Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	03.05. 11:31	Rainer Silfverberg
		Tuo että lähetettiin ratakuorma-auto pikajunan perään kuulostaa nykyisen turvallisuuskulttuurin vallitessa lähinnä käsittämättömältä, mutta selittänee sillä että pikajunien suurin nopeus Kirkkonummen ja Karjaan välillä oli n 50 km/h, ehkä Inkoon suorilla 80. Mutta kuitenkin, linjaradion puuttuessa on suorastaan ihme ettei sattunut vahinkoja, jos Karjaalta olisi lähtenyt toinen juna tulemaan vastaan heti pikajunan saavuttua 2-raiteiselle osuudelle Malmkullassa.
	03.05. 10:50	Veikko Hattunen
		Vasta on vihreä juna!
	03.05. 10:49	Eljas Pölhö
		Nyt niitä dokumentin sivuja on jo n. 220, vuokrasopiuksia, remotteja, teknisiä tietoja, käyttöraportteja jne. Eiköhän niista saa aika hyvän kuvan veturin töistä VR:n aikaan. (yllä luvattu hinta on voimassa toukokuun ajan)
	03.05. 10:41	Noah Nieminen
		Eiköhän tuollainen juna olisi liikahtanut kahdella Deeverilläkin, tosin emme näe junan pituutta. Tuskin susi on kuitenkaan Deeveriä "heikompi", sillä monet kahden Deeverin junat liikkuvat helposti yhdelläkin Sudella.
	03.05. 10:38	Noah Nieminen
		Eikös fasaanin Suomeen tuonut itse Fazer, ja jos oikein muistan niin vuonna 1902?
	03.05. 10:34	Noah Nieminen
		Jaa, se veturi olikin 2730. Kuvasin saman Nummelan asemalla ja luulin, että se on 2747...
	03.05. 10:29	Noah Nieminen
		Tyylikäs kaarrekuva tutulta paikalta :)
	03.05. 10:18	Noah Nieminen
		Tyylikäs on kuva, sekä juna.
	03.05. 09:43	Noah Nieminen
		Raitiotien speno :D
	03.05. 09:04	Veikko Hattunen
		Olisikohan se hajonnut moottori korjattu?
	03.05. 08:59	Juha-Pekka Marttila
		Nyt se on siis liikenteessä. Mistähän tähän on saatu moottori, kun luin jostain että 2813 moottori vaihdettu 2811 veturiin.?
	03.05. 07:45	Jari Välimaa
		Rasmus, ei julkista asiaa tarvitse julistaa salassa pidettäväksi jos virkamies on tehnyt päätöksen julkisuudesta.
	03.05. 00:38	Esa J. Rintamäki
		Herra Rasmus puhuu täyttä asiaa. Siitä huolimatta että vaikka suurvalloilla kuitenkin on tiedustelusatelliiteissaan niin tarkat kamerat, että niillä pystyy erottamaan ja laskemaan kirputkin kulkukoiran turkissa...?
	03.05. 00:32	Markku Pulkkinen
		Tämä vaunu tosiaan ole Donnerbüchse. Kuvan vaunu on ns. Spantenwagen. Die Spante -sana liene peräisin laivanrakennuksesta, tarkoittaa laivan kylkikaaria. Sellasista standardoiduista profiileista kasattiin näiden vaunujen rungot hitsaamalla vanhojen vaunujen alustoille. Niitä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun modernimmasta kalustosta oli pula mutta vanhoja oli runsaasti. Niinpä näissä Spantenwageneissa oli monenlaista alustaa, jousitusta ja laakeria. Pituus vaihteli käytetyn alustan mukaa, kaksiakselisilla vaunuilla oli 5-7 ikkunaa per sivu (sekä koko- että puoli-ikkunoita), oli avosiltaisia ja umpinaisia eteisiä. Menneiden vuosikymmenten ÖBB:lle tyypillinen viehättävä monimuotoisuus näkyi näissäkin vaunuissa. Myös telivaunuja rakennettiin samoilla standardeilla. Kaksiakseliset Spantenwagenit pysyivät käytössä 80-luvulle asti, niitä saattoi bongata hyvinkin modernien veturien vetämissä junissa. ÖBB.llä oli toki myös aitoja saksalaisia Donnebüchsejä, mutta niitä ei juurikaan modernisoitu, joihinkin ylemmän matkustusluokan vaunuihin tehtiin puoli-ikkunat. (pahoittelen suomenkielisen termonilogian puutteelista hallintaa, saksalaiset termit ovat Ganzfenster ja Hablfenster)
	03.05. 00:22	Rasmus Viirre
		Tyly en halua olla arvon kanssa harrastajille, mutta mainittakoon. Aiheista, kuten suurten sotilaskuljetusten liikehdinnästä, voi aina keskustella yksityisviestein. Vaikka ajankohta onkin pääteltävissä harjoitusta koskevan julkisen informoinnin ansiosta, ja kaluston olemassa olo on kaikkien tiedossa, ei ole paljoa pyydetty.
