Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	04.02. 19:14	Heikki Jalonen
		Vaunun DB-littera (kaupallinen luettelo) on Samms 710. Taara 30 (30,5...31) tonnia, suurin kuorma 89 tonnia = brutto 120 tonnia, jolloin akselipaino 20,0 tonnia. Hyvinkin kohtuullista ja huonommillekin radoille käypää. Vasemman laatikon 30000 kg on taara, sen alapuolella (haalistuneen punaisessa kehyksessä) on (maan tasosta käytettävän) ruuvijarrun jarrupaino. Nopeusmerkintä on "s" eli kuormassa 100 km/h ja taarassa 120 km/h. Kyllä siinä kissavaununkin kanssa kohtuullisella nopeudella mennään... Varsinaisesti vaunu on kyllä tarkoitettu teräksisen valuaihioiden ja vastaavien raskaiden teräksisten (väli-) tuotteiden kuljetukseen. Yleensä sellaiset ovat jatkuvavalukoneen tuottamia valssausaihiota, paksuudeltaan luokkaa 200...220 mm, leveyttä sellaiset 1800...2000 mm ja pituutta 8...10 m. Sellainen "pelti" painaa luokassa 25...30 tonnia, joten mukavasti kulkee jopa kolme sellaista. Vaunun päällä näkyvät esille käännetyt aluslistat kertovat, että juuri sellaisia valulappuja vaunulla on viimeksi varmaan ajettu. Myös teräspalkit ja vastaavat ovat tietysti mahdollista lastia, jos 15 m kuormatilan pituus on niille riittävä. Noita tavaravaunujen stardardisoituja (RIV, YTE) merkintöjä voi tarkemmin tutkiskella standardista SFS-EN 15877-1 (2024). Tuon vaunuyksilön merkinnät taitavat olla vielä UIC-standardien kaudelta, mutta ei niiissä kovin valtavia eroja ole. Lähinnä nuo nopeudet jarrupainotaulukoissa, jotka ovat numeroilla. Nykyinen YTEn mukainen merkintä olisi kirjaimilla.
	04.02. 18:56	Esa J. Rintamäki
		Herra Jimi, eräs tieto Uudenkaarlepyyn km-lukemasta: km 516 + 968. Aikataulusta nro 128, voimassa 28.5.1961 lukien.
	04.02. 18:49	Esa J. Rintamäki
		Hyvin sanottu, Hannu-serkku. Onkohan "Seelöwe" myöskin kissa-peto? Heko heko! Kurr-nauu!
	04.02. 17:51	Hugo Leino
		Hienosti menee noi valot
	04.02. 16:54	Joonas Kauppinen
		Mielenkiintoinen väritys.
	04.02. 16:43	Jimi Lappalainen
		EPö, onko sinulla tietoa, mikä oli Uudenkaarlepyyn kilometrilukema? Korjaisin samalla senkin. Tällä hetkellä sen on merkitty olevan 517+000, mutta se on kai vain arvio?
	04.02. 16:42	Markku Naskali
		Tampereellekin etelästä tullessa leikitään vähän metroa. Vantaan lentokentälle mennessä möyritään kovinkin syvällä mutta ei puhuta metrosta. Mikähän lienee metron määrittely?
	04.02. 14:57	Niklas Rinta-Kanto
		Onhan se :D
	04.02. 14:49	Jimi Lappalainen
		Kyllä aika luminen on tuo tekarikin :)
	04.02. 14:35	Hannu Peltola
		Tämä on selvästi suunniteltu suurten saksalaisten kissapetojen siirtelyyn. Aikaisempi Wehrmachtin versio niinikään kissaeläinten siirtelyyn näytti tältä: https://vaunut.org/kuva/161667?s=1
	04.02. 10:29	Aarni Lilja
		Hieno kuva Niklas. Mä kuvasin kyseisen veturin 2.2 viime vuonna ennen kuin se pistettiin hylkyyn.
	04.02. 10:11	Esa J. Rintamäki
		Mielenkiintoinen vaunu! Kuormaustaulukon mukaan tätä saa kuljettaa radoilla "Tempo 120" - nopeudella vain ilman kuormaa! Tempo = automiesten saksankielinen ilmaisu nopeudelle (Tempo 200 = 200 km/t).
