Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.11. 08:08 Kurt Ristniemi  
  Helpoiten kuvia Om-vaunuista löytyy litterahaulla: http://vaunut.org/kuvat/?tt=11&i1=Om
K13-telistä voi yrittää löytää kuvia
kuvatekstihaulla: http://vaunut.org/kuvat/?t=K13
kommenttien tekstihaulla: http://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=​K13
kuva 21.11. 16:07 Teppo Niemi  
  Kuvia Om vaunusta löytyy esim. http://vaunut.org/kuva/100015 , http://vaunut.org/kuva/39395 .
K13 telistä löytyy kuva esim. http://vaunut.org/kuva/21810
kuva 21.11. 15:46 Jaakko Keränen  
  Om-vaunussa oli K13-teli, akseliväli 1800 mm.
kuva 08.02.2017 22:51 Petri Sallinen  
  Seuraavissa dieselveturisarjoissa oli vaihtotyöastinlauta: Vv12, Sv11, Vk12, Vk13, Vv11 ja Vv14 — Vv13:n lisäksi. Valmetin yksityisille rakentamassa pikkuvetureissa saattoi myös olla, mutta pitää tarkistaa piirustuksista.
kuva 22.02.2015 13:27 Timo Oinonen  
  Sama juttu jollakin nimeltä mainitsemattomalla Vk13:lla joka on puoliintunut hieman pidempään kuin Hr11, mutta eipä siitä sen enempää...
kuva 12.01.2014 00:36 Ari-Pekka Lanne  
  Ovathan vapaat radikaalit monesti osoittautuneet korvaamattomaksi ainekseksi yhteiskunnassa. He ovat unessa ja sumussa tai unideprivaation alaisuudessa vaeltavien ja mikrounia torkahtelevien, tarkkaavaisuudeltaan rajoittuneiden tai virheellisesti suuntautuneiden ystäviensä ja aatetovereidensa unilukkareita, jarrumiehiä ja kuolleenmiehenkytkimiä. Otetaan esimerkiksi Vanha Rauma. Kaavoitusveljet yrittivät vielä 60-luvulla saada juntatuksi läpi Rauman keskiaikaisen, lähinnä puisista rakennuksista – joista jokainen kuin parhain taideteos – koostuvan keskustan uusimista. "Mitä semmosil vanhoil rötisköil?" Hirvittävien puuröttelöiden tilalle kaavoitusveljet olisivat halunneet saada postfunktionaalisia rapattuja tai tiiliverhoiltuja kerrostaloja ja sen sellaisia. Onneksi – o n n e k s i – monen raumalaisen kansanmiehen pystökaffeet hörskähtivät tässä kohtaa väärään kurkkuun, ja itävä Turun tauti saatiin Raumalla taltutettua – vähintään hidastettua sen etenemisvauhtia monikymmenkertaisesti. Vahingot jäivät suhteellisen lieviksi. Raumasta ei tullut kauttaaltaan latteaa ja banaalia "Poria" tai "Turkua". On mahtanut 60-luvun tuhoamisvimmaisten kaavoitusveljien korvanlehtiä hieman punoittaa v. 1991, heidän herätessä siihen, kun Vanha Rauma kaikkien suureksi hämmästykseksi korotettiin Unescon maailmanperintökohteeksi… Tästä pisteet raumalaisille kansalaisanarkisteille ja vapaille radikaaleille.

Kuvan aiheeseen palatakseni. Näillä main, suunnilleen näissä koordinaateissa nivoutuvat yhteen monet hyvin mielenkiintoiset, osin käsittämättömät, ajankohtaiset paikalliset ilmiöt lieveilmiöineen. Sr1 3024 on kuvassa aivan juuri saapumaisillaan sille ratakilometrille (ratakm 325), johon kaavaillaan uutta Äyhön ratapihaa (liikennepaikkalyhenne eli lennätinhuuto oletettavastikin "Äh"). Läpiajettavia sivuraiteita tullaan satamaherrojen suurten suunnitelmien mukaan rakentamaan seitsemän, ja ne kaikki rakennetaan pääraiteen eteläpuolelle, samalle puolella, jolla kuvaaja on ollut kuvaa ottaessaan. Sivuraiteiden hyötypituudet olisivat suunnitelmien mukaan 540–940 metriä. Vertailun vuoksi Rauman ratapihalla on pääraiteen molemmin puolin lisäksi seitsemän läpiajettavaa sivuraidetta, hyötypituuksiltaan 332–916 metriä. Mistään aivan pienestä ratapihasta ei siis tässä suunnittelupöydällä olevassa Äyhön puskuriratapihassa ole kyse. Vähän sama kuin uusi, tuiki tärkeä Kullasvaaran tuloratapiha Kouvolassa. ( http://www.rauma.fi/ajankohtaiset/satama​n_yva/Sasu/Liikenteen%20tarkastelu.pdf s. 5-6)

Samalle kohtaa, mutta pääraiteen vastakkaiselle, pohjoispuolelle on tosissaankin muovautumassa Lakarin sotilasplutoniumrikastamo ja ydinjätelogistiikkakeskus, johon tulee toki hämäyksen vuoksi myös muutama vähäinen siviililogistiikkapuolen kioski – vähän niin kuin kuivan maan kontittamo, megahubi, isojen poikien varastohotelli tai jotain sellaista. Se on muuten kuin Riihimäen logistiikkakeskus, josta niin kovin kohkattiin Vuosaaren satamaa rakennettaessa – tosin pinta-alaltaan 40-kertainen Riihimäen vastaavaan verrattuna, eli täysin överi. ( http://www.megahub.fi/pdf/riihimaki.pdf ) Kuivan maan kontittamon teoreettisina etuina satamassa sijaitsevaan vastaavaan kontittamoon nähden ovat tilansäästö itse satamassa, usein logistisesti satamaa edullisempi sijainti jossain maaliikenteen solmukohdassa tai lähempänä kontitettavaa tavaraa suoltavaa teollisuutta (tässä Olkiluotoa) sekä kontittamisen huokeampi kustannus – maaterminaalityöntekijän työpanos kun on onnistuttu sopimaan edullisemmaksi satama-ahtaajan työpanosta. Ja tähän Lakarin plutoniumvarikkoalueelle kaavaillaan, aivan niin kuin Jani tuossa edellä jo mainitsikin, paria pistoraidetta kolmioraiteineen Äyhön ratapihalta. ( http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/Mater​iaalit/vireill%C3%A4/asemakaavat/AK13-00​9Lakari/13-009_selostus.pdf s. 41 )

Yksi mielenkiintoinen ulottuvuus, joka tähän Lakarin raiskioalueeseen liittyy, onkin juuri sen suhde Rauman satamaan ja erityisesti Ulkopetäjäkseen. Joku kansan radikaali julkesi kirjoittaa Länsi-Suomen yleisönosastolle keskiviikkona 9/1-1974: "Rakkaat raumalaiset. Petäjäs on kaupunkimme omistuksessa, ja siksi sitä olisi käytettävä raumalaisten parhaaksi. Tähän onkin hyvät mahdollisuudet, sillä Kolmannen
Petäjäksen pohjoisrannalla ei ole yhtään huvilaa. Näille rantakallioille on mukava kävellä tai pyöräillä Ensimmäisen ja Toisen Petäjäksen läpi ja vanhaa puusiltaa pitkin. Kolmannesta eli Ulkopetäjäksestä käsin on tulevaisuudessa vielä mukavampi ihailla kesäistä saaristomaisemaa, kun ammusvarasto tiettävästi lähtee Ulkopetäjäksen nokasta pois…" Yhä tänäkin päivänä Rauman satama ja Rauman kauppakamarin liikennevaliokunta sen kovana kärkenään yrittävät sitkeästi saada Ulkopetäjästä sileäksi, huolimatta kovasta ja laaja-alaisesta vastustuksesta. ( http://ls24.fi/mielipiteet/mielipidekirj​oitukset/mielipidekirjoitus-pro-petajas-​ry-vastaa-varimaalle ) Satama siis toisinsanoen haluaa tuhota Ulkopetäjäksen, koska satamaoperaattoreilla ei riitä rahkeet hankkia nostureita, jotka voisivat pinota tyhjiä kontteja riittävän korkeiksi pinoiksi. Jos näin on, miksei varastoitaisi tyhjiä kontteja Lakarissa, nyt kun sitä on jo saatu pala palalta hyvän kappaletta, Ellinniitun muinaisjäännöksineen tuhottua logistiikka-alueeksi? Rauman sataman liikenne on sitäpaitsi viime vuosina laskenut. Itse en hetkeäkään usko, että Ulkopetäjäksen aluetta koskaan oikeasti tarvittaisiin sataman käyttöön. Kuriositeettina mainittakoon liikennemäärien laskuun liittyen, että UPM:n Rauman paperitehtaan PK 3 ajettiin alas perjantaina 19/4-2013 ( http://yle.fi/uutiset/upm_rauman_paperik​one_3_pysahtyy_tanaan/6586553 )

Sattumoisin tässä samoilla kohdin menee myös kaavaan varattu URPO-radan linjaus, reittiä (Turku)-Uusikaupunki-Rauma-Pori-(Parkano). URPO kulkisi toteutuessaan Äyhön ratapihan itäistä vaihdekujaa myöten. ( http://www.rauma.fi/ajankohtaiset/satama​n_yva/Sasu/Liikenteen%20tarkastelu.pdf s. 8)
kuva 20.01.2013 19:29 Eljas Pölhö  
  Tve4 522 on ainakin asiapapereiden mukaan kolmas Heinolassa esiintynyt sarjan veturi. Ensimmäisen kerran se saapui n. 9.12.1980.

Ensimmäiset Tve4:t Heinolassa olivat Tve4 501, saapui 30.8.1978 ja Tve4 502, joka saapui Pasilasta Lahteen 26.4.1980 ja jatkoi Heinolaan 28.4.1980.

Heinolan Tve3- ja Tve4-veturit vaihtuivat yllättävän tiuhaan ajalla 1975-1981 ja silloin siellä oli yleensä kaksi veturia kerrallaan, toinen pitkiä aikoja käyttämättömänä tallissa.

1980-luvun alussa (en tiedä oliko vielä 1985) Heinolan päivystäjän linja-ajot olivat JK1320-JK1319 Heinola-Myllyoja-Heinola, yleensä klo 9-11 välillä ja JK1322-JK1321 Heinola-Hevossaari-Heinola yleensä klo 14-15 välillä.
kuva 01.04.2012 17:18 Tommi K Hakala  
  Pienkonevalmistajat Husqvarna ja Stihl ovat joutuneet paneutumaan aikalailla kaksitahtien päästöjen rajaamiseen, tuloksena ilmahuuhteluun perustuvat moottorityypit. Näissä raitista ilmaa päästetään männän päälle. Molemmissa paras tulos käyttävyyden suhteen saavutetaan sähköisesti ohjatulla polttoaineen määrän säädöllä. Joissakin malleissa tuonut tosi tehokkaita ja silti kevyitä moottorisahoja.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puut​arhakoneteknologia/tekniik/moottorit/vpk​13.htm
http://www.youtube.com/watch?v=QPEi4p88i​IA
http://www.youtube.com/watch?v=3LDN0c2lA​sQ
kuva 03.06.2011 15:11 Eljas Pölhö  
  Poimin joskus tietoja Heinolan aseman junapäiväkirjoista vuosilta 1973-1982 etsien lähinnä vaihtoveturin siirtopäiviä ja ylimääräisiä henkilöjunia. Koko ajan Ha-Myl junat kulkivat Jarnon mainitsemilla numeroilla (välillä JK välillä PV) ja ne olivat kulussa pääsääntöisesti klo 9-11 välillä ma-pe. Hevossaaren päivystäjä sen jälkeen kun se alkoi kulkea, oli JK1322/JK1321 ja se oli kulussa yleensä klo 14-15 välillä.

Ensimmäinen Tve4 Heinolassa oli Tve4 501, saapui 30.8.1978. Noin kerran kahdessa kuukaudessa se kävi joko Lahdessa tai Riihimäellä, ilmeisesti huollossa. Kerran se kävi Toijalassa (28.10.78-1.11.78) ehkä kokeiltavaksi siellä. Heinolasta Lahteen Tve4 meni yleensä veturina, paluu ehkä joka toinen kerta tavarajunana. Toisena Tve4-veturina Heinolassa esiintyi Tve4 502 (saapui 28.4.1980) ja kolmantena Tve4 522 (saapui n. 9.12.80).

Tve3 sijoittelu heijasi myös Lahti, Loviisa, Heinola kesken. Tve4 tulon jälkeen ne olivat varakoneina ja usein pitkiä aikoja käyttämättöminä. Vihonviimeiset poistumispäivät Heinolasta eri yksilöillä olivat Tve3 460 = 6.5.1977, Tve3 461 = 26.10.1979, Tve3 462 = 6.4.1978, Tve3 465 = 4.7.1978, Tve3 468 = (joskus 20.5.80-31.8.81 välillä), Tve3 482 = 26.5.1978. Harmi, että viimeisen poistumisaika jäi epäselväksi. Onnistuuko joku pienentämään raja-arvoja tai ehkä antamaan siirtopäivän.

Muita Tve3 -> Tve4 linjajunia on ollut myös Loviisa-Valko (ainakin numeroilla JK tai PV1381/1382).
kuva 31.05.2008 23:51 [Tunnus poistettu]  
  Ihan mielenkiintoista tietoa; näin ex-heitinmiehen näkökulmasta aateltuna. Mutta rohkenen silti epäillä tuota kantamaa... (K130/54)... Oliko tolla koskaan _oikeesti_ ammuttu noin pitkälle?
kuva 23.02.2007 23:11 Jorma Rauhala  
  Sovitaan vaikka niin, että Dv12 ei ole edelleenkään "punatulkku", vaikka joku on nettisivullensa (ja ehkä aiemmin johonkin kirjaankin) niin virheellisesti laittanut. Punatulkku on SISUn valmistama kevyt vaihtoveturi Tka3 ja laajemmasti ajatellen sen lempinimen voisi antaa myös sitä edeltäneelle vaihtoveturisarjalle Tka2. Veturin sarjamerkki ratakuorma-autojen sarjaan "Tka" johtuu koneiden vähäisestä hevosvoimamäärästä ja siitä, että niiden vetureiden kuljettaja on muu kuin veturinkuljettaja-nimikkeellä oleva rautatieläinen, ei siis VML:n väkeä. Tka:iden kuljettajat ovat RL:n väkeä. Tka1, Tka4-Tka7 -sarjat ovat oikeaoppisia ratakuorma-autoja, kun on se kuormalavakin vekottimessa olemassa. Tka8 on muunnelma pienveturista Tve4. Nosturia yms. härveliä lisätty, että vaikutelma on "ratakuorma-automainen". Ja miehityskysymys on sillälailla ratkaistu. Ennen vanhaan Vk11-Vk13 ja Vv11-sarjat jäivät melko kauas nyky-tekareiden suorituskyvyistä, mutta ne olivat aikanaan kuitenkin oikeita "VML-vetureita". Vk11: http://vaunut.org/kuvasivu/20176, Vk12: http://vaunut.org/kuvasivu/9262, Vk13: http://vaunut.org/kuvasivu/20175, Vv11: http://vaunut.org/kuvasivu/20174
kuva 16.03.2006 08:02 Tapio Keränen  
  Vaunussa on ollut neljä kolmiakselista teliä, kaksi kummassakin päässä laakeroituina aputeliin. Onko aputeli oikea nimitys vai pitäisikö vanhahtavasti puhua kääntöalusesta? Onko noilla kolmiakselisilla teleillä jokin tyyppinimike? Eihän niitä muualla ole tietääkseni käytetty kuin suurkuormavaunuissa Osb, Ose ja Osf. Toisaalta olihan K13 tietääkseni käytössä ainoastaan Om-malmivaunuissa.
kuva 12.02.2006 14:47 Tapio Keränen  
  En muista nähneeni K13-telejä muissa vaunuissa kuin Om-sarjassa. Sarjan rakentaminen alkoi vuonna 1953 ja sarjan viimeinen, 185. vaunu valmistui vuonna 1959. Koko sarja rakennettiin Helsingissä Pasilan konepajalla.
kuva 12.02.2006 13:51 [Tunnus poistettu]  
  Siipennsä saanu on toiki. Aika hauskan näköönen kun on rullalaakeripesät tolaases antiikkitelis. Milllonkahan tua K13 teli on otettu käyttöön ja kuinka tavallinen se on ollu. Meikälle tää on kyllä ihan uus tuttavuus.
kuva 01.01.2006 17:09 Jorma Rauhala  
  Vk13-veturit valmisti Deutz vuonna 1939.
kuva 31.12.2005 17:04 Jorma Rauhala  
  Hieman kun mainitsi, että täällä ei ole Tve2:n kuvia, niin jopas tilanne muuttui. Hienoa! No - täällä ei ole vielä moottorivetureiden Vv11, Vv14, Vk11 eikä Vk13 kuvia. Löytyisikös? Tässä vuoden 1980 kuvassa on muuten Tve2:n Sn 45, kun se muutaman vuoden kuluttua oli nostettu seinämaalauksessa Sn 50:een.
kuva 01.11.2005 22:58 Jorma Rauhala  
  BUENO EL MACO! Nykyään kannattaa aina laukaista, sillä näitä on sitten tässä iässä (ehkä noin vuonna 2045 t.k.s.) mukava katsella, luulisin. Itselläni ovat hätälaukaukset tyyliä: kapeita saviratoja, höyryvetureita ja Vk12-Vk13, Vv11-Vv14, Hr11, Dm4, Dm6 jne. Eikun yritystä vaan sullekin!
kuva 19.10.2005 13:35 Olli Keski-Rahkonen  
  Yksi Om kökötti Lahdessa muistakseni Mukkulan radan sivuraiteella vielä ainakin pari vuotta sitten. Vaunussahan on hieman perus K14:aa alkukantaisemmat telit (K13?) ja tosiaan vain kolme kuuppaa. Yritän löytää kuvan illemmalla.
kuva 09.02.2005 08:17 Juha Kutvonen  
  Niin ja Tve-sarjaan kuului entiset Vk11, Vk12, Vk13, Vv11 ja Lko-V. Vaihtoveturisarjoja olivat lisäksi Tka2, Tka3 ja Trr. Naantalissa majaili SJ:n Z65 ja raja-asemilla kävi lännen ja idän dieseleitä. Teollisuusveturit ja yksityisrautatiet ovat vielä oma lukunsa... Tuleeko jollain vielä muuta mieleen... :-)