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä	02.05. 23:14	Uwe Geuder
		Otto kysyihän lyhyistä paikallisradoista. En tiedä, mikä olisi "lyhyen paikallisradan" tarkka määritelmä. Oletin, että paikallinen tarkoittaa, että sillä ei ole merkitys kaukoliikenteessä. Saksassa oli ainakin laissa eritelty päärata ja sivurata. Ajattelin sivurataa, siksi minun vastaus satoja. Voidaan varmaan tulkita se näinkin, että paikallinen omistajataho eikä valtio. Saksassa mistajat olivat alussa valtiot, Baijeri, Baden, Württemberg, Preußen jne. Sitten tuli DRG, toisen maailmansodan jälkeen DB ja DR. Ne olivat virastoja, mutta sen lisäksi on aina ollut osakeyhtiötä. Ovatko ne sitten yksityisiä? LAG:n osakeomistajista en tiedä, mutta usein rautatieyhtiöiden omistaja olivat ja ovat kaupungit, piirikunnat tai osavaltiot. Ovatko ne sittenkin yksityisiä, koska osakeyhtiö ei ole virasto? Sitten sinulla oli vielä sähköistys, johon Otto ei rajoittanut. Se on ihan selvä, että lukumäärä kutistaa nyt paljonkin. LAG:lla oli 5 sähköistettyä rataa ihan eri paikkakunnilla. Lisäksi minulle tulee heti mieleen Albtalbahn (AVG) ja Köln-Bonner Eisenbahnen (KBE). Olisin erittäin yllättänyt jos ne olisivat ainoat, mutta ei tietysti puhuta läheskään sadasta. Jos haluat ihan uusia esimerkkejä: Schönbuchbahn https://vaunut.org/kuva/158980 ja Ammertalbahn (lähellä https://vaunut.org/kuva/8768, kaukana Ammergausta!) Ei valtiollisia, viime vuosina sähköistettyjä.
	02.05. 22:51	Antti Grönroos
		En tiedä, hyvä sellainen on saada.
	02.05. 22:32	Mikko Herpman
		Ajoittain on ladattu akkuja ja käynnistetty sekä liikuteltu hieman.
	02.05. 22:06	Joel Savilaakso
		Christian Pakisjärvi raiteet häviää uusien tilalta
	02.05. 21:52	Christian Pakisjärvi
		Oulussa vähemmän raiteita kun Torniossa nyt :D
	02.05. 20:40	Eljas Pölhö
		Insinööritoimisto Saalasti tilasi joulukuun lopulla 1966 Hyvinkään konepajalta Jenbachin peruskorjauksen. Veturi oli tarkoitus korjata 1967 alkupuolella heti yhden osan saavuttua. Sopimuksessa lukee mitä kaikkea veturille tehtiin. Jenbachin moottori vaihdettiin 1961, koska tehdas oli havainnut jonkun heikkouden alkuperäisen moottorin rakenteessa ja halusi vaihtaa veturiin paremman moottorin. Lahdessa annettujen kirjallisten lausuntojen mukaan veturi oli varsin käyttökelpoinen. Sitä käytettiin lyhyen matkan järjestelijöissä esim. Uuteenkylään. Valokuvien mukaan se on käynyt Loviisassa saakka. Oulussa olleessaan se sijoitettiin ensin Kemiin ja sieltä siirrettiin Pesiökylään. Veturin vuokra-aika päättyi 24.7.1964 (Suomen veturit 2. osa sanoo virheellisesti 30.6.1964, mikä tieto esiintyy myös monessa muussa luotettavassa lähteessä). Minulla on ainakin 167 arkistodokumentin kuvaa Kdh3 tai Jenbach-nimellä, lisää tulee varmaan kun saan aikaiseksi muuttaa 1959-1963 Lko:n arkistokuvat kameran koodilta sisältötiedoksi. Kuvien yhteiskoko on nyt 435,7 Mt. Mun arkistokuvausprojektin tukemishinnaston mukaan 40 Mt = 1€ eli jos joku haluaa Jenbach-arkiston kuvat, niin hinta on 10€+toimitus 1€ (minulle maksullinen WeTransfer on kuvien siirtotapa). (tekstari +358 40 503 4749)
	02.05. 20:17	Petri Nummijoki
		Nuo pikajunan perässä kulkeneet ratakuorma-autot ajoivat kai yleensä koko Kirkkonummi-Karjaa välin eli eivät olleet tällä osuudella ratatöihin menossa ja osuutta siinä mielessä varaamassa. Jotain asiaa rataosastolla Karjaalle (tai sen taakse) oli mutta mitä niin jäi epäselväksi.
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä	02.05. 19:41	Hannu Peltola
		Uwe, musta ja iso höyryveturi sopisi tuntomerkkien osalta kahteen tässäkin kuvasarjassa esiintyvään veturisarjaan, jotka ovat yleisiä brittiläisillä nostalgiaradoilla: LMS Stanier 5 eli Black Five ( https://vaunut.org/kuva/179979?s=1 ) tai BR 9F ( https://vaunut.org/kuva/179942?s=1 ).
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä	02.05. 19:07	Hannu Peltola
		Uwe, montako saksalaista sähköistettyä yksityisrataa sinulla tulle mieleen? Nopealla miettimisellä minulla ei tule mieleen kuin tämä ja Altona Hafenbahn Hampurissa.
	02.05. 17:59	Esa J. Rintamäki
		Ettei kyseessä olisi ollutkin rataosan (tai asemavälin) varaaminen pikajunan mentyä? Rantaradan liikenne lienee ollut "sopivan" harvaa, mutta omasta mielestäni lisätavarajunien (Tku - Hki, tai Hnk - Kr - Hki) mahdollinen kulku olisi tehnyt varaamisista - sanoisinko - tiukkoja? Puhumattakaan lättähattujunista. Ja miten mielekästä yksityisen yrittäjän pääsy linjalle vastavalmistuneen Tka:n kokeilemiseksi olisi ollut? Olihan valtionrautateillä omat tärkeysjärjestyksensä eri junalajien suhteen. Niin, ja rantaradalla ei linjaradiota Kkn - Kr suunnassa vielä ollut? Kohtauslappujahan kirjoitettiin joka tilanteen varalta/takia. Vai oliko Tka:ssa radiopuhelimia mukana, jos Saalastin vastavalmistunut Tka vaikka teki lakon? Olen jokseenkin varma siitä, ettei Tka kulkenut ilman asialtaasta VR:n kuljettajaa eikä varsinkaan ilman asentajaa? Täytyypäs kaivella 1976 graafinen taulu esiin ja vähän vilkaista sitä (kohtauspaikkoja Kkn - Kr ainakin).
	02.05. 17:48	Linus Mansner
		Ensi viikon lauantaina/sunnuntaina pitäisi Niinisalosta lähteä.
	02.05. 17:43	Juha-Pekka Kurvinen
		Milloin varoituslaitosta ruvetaan rakentamaan tähän paikoilleen?
	02.05. 17:14	Petri Nummijoki
		Ehkä Saalasti ei kuitenkaan ollut Tka6-koeajojen suhteen täysin hakoteillä. Ilmeisesti Tka6-rakentelun aikaan 1970-luvun alkupuolella olivat käytännöt jo tiukentuneet mutta isäni kertoman mukaan 1960-luvulla oli aivan yleistä, että Rantaradalla Kirkkonummen ja Karjaan välillä Turun pikajunaa seurasi muutaman sadan metrin päässä (Sisun valmistama) ratakuorma-auto. Isä oli joskus keskustellutkin erään ratakuorma-auton vakikuljettajan kanssa ja tämä kertoi, että kaikkein helpointa oli ajaa pikajunan takana siten, että radan suoremmilla ja avoimemmilla osuuksilla pystyi näkemään pikajunan peräosan. Eri asia on sitten, miten turvallista tämä oli tasoristeysten kannalta, kun monikaan radan ylittäjä tuskin osaa odottaa, että seuraava kulkija tulee jo sekuntien päässä junan mentyä. Isälle ei tosin selvinnyt, mikä näillä ratakuorma-autoilla suoritettujen ajelujen varsinainen tarkoitus oli. Pääradan puolella vastaavaa ei harrastettu.
	02.05. 17:01	Petri Sallinen
		Eikös 1950-luku ollut sitä aikaa, että Suomen Pankki ei ollut valmis antamaan kovin herkästi valuutan vientilupia? Dm5-hankinta taisi näihin aikoihin kariutua juuri Suomen Pankin vastustukseen. Teollisuuspolitiikkakin oli sellaista, että haluttiin suosia kotimaista teollisuutta työllisyyden nimissä, vaikka asioita olisi voitu saada halvemmalla ulkomailta.
	02.05. 16:54	Noah Nieminen
		Suurimassa osassa kuvia, jotka on otettu juuri tästä junasta, on sattunut keulalle tällainen turvateipitön veturi.
	02.05. 16:48	Petri Nummijoki
		Onko missään esitetty tämän Jenbach-veturin käyttökokemuksia, kuten luotettavuutta, suorituskykyä tai käytön helppoutta? Ainakin teoriassa tämä oli Vv13-veturiin nähden nopea, hieman suuritehoisempikin ja tuskin yhtä huono kulkuominaisuuksiltaan. Tosin viimeisetkin VR:n Vv13-vetureiden tilaukset tehtiin niihin aikoihin, kun tämä vasta saapui Suomeen koeajoihin, joten tämä ei tainnut olla mikään aito vaihtoehto VR:lle? Veturin olisi pitänyt saapua ehkä 1957, jotta se olisi voinut kilpailla loppupään Vv13-hankintojen kanssa.
	02.05. 16:06	Eljas Pölhö
		Jos kyseisen Köf-veturin historia kiinnostaa, kuvan https://vaunut.org/kuva/21975 kommenteissa kerroin vähän tarkemmin. Kirjallisuusviite, missä mm. kuva molemmista ja Suomessa vuokralla olleesta Nohabista Skellefteån radalla on Skelleftebanan och Bolidens järnvägar, kirj. Thore Sjögren & Rolf Forslund. SJK nr 70, 2000. ISBN 91-85098-88-4.
	02.05. 15:54	Eljas Pölhö
		Pitihän se tarkistaa, ettei jää vaivaamaan: Saalasti oli 136/1982, normaalia matalampi, toimi Bolidenissä 1982-1991 ja 1991 siirrettiin -> Rönnskärsverken (Bolidenbolaget, Skellefteå). Köf oli KHD 47483/1952, typ A6M517. Toimitus 7.7.1952, moottori Deutz 1399317/22, 120 hv, vaihteisto Voith L33. Veturi luovutettiin Saalastille vaihdossa.
	02.05. 15:31	Eljas Pölhö
		Kyllä Kirkkonummella oli Köf. Se tuli Ruotsista niihin aikoihin kun Saalasti möi Otson jollekin tehtaalle, muistinvaraisesti se asiakas oli Boliden, Rönnskär.
	02.05. 15:18	Jari Välimaa
		Kyllä sitä voidaan ladata näin Siemens (Tanska) väliin tarvitaan ainakin taajuusmuuttaja kun akku on dc:tä ja ajolanka ac:tä. "The batteries can be charged via the 25 kV overhead line in electrified sections and by recuperating the train’s braking energy. The battery system is mounted underfloor and is installed in two battery containers. Lithium-ion batteries with a long service life are used in this system." https://press.siemens.com/global/en/pressrelease/siemens-mobility-supply-first-battery-powered-mireo-plus-b-trains-denmark
	02.05. 15:16	Uwe Geuder
		Ei kai akkua ladata 15:lla kV:lla, muuntaja lienee tarpeellista. Minkälaisia latausmoodeja on olemassa, sitä en tiedä. Asemalla toki pikalataus. Juna saapui myöhässä, mutta odotti sitten vielä lisää ennen paluumatkaa. Muuta liikennettä ei ollut. Luulisin, että syy lisäodotukseen oli nimenomaan lataaminen.
	02.05. 15:08	Jari Välimaa
		Ajolangassa on 15 kV joten on tyypiltään pikalataus. Luulen että junassa on myös hidas lataus kuten muissa sähkökulkineissa ?
	02.05. 15:07	Uwe Geuder
		515 ei painavien lyjyakkujen takia voitu käyttää vuoristossa. Tuo Hermann-Hesse-Bahn (osa alkuperäisestä Württembergische Schwarzwald bahnista) on erilainen, suurin kaltevuus 40 ‰. https://de.wikipedia.org/wiki/Schwarzwaldbahn_(W%C3%BCrttemberg)
	02.05. 14:46	Jari Välimaa
		Näyttää harjoitus päättyvän 9.5 eli silloin joskus. Ei ole tietoa kalustosta kun on sotilasjuna.
	02.05. 14:35	Noah Nieminen
		Milloin tämä lähtee takaisin? Olisiko mahdollisesti ensi viikonloppuna, kun harjoitukset päättyvät? Mietin myös, että ajetaanko tämä sitten suoraan Parolaan dieselvedolla ja sieltä edelleen Riihimäelle vai vaihtuuko jossain kohtaa vetäjäksi Sr3.
	02.05. 13:51	Jimi Lappalainen
		Oletko aivan varma Köf-veturista? Ettei olisi ollut tämä OTSO 4? https://vaunut.org/kuva/13983 Tai Move 3? https://vaunut.org/kuva/35115
	02.05. 13:43	Jimi Lappalainen
		Juu, edelliset kuvat ovat kesältä 2020. Onko tätä käynnistetty säännöllisesti, tai liikuteltu ratapihalla?
	02.05. 13:40	Jimi Lappalainen
		Olikohan veturi käytössä Joutsenossa vai Äetsässä?
	02.05. 13:36	Jimi Lappalainen
		Nythän tuo kuvatekstin lopussa oleva toive on toteutunut, kun älypuhelimessa olevan lipun voi matkustaja itse aktivoida.
	02.05. 13:29	Uwe Geuder
		Minusta tuo on liian keltainen taksiksi. Mutta kuvan värit voivat olla harhaanjohtavia. Vaaleat taksit tulivat 1970-luvun alussa. Ennen sitä kaikki taksit olivant minun elinaikana mustia.
	02.05. 12:52	Jimi Lappalainen
		Oho, näköjään linkissä on ylimääräinen i-kirjain lopussa! Tässä toimiva linkki: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/55237746637/
	02.05. 12:51	Jimi Lappalainen
		JR; kyllä Polamo skannaa ;) https://vaunut.org/kuva/22767
	02.05. 12:16	Rainer Silfverberg
		Millä tavalla veturi sitten siirretiin Hangosta Kirkkonummelle, seisoiko se kauan Hangossa? Jos nyt en muista väärin, niin Jenbach seisoi Kirkkomummen veturitallilla monta vuotta tyhjän panttina 1980-luvulle asti. Jossain vaiheessa tallile ilmestyi saksalainen Köf -tyypin pienveturi kanssa, osaako kukaan selittää mikä oli sen tarina?
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä	02.05. 11:56	Uwe Geuder
		En tiedä lukumäärää, mutta varmaan satoja. Wikipediassa on lista radoista: https://de.wikipedia.org/wiki/Kategorie:Bahnstrecke_in_Deutschland Jos olen laskenut oikein 2495 rataa. Montako niistä on lyhyitä sivuratoja en tiedä, mutta varmaan monta sataa.
	02.05. 11:11	Eljas Pölhö
		Insinööritoimisto Saalasti EI OSTANUT veturia VR:ltä. Saalasti oli Jenbachin edustaja Suomessa ja hoiti tehtaan puolesta kaikki neuvottelut ja käytännön asiat Suomessa. Veturin siirtyminen Saalastille on Insinööritoimiston ja Jenbachin tehtaan välinen asia. VR irtisanoi vuokrasopimuksen kirjeellä Rh 1673/3747, 24.6.1964. Kirjeellä TS/HH-2012, 23.7.1964 Insinööritoimisto Saalasti pyytää palauttamaan veturin Hangon vapaavarastoon Hankoon, jossa he vastaanottavat veturin Jenbach-tehtaan puolesta. "... Vapaavaraston portilla veturi ilmoitetaan varastonhoitaja Ove Lindholmille. Varastossa veturi ajetaan rauhallisen raiteen päähän päätepuskuriin, vedet poistetaan moottorista ja jäähdyttäjästä, veturi lukitaan ja avaimet jätetään Lindholmille. Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan meille ajan, milloin veturi saapuu Hankoon. ..."
	02.05. 10:52	Samuel Pajunen
		Olliin mentiin aikataululla H 1914, ei vaihtotyönä.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset