Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	11.12. 00:52	Panu Breilin
		Savon radan päiväpikajuna oli ensimmäistä kertaa liikenteessä vuonna 1939, jolloin nimitys lentävä kalakukko näkyy olleen myös jo käytössä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801307?page=2 Kuvan juna saattaisi kulkuajankohdasta ja kokoonpanosta päätellen olla Helsinki–Kontiomäki-yöjuna H71? Ainakin vuoden 1936 aikataulussa sen saapumisaika Kuopioon on ollut 10.40 ja veturiksi on Helsinki–Kouvola- ja Kouvola-Kuopio-välille merkitty "H8, H9" ja Kuopio–Kontiomäki-välille "H7".
	10.12. 23:34	Petri Nummijoki
		Mutta noudatettiinko tuollaisilla pitkillä ajoväleillä nimikkojärjestelmää höyryveturikaudellakaan? Esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/99489 yhteydessä kerrotussa tapauksessa miehistö ilmeisesti vaihtui Kouvolassa mutta veturi ei. Vai tulkitsinko väärin, että mittaajat olivat koneen päällä?
	10.12. 23:11	Esa J. Rintamäki
		Mietin tuossa edellä olleita kommentteja, ja ajattelin heti veturimiesten nimikkoveturijärjestelmää. Oliko myös veturimiesten työajat noihin aikoihin luokkaa 120 tuntia kolmen viikon aikana? Pääasia lienee ollut, että tunnit tulivat täyteen, mutta kuinka vapaat kädet veturimiesten esimiehillä (veturimestari ja/tai varikonpäällikkö) oli järjestellä varikkonsa kalusto - ja miehistökiertoja juuri sitä 120:aa tuntia ajatellen? Lepohuoneet lienee selviö, mutta...
	10.12. 23:10	Esa J. Rintamäki
		Mietin tuossa edellä olleita kommentteja, ja ajattelin heti veturimiesten nimikkoveturijärjestelmää. Oliko myös veturimiesten työajat noihin aikoihin luokkaa 120 tuntia kolmen viikon aikana? Pääasia lienee ollut, että tunnit tulivat täyteen, mutta kuinka vapaat kädet veturimiesten esimiehillä (veturimestari ja/tai varikonpäällikkö) oli järjestellä varikkonsa kalustokiertoja juuri sitä 120:aa tuntia ajatellen? Lepohuoneet lienee selviö, mutta...
	10.12. 22:50	Eljas Pölhö
		1930-40-luvuilla Helsinki-Viipuri yhdellä H9:llä, vedenotto yleensä Kouvolassa, jos 3-akselinen tenderi niin vedenotto myös Riihimäellä. Helsinki-Kuopio H9 kaudella: kahdella tai kolmella (etenkin, jos juna jatkoi Kuoiosta eteenpäin). Veturi vaihtui siis Kouvolassa ja osassa junia myös Pieksämäellä (etenkin 3-akselisen tenderin kanssa). Helsinki-Rovaniemi: H8-9 Hki-Tpe, H8-9 Tampere-Haapamäki osalla, muut Tampere-Seinäjoki (-Vaasa), Seinäjoelta oli kaksi tapaa: H8-9 Seinäjoki-Ylivieska+H7 Ylivieska-Oulu ja H8-9 Seinäjoki-Oulu (Ylivieskan vedenottoa varten veturi irroitettiin ja käytiin tallilla ottamassa vettä kun aseman pohjoispäässä ei ollut viskuria). Oulu-Kemi H8 tai H7, Kemi-Rovaniemi H7 tai keveämpi. H7/Hv4 jatkoi pitkälle 60-luvulle keveän kiskotuksen takia.