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	04.02. 10:07	Jouni Hytönen
		Saimaan pinta on ainakin valmiiksi tosi matalalla, saas nähdä miltä tilanne näyttää ensi kesän jälkeen, jos tämän talven lumista ei ole isoa apua.
	04.02. 10:06	Esa J. Rintamäki
		Herra Petri, tuli vaan jotenkin mieleeni kommentistasi, että olisikohan esim. Linnunlaulun huviloiden tontinomistajat pahoittaneet mielensä "kanjonin" laajennussuunnitelmien vuoksi? Niin ja kaupungillakin on varmaan ollut halua heittää sekaan omia Eskon-puumerkkejään.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	04.02. 09:37	Mikko Herpman
		Vähäinen lumi tuntuu kivalta täällä susirajalla asuvaa, ei ole jatkuvia lumitöitä. Kunnat säästää kun ei tarvitse aurata. Mutta saapa nähdä miten käy pohjavesien kesällä, voi olla vedet matalalla etenkin jos tulee kuiva kevät.
	04.02. 09:05	Jari Välimaa
		että näyttää metrolta
	04.02. 07:55	Jouni Hytönen
		Lunta on tosiaan varmaan noille korkeuksille hämmentävän vähän vuodenaikaan nähden, kun pienet korret ja kivet pilkistävät lumen läpi. Sama määrä kuin täällä Etelä-Karjalassa. Hiihtolatuja ei ole päästy tekemään muilla menetelmillä kuin joukkovoimalla.
	03.02. 23:38	Petri Nummijoki
		Samalla esimerkki siitä miten takaperoisesti Helsingin seudun suuret ratatyöt toteutettiin 60- ja 70-lukujen taitteessa. Niistä olisi varmaan voitu selvitä siedettävin häiriöin, jos kolmas raide Helsingistä Tikkurilaan sekä Helsingin ja Pasilan väliset lisäraiteet olisi tehty ensin, koska silloin ruuhkaisimmilla väleillä olisi vältytty yksiraiteisilta osuuksilta kiskonvaihdon ja sähköistystöiden aikaan. Mutta käytännössä muut työt tehtiin ensin ja lisäraiteet viimeisenä ikään kuin olisi haluttu maksimoida junien myöhästyminen ja matkustajille koitunut haitta.
	03.02. 23:14	Onni Tikkala
		Ilmeisesti tuo Lauri Korpisen kadun tasoristeys (joka tosin muistuttaa pikemminkin laituripolkua) on myös suljettuna. Liekö ihan pysyvästi?
	03.02. 23:04	John Lindroth
		Hieno talvinen kuva!
	03.02. 21:50	Juha Kutvonen
		Tämä oli hyvin lyhyt hetki, kun Pasilan henkilöasemalle johti Helsingistä vain kaksi sähköistettyä raidetta. Seuraavana vuonna raiteita oli jo viisi.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	03.02. 21:50	Simo Virtanen
		Pakkasten osalta kunnon talvi, mutta lunta näkyy Mantsissakin olevan tosi vähän. Ei ole ainakaan kunnon lumitalvi, jolloin helmikuussa lähennellään metrin hankia. Nyt ehkä 20 cm, joka on tuolla todella vähän.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	03.02. 21:17	Esa J. Rintamäki
		Kyllä olen samaa mieltä kuin arvoisat herrat edellisissä kommenteissaan. Kerrankin kunnon talvi päällä, oikein nautittavaa. Olikin aika köppäästä lusia kuraisia kestosyksyjä läpi, mikkelinpäivästä vapunaattoon, kuten aiemmin oli ollut.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	03.02. 20:19	Tuomas Pätäri
		Kyllä, hyvä dokumentointi hienoine kuvineen. Ja on piristävää, että Ferri on alkanut vierailemaan vähän siellä sun täällä.
	03.02. 20:14	Tuomas Pätäri
		Komea keli, komeita kuvia.
	03.02. 20:13	Tuomas Pätäri
		Todella nätti kuvauspaikka vallitsevassa säätilassa. Johtoveturissa ikä näkyy (tai kunnossapidon puute, jos toiselta kantilta ajatellaan).
	03.02. 17:45	Petri Sallinen
		Vaunu voisi olla myös vanha peltivuorattu lanterniinikattoinen vaunu. Jos vaunussa on umpieteiset, niin silloin se voisi olla peltivuorattu makuuvaunu. Ikkunoita on liikaa, jotta se olisi peltivuorattu postivaunu.
	03.02. 12:49	Tommi K Hakala
		https://www.facebook.com/photo?fbid=867568785856970&set=a.170284958918693
	03.02. 12:12	Hannu Peltola
		Voiko tuo mulatin vasemmalla puolella oleva vaunu olla alkujaan venäläinen? Se on matalampi kuin mulatti ja kattovarustus vaikuttaa venäläiseltä.
	03.02. 10:11	Erkki Nuutio
		Sinänsä kiinteät tykkimme, kuten rannikkotykit olivat keisarilta perittyjä, osin lähinnä 30-luvulla paranneltuja. 180 mm ei riitä kuvan tykille. Luutnantin kauluslaatan pituus oli/on noin 80 mm : ( https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf/449efb5b-7f0e-4919-bf9c-cdbd6b06293f/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf.pdf , sivu 56) . Kuvan kaliiberi on noin 3 luutnantin laattaa, eli noin 240mm. Vain Russarö tulee kyseeseen. Myös kuvassa hieman näkyvä suojakilpikin viittaa Russaröhön. Bolsujoukon lynkkaaman entisen valtionpäämiehemme, Keisari-Suuriruhtinas Nikolai II:n perintöluovutus, jonka naapurimaaksemme muuttuneen bolsu-Venäjän valtionpäämies Lenin vahvisti vuonna 1920 on esitelty kirjassa: Viacheslav Nikitin Suomen armeijan venäläinen perintö - Tsaarin upseerit ja itänaapurin kalusto Suomen puolustusvoimissa 1918-1948 (Minerva, 2017, 449 s.)
	03.02. 10:06	Kari Haapakangas
		Rantapyssyssä valikoimaa kaliibereissa oli hyvinkin lavealti, nuo 305 milliset olivat itse asiassa harvinainen poikkeus. Vahvasta rannikkotykistöstämme kiitos kuuluu itse asiassa japanilaisille sekä perivenäläiselle ryssi... köh, no niin. Totisesti vähemmän fiksua oli lähettää Itämeren laivasto kurittamaan keltaista miestä maailman toiselle puolen. Matkakin oli jo sen lajin koheltamista (mm. Doggermatalikon selkkaus), että eipä ihme ettei siitä laivastosta oikein mitään palannut. Oli siis vahvistettava rannikkopuolustusta. Se kun oli nopeampaa kuin uuden laivaston rakentaminen. Rannikkotykistömme työjuhta oli oikeastaan 152 millin Canet-tykki, ja sen lisäksi oli sitten raskaampia 8, 10 ja 12-tuumaisia.
	03.02. 07:18	Aarni Lilja
		Erittäin upea kuva Eemil
	03.02. 07:18	Aarni Lilja
		Erittäin upea kuva. Tekisitkö pienen korjauksen kuva tekstiin Dv12 sarjanumerot ovat oikein mutta kuvatekstissä korjaistko takimmainen Dv12 sarjanumeron sen sarjanumero on 2556 Dv12 2552 on joutunut hylkyyn viime kesänä
	03.02. 01:31	Eljas Pölhö
		Kovjoki-Uusikaarlepyy valmistumistarkastus suoritettiin 24.3.1949 VR anoi 1.4.1949 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä lupaa avata tämä rata. Kulk käsitteli anomuksen 9.4.1949 ja ilmoitti VR:lle, että rata voidaan avata yleiselle liikenteelle 20.4.1949 Rh toimitti 14.4.1949 Käskylehteen laitettavaksi ilmoituksen, että rataosa avataan yleiselle liikenteelle 20.4.1949 ja päätti samalla päivämäärällä rataosan kuulumisesta eri jaksoihin (talous, rata, varikko, varasto ja liikenne), Rh 1019, 14.4.1949. Kuten Jimi kirjoitti, niin avaamispäivä on kiistatta 20.4.1949 ja se voidaan korjata Vorgin liikennepaikkaluetteloon.
	02.02. 23:52	Heikki Jalonen
		Voisikohan olla 180/57 N (N=naapurilta lainaan saatu)?
	02.02. 23:30	Heikki Jalonen
		Mainittakoon lisäksi, että siltojen mitoituksessa otetaan huomioon myös dynaamiset kuormitukset eli sillan elinkaaren aikana syntyvät (ylittävien junien) liikenteestä johtuvat väsyttävät vaikutukset, samoin tuuli, lämpötilanvaihtelut ja muu sääkuorman aiheuttama väsyttävä kuorma. Niiden kautta sillalle saadaan suunniteltu elinikä, jonka kuluttua sillan elinkaari alkaa olla käytetty. Siltaa ei siis suunnitella ikuiseksi vaan suunniteltua aika/kuormitus-jännettä ajatellen. Ratasilloissa Suomessa suunnitteltu elinikä on tavallisesti 100 vuotta. Vanhat (ikivanhat) sillat olivat vanhenemisen suhteen ylimitoitetumpia, laskentamenetelmät olivat karkeampia tai perustuivat usein pelkästään kokemusperäiseen tietoon. Nykyaikaiset sillat ovat huomattavasti tarkemmin optimoituja eikä rakenteissa ole lipsahdusten varaa. Britanniassa on lukuisia esimerkkejä (erittäin) vanhoista silloista, jotka edelleen palvelevat liikennettä. Niiden osalta turvallisuuden varmistaminen perustuu ennen kaikkea jatkuvaan seurantaan ja muutosten havainnointiin. Laskennallisesti ne ovat joko (lähinnä) kokemusperäisesti rakennettuja kivisiltoja tai sitten takkiraudan tarkoin laskettuja mestariteoksia, kuten The Royal Albert Bridge. Vanhimmat edelleen käytössä olevat sillat ovat kuitenkin sallittuja vain keveämmille akselipainoille eikä raskas ja tiheä rahtiliikenne niitä kuormita. Vanhoissa silloissa korvaamistarvetta jouduttavat lisäksi suunnitteluajankohtaan nähden kohonneet akselipainot, liikennetiheys ja liikkuvan kaluston sallitut nopeudet. Ne kaikki osaltaan kiihdyttävät sillan kulumista eli vanhenemista. Tuo Syvärin silta on rakennettu aikana, jolloin ristikkorakenteiden klassinen laskentamenetelmä oli ns. Cremona-menetelmä. Neuvostoliitossa (ja jo aikaisemmin Venäjällä) sovellettiin paljolti Lavr (Dmitrjevits) Proskryakovin (Лавр Дми́триевич Проскуряко́в) kehittämiä laskentamenetelmiä, taulukoita ja tyyppirakenteita. Voisi olettaa, että myös tuo Syvärin silta perustui hänen tyyppirakenteisiinsa. Venäjän mittakaavassahan se oli vain pieni standardisilta. Venäläistä rautatiesiltojen (ja siten myös osaltaan suomalaistakin) historiasta lisää tietoja löytää esim. seuraavan linkin takaa: http://freeit.free.fr/Bridge%20Engineering%20HandBook/ch66.pdf
	02.02. 22:10	Esa J. Rintamäki
		Paitsi ristikkosillan sauvavoimia, piti ottaa huomioon myös siltarakenteen oma painokin, melkoisen tärkeänä rasitteena vieläpä. Joitakin muita tekijöitä oli ajateltava myös: - proosallisesti sanottuna tuulikuorma. Mikäli sivupinta-alaa oli (ja yleisesti sitä oli!), niin tuuli puri aikamoisella voimalla. Ajatellaanpa vaikka navakkaa sivutuulta, joka ylhäältä päin katsottuna "vääntää" siltaa mutkalle. Ja kotoisen Suomemme oloissa: lumikuorma! Se painaa jäädyttyään kuin synti pientä ihmistä. Mitä laskutikkuun ja taskulaskimeen tulee, niin taitavan tikunkäyttäjän ei paljoakaan tarvinnut huhkia, kunhan lähtöarvot olivat "asteikolla". Senkun siirteli kieltä ja luistia. Ja hyvä tuli. Laskukiekko se oli loistava keksintö, asteikot eivät loppuneet "kesken". Lentäjien "kakkara" eli lentoarvolaskinkiekko (Jeppesen-merkkinen) lienee tuttua kauraa vielä tänäänkin Mopo-Cessna-piloteille, saati 172 Reims-Rocketillakin liihotteleville. Tuulikulmakorjaukset ja kaikki - helposti ja havainnollisesti. Taulukoitaessa "räknäysriuku" on vahvoilla: luistin siirtely riittää. Laskimella taas menee näpyttelyksi näpyttelyn ilosta, paitsi kehittyneemmillä malleilla. Tikulla oli aina osattava arvioida suuruusluokat kohdalleen, eli just pilkun paikkaa miettimällä. Laskin on "armollisempi" siinä suhteessa.
	02.02. 21:48	Esa J. Rintamäki
		Aika iso kiitos tykistömme ampumataidoista voidaan osoittaa herra tykistökentraali V. P. Nenoselle. Tykkitehtaallamme oli myös palvelusinto kohdallaan.
	02.02. 21:15	Erkki Nuutio
		Russarön 9.2 tuuman (234/50) tykit kävivät 1.12.1939 klo 9.57 tykistötaistelun 8800 tonnin risteilijä Kirovia ja sen suojana olleita kahta hävittäjää vastaan. Kirov avasi tulen ja Russarö vastasi. Hävittäjä Sremiteljy sai vakavan osuman, pakeni savuverhossa ja pääsi vaivoin palaaman tukikohtaansa ja telakalle. Myös Kirov sai osumia, lopetti tulituksen klo 10.08 ja pakeni nopeasti etelään (Tallinnaan). Kirov oli saanut Russarön osumista huomattavia vaurioita. Neuvostotapaan telakkakorjauksen pituutta ja laajuutta ei ole mainostettu. Neuvostovakoilu ei ollut selvittänyt Russarön tykkiulottumiin tehtyjä parannuksia ja tuli pahoin yllätetyksi. Kirov: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirov_(1936) . Mikon kommentin viitteen jatkoviite kertoo asiasta laajemmin (kappale 234/50) ja vieläpä asian liittyneen kapearaideoperaationkin.
	02.02. 20:40	Jimi Lappalainen
		VR Käskylehti 20/49. 5. kertoo, että Upy:n avauspäivä on 20. huhtikuuta 1949, eikä 10. huhtikuuta. \| https://www.doria.fi/handle/10024/171694 (PDF-dokumentin sivut 236–237.)
	02.02. 20:30	Erkki Nuutio
		Ristikkosiltojen laskenta on periaatteessa yksinkertaista, jos yksinkertaistaen oletetaan palkkien liittymiin kitkattomat nivelet. Tällöin jokaiseen liittymään pätee pystyvoimien ja vaakavoimien tasapainoehto (= voimien summa = 0). Kun liittymään tulevien palkkien (yleensä 3 kpl) suunnat ovat tiedossa, voi näiden tasapainoehtojen avulla suoraan ratkaista palkkivoimien (vetoa tai puristusta) suuruudet. Tällainen silta on ns. staattisesti määrätty, pelkät statiikkalaskut riittävät. Lähdetään liikkeelle sillan päästä ja edetään vaiheittain toiseen päähän. Ennen laskettiin laskutikun avulla. Taskulaskin nopeuttaa vähintään kymmenkertaisesti. Todellisen ristikkosillan liittymissä ei ole kitkattomia niveliä. Siksi palkkeihin syntyy myös taivutusmomentteja ja muitakin monimutkaistavia asioita. Siksi noin aikavälillä 1880-1920 kehitettiin laskentanormeja (DIN ja muut), jotka ottivat nämä seikat huomioon eri tavoilla, kuten myös ilmoittivat siltaan kohdistuvien ulkoisten kuormitusten määritystavat. Työmäärä oli suurehko. Mutta mikä oli laskiessa, kun hyvä palkka juoksi koko ajan ja kynänterottajia ja muuta apuväkeä oli käytettävissä.
	02.02. 20:22	Jimi Lappalainen
		Keikkuuko perässä vielä joku Zaes-w tai vastaava?
	02.02. 19:47	Jarno Piltti
		Löytyykö kuvaa? :)
	02.02. 19:47	Mikko J. Putkonen
		Jos Erkin arviot pitävät paikkansa, kuvan tykki voisi olla Russaröstä. https://fi.wikipedia.org/wiki/234/50_Be
	02.02. 19:45	Antti Laajalahti
		Hangon rautatietykeissä oli hienot mekaaniset suuntauslaitteet jotka ottivat eri etäisyyksille ammuttaessa huomioon maan pyörimisliikkeen. Äärietäisyyksille ammuttaessa 12 tuumaisen kranaatin lentoaika on viiden minuutin luokkaa. Laskekaa viisaammat paljonko se suunilleen tekee ennakossa jos ampumasuunta on etelään.
	02.02. 19:38	Antti Laajalahti
		Hangossa kai venäläisillä oli 12 tuumasia rautatietykkejä (305mm). Rikkoivat niitä lähtökiireessä, suomalaiset korjasivat ne ja luovuttiat sodan päätyttyä venäläisille.
	02.02. 19:36	Jarno Piltti
		Hyvä kysymys. Lyijykynä ja paperia ja logaritmitaulukkoja? Vorkin insinöörit hoi, sivistäkää meitä nykynuoria!
	02.02. 19:11	Jimi Lappalainen
		Miten tällainen valtava terässilta suunniteltiin ennen vanhaan? En tarkoita etteikö käytössä olisi ollut taitavia tekijöitä, mutta mistä on voitu ennakkoon tietää, mihin kohtaan tulee minkäkin kokoinen teräspala ja montako niittiä vielä tarvitaan? Tehtiinkö pienoismalleja?
	02.02. 18:40	Jaakko Pehkonen
		Veturinvaihto ei tosiaan edellytä junanumeron vaihtumista. Jos reitti on Kirkniemi-Riihimäki tavara-Vuosaari, niin mm:ssa Hyvinkää Paavolan ohi juna joutuisi kulkemaan kahteen kertaan samalla numerolla. Se ei ole kiellettyä, mutta ratakapasiteetin hakuohjeessa käsketään välttää sellaisia hakemuksia, joissa yksikkö kulkee samalla tunnuksella saman vuorokauden aikana toistuvasti saman rautatieliikennepaikan kautta. Toistuvasti on tulkinnanvarainen termi, mutta mielestäni on loogisempaa kun numero vaihtuu Riihimäellä. Mietin myös että voisiko ympäriajon tehdä Hyvinkäällä. Raiteisto antaisi siihen useammankin eri vaihtoehdon. Mielestäni mikään niistä ei ole erityisen kätevä. Kun matkakin (Hyvinkää Riihimäki) on suhteellisen lyhyt, niin lienee todettu helpoimmaksi käydä Riihimäellä.
	02.02. 18:27	Mikko J. Putkonen
		Tämä sama otos näyttäisi olevan muun muassa kuvateoksessa "Suomi tahtoi elää" (Sanoma Oy, 1957, 3. painos). Kuvatekstinä: "Uudenvuodenpäivänä 1942 vihollinen teki erittäin voimakkaan hyökkäyksen Karjalan Maaselän rintamalla painopisteen ollessa Krivin rautatieaseman suunnalla. Taistelut kestivät 12 päivää taistelumaaston jäädessä suomalaisille. Rautatiepatteri Krivin torjuntataisteluissa."
	02.02. 17:24	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, eikös rantapyssyissä olekin hiukan äleämpää kaliiberia? 305 mm? Asiasana: "Mäkkäri" (eli McElliot eli Mäkiluoto eli Makilo.)

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset