4640-136639 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 10.05. 00:09 Niklas Rinta-Kanto  
  Hangossa käy nykyään Dr19 päivystäjänä vai?
kuva 10.05. 00:05 Harri Pesonen  
  2 päivää ukkeli sitä silppusi osiksi ..... 7.12.2010 oli jo alettu pilillä poltella kokoon ja tänään 8 pv oli enää osin jäljellä kankikoneistoa ja takapää.Harmi kun ei tullut lenkillä kamera mukaan sisällä oli kaikki tallella ja mittarit ehjuä ja uudehkoh näköinen Grammerin kuljettajan jakkara Jopa työkaluja opasteliput Yms. Siitä olisivät suolahtelaiset saaneet varmasti hyviä varaosia !!
kuva 10.05. 00:05 Harri Pesonen  
  Harmi kun tuo veturi tuhottiin polttoleikaamalla kappaleiksi...Syytä en tiedä miksi.
kuva 10.05. 00:03 Harri Pesonen  
  Välillä oon nähnyt että fennian veturit seisoo tässä ylämyllylä yön yli roikka perässään... Kuskit varmaan jättää yöksi siihen.
kuva 09.05. 23:59 Mikko Mäntymäki  
  Hyväksytäänkö täällä jatkossa kaaviot jotka on luokkaa noin koska nyt tarkkoja tietoja ei ole saatavilla avoimessa datassa. Tyhjän takia minua ei huvita lähteä maastoon koska olen tottunut tekemään tarkkaa tulosta, se on osa oman osaamisen laadunvalvontaa mitä kehtaa julkaista. Luonnoksia voi piirrellä paskahuussissa ja samalla lukea päivänuutisia mutta laatu on luokkaa noin jota en kehtaa julkaista jos tarkkuus pitäisi olla 1mm/1000.
kuva 09.05. 23:50 Mikko Mäntymäki  
  Jorma, oikein. Lunttasitko sisäisestä datasta? Miten tulevaisuudessa voi määrittää näitä? Kun opastimet on kadonnut avoimesta datasta ja minun kiinnostus on vain se että saa muunnokset päivättyä esimerkiksi 9.5.2026 ja mitä muutoksia on tapahtunut 9.5.2030 välillä paperitallenteet palvelee historian tallentamista mutta nykyään sekin taitaa olla laitonta, kenttähavaintojen tekijät saa sakot huoltotiellä kulkemisesta 2-12 raiteisilla on hankala saada julkaisukelpoista kaaviota vanhanaikaisesti.
kuva 09.05. 23:21 Jorma Kattelus  
  931m
kuva 09.05. 23:07 Antti Tapani Häkkinen  
  Liikenne lienee loppunut 2005 kun Itkonniemen vaneritehdas suljettiin.
kuva 09.05. 22:29 Nikolas Peippo  
  Aluetta tuntemattomana, milloin rata on ollut viimeksi (aktiivi)käytössä?
kuva 09.05. 22:17 Mikko Mäntymäki  
  Tietovisa, arvatkaa huviksenne km 169-170 pituus? Itse olen tuossa kuvanottajan paikalla ollut yli 100-1000 kertaa ja kuvaajan takana on hyvä sateensuoja.
kuva 09.05. 22:13 Lenni Voutilainen  
  Radio-ohjaus in action.
kuva 09.05. 22:09 Mikko Mäntymäki  
  Näistäkin olisi kiva saada luettelo ettei jää tietokantaan turhaan roikkumaan. Yksitellen poistaminen on tylsää ja aikaa vievää, jokainen joka on käsitellyt yli 10000 rivin tietokantoja tietää tämän. Kirjoituskoneeksi kaipaisin kyllä winXP:llä varustettua konetta joka ei olisi ollenkaan verkossa. Tässäkin tulee se että vanhasotaratsu toimii paremmin kuin uudet.
kuva 09.05. 22:04 Ossi Rosten  
  Noston arvoinen satunnaiskuva. Loistava sommittelu!
kuva 09.05. 21:12 Mikko Mäntymäki  
  Vihdoinkin tuo 2866 löytyi nyt on taas kalustotaulukko ajan tasalla.
kuva 09.05. 21:11 Asmo Rasinen  
  Google mapsin ilmakuvasta ja katukuvasta näkee, että siellä olisi roikka Tau-vaunuja. Näyttäisi olevan myös juuri tuo 15.
kuva 09.05. 21:03 Noah Nieminen  
  Nyt VET- juna lähti Niinisalosta, mikähän syynä?
kuva 09.05. 20:35 Joel Kuikka  
  Mitäs vaunuja Vartiukseen vietiin? Niistä ei oo kuvia ainakaan pistetty vorgiin ja en näkis mahdottomuutena, että ne ois siellä.
kuva 09.05. 19:47 Eljas Pölhö  
  Kyllä tämä on kapsu, 760 mm. Valmistaja Wiener Neustadt, Itävalta (ent. Sigl) eli sama tehdas, joka on toimittanut vetureita myös Suomeen. Valmistusnumero on 3061 (vuodelta 1885)

Tämän veturin historia omistajittain:
uutena MÉKV-TV nr VI Taraczvölgy
1890 MÁV VIIa 5911
1891 MÁV XXI 5911
1911 MÁV 389.001
1920 CFR 389.001
1991 siirretty museoon
kuva 09.05. 19:25 Juha Toivonen  
  Romanialaisittain melko isänmaallinen veturin ulkoväritys, eli Romanian lipun värit kyseisen veturin 100% ulkovärjäyksenä, sekä kyljissä muutama vakuuttava vaakuna, paitsi itse Romanian maabrändin tueksi, niin myös kyseisen veturin kotimaakunnan/kaupungin puolesta.
kuva 09.05. 18:48 Juha Toivonen  
  Ja vielä pari kysymystä asiantuntijoille: - Koskeeko poikkeusluvan saaminen vain jotakin yhtä venäläisvaunutyyppiä, vai meneekö lupapäätökset yleisesti kaikki GOST standartin vaunut ns. niputtaen? Vieläkö kuvan kaltaisia venäjältä takavarikoituja raakapuuvaunuja seisoo pidätettyinä mm. Imatrankoskella? Jossakin muuallakin suomessa kenties?
kuva 09.05. 17:43 Juha Toivonen  
  Tämä taitaa olla normaaliraideveturi? Jostakin kaukaa 1800-/1900 lukujen taitteesta? Stephensonin luisti- ja liikuntakoneistolla? Vastaavanlaisia olen tavannut kahdesti Romanian veturivarikoilla. Olivat keskellä linjadieselvetureiden sijoitusraiteita, mutta eivät todellakaan edes lähellä liikennekuntoisuutta. Kaipa nuo olivat/ovat sitä kuuluisaa ja tarkoin varjeltua "strategista vetovoimareserviä"?
kuva 09.05. 17:35 Juha Toivonen  
  Hyvät herrat. Kiitos tiedoista.
kuva 09.05. 17:00 Eljas Pölhö  
  Western Region dieselhydraulisten moottorit, vaihteistot sekä teho bhp @ kierr.min olivat seuraavat (1 UIC metric hp = 0.983 British hp):

D600-D604 = MAN L12V18/21A, Voith L306r, 2x1000 @ 1445
D6300-D6305 = MAN L12V18/21A, Voith L306r, 1000 @ 1445
D6306-D6357 = MAN L12V18/21B, Voith LT306r, 1100 @ 1530
D800-D802 = Maybach MD650, Mekydro K104U, 2x1035 @ 1400
D803-D829 = Maybach MD650, Mekydro K104U, 2x1135 @ 1530
D830 = Paxman 12YJX, Mekydro K104U, 2x1135 @ 1530
D831-D832 = Maybach MD650, Mekydro K104U, 2x1135 @ 1530
D833-D865 = MAN L12V18/21B, Voith LT306r, 2x1100 @ 1530
D866-D870 = Maybach MD650, Mekydro K104U, 2x1135 @ 1530
D1000-D1073 = Maybach MD655, Voith L630rU, 2x1380 @ 1500
D7000-D7100 = Maybach MD870, Mekydro K184/K184U, 1740 @ 1500

D6300-sarjan suunnittelunopeus (design speed) oli 75 mph (121 km/h), muilla 90 mph (144 km/h), mutta englantilaiseen tapaan nämä nopeudet ylitettiin reilusti normaalissakin liikenteessä.

D833-865 ohjeena oli, ettei 7. pykälää saanut pitää päällä pitkiä aikoja.
D7000-sarjalla (”Hymek”) oli luotettavuusongelmia, ja monien tehoksi rajattiin 1350 bhp.
Lisenssillä valmistetut MD655 ja MD870 kestivät huonommin kuin alkuperäistehtaan moottorit.

BR julkaisi huhtikuussa tietoja useiden sarjojen ajokilometreistä. Niiden mukaan D800-833+D866-870 olivat ajaneet keskimäärin 95100 mailia (153000 km) vuodessa valmistumisestaan ja D833-865 n. 80’000 mailia (129000 km) vuodessa.
kuva 09.05. 16:57 Arto Papunen  
  Poikkeuslakiahan sen verran muutettiin että päättyy 2028 vuoden lopulla.. Erohan on siinä että mikä on Suomen sisäisiä ja mitkä ns idän liikennettä.
kuva 09.05. 15:45 Rasmus Viirre  
  Tulevan historian kannalta oikein hyvä kuva. Liekö yhtään Tau-vaunuja käytössä enään? Ei ole kummemmin näkynyt. Näiden 10:n lisäksi pitäisi 15 kpl löytyä jostain päin rataverkkoa, ellei olla romutettu tai muutettu.
kuva 09.05. 15:01 Jari Välimaa  
  Traficomin ohje gost-vaunujen käytöstä "6.kohta : Tee suunnitelma EU-vaatimustenmukaisen kaluston hankkimisesta" https://www.traficom.fi/files/media/file/Ohje%20OSJD%20GOST-standardin%20mukaisen%20kaluston%20k%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4.pdf
kuva 09.05. 11:38 Daniel Nironen  
  Imatrankoskellakin 46 Hkba.
Kuvasarja:
Sibiun niin kutsuttu rautatiemuseo
 
 09.05. 11:06 Juha Toivonen  
  Tällainen "museointi" taitaa olla valitettavan yleistä ja ns. taloudellisen pakon sanelemaa. Myös Dej:n veturivarikon yhteydessä on vastaavanlainen "museo", jossa kulkeminen ulkona viheralueella olevien höyryvetureiden läheisyydessä on sallittua. Tosin kysyin luvan yhdeltä CFR-Marfan varikkomieheltä kuvata hieman laajemmalla alueella, eli Dieselvetureiden huolto- ja säilytystallilla. Kyllä, oli hänen vastauksensa, joten laajensin kuvausreviiriäni myös sinne. n. 15 minuutin kuluttua tuli ilmeisesti hieman korkeamman vakanssin omaava henkilö, joka kielsi minua kuvaamasta enempää, joten lähdin pois.

Jossakin kohtaa viimevuosina on CFR-Marfan (tavaraliikenneyksikkö) rahoitustilanne ollut niinkin huono että mm. Dej:ssä olevia höyryvetureita on romutuksesta saatavien tulojen kautta vaadittu pieneksi osaksi Marfan kriisirahoitusta. En tiedä koskiko tällainen suunnitelma myös muita vielä jäljellä olevia Romanian valtionyrityksen omistavia höyryvetureita. Vetureita olisi äkkiä laskettuna kaikkiaan ollut n.50-70 kpl. Tiettävästi tämä suunnitelma ei kuitenkaan edennyt käytännön toteutukseen? Se kuitenkin antoi ulkopuoliselle varsin synkän kuvan eräästä Romanian rautateiden osa-alueesta ja sen taloudellisesta tilasta.
kuva 09.05. 10:47 Juha Toivonen  
  Jostakin luin, kuinka venäläisperäisten vaunujen käyttäminen Suomen rataverkolla vaatii poikkeusluvan, ja että tuo lupa olisi päättymässä vuoden 2026 lopussa. Kuvan vaunuissa on kuitenkin ilmeisesti tarra: EU-vaunu. Koskeeko tuon poikkeusluvan päättyminen myös näitä Virosta tuotuja-, mutta ilmeisen neuvostoperäisiä vaunuja? Mikä ylipäätään aiheuttaa poikkeusluvan tarpeen venakkovaunuille? Aikoinaanhan näitä liikkui Suomen rataverkolla useita tuhansia. Niin Transitoliikenteessä, kuin myös muussa käytössä.
kuva 09.05. 10:44 Teemu Saukkonen  
  Kaikkia Hkba-vaunuja ei olekaan romutettu. Osa on siirretty Niiralaan.
kuva 09.05. 10:43 Teemu Saukkonen  
  Noita vaijereita olisi varmasti kiva vaihtaa.
kuva 09.05. 10:37 Teemu Saukkonen  
  Mahtaako tähän kysymykseen olla vastausta...
kuva 09.05. 10:31 Veikko Hattunen  
  Hieno kuva!
kuva 09.05. 09:02 Juha Toivonen  
  Kyllä kai tuo ennemminkin on Vr3:n sisar. (0-10-0 pyörästö)
kuva 09.05. 08:39 Juha Toivonen  
  Näitä ja muitakin "CFR:n strategisen reservin" höyryvetureita lojuu yhä edelleen umpiruosteisina joidenkin varikoiden puskissa.
kuva 09.05. 08:37 Juha Toivonen  
  Onko tällä veturilla pyörästönsä ohella muita yhtäläisyyksiä DRG:n BR 37 kanssa? Näyttää kovin samanlaiselta, vaan onko kuitenkaan?
kuva 09.05. 08:26 Juha Toivonen  
  Kyllä kuvan veturi oli muutakin kuin vaihtoveturi. Näitä FAUR:n valmistamia vetureita käytettiin/käytetään yhä edelleen myös linja-ajossa. Kyseisen kaltaista veturia on valmistettu niin diesel-hydraulisena, kuin myös diesel-sähköisenä. Näissä molemmissa on moottoreina niin ikään Sulzer, mutta toki pienempi versio, kuin 060-sarjassa.

Kuvan yksilö on mahdollisesti liikenteessä yhä (ellei konepeittojen alta ole riisuttu tekniikkaa varaosiksi). Näitä vetureita on myös saneerattu ja uudelleen moottoroitu Romanialaisen Remarul:n ja Alsthomin toimesta. Kuvassa kuitenkin saneeraamaton yksilö.
kuva 09.05. 08:23 Juha Toivonen  
  Hyvinkin mahdollisesti yhä liikenteessä. Etten sanoisi, varsin todennäköisesti. Maalausta lukuun ottamatta kyseessä on lähes alkuperäinen Romanialaisen Electroputeren valmistama SLM "lisenssi-sulzeri". Veturin sarjatunnus on 060, eli kyseessä on ns. tavaraliikenneversio. 100 km/h. Järjestysnumeroltaan tämä yksilö on 718 (kyseisiä vetureita valmistettiin hieman eri muunnoksina yli 2000 kpl.)
kuva 09.05. 08:18 Juha Toivonen  
  Kyllä on liikenteessä. Veturihan on saneerattu kuvan kaltaiseksi vasta 2000-luvulla. Alustan yläpuolinen osa on uudisrakennetta. Alkuperäinen Sulzer 2100 hv dieselmoottori on vaihtunut vastaavan tehoiseen GM-dieseliin. Näitä saneerattiin CFR:lle kymmeniä yksilöitä ja ne luokiteltiin alkuperäisistä sarjoista 060 ja 062 uudelleen sarjoiksi 064 ja 066. (jonkun aikaa saneeratut veturiyksilöt kuuluivat sarjoihin 063, 065). Suurimmat sallitut nopeudet sarjakohtaisilla eroilla 100/120 km/h.

https://www.youtube.com/watch?v=ZbmgxuFiwl0 Oheisessa kuvaesityksessä läpileikkaus Romanialaisiin raskaisiin dieselvetureihin 1930 - 2020 luvuilla.
kuva 09.05. 07:23 Esa J. Rintamäki  
  Mekydrossa vielä vekkulina periaatteena välityssuhteiden rakenne sakarakytkinperiaatteella! Tosin sakaroiden muotoilu oli sellainen että kytkeminen ja irroittaminen vauhdissa oli mahdollista. Tavanomaisina neliskanttisina kytkimet olisivat muuten murentuneet kuin Oululaisen hapankorput alta aikayksikön.

Elikkä - meidän Hr11:ssä ja Porkkanoissa voimansiirtolinja oli tyyliin: moottori - momentinmuunnin (luojalle kiitos Herr Doktor Föttingeristä!) - mekaaninen vaihteisto.

Periaate on sama kuin autojen automaattivaihteistoissa [mm. General Motorsin Hydramatic - tuoteperheessä (TH 350, TH 700 ym.)] Autopuolella ensiesittely oli vuonna 1940 Oldsmobilella, kaksivaihteisena plus peruutusvaihde.

Tosin autokäytössä suosittiin ja yhä suositaan planeettapyörästövaihdelaatikoita [kuten esim. Borg - Warnerin malleissa (esim. Saab 99 vuodesta 1970 tai 1971 alkaen)].
kuva 09.05. 02:10 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitokset, herrat Esa ja John.

Ja kiitos Juhalle täydentävistä kommenteista. Kuten Juhan kirjoituksesta ilmenee, BR oli kovasti tykästynyt saksalaistekniikkaan, ja hankki vielä yksimoottoriseen länsisaksalaiseen V 160-tyyppiin perustuvan class 35 Hymekin, jossa oli nimensä mukaisesti hydraulismekaaninen Mekydron vaihteisto ja Maybachin V 16 -moottori 1700 hv teholla. Näin hydraulinen voimansiirto tuli kokeiltua perusteellisesti useiden eri veturityyppien voimin.

Ja sitten BR hankki class 52 Westernin. Tähän Krauss-Maffeilla ja kumppaneilla oli palikkalaatikossaan tarjota kolmiakseliset telit, joita käytettiin parissa muussakin veturityypissä, ja tämä "Warship 2.0" syntyi käyttämällä ahtoilman välijäähdytyksellä varustettuja Maybachin V 12-koneita Voithin vaihteistoilla ja kolmiakselisia telejä ja rakenne mietittiin uusiksi siltäkin osin, että koneisto tavallaan käännettiin ympäri, ja moottorit olivat konehuoneessa lähellä toisiaan, päinvastoin kuin Warshipeissä.

2 x 1350 hv koneilla Westernit tulivat kuitenkin painamaan jo 110 tonnia ja osa tästä Warshipien keveysedusta näin menetettiin. Samoin Westerniin oli valittu hiukan epäonniset välityssuhteet ja veturi ei ollut erityisesti kolmosvaihteella odotetun väkevä vetäjä. Mutta veturiharrastajan kannalta Western oli hieno veturi; siinä missä Warship oli selvästi englanniksi käännetty V 200 niin Western oli selvemmin briteissä suunniteltu.

Warshipeistä muuten kerrottiin tarinaa, jonka mukaan tuo saksalaisperäinen koneisto kun oli mitoitettu 140 km/h huippunopeuden mukaan, niin Warshipien ajoalueella oli rata tai ratoja, joissa ei radan suurinta sallittua nopeutta ollut määrätty ehdottoman tarkasti tai määräykselle ei ollut tarvetta, kun kuitenkaan mikään veturi ei kuitenkaan ylittäisi esim. 150 km/h nopeutta, mutta kun sopivissa olosuhteissa Warshipia osaavissa käsissä oikein piiskattiin, kerrotaan teepöydässä valitetun saksalaistekniikan puutteeksi sitä, että veturin kulkuominaisuudet alkavat olla huonot nopeuden ylittäessä 170 km/h....liekö veturitallihuhu vai toteutunutta totta, mutta tosihan on, että briteissä on mielellään ajettu pikajunilla kovaa. Ehkä Warship oli veturi, millä ajettiin sitten yllättävänkin kovaa.

Tarinaa jossain mielessä tukee se, että Hr 11:ää pidettiin erittäin kovana kulkijana, "kyllähän se 160 kulki", vaikka nimellisesti Mekydron nelosvaihteella suurin nopeus oli paperilla 144 km/h. Ehkä jostain syystä Mekydron rakenne suosi suuria nopeuksia ja ehkä nämä nopeimmat Warshipit olivat juuri class 42:ia, joissa oli Mekydron vaihteistot.
kuva 09.05. 00:32 Niklas Rinta-Kanto  
  Kiitos huomautuksesta.
kuva 08.05. 23:27 Antti Grönroos  
  Kiitos tiedosta Teemu.
kuva 08.05. 22:26 Rainer Silfverberg  
  Jos ymmärrän oikein, niin Romaniaa ei 2. maailmansodassa miehitetty Saksan toimesta vaan oli liittolainen ja kuului akselivaltoihin. Saksalaisperäiset veturit, ellei CFR itse ollut ostanut sellaisia ennen sotaa, tulivat siis sodan loppuvaiheesssa Puna-armeijan "sotasaaliina" , tai tämän yksilön kohdalla Itävallan Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeltä.
kuva 08.05. 22:20 Eljas Pölhö  
  Tämä näyttäisi alkujaan unkarilaiselta, sarja 324. Näitä oli melkoinen määrä välillä 324.001-1023 (kaikki numerot eivät olleet Romaniassa, siellä oli kuitenkin useita satoja. Valmistusvuodet 1909-1917. Tästä sarjasta on Unkarissa tehty iso historiikki: A MÁV 324 Sorozatú gözmozdonyaai (by Kirchner Attila+Tóth Sandor+Villányi György), 2012, ISBN 978-963-08-5140-4. Kirjassa on 618 sivua (unkarin kielellä). Unkarissa suurin numero oli 324.1591. Kirjassa on kyllä numerokohtainen luettelo Romaniaan päätyneistä, mutta en äkkiseltään nähnyt yhteissummaa niistä (yksi taulukko sanoo 102 ja toinen 333 eli olisiko niiden summa (?). Vetureiden sn oli 75-80 km/h (lähes kaikista on koeajoraportti (Mütanrendöri proba) ja kaikilla ajettiin siinä tilanteessa 90-100 km/h.
kuva 08.05. 22:12 Veikko Hattunen  
  Shmmn vaunu on itseasiassa Shimmn vaunu.
kuva 08.05. 22:09 Tero Yli-Somero  
  kuva olisi parantunut reilusti tiukemmasta rajauksesta... ;)
kuva 08.05. 22:08 Veikko Hattunen  
  Kiitos!
kuva 08.05. 21:52 Eljas Pölhö  
  Tämä näyttää 130.5xx sarjalta (saako joku selvää numerosta?), Jos tunnistin sarjan oikein, niin tämä on Skoda vuodelta 1921. Niiden numerorarja oli 130.501-580.
kuva 08.05. 21:46 Eljas Pölhö  
  Sama veturi kuin https://vaunut.org/kuva/180451 (katso tiedot siitä kuvasta)
kuva 08.05. 21:40 Eljas Pölhö  
  Nämä vanhat numerot ovat helppoja ja selkeitä verrattuna uusiin tyhmäkonenumeroihin. Tämä on CFR 94.649, ent. DR* 94.649, tuli Romaniaan Itävallan (1945-49) ja Neukkujen kautta 1949...50L. Valmistaja BMAG (Schwartzkopff) 5546/1914. Se oli Bukarestissa (ilmeisesti teollisuuslaitoskäytössä) vielä 1968.
*Deutsches Reichsbahn, kirjallisuudessa käytetty myös DRB. Uutena se oli Preussin rautateiden T16.1 nr 8110 Magdeburg. Junapaino uutena silloisilla vaunuilla 850 t 10 promillen nousussa, tai 2075 t 3 promillessa, sn kumpaankin suuntaan 60 km/h, työpaino täysin vesi- ja hiilisäiliöin 84,9 t.
   >>