 8.2.2026 |
08.02. 20:40 | Lenni Voutilainen | ||
| Laatu ei sitten ole taaskaan mitään parasta.. | ||||
|
|
08.02. 20:39 | Lenni Voutilainen | ||
| Molemmat virroittimet olivat ylhäällä... | ||||
|
|
08.02. 20:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuli tästä mieleen että miten paljon sähkö "kuluu" sähköradasta jota ei käytetä? Kaipa siitä jonkinlaista virtahäviötä syntyy. Itselle kun tuo sähkötekniikka on hiukan tuntematon alue. Eli mietin vaan kun Tahkoluodon radassa on sähköt eikä siitä taas varmaan vuoteen ole sähköjuna kulkenut. Kannattaisiko nuo sähköt napata pois. | ||||
|
08.02. 20:03 | Aarni Lilja | ||
| Upea kuva Niklas. | ||||
|
08.02. 19:35 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitoksia | ||||
|
08.02. 19:17 | Petri Nummijoki | ||
| Vaasan kiitojunalla MK55/56 ajoajat olivat Tampereen ja Vaasan välillä 4 h 10 min - 4 h 20 min aikataulukaudesta ja ajosuunnasta riippuen, joten kyllä juna pikavuoroa nopeampi oli mutta toki vain tässä yhdessä vuorossa, joka ajettiin pikajunaluontoisena myös Seinäjoen ja Vaasan välillä. Mainittu Haapamäen ratapihakuva on Veturimies-lehden 7-8.1962 kannessa, joten vuotta 1962 uudempi se ei voi olla. Toisaalta kuukausitilastojen perusteella H53/54 muuttui dieselvetoiseksi noin kesäaikataulukauden 1962 alussa, joten voitanee todeta, että kuva on täsmälleen vuodelta 1962. Pääsiäisen aikaan 1962 ehti H53/54 mahdollisesti olla jo muutaman kerran Hr12-vetoinen. Sinänsä voi tuntua yllättävältä, että Haapamäen radalla postihenkilöjuna H53/54 muuttui jo 1962 (pääsääntöisesti) dieselveturilla ajettavaksi, kun Savon radalla lähinnä vastaava juna H771/772 jatkoi pääosin höyryvetoisena jopa vuoteen 1971. Mutta syy lienee veturikierroissa. P61 oli suunniteltu ajettavaksi Ylivieskaan asti Hr12-veturilla kesäaikataulun 1962 alusta, joten illan aikana Seinäjoelle piti toimittaa jossain junassa toinen Hr12 P66:tä varten. Hr12 oli kyllä kuudessa tavarajunaparissakin Tampereen ja Seinäjoen välillä mutta niistä yksikään ei sopinut aikataulun puolesta luontevaksi pariksi P66:lle. |
||||
|
|
08.02. 19:16 | Antti Laajalahti | ||
| Pörssisähkö on kallista. | ||||
|
08.02. 19:05 | Jaakko Pehkonen | ||
| Joka päivä oppii uutta. Itselle oli nimittäin uusi asia että Iisalmen teollisuusraiteilla myös puretaan raakapuuta vaunuista. Voisivatkohan nämä puut päätyä Peltosalmelle uittoon? Muistelen You Tupessa olleen joskus videon jossa vietiin rekalla kuusikuitua peltosalmelle uittoa varten ja vaunuissa näkyy olevan kuusikuitua. | ||||
|
|
08.02. 19:01 | Veikko Hattunen | ||
| Hajosikohan sähkömoottori | ||||
|
08.02. 18:44 | Jorma Rauhala | ||
| Oikeanpuoleinen juna kulkee samalla linjalla. Senhän näkee vihreistä linjatunnuksista, eli linjatekstilaudat akkunoiden yläpuolella. | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka Hr1 1009 ajossa pitkästä aikaa - muttei mennyt suunnitelmien mukaan |
08.02. 18:14 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuvasarja! | ||||
|
08.02. 16:48 | Veikko Hattunen | ||
| Nykyään tuo Eifet on lähtenyt museoitavaksi, ja EFiti on vieläkin siinä. | ||||
|
08.02. 15:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä kuva voisi olla jostain Haapamäeltä 1960-luvulla! | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka Hr1 1009 ajossa pitkästä aikaa - muttei mennyt suunnitelmien mukaan |
08.02. 14:57 | Noah Nieminen | ||
| Noni, nyt loputkin kuvat saatu sarjaan. | ||||
|
08.02. 14:56 | Noah Nieminen | ||
| Viimeisimpinä tässä tarkoitettaneen koko liikenteen kannalta viimeisimpiä junia. | ||||
|
|
08.02. 14:53 | Rasmus Viirre | ||
| 15 modulaarista kaksoisvaunua, pasutekontteja ”30 vaunun verran”. Hyviä kuvia Niklas | ||||
|
08.02. 14:47 | Rasmus Viirre | ||
| Aika kankeana kuulosti varoituslaitoksen kello olevan pakkasesta? Upouusi tekniikka ei ole ainoata joka voi kärsiä pohjoisen talven olosuhteista. | ||||
|
08.02. 14:30 | Rasmus Viirre | ||
| Hieno sattumakuva! Ja melkein tasan yhdeksän vuoden takaa! | ||||
|
|
08.02. 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, hieman lisätietoa: kevätturisti 1967 kertoo Vaasaan meneville matkustawaisille: Pikajuna Helsinki - Tampere (187 km) tekee 2. luokan menolipun hinnaksi 9,05 FIM + pikajunan lisälippu 0,50 FIM + istumapaikkalippu 2,00 FIM (jos tarpeen). Pikavuoro-linja-auto Tampere - Vaasa (248 km) tekee lipunhinnaksi 13,10 FIM + pikavuoron lisämaksu 0,80 FIM. Yhteensä: 25,50 FIM (vuoden 2025 euroissa 51,33 eur). Matkan pituus: 435 km. Junalla koko matka: Helsinki - Haapamäki - Vaasa = 493 km. 2. luokan menolipun hintana se tekee: 22,70 FIM + pikajunan lisälippu (Seinäjoelle) = 0,50 FIM + istumapaikkalippu 2,00 FIM. Yhteensä: 25,20 FIM (vuoden 2025 euroissa 50,73 eur.). Hintaero käytännössä olematon! Ajan säästö kyllä aikamoinen. |
||||
|
08.02. 13:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Perä jäi tukkimaan tasoristeyksen, ja monta vaunua vielä linjallekin. Siitä päättelin ettei ollut normaalia, aina on ajettu tuonne toiseen päähän asti mitä olen paikalla ollut. https://juliadata.fi/timetables?s=54778&d=6.2.2026&speed=1 | ||||
|
08.02. 12:59 | Tuomas Pätäri | ||
| Toinen kuva on otettu korkeammalta ihan aidan takaa, tämä alempaa lähempäätä rantaa. Muutama kuvausrako löytyy, mutta aika tavoin puut tahtovat tulla tielle. Millejä 396. |
||||
|
|
08.02. 12:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva ja raina. Mutta eikös tuo ollut ihan hallittu seisahdus? Tuntematta paikallista rataprofiilia, monin paikoin on sellaista mäkisyyttä ja notkonpohjia, ettei raskaalla tavarajunalla kannata ajaa tolpalle tai ekselille asti, kun voi olla, ettei siitä vauhdin loputtua liikutakaan sitten enää sen enempää eteen kuin taaksekaan päin. Tuolla rataverkollamme on esim. sellaisia spotteja, joissa kannattaa vaikkapa pysähtyä esiopastimelle vartoilemaan parempia värejä. | ||||
|
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen |
08.02. 12:40 | Lenni Voutilainen | ||
| Fenniarail on kyllä tämän vuoden alussa laajentanut liikennöintiään, sehän aloitti myös Luikonlahteen liikennöinti... | ||||
|
08.02. 11:09 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
08.02. 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Eli vastaus mun kysymykseen oli että siihen aikaan Vaasaan pääsi Tampereelta linja -autolla 45 minuuttia nopeammin kuin junalla jos lähti klo 18:10. | ||||
|
08.02. 10:11 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ok. Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
08.02. 10:03 | Samuel Pajunen | ||
| Veturin omistaja on Sinisten vaunujen ystävät ry. | ||||
|
|
08.02. 09:54 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Onko Porha hankkinut jälleen Tka:n kalustoonsa? Luulin, että 194 jo aikaa sitten romutettu, mutta näköjään ei oo. | ||||
|
|
08.02. 01:20 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä John kertoi tulleensa Lumiahon rekalla Seinäjoelta Hesaan. Minä tulin saman tapauksen aikaan Pitäjänmäen meijeriin matkalla olleella säiliöautolla Iittalasta. Kyytipalkaksi piti käydä ostamassa ensin kaupasta punaista norttia kuskille... | ||||
|
08.02. 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sotaveturithan suunniteltiin paitsi simppeleiksi rakenteeltaan, niin myös kestämään vähän huonommankin käyttäjäkunnan käsittelyjä. Esimerkiksi kiertokanki: tavanomaisessa mallissa, kuten sotaa ennen tehtiin, BR 50:ssä se koneistettiin kauttaaltaan umpijöötistä. Kriegslok BR 52:ssa kangen päät taottiin muottiin irrallisina ja hitsattiin valmiin mittaiseen valssattuun I-kankeen kiinni. Noihin aikoihin alkoi sähköllä hitsaaminen olla joltisestikin puikkarissa. Tarkastus pika pikaa asialtaasessa jigissä. Jos oli OK, niin eikun kiinni veturiin. Työajan säästö oli pääasia näitä väsättäessä ja myöskin värimetallien säästö myös. Vaikka kohtalon ironiaa on aika vahvasti se, että sitä pronssia räiskittiin pitkin taivaita ilmatorjuntatykkien ammusten sytyttimissä ja johtorenkaissa. Joutuivat väsäämään sytyttimiä alumiinistakin! Ja kun sakuilla ei ollut pääsyä bauksiittiin, niin se alumiini saatiin sulattamalla alas ammutuista vihollislentokoneista! Tai ketoon käpsähtäneistä omistakin Focke-Wulfeista. Saksalaisten it-tykkien (just se kuulu 88-millinen Flak!) ammusten paloajan säätö perustui aikaan, eikä siis ilmanpaineeseen. |
||||
|
08.02. 00:34 | John Lindroth | ||
| Kiitos Markulle kuvasta ja sen julkaisusta.Uskoisin että meillä täälläkin on huomattava määrä kapsuharrastajia ja asiasta kiinnostuneita! Tämä malli on koottu messinkisarjasta GI-Modell (Gerhard Iwanczyc)sächsische IV K ,veturimalli joka on erinomaisen suosittu saksassa. | ||||
|
08.02. 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva siitä, kuinka juna kiemurtelee vaihdekujassa. Melkein voi kuulla asiaan liittyvät äänetkin. |
||||
|
|
08.02. 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, kiitos siitä että olet olemassa! Tuo Veturimies-lehden kuva Haapamäen hässäkästä oli präntätty myös "Anoen, taistellen, neuvotellen"-kirjan eli Veturimiesten liiton historiikkiin. Painatusvuosihan opukselle oli 1976. Itse olin hallussani olleen "traagisen" aikataulun tarkastelun jälkeen uskotellut itselleni kuvan olleen vuodelta 1965, mene ja tiedä. Kuitenkin, jos kuva on julkaistu jo 1962, niin mnun sitten pitää tarkistaa uskomustani... Kuvassa vasemmalla etelään ilmeisesti lähdössä ollut Vemppu-vetoinen tavarajuna lienee ollut T 4208? Aikatauluthan jokseenkin hyvin pysyttelivät entisellään, kunnes sitten kertarysäyksellä ab und zu herrat aikataulunsuunnittelijat rautatiehallituksessa huhkivat kynät savuten käskytettyinä töitään, kunhan kentän terveiset oli saatu kuuluville RH:n konttorille riittävän laajassa määrin. "Rautatiehallitus kokouksessaan päätti esitetyn johdosta että ... jne" Esimerkkinä juuri Parkanon ja Jämsän oikoratojen valmistuminen, jolloin Vilppulat sun muut menivät raakasti mullin mallin. Ja nyt: KEVÄTTURISTI 1967: PIKAJUNA P 61: Lähtöaika Helsingistä klo 15:00 Rovaniemelle. Tuloaika sinne klo 8:56. Matkaa 973 km. Junassa oli istumavaunuja (2. lk) Helsingistä Kemiin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Istumavaunuja (1./2. lk) Rovaniemelle. 2. lk istumavaunu/- vaunuja Seinäjoelle, samoin ravintolavaunu myös. 1./2. lk istumavaunu/ -t Helsinki - Tampere. Makuuvaunuja Helsingistä Kemiin ja Rovaniemelle. P 61:n tulo Tampereelle klo 17:54 ja lähtö Haapamäen suuntaan klo 18:10. Sivuhuomautuksena: porilainen P 43 lähti Helsingistä klo 17:05 ja Tampere: tulo- ja lähtöajat klo 19:40 / 19:45. Porissa klo 21:35. Vekkuli ja mielenkiintoinen lisuke P 61:n aikataulussa oli sekin, kun sen perään lähti Orivedeltä Lättäjuna H 453 Haapamäelle! P 61 Orivesi, tulo ja lähtö klo 18:48 / 18:50. P 61 tuli Haapamäelle klo 20:00 ja lähti klo 20:10 kohti Seinäjokea. H 453 lähti Orivedeltä klo 19:02 ja saapui Haapamäelle klo 20:30. Lieneekö vetovaunu saatu loppuiltapäivän viimeisestä Jämsänkoskelta tulleesta H 436:sta? H 436: lähtö Jsk klo 17:25, tulo Orivedelle klo 18:42. Orivedeltä edelleen lähti klo 18:50 Haapamäeltä tullut lättähattu H 452 Tampereelle. H 452 oli lähtenyt Haapamäeltä klo 17:15 ja joka marjapaikan ja maitolaiturin koluttuaan saapui Orivedelle klo 18:40. Sitten koko lättäjunarunko viimein saapui Tampereelle klo 19:48. Seinäjoelle P 61 tuli klo 22:00 ja lähti klo 22:20. Seinäjoelta Vaasaan pääsi lättähatuksi merkityllä junalla H 53, lähtöaikana klo 22:15. Se oli lähtenyt Tampereelta klo 15:30, tullut Haapamäelle klo 18:15 ja lähtö edelleen klo 18:40. Seinäjoelle H 53 oli saapunut jo tasan iltayhdeksältä. Perillä Vaasassa H 53 oli klo 23:40. Kemissä P 61 muuntautuikse junaksi H 61, seistyään siellä 30 minuutin ajan. "Maantien ässä" eli linjuriauto lähti Tampereelta pikavuorona Vaasaan klo 18:10, liikennöijänä Länsi-Linjat Oy. Perillä Vaasassa klo 22:55. Ajoreitti oli vanhaa kolmostietä pitkin. Lisäksi Paunun vakiovuoro Jyväskylään lähti klo 18:35. Ja sunnuntaisin klo 18:15 A. Tiuran vakiovuoro Kuruun. Niin ja T. Kovasen vakiovuoro Ruovedelle Jäminkipohjan kautta lähti klo 18:20. Kovanen tosin ajoi joka päivä. Juniin palatakseni: Toijalassa P 61 "viipyi" klo 17:16 - 17:21. MP 367 Turusta (klo 15:00) Tampereelle (klo 17:25), Toijalassa klo 16:49 - 16:52, oli yhteytenä Vakkasuomen seuduilta tulleille matkustajille, joiden mieli niin teki Rovaniemen junaan. |
||||
|
07.02. 23:46 | John Lindroth | ||
| Kyllä se vaan on komea veturi tuo ikoninen Ukkopekka sekä matkailullinen vetonaula! | ||||
|
|
07.02. 23:39 | John Lindroth | ||
| Elämys vuodelta 62 pääsin E.Lumiahon rekalla junalakon aikaan Seinäjoelta Helsinkiin Itikan rekassa.Ja minut tuotiin suoraan kotiin Katajanokalle . Ystävälliset kuljettaja ja apukuljettaja antoivat nuoren junaharrastajan nukkua rekan makuuosastossa Se oli upea unohtumaton elämys vetoauto oli "Jyry Sisu". | ||||
|
|
07.02. 22:43 | Petri Nummijoki | ||
| Lumiaho ajoi aamupikavuoron Tampereelta Vaasaan ja paluusuunnassa iltavuoron, josta oli Tampereella yhteys Porin kiitojunalla MK50 Helsinkiin sekä sunnuntaisin myös viikonloppujunalla P42A. Muut kolmostien vuorot Pohjanmaalle olivat Länsilinjojen ajamia. Länsilinjojen iltapikavuoro Vaasaan tosiaan lähti alun perin klo. 18:00 ja taisi jonain kautena lähteä klo. 18:05 mutta aika pian lähtöajaksi vakiintui klo. 18:10. Syy lienee juuri siinä, että P61 ei ollut kovin hyvä aikataulun pitäjä etenkään lauantaisin ja nuo aikaisemmat lähtöajat taisivat turhan usein olla enemmän teoriaa kuin käytäntöä. Jos Lauttakylän Auton vuoro on merkitty junan yhteysvuoroksi niin eiköhän siinä ollut sama tilanne kuin kolmostien vuoroissa eli bussi ajoi rautatieaseman kautta ja tarvittaessa odotti junaa. Juhlapyhien ruuhkaliikenteessä, kun yhteysjunien myöhästyminen oli hyvin ennalta arvattavaa, saattoivat bussinkuljettajat tai rahastajat tiedustella junien kulkua jo etukäteen puhelimella eivätkä lähteneet linja-autoasemalta rautatieaseman pysäkkiä tukkimaan, ennen kuin junan tiedettiin saapuneen. Veturimieslehden kesänumerossa vuodelta 1962 on kuva Haapamäen asemalta, jossa näkyy mitä ilmeisimmin H53:n ja P68:n kohtaus sekä Hv-vetoinen postijuna Jyväskylän suuntaan. H53 ja P68 ovat molemmat Hr12-vetoisia junia ja H53:n vaunustona on kolme matkustajavaunua, kaksi Fo-vaunua sekä Po. Se siis mitä ilmeisimmin oli ennen muuta rahti- ja postivuoro Tampereen ja Seinäjoen välillä. Helsingin ja Tampereen välillä oli P53:ssä epäilemättä enemmänkin matkustajavaunuja mutta niistä osa jäi Tampereelle. Kesäaikana lauantaisin sekä juhlapyhinä P53 kuljetti myös P97:n vaunut Helsingistä Tampereelle. P97 jatkoi edelleen Tampereelta Haapamäen kautta Pieksämäelle ja vuoden 1963 paikkeilla Dm4 lienee ollut siinä tyypillisin vetovoima. |
||||
|
07.02. 22:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Montako näitä voidaan laittaa vaihtotyössä nippuun, minun veikkaus on 4? | ||||
|
07.02. 21:49 | Mikko Mäntymäki | ||
| Korvaisi nuo Sm4 kaluston madollisimman pian, vituttaa kytätä sitä sähköpaikkaa R-junissa joita on vain yksi yksilöissä 11-30. | ||||
|
07.02. 21:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Dr ta Sr-sarjojen vetureilla ei ole asiaa Olli-Porvoo välille kun Sr3:n akselipaino on 22,5t. | ||||
|
|
07.02. 21:42 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
07.02. 21:11 | Joonatan Kopra | ||
| Kiertokanget väärin maalattu | ||||