	10.12. 22:30	Petri Nummijoki
		En tiedä juuri junasta H77/78 mutta P71/72 ja P75/76 on jo höyrykaudella 1950-luvulla ajettu kahdella veturilla Helsingistä Kuopioon eli toinen veturi Helsingistä Kouvolaan ja toinen Kouvolasta Kuopioon. Tosin Helsinki-Kouvola ajettiin jo siihen aikaan Hr1:llä tai Pr2:lla ja Kouvolasta Kuopioonkin keväästä 1959 lähtien yleisimmin Hr1:llä. Vesityksiä on varmaan ollut muitakin. Luultavasti Helsingin ja Kouvolan välillä on vesitetty Riihimäellä (Hr1 tarpeen vaatiessa ja Pr2 aina) sekä Pr2 vielä uudestaan jossain Lahden ja Kouvolan välillä. Ainakin Uudessakylässä on ollut viskuri https://vaunut.org/kuva/137114. Kouvolan ja Kuopion välin vesityksistä kyselin juuri itsekin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16643.0 mutta ilmeisesti se on tapahtunut ainakin Hr1-vetureiden aikaan tavallisimmin Mikkelissä, Hv-vetureilla ehkä useammassakin paikassa erityisesti Hv2-sarjaa käytettäessä. Mutta olisiko dieselvetureiden aikaan ainakin yöjunaa P71/72 ajettu toisinaan samalla veturilla koko Helsingin ja Kuopion välisen matkan? Lunta raiteilla-kirjan sivulla 100 käsitellään raskaan sarjan vetureille kovana pakkastalvena 1966 asetettuja ylimääräisiä liikennerajoituksia K43-radoilla ja todetaan, että Hr12-vetureiden osalta päätöstä muutettiin jo 21.2.1966 niin, että polttoainetta sai ottaa Kuopiossa ja Joensuussa 3/4 polttoainesäiliön tilavuudesta (alkuperäisen poikkeusrajoituksen 1/2 sijaan), jotta (yö)junilla P72 ja P82 ei tarvitse ottaa Kouvolassa polttoainetta, vaikka Hr12-veturi menisikin sieltä "läpi".
	10.12. 21:52	Heikki Jalonen
		Varsiluuta kertonee jotain: uuden työmaan (eli alikulkusillan) harjannostajaiset tai pohjan tervajaiset, miten vaan. Oltaisiin siten vuodessa 1933...34. Mutta varsinainen kysymys: montakohan eri veturiyksilöä junan keulilla ehti käydä Hki-Kuo välillä? Siis höyryaikaan ja Hv-sarjojen valtakaudella. Löydetäänkö enää tietoa aikataulujen tai veturikiertojen / sijoitusten avulla? Yöjunassa saatettiin sama veturi ehkä jopa välivesittää koska löysempi aikataulu, mutta pikajunassa mentiin (nopeuden vuoksi) luultavasti mieluimmin veturi valmiiseen vaihtamalla. Kouvolassa varmaan ihan ilmeisestä käytännön pakostakin. Arveluni päiväpikajunalle: (1) Hki-Ri (2) Ri-Kv (3) Kv-Pm (4) Pm-Kuo eli Kuopiossa "oikoo väsynyttä jalkaa" jo matkan neljäs väsynyt veturi. Oliko näin vai jotenkin muuten? Mitä tulee siihen elokuvan savolaiseen perinneherkkuun: mahtoikohan koskaan edes olla niin, että höyrykaudella sama kippari seilasi koko välin Hki-Kuo? Taisivat tulla vuoron tunnit täyteen viimeistään Kouvolassa...?
	10.12. 19:51	Petri Nummijoki
		Ensin pitäisi määritellä, mitä junaa Kalakukko-nimellä tarkoitetaan? Oma käsitykseni on, että VR:n henkilökunnan ja varmaan harrastajienkin keskuudessa Kalakukkona on yleisimmin pidetty Kuopion päiväpikajunaparia P75/76, jotka vuosia kohtasivat toisensa klo. 16:00 aikoihin Pieksämäellä. Ns. suuren yleisön keskuudessa ilmeisesti kuitenkin Kalakukolla viitattiin tyypillisimmin Kuopion kiitojunaan MK79/70 (vuodesta 1965 MK77/78), kun se oli omana aikanaan Helsinki-Kuopio-kaukojunista nopein ja mainostetuin. Toisaalta näissä harrastajakeskusteluissa on saanut kannatusta sellainenkin näkemys, että elokuvan ja laulun perusteella aito Kalakukko olisi Kuopion suunnan yöjuna mutta en tiedä onko tämmöisellä tulkinnalla ollut 50- ja 60-luvuillakin kannattajansa vai lieneekö vasta myöhempien aikojen tulkinta asiasta? P75/76 tuli kulkuun 40- ja 50-lukujen taitteessa ja Kuopion kiitojuna 50-luvun puolivälissä, joten lienee kuitenkin selvää, ettei kuvan juna ole niistä kumpikaan.
	10.12. 18:41	Pertti Miettinen
		Esa. Ainakin 1960-luvulla oli noita kilpailuja asemien siisteydestä ja asemapuistoista.
	10.12. 17:24	Pasi Utriainen
		Kiitoksia täsmennyksistä. Niiralankadun alikulku voi tosiaan olla kuvassa juuri rakennettu. Historian kirjoista selviää, että silta valmistui vuonna 1934. Savilahden maalaismaisema säilyi 1970-luvulle saakka, jolloin moottoritie valmistui vanhan viitostien viereen ja yliopiston rakennukset alkoivat vähitellen täyttää ranta-aluetta.
	10.12. 17:13	Antti Grönroos
		Siis käydä ite kuvaamassa paikanpäällä.
	10.12. 16:09	Teemu Saukkonen
		Eipä tullut oranssia ei. Pitänee suorittaa visiitti.
	10.12. 15:19	Esa J. Rintamäki
		Liikennepaikkamerkkinä varsiluuta...? Jaa että Kalakukko? Hyvinkin mahdollista. "Tenupullon korkki taskussa kiilsi - fiiuuhh - , taskussa kiilsi. Portsarin kenkä takapuolta viilsi: - Lentävä Puliukko!" Talvituristi 1951 - 1952, katsotaanpa: yllä olevasta kuvasta on vaikea erottaa mahdollisesti mukaan kytkettyä postivaunua. Rättimäki on turistin mukaan kaksi kilometriä Kuopiosta etelään. Karttakirja: Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, julk. 1943, täydennetty painos v.:lta 1960-61: (otetaan esiin voimakas suurennuslasi) Rata kulkee etelälounaasta, kaartaa kohti itäsuuntaista Kuopiota; Rättimäki on kaarteen viimeisen kolmanneksen kohdalla. Kuvassa auringonpaiste "tarinoisi" kellon olevan likimain aamupäiväyhdentoista ja puolenpäivän välillä. Vanhat kartat-sivustolta on selvemmin nähtävänä radan linjaus juuri "Rag Hillin" kohdilla. Valtionrautatiet 1937-1962, sivulta 393 on luettavissa, kuinka "talvikautena 1951 - 1952 suoritettiin varsin radikaalinen kokeilu matkustajajunien vähentämiseksi." Ja: "kaikkiaan lakkautettiin satakunta junaparia, (joukossa viisi pikajunaparia)." Ja nyt nokka Turistiin: postijuna 77, Hki - Kv - Pm - Kon - Ol: vaunuluokat II ja III, makuuvaunu Hki - Pm. Lähtö Helsingistä junana nro 5, klo 22:30. Tulo Kouvolaan klo 2:10. Juna 5 jatkoi Kouvolasta itään, lähtö klo 3:00, Parikkalan kautta Savonlinnaan, jonne tuloaika klo 11:19. Juna 77 lähti Kouvolasta pohjoiseen, lähtöajalla klo 2:50. Tuloaika Kuopioon klo 10:58, Pieksämäellä se oli seissyt 40 minuuttia. Lähtö Kuopiosta klo 11:30 ja saapumisaika Kontiomäelle klo 17:10. Lähtö edelleen klo 17:32 ja viimein pääteasema Oulu: kello 21:50. Matkaa tehty 825 km. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo 825 km on Turistin kilometrejä. Todellisuus lienee muuta, vaikkakin hyvin vähän poiketen. Turistin kilometreistä laskettiin mm. matkalippujen hinnat. Tuohon aikaan III luokan meno Hki - Pm - Ol maksoi 1540 markkaa + matkatavaramaksu päälle lisäksi, 100 kg:sta 550 markkaa eli tänään 59,83 eur + 21,37 eur. Duunarin tuntipalkka v. 1952 oli kutakuinkin 172 markkaa eli reilut 17 eur. Puolen kilon voipaketti: 221 mk, eli n. 3 eur. Perunakilo: vähän alle 18 mk, eli noin 90 eurosenttiä. Puolen litran "huonekaluliima" eikun - ööö - Pöytäviina: 410 markkaa elikkä vähän alle 15 egee. Olisikohan kuvan juna juuri postijuna 77, jotenkin kuvan ajankohta päivästä voisi olla likimain vaikkapa "tehtaan ruokiksen" aikoihin???
	10.12. 14:20	Jukka P. T. Ruuskanen
		Erkki: Kysessä on nykyinen Niiralankatu/Viestikatu eli vanha viitostie.
	10.12. 13:57	Erkki Nuutio
		Tuntemamme tietäjä, Resiinan liikennepaikkahaku kertoo, että Rättimäen seisake perustettiin 15.5.1933. Aikahaarukka taitaa olla tarkentunut vuoteen 1933.
	10.12. 11:34	Eljas Pölhö
		Hyvä kysymys John, valitettavasti en löytänyt vastausta 645 kohdalta. Väinö Airaksen päätös Knorrien poistamisesta on päivätty 6.11.1935: Ensimmäisenä N1 (=Pr1) ja H9 (=Hv2) 675-684 ja ne käytetään varalla muihin. Muut poistetaan kun vikaantuvat. 645 ilmeisesti vasta Pieksämäen varikolla ollessaan. Veturin 645 polttoainehistoria sen sijaan löytyi vuodesta 1930 lähtien: Muutettu kivihiilille 5.6.1937 Muutettu haloille 13.10.1939 Muutettu kivihiilille 28.1.1940 Muutettu haloille 15.12.1944 Muutettu kivihiilille 22.7.1948 Muutettu haloille 23.5.1949 Muutettu kivihiilille 26.1.1950 Lisäksi tiedetään, että siihen asennettiin sähkövalot 10.12.1948
	10.12. 11:26	Mikko Herpman
		Onkos tämä juna se "Lentävä kalakukko"?
	10.12. 10:37	Erkki Nuutio
		Homehavaintojen määrä taitaisi vähentyä, jos palkkaisimme rakennustarkastajat Britanniasta. Vai tappaako kivihiilten poltto takassa homeitiöt. Eiväthän homeitiöt menestyneet savusaunoissakaan.
	10.12. 09:53	Erkki Nuutio
		Seinäjoki sinänsä sopii hyvin 637:n kulkemisiin. Onko Vaasan tallin päädystä täällä tai muualla valokuvaa?
	10.12. 09:48	Erkki Nuutio
		Alikulku komeineen pylväskivineen näyttää juuri rakennetulta. Kivet ovat rakennuskäytäntöä, jota ei sodan jälkeen harrastettu. Sama pätee tien juuri rakennettuihin 30-lukuisiin tiekaiteisiin. Mikä kuvassa alikulkeva kapealta vaikuttava tie olikaan? Kallantie rakennettiin vuosina 1929-1931 (Soraa, työtä, hevosia - Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1860-1945 s. 275 (Tielaitos 1999, 509 s.)
	10.12. 09:32	Keijo Honkanen
		Mielestäni Seinäjoen vanha talli, esim. nuo vaaleammat tiilet käyvät yks yhteen uudemman kuvan kanssa joka varmasti Seinäjoen vanha talli. Tanko lienee tuulipussin tanko, ainakin uudemmissa kuvissa sellainen tuolla on joskin hieman eri paikassa. Vaasan tallin pääty aivan erilainen. https://ibb.co/bMkhzQY6 https://vaunut.org/kuva/130411
	10.12. 01:34	John Lindroth
		Koskahan tuo Knorr esilämmitin poistettiin?
	10.12. 00:35	Eljas Pölhö
		Savutorven korkea tuulikaulus ja että H9 (Hv3) ylipäätään on halkopolttoinen etulaatallisena viittaa enemmän 1930-luvulle kuin 1950-luvulle. 1930-luvulla veturin sijoitusvarikko oli Kouvola ja sen ajopiiri pohjoiseen jatkui Kuopioon saakka. Sotavuosina se siirrettiin Pieksämäen varikolle, jossa se toimi loppuun saakka. Silloin sen ajopiiri pohjoiseen jatkui vähitellen Kontiomäelle saakka.
	09.12. 22:13	Reijo Salminen
		Kutsutaan myös nimellä vihapuhe. Meillä erinomainen esimerkki siitä on 1918 tapahtumat.
	09.12. 22:04	Niklas Rinta-Kanto
		komea kuva Ilari, sumuinen sää tuo kuvaan sellaista mukavaa tunnelmaa joka tekee kuvasta vielä upeamman :)
	09.12. 21:22	Rasmus Viirre
		Saipas 2646 paljon väriä pintaansa! Nyt on irtisanouduttu Pikku-Kalpee -kerhosta.
	09.12. 20:44	Antti Tapani Häkkinen
		Yksi kuvassa näkyvistä raiteista on sittemmin purettu, enkä ole neljää turvateipitöntä punadeeveriä Riihimäellä kyllä viime vuosina nähnyt. Neljä Dv12:ta sinänsä voi saada tuurilla kuvaan, mutta varikko on todennäköisemmin tyhjä kuin varustettu neljällä deeverillä. Tallien tavanomaisempi kattaus on 2 Dv12:ta.
	09.12. 20:40	Jukka P. T. Ruuskanen
		Kallantie/Viitostie vielä vanhalla paikallaan nykyisen Viestikadun kohdilla.
	09.12. 20:20	Vertti Kontinen
		Tulipa hyvinkin, vaikkakin oranssi näyttää enemmän omaan silmään punaiselta. Uudesta värityksestä löytyy kuva Foxrailin instagramista
	09.12. 19:57	Jouni Hytönen
		Tapiolla on kunnioitettavan kokoinen kuva-arkisto ja pitkä historia rautateiden kuvaajana. Hän on tässä jo pidemmän aikaa lisännyt kuvia, joissa päivä ja kuukausi on sama kuin lisäyshetkellä, mutta vuosi enemmän tai vähemmän eri. :) Epäilisin, ettei Riihimäen tallilla näyttänyt 21.11.2025 enää juuri tällaiselta. Jos siis ajattelit, että kuva olisi oikeasti otettu tänä vuonna, mutta vuosi olisi väärin.
	09.12. 19:08	Heikki Jalonen
		Sokeiksi käyneet opastimet kertovat entisistä, vilkkaammista ajoista. Ajoista, jolloin junia kulki enemmän ja tiheämmin ja liikennettä piti pystyä ohjailemaan. Yhden veturin toiminnassa tarvetta ei enää ole.
	09.12. 19:05	Heikki Jalonen
		Tämä onkin vaikea tunnistettava. Telaston rakenne ja "vauhtiviivat" antaisivat vinkkiä P&H-koneiden suuntaan. Jos niin, niin varmaan kyseessä on silloin kotimaassa (siis silloisessa Jugoslaviassa) tehty lisenssivalmiste. Venäläisissä tuon kokoluokan koneissa telasto tapasi olla ilman perusketjuja ja Sotka-tyyliin monipyöräinen, joten niin olisi ollut myös tieteellis-teollisen yhteistyön hedelmissäkin. Entisessä Jugoslaviassa toimi montakin raskaiden koneiden valmistajaa, eikä länsituotteiden lisenssivalmistus ollut ollenkaan harvinaista, esimerkkinä vaikkapa IMT-traktoritehdas.
	09.12. 18:58	Jan Jahkola
		Olisiko Hk-vaunuissa Ylö-tehtaiden maatalouskoneita maailmalle.
	09.12. 18:15	Heikki Jalonen
		Äärimmäisenä oikealla taustalla näkyy hieman Robertin toisessa kuvassaan mainitseman kävelevän laahakaivinkoneen ylävaunua. Köysipukin ja haruspukin perusteella kyseessä on Ukrainan SNT:ssa valmistettu ЭШ 6,5/45 (ESH 6,5/45). Valmistaja Novokramatorskin koneenrakennustehdas NKMZ (aikoinaan im. Stalina). Sijainti Kramatorskissa, edelleen Ukrainaa, tehdas toimii edelleen jossain laajudessa (vaihtelee sattuneista syistä). Mallimerkinnän ensimmäinen numero kertoo normaalikauhan tilavuudeksi 6,5 m3. 45 puolestaan kertoo normaalipuomin pituuden olevan 45 m. Koneen työpainoksi löytyy venäläisiltä sivustoilta 278...280 tonnia (vaihtelee varustuksen mukaan). Tuotantovuodet ja valmistettujen koneiden määrät salailun kattamia, mutta satakappaleisiin ei varmasti ylletä. Luultavimmin tuon mallin tuotanto on alkanut 1950-luvun lopulla ja päättynyt 1970-luvulla.
	09.12. 17:40	Pertti Miettinen
		Olisiko tää 3708? Nokiallehan oli yksi ratapihasuunnitelma sellainen, että kaikki pysähtymättömät junat olisi ajettu raiteen 4 tai 5 kautta, eli pohjoisinta raidetta. Raiteet 1-3 olisi olleet matkustajaliikenteen käytössä. Tuo ohitusraide olisi ollut samanlainen kuin Lapuallakin on.
	09.12. 17:13	Otto Tuomainen
		Ilmeisesti tämä on Đuro Đakovićin valmistama 62-677.
	09.12. 16:15	Veeti Pietilä
		Vuonna 2012?
	09.12. 16:00	Esa J. Rintamäki
		Herra Kimmo, kyllä, kuvan kapistuksella on samaa näköä preussilaisvehkeen kanssa, mutta: T8:lla oli kattilan päällä vain höyrykupu, hiekkakuvun ollessa jokseenkin pieni. Tässä tavaraa on enemmän, enkä tarkoita kasvillisuutta. Minun niksmanniveturihistoriikkini eivät mainitse tyypistä sen kummempaa kuin että KPEV tilasi noin sata veturia. 1920 perustettu Reichsbahn peri näitä myös, mutta aika pian näitä myytiin muille saksalaisille radoille: mm. Berliinin liikennesysteemillekin (23 kpl), jossa niitä siedettiin vain noin 5 - 6 vuoden ajan. Nämä olivat liian raskaita sivuradoille ja vähänkin nopeammin ajettaessa ne "ansaitsivat" hellittelynimekseen "Luuntäristäjä"! Bundesbahn hylkäsi ainoansa v. 1963, se oli ollut Schwerten rautatienkonepajalla siirtelijänä. DDR-Reichsbahnilla hylkäsivät viimeisensä (89 6476) joitakin vuosia myöhemmin. Toinen maailmansota, joka muutenkin järjesti riittävästi päänvaivaa veturihistoorikoille, aiheutti myös runsaasti omistajanvaihdoksia, mutta tämän veturimallin kohtalosta ei liene monikaan vaimosta syntynyt selvitellyt. En silti pitäisi mahdottomana lahjoittamista Jugoslavian alueelle (Kroatia oli saksalaisten liittolainen), enkä sitäkään että siellä päin olisivat väsänneet näitä lisenssillä. Veturi oli kolmiakselinen ja kaksisylinterinen, luokiteltu järjestelyveturiksi.
	09.12. 15:53	Jouni Hytönen
		Maisema on muuttunut tässä oikeastaan hämmästyttävän vähän. Keskiviivalle on jyrsitty tärinäurat. :) (Ja varmaan päällystetty muutaman kerran tässä välissä. :) )
	09.12. 15:52	Veikko Hattunen
		2554 tuli vuosaaresta
	09.12. 15:23	Kimmo Huhta
		Onko tämä Preussin T8? Jonkin verran muistuttaa. T8 oli Märklinin erään aloituspaketin veturi.
	09.12. 13:58	Ossi Rosten
		Kokolailla sama paikka ja suunta, väärä kaista vain (tuo Karin 2013 mainitsema alikulku on taaemmas ;) ) https://www.google.com/maps/@60.803037,23.5211502,3a,24.1y,229.54h,85.92t/data=!3m7!1e1!3m5!1sof9-fomSvDtZnTFA986N-w!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fcb_client%3Dmaps_sv.tactile%26w%3D900%26h%3D600%26pitch%3D4.079752277173043%26panoid%3Dof9-fomSvDtZnTFA986N-w%26yaw%3D229.5442984098513!7i16384!8i8192?hl=fi&entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MTIwMi4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D
	09.12. 12:30	Erkki Nuutio
		Kuten näkyy, notkon alla ollaan. Kuorma-autot kiihdyttivät mäeltä laskeutuessaan ja mäkeä lähestyessään. Tuota ruosteista vinoristiä tuskin edes havaittiin - edes aurinkokeleillä. Eikä pikkujuna heinän seasta helposti päässyt autoilijan näkökenttään (noin kolme kulmaminuuttia). Kesällä 1971 olimme lippujen kanssa tiellä tieliikennettä pysäyttelemässä. Vaivoin vältyimme joutumasta yliajetuiksi. Forssan ja muiden meitä suurempien voimien päätöksillä tämä ja Pilvenmäen tasoristeys oli paperilla jo tapettu. Meillä oli alussa tehoton yritystä saada eräs öljy-yhtiö tekemään oikealle puolelle huoltoasema. Sen kahvilasta olisi Finlayson-Forssan sähköpässin vetämä juna kuljettanut Jokioisten asemalle. Loimijoen silta oli silloin vielä käytössä.
	09.12. 12:20	Esa J. Rintamäki
		Herra Tuomas, lieneekö joku matkustajista pahoittanut mielensä nyky-VR:n "dynaamisesta lipunhinnoittelusta"..?
	09.12. 12:18	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, toivomuksesi on silkkaa asiaa ja itsekin toivon sinne maailmankolkkaan samaa. Asia riippuu toisaalta myös meidän tekemistä valinnoista. Etniset ristiriidat ovat aina, - toistan: AINA lietsottuja, siis keinotekoisia. Niitä lietsotaan oikeudenmukaisuuskäsitysten muuttumisista, olivatpa ne todellisia tai "koettuja".
	09.12. 10:35	Jouni Hytönen
		Tehdäänkö uittoa loppusyksystä/alkutalvella? Rahtilaivojahan ei ylipäätään liiku ja näihin aikoihin on usein Saimaan kanavan liikennekausi normaalivuosinakin loppunut. Ja sen jälkeen ovat väylät lähteneet jäätymään viimeistään.
	09.12. 10:30	Jouni Hytönen
		Tämä kuva ei ole jostain syystä aikaisemmin osunut silmiin. Melko vähäeleiseltä näyttää valtatien tasoristeyksen varustus. Varmaan tuohon on täytynyt ajaa todella varovasti, koska myös junamiehistön oma henki on ollut vaarassa, jos vaikka kuorma-auto törmää veturin kylkeen ja kaataa sen kyljelleen. * * * Kerran olin kyydissä, kun moottoriresiinalla saavuttiin Jokioisilta Minkiölle ja Minkiön aseman tasoristeyksessä oli erittäin lähellä, ettei paikalle etelästä tullut pakettiauto törmännyt moottoriresiinan kylkeen. Sen kaatuminen on varmaan melko todennäköistä jo pakettiauton osumasta.
	09.12. 09:35	Erkki Nuutio
		Toivon taloudellista ja henkistä edistystä Bosnia-Hertzegovinan kärsineelle kansalle. Onhan maan infra ja talous romuna, selkeitä suuntaviittoja puuttuu ja etniset ristiriidat ja talousrikollisuus häiritsevät.
	09.12. 08:07	Jari Välimaa
		Nämäkin venakko vaunut ovat kohta historiaa
	08.12. 23:42	John Lindroth
		Tunnerikas nostalginen kuva!
Kuvasarja: Mikkelin varikko	08.12. 20:16	Tuomas Pätäri
		Hyvää dokumentointia taas Panulta. Hiljattain tuli itsekin tuolla käytyä, muttei tullut kuvattua.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset