Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	21.01. 23:23	Esa J. Rintamäki
		Lenin ei kuollut kuppaan, arvoisa herra Erkki. Hänellä oli vaikea verenpainetauti. Suomeksi sanottuna verisuonten kovettuminen (sanottu myös kalkkeutumiseksi eli arterioskleroosiksi). Historiasta muistetaan, että muuan neitonen Fanny Kaplan ampui Leniniin kolme luotia elokuun lopulla 1918, joista niskaan jäänyt ei suinkaan mikään vitamiinipilleri ollut. Parit sydärit vielä päälle ja niin Iljitsh väistyi puolipakolla kulisseihin, siinä vuoden 1921 tienoilla. Se, että kuppaa hoetaan Leninin kuolinsyynä, on silkkaa oikeistolaisten kokoon keittämää yrittelemistä madaltaa Leninin mainetta. Onhan tunnettua, että juuri jenkkien ahneimman riistäjäsakin mielestä amerikkalaiselle unelmalle ("vaurastumisesta") EI SAA edelleenkään olla minkäänlaista vaihtoehtoa. Leninin politiikkaa pidettiin maailmalla juuri vaihtoehtona tälle. Siten ei pidä ihmetellä häneen kohdistettua hehkutusta täällä koti-Suomessa. Saati muuallakaan maailmassa. Se jenkkiläisen näkemyksen ja neuvostosysteemin sovittamaton ristiriita juuri oli kylmän sodan pääsyynä. Samalla tyhmänylpeydellä ryyditettyä asennevammaisuutta jenkit tölhöilevät esim. Kuuban kanssa vieläkin. Mahtaa raharikkaita harmittaa pahasti, kun pres. Fulgencio Batistan järkkäämä ilotalo- ja uhkapelisaari muuttuikin bolsulaksi, jota johtivat "kastroloogit"...? Kumma sinänsä, että CCCP:n romahduksen jälkeenkin Kuubassa riittää systeemin ystäviä...? Oma käsitykseni Leninistä on se, että fiksuhan se oli, ei siinä mitään. Ja samalla kyyninen ja piittaamaton rahvaasta. Lupasi sodan aikana rauhaa ja maata, mutta rauhan tultua lupaus maasta ikäänkuin "unohtui", kun systeemiin pystytettiin kolhoosit. Pakkokollektivisointi oli verinen luku siellä. Aikamoinen osa Leninin mielipiteistä oli suoraan sanottuna - vastuuttomia. Ja niitä Leninin vastuuttoman "munkkilatinantulkitsijoita" riitti Suomessakin - aina surkuhupaisiksi taistolaisiksi asti.
Kuvasarja: Junia pääkaupunkiseudulta.	21.01. 22:58	John Lindroth
		Hyvä kuvasarja pääkaupunkiseudulta!
	21.01. 22:08	Stefan Baumeister
		Kyllä molemmat ovat L-sarjan vetureitä
	21.01. 22:08	Niklas Rinta-Kanto
		Pahoittelen, edestä jäi puuttumaan sana "neljänneksi"
	21.01. 22:04	Reijo Salminen
		Olisiko samaa sarjaa? https://vaunut.org/kuva/171434
	21.01. 21:42	Rasmus Viirre
		”Vanhin”?
Kuvasarja: Junia pääkaupunkiseudulta.	21.01. 20:32	Stefan Baumeister
		Tosi hieno ja monipuolinen kuvasarjaa!
	21.01. 20:18	Erkki Nuutio
		Esan kommenteista: Bolsuilla oli sisällissodan jälkeen kehno alkuasetelma, mutta sähläsivät itse perusteellisesti sen lisäksi. Tuli Kronstadtin kapina 1921. Tuhansia kapinamatruuseja pakeni jään yli Terijoelle - ne jotka olivat välttyneet hengenmenolta taisteluissa mm. punasuomalaisten joukko-osastoa vastaan. Lenin totesi että koko neuvostomaa kaatuu yleiseen kapinaan jos menoa ei kiireesti muuteta. Siitä johtui NEP, jonka myötä talous alkoikin nopeasti elpyä. Lenin sitten kurjistui ja kuoli kuppaan. Kun talous oli ehtinyt parantua, iskivät kiihkomieliset bolsujohtajat takaisin ja lopettivat NEPin. Aloiteltiin maatalouden bolsevisointia. Oletettujen toisinajattelijoiden terrorisoinnista tehtiin järjestelmällisempää. Kaganovitsh oli bolsujohtajista vihatuin, Staliniakin vihatumpi. Täysin häikäilemätön, karkea ja armoton stalinistiroisto.
	21.01. 20:15	Juho Rintala
		Siisti kuva!
	21.01. 18:19	Ari-Pekka Lanne
		En eilen tiistaina 20/1 saanut paljain käsin selvää edes siitä, mahtaako olla 43- vai 54-kiloista kiskoa. Siinä haarukassa kuitenkin. Kyyditsin heti perään tänään keskiviikkona 21/1 eri linja-autokuorman tuonne vierailukeskukseen, ja hetken mietin töihin lähtiessä, ottaisiko mitan mukaan, muttei sitten tullut otettua. Olisihan sen saanut niinkin, että olisi piirtänyt tuossa johonkin paprulle ― vaikka kahveevarkaissakäynnistä jääneeseen TVO:n servettiin ― kiskon poikkileikkauksen. Ei vaan sitten harrastus riittänyt siihenkään. Kiskoja kierrätetään uutterasti. Täälläkin Rauman radalla, kun 90-luvulla vaihdettiin 43-kiloiset kiskot 54-kiloisiksi, vanhat soirot menivät Suupohjan radalle ja tilalle laitetut raskaammat tulivat pääradalta. (Juttua asiasta löytyy torstain 8/7-1993 Länspaperista.) Sittemmin 2000-luvun alussa 54-kiloisetkin vaihdettiin uusiin 60-kiloisiin. Tällaiset kuvassa näkyvän kaltaiset jämät ovat toki saattaneet kiertää romisten ja kaikenkarvaisten logististen polkujen kautta.
	21.01. 18:02	Paavo Joensuu
		Herra Veikko, sitä taitaa olla mahdotonta jäljittää. Toki siis monesti kiskoissa on jotain merkintöjä, asennusvuodesta ja -paikasta, joskus myös valmistajan leima. Tuo kisko näyttää sangen pienipainoiselta, sekä runsaasti maalatulta ja hiotulta, joten jäänteet sen entisestä elämästä rataverkolla on olemattomat
	21.01. 17:28	Aarni Lilja
		Erittäin upea kuva Julius.
	21.01. 16:50	Esa J. Rintamäki
		Maassamme tekemällä tehdyn lamaantumisen seurauksena, en itse usko että noista romuista saavasta alumiinista maksettiin juuri mitään kummempaa. Puoli miljoonaa vanhoista sähköjunista? Kuulostaa silkalta ylimieliseltä rosvoukselta. Jos Suomen Lähijunille oli tarkoitus kaupitella tyhjiksi hylsyiksi riisutut rangat, niin tempun tarkoituksena lienee ollut: - te muut yritteliäät, älkää edes haaveilko!
	21.01. 16:32	Esa J. Rintamäki
		Neuvosto-Venäjä oli juuri saanut sisällissotansa lopetettua. Sillä oli tosissaankin valtavan isot ongelmat selvitettävänään, eikä yksistään rautatieliikenteen suhteen. Nälänhätä uhkasi vakavasti, vuosien 1920 ja 1921 sadot oli menetty, kato oli käynyt. Talous oli täysin kuralla, sotakommunismi ei enää toiminut, bolsevikit koettivat parantaa tilannetta sallimalla osittaista markkinataloutta "uudella talouspolitiikalla" eli NEP:illä. Neuvostojen suosiotakin piti herätellä viheliäisimpiinkin peräkyliin saakka. Tarvittaessa Tsekan komennuskunnan avulla... Vekkuli piirre neuvostohallituksessa oli sekin, kuinka kaikki sen jäsenet (Stalinia lukuunottamatta) olivat saaneet hyvin korkean yliopistokoulutuksen ja sivistyksen! Bolsevikkien arvioitiin olleen noihin aikoihin kaikkein pisimmälle koulutettua hallitusporukkaa koko Euroopan tasolla tarkasteltuna. Nyt piti teoretisoinnin sijasta oppia käytännön pyörittämistä. Kahvilaväittelyissä menestyminen, Pariisissa Seinen varren ulkoilmakahviloissa ei enää auttanut juuri mitään. Sitten, Lenin antoi tehtäviä kansankomissariaateille. Rautatieliikenteen kansankomissaariksi nimitettiin muuan Lazar Kaganovitsh. Ja Lazar sai hommansa jotenkin käyntiin. Alkuvaikeuksia tosin riitti. Sama jannu vastasi Moskovan metron rakennustöistäkin. Sekin meni putkeen, sikäläisten kannalta katsottuna. Ja Kaganovitsh itse oli siis juutalaista syntyperää, sukunimensä perustui nimeen Kahan, joka taas jenkeissä oli ja on myös muotoa Cohn... Mikäs se Trumpin iskän suosiman loijarin (lawyer) nimi nyt olikaan, juu, - Roy Cohn. Ovelana ja häikäilemättömänä tunnettu. Toisin sanoen: - maailma onkin järisyttävän peini ja pienenee koko ajan.
	21.01. 16:10	Petri Sallinen
		Lehtijuttujen mukaan Suomen Lähíjunat Oy olisi maksanut vanhoista raadoista yhteensä puoli miljoonaa euroa. Niistä oli tarkoitus perusteellisen saneerauksen jälkeen rakentaa kokonaan uudet sähkömoottorijunat. Kun Suomen Lähijunien hanke kaatui — eli sen idealle ei löytynyt ostajaa, ei Sm-raatojakaan tarvittu. Ne kannattaa myydä vielä silloin, kun niistä saa jotain rahaa. Jossain vaiheessa niistä ei saa mitään. Olisiko Suomen Lähijunat Oy:n pitänyt museoida raadot?
	21.01. 15:42	Veikko Hattunen
		Mistäköhän tuo pala on peräisin?
	21.01. 14:19	Osku Reinikka
		Kyllä se sattui kiinnostamaan.
	21.01. 14:13	Antti Ojala
		Aika Tympeää Kalustokeskustelua(tm). Yrityksen täytyy voida muuttaa suunnitelmia, jos olosuhteet ympärillä muuttuvat. Ostohetkellä oli perusteltua ajatella, että tähän maahan saataisiin muodostettua edellytykset aidolle henkilöjunaliikenteen kilpailulle. VR:n lobbaajat ovat onnistuneet jälleen selittämään asiat päättäjille sekä kunnissa että maan hallituksessa niin, että tulevat niinsanotut kilpailutukset on nyt räätälöity vain VR:lle sopiviksi. En aio yllättyä, jos kilpailutuksiin saadaan vain yhden firman tarjouksia.
	21.01. 13:45	Kari Roininen
		Itseasiassa tämä on sepeliharja. Aura tuossa alla on sepelin tasaukseen ja liian sepelin poistoon,jolloin harjaus helpottuu. Ja pystyyhän tällä myös tukipenkan ja raiteen sivupenkat muotoileen.
	21.01. 11:53	Petri Nummijoki
		Koevirroittimia on ollut myös ainakin vetureissa 3103 ja 3105 vai kierrätettiinkö samoja virroittimia yksilöstä toiseen? https://vaunut.org/kuva/83579 https://vaunut.org/kuva/15799
	21.01. 10:03	Erkki Nuutio
		Täydennän tietoja Kansalliskirjaston nettilehtiin kuuluvan, viikottain ilmestyvän Vapaa Karjala sanomalehden uutisilla 9.-12.1925 ja tiedoilla: 1/ Ainakin suurin piirtein kuvan mukaisessa tilassa oli yksiraiteiseksi muuttunut silta kun yhdysliikenne alkoi vuonna 1921 tilapäisen sopimuksen mukaisesti. Henkilöliikennettä Moskovaan hoidettiin ehkä vuodesta 1921 lähtien yhdellä edestakaisella makuuvaunulla kolme kertaa viikossa. Matkustajia kumpaankin suuntaan oli vähän (3-25, ja näistäkin epäilemättä joku Tsekasta keskusteluja kuuntelemassa). Edestakainen postivaunu ja postinvaihto Rajajoella tapahtui sopimuksen pohjalta viimeistään vuonna 1924 (VK 28.10.25 s.2). 2/ Matkustaja- ja tavarayhdysliikennesopimus valtiollisesti tehtiin siten, että sen oli tarkoitus toteutua 12.10.25 (VK 11.9.25 s.3). 12.10.25 kuitenkin todettiin, että Venäjä ei ollut tehnyt tarvittavia toimia tavarayhdysliikenteen suhteen, eikä tavaravaunuja voitu siksi Venäjälle lähettää. Edestakainen matkustajaliikenne Moskovaan (kaksi VR:n makuuvaunua (VK 11.9.25) kolmasti viikossa saattoi jatkua vuoden 1921 sopimuksen puitteissa. 3/ Valtioiden lisäneuvotteluja käytiin edellä mainitun vuoden 1925 sopimuksen toteuttamiseksi myös tavaravaunujen osalta (VK 18.9., 25.9. ja 2.10.25) Niiden perusteella sopimuksenmukainen matkustaja- ja tavarayhdysliikenne päätettiin aloittaa 1.12.1925 (VK 23.10.25). Tavaraliikenne maiden vlillä oli vilkastunut, mutta matkustaliikenne ei (kts. esim. VK 23.10.25 ja 27.11.25). 4/ Lokakuun rautatielle ehdotettiin neuvottelukokouksen pitämistä 30.11.25 Rajajoen sillan kunnostamisesta (VK 20.11.1925). 5/ Rajalla käytyjä neuvotteluja sillan kunnostuksen toteuttamisesta 12.1925 VR:n toimesta käytiin ensin viikolla 30 ja sitten raja-asiamiesten läsnä ollessa 3.12.25 (VK 4.12.25). Vielä tässäkin neuvottelussa ei voitu Venäjän estäessä sopia Valkeasaaren puolella olevan, VR:n käytössä kunnostuksen aikana käytettävän maa-alueen vartioinnista, mutta asia tuli kohta sovituksi ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1337951?page=1 ). Kunnostustyön aikana 12.1925 oli VR:n käytössä siten aluetta pituussuuntaan 50 m. sillasta Valkeasaareen päin, pohjoiseen päin 15 m ja etelään päin 40 m. Kun ajankohta on nyt haarukassa, mahtaisiko löytyä valokuvia ja muutakin?
	21.01. 08:29	Jari Välimaa
		Sm7:t alkavat poistaa vanhempaa kalustoa koska tämä yhtiö hoitaa vain valtion ostoliikennettä eikä ole yleinen kalustoyhtiö. Seuraava kausi alkaa 2030 ja on voimassa 10 vuotta. "Tämä edellyttää merkittäviä investointeja, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Ostoliikennekalusto Oy."
	21.01. 08:02	Jimi Lappalainen
		Erikoista, odotin tähän kommentteja. Tuosta koevirroittimesta ei hirveästi ole puhuttu täällä. 3110:ssa oli erilainen koevirroitin. https://vaunut.org/kuva/6178
	21.01. 07:38	Jimi Lappalainen
		Tässä ei kyllä voi olla 2736 mukana, kun se oli Pieksämäellä hylättynä jo 2016.
	20.01. 21:27	Miska Sallinen
		Tuskin Railstock niitä poistaa, jos käyttöä löytyy..? Suurin ongelma sameissa lienee epäluotettavuus kovilla pakkasilla.
	20.01. 21:25	Miska Sallinen
		Varmaankin osti talteen ennen kuin VR ehtii romuttamaan ne, mutta sitten suunnitelmat vaihtuivat, jos niitä suunnitelmia enää edes on.
	20.01. 21:01	Veikko Hattunen
		Kaunis kuva!
	20.01. 20:58	Veikko Hattunen
		Mitäköhän on reittikilvelle käynyt?
	20.01. 20:56	Veikko Hattunen
		Miksi he edes ostivat näitä? Ei ollut mitään valmiita reittisopimuksia jossa ajaa.
	20.01. 20:55	Veikko Hattunen
		Voi harmi. Lisää Samia romukappaleiksi taas!
	20.01. 20:15	Reijo Salminen
		Pieni pölähdys ja sitten savua ei miltei ollenkaan, ja käyntiääni sametinpehmeä, hyvää työtä olette tehneet! Kättä lippaan!
	20.01. 19:12	Jimi Lappalainen
		Juu siis sepeliaura on tosiaan kyseessä.
	20.01. 18:47	Arttu Kokkonen
		Ja valmiiksi todella huonossa hapessa olevia, ei tässä tympeää mikään ole.
	20.01. 17:49	Hannu Peltola
		Siis 50 vuotta vanhan sähköjunan raadon romuttaminen? Mikä siitä tekee tympeää?
	20.01. 17:23	Altti Rankka
		Aika tympeä temppu Suomen Lähijunilta.
	20.01. 16:25	Juha-Pekka Marttila
		Edelliselle: Kuvan lähettäjälle ei välttämättä sano mitään vastaus: 'kyseessä on Tsl 99109425001'. Vaikka voi tietääkin. Numerosarjan lisäksi kannattee mainita härvelin nimi: sepeliaura.
	20.01. 14:45	Jimi Lappalainen
		Mitä outoa tässä nyt on? Kyseessä on Tsl 99109425001.
	20.01. 14:01	Pauli Tolvanen
		on kyllä hyvä kuvaus paikka ja harvoin happojunia tällä rataosalla menee
	20.01. 13:53	Jari Välimaa
		muutin kuvaa meni ylläpidolle ennenkuin näkyy
	20.01. 13:19	Altti Rankka
		Todella kaunis kuva, kiitos tästä kuvasarjasta!
	20.01. 13:14	Altti Rankka
		Maisema on hieman muuttunut. Tuota paikkaa ei enää vuonna 2026 tunnista satama-alueeksi.
	20.01. 12:49	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, rataosalla Hampuri - Travemünde nimenomaan oli lyhyet laiturit asemilla, kun rautatieyhtiö LBE (Lübeck - Büchen Eisenbahn) näitä vaunustoja hankki ja kolme tehtävään sopivaa veturia Henscheliltä. Asiaan vaikutti myös sekin että matkustajia näihin juniin riitti, Travemünden sataman laivaliikenteen myötä. 1.1.1938 Deutsche Reichsbahn osti tämän LBE - yhtiön ja liitti itseensä. Herra Markus, Jacobsin telin valintaan vaikutti sekin että kaarteissa vaunujen korien päätyjen sivuittainen siirtyminen vaatii sen oman, vaikkakin niukan lisälevityksen läpikulku-ulottumaan. "Levitys" on sitä suurempi, mitä pitempi vaunupituuden ylitysmitta telin keskiöstä on, ja mitä pienempi on kaarteen säde. Jacobsin teleillä tämä sivuittaissiirtymä on huomattavasti pienempi kuin perinteellisellä telivaunulla. Lisäksi kunnossa pito on - sanoisinko - kutakuinkin hallitumpaa, kun pyöräkertoja on vähemmän kuin perinteellisessä telivaunujunassa. Huonona puolena taasen on erityisen rakenneratkaisun tarve vaunujen päädyissä ja telissä itsessään. Ja sekin, että vaunumäärä on kiinteä. Mutta muutoin ratkaisu on varsin hyvin toimiva (muun muassa meidän Sm5 "flirttailujunat", ranskalainen TGV, sekä aiemmin mainitut Saksan pikamoottorivaunujunat = "lentävät hampurilaiset").
	20.01. 12:39	Jimi Lappalainen
		Voisitko laittaa vähän pienemmän version tästä?
	20.01. 12:32	Esa J. Rintamäki
		Herra Ari, itselleni tuttu BT 01144 oli myös oli wanhasta 1. luokan makuuvaunusta (Cm 2146) muutettu, mutta työntekijäin majoituspuolella ei mainittuja liukuovia ollut. Siinä oli mieluumminkin makuualkovit joissa oli neljä makuusijaa per alkovi, siis kaksi puolellaan. Työkunnan mestarin huone oli vaunun toisessa päässä, kirjoituspöytineen ja kaappeinen sekä yksi laverisänky. Vaunussa oli tietenkin myös tarpeellinen keittiö liesineen ja vesisäiliöineen oleskelutilan yhteydessä.
	20.01. 12:08	Ari Virtanen
		Muistelisin, että tuossa Haapamäelle päätyneessä vaunussa on jäljellä alkuperäisiä hyttien liukuovia lasi-ikkunoilla. Näitä liukuoviratkaisuja ei varmaan juurikaan muista Suomalaisista säilyneistä puuvaunussa löydy.
	20.01. 11:13	Rainer Silfverberg
		Sen ajan vaunut olivat lyhyempiä kuin nykyiset, mutta syynä ratkaisuun on voinut olla että haluttu kiinteä lähijunaratkaisu jota voi ajaa vaunun päädyn ohjaamosta. Vaunujen välillä kulkee kaikenlaisia letkuja ja kaapeleita joten kiinteästi kytketyt vaunu lienee ollut helpompi toteuttaa 1930-luvun tekniikalla. Mahdollisesti rataosuus on ollut mutkainen ja laiturit lyhyet minkä takia 2-kerrosjuna on palvellut paremmin. DDR:n ensimmäiset 2-kerrosjunat olivat nimenomaan työläisjunia mahdollisimman ankeasti sisustettuina puupenkkeineen joissa yläkerrassa oli pitkä penkki vaunun pituussuunnassa.
	20.01. 10:57	Esa J. Rintamäki
		Sillalla viidenkympin nopeusrajoitus.
	20.01. 08:16	Markus Selin
		Olen tässä miettinyt, minkä takia vaunusto on toteutettu Jakobsin teleillä? Syyn ajattelisi olevan kaksikerroksisen osuuden maksimointi. Yhdellä telillä vähemmän saadaan kuitenkin vain n. 5 metriä (Ed-vaunujen telin päällinen osa) lisää kaksikerroksista osuutta, kun taas vaunusto on 12 metriä lyhyempi verrattuna kahteen perinteiseen vaunuun. Karkeasti on siis 24 metriä kaksikerroksista osuutta 40 metrissä vaunustoa, eli 60%, kun taas kahdessa 26-metrisessä vaunussa olisi 59%. Telejäkään ei ole merkittävästi vähemmän pituutta kohden 40/3=13,3m verrattuna 52/4=13m. Olivatko uudet vaunut muutenkin lyhyempiä siihen aikaan vai mitä on voitettu Jakobsin telillä?
	20.01. 07:44	Esa J. Rintamäki
		BT 01154, vuodelta 1959 oli entinen Cm 2151 vuodelta 1920. Hylätty vuonna 1988. BT 01155, vuodelta 1959 oli entinen Cm 2157 vuodelta 1920. Nyttemmin vaunu kuuluu HMVY:lle. BG 04740 vuodelta 1963 oli entinen Ge 30'238 vuodelta 1940. Hylätty vuonna 1979. Muinais- Ge olisi vieläkin aika mukava lisä nykyisiin museojuniin. Montaakaan aihiota ei vain enää taida olla jäljellä.
	20.01. 07:38	Jari Välimaa
		Railstock taitaa poistaa Sm2:t ensimmäisenä joten niiden varaan ei kannata tehdä enää mitään. Raiteista voi saada kuvan kaupunkiseudun esityksestä marraskuulta https://tampereenseutu.fi/wp-content/uploads/2025/11/SH_raidereformi_marraskuu_liitemateriaali.pdf
	20.01. 01:10	Uwe Geuder
		Sarja 485:a en tunne, tämä näyttää minusta 465:ltä. Olen joskus lapsena matkustanut 465:llä. Siis säännöllisessä liikenteessä. Kuvassa on museoajo. Tarkistussumma vahvistaa epäilyni 4 x 1 = 4 6 x 2 = 12, 1 + 2 = 3 5 x 1 = 5 0 x 2 0 x 1 5 x 2 = 10, 1 + 0 = 1 summa 13, seuraavaan kymppiin puuttuu 7, täsmää kuvan kanssa 8 olisi 8 x 2 = 16, 1 + 6 = 7, 4 enemmän, seuraavaan kymppiin puuttuu 4 vähemmän, siis tarkistusnumero 3. Ei täsmä.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset