14.09.2016 / Henningdorf, Berliini, Saksa
14.09.2016 Kaksi päätepuskinta, kaksi eri järjestelmää, vain pieni pätkä kiskotusta välistä puuttuu muuten ne voisi olla samaa raidetta.
Kommentit
| 20.06.2020 12:49 | Teemu Saukkonen: | Mikä tuon systeemin tarkoitus on? | |
| 20.06.2020 13:15 | Tuukka Ryyppö: | Tuolta kuvan taka-alalta saapuvat Berliinin S-Bahn-junat tähän pääteasemalleen. Virtaa tulee samanlasesta virtakiskosta kuin Helsingin metrossa. Tässä on sitten vahto diiselmoottorijunaan, jolla voi mennä loppumatkan kotikyläänsä. Molemmat junatyypit ovat täysipituisiin juniin verrattuna melko lyhyitä, joten mahtuvat samaan laituriin. Toisella puolella laituria taitavat sitten kulkea kauemmas menevät isot junat. |
|
| 20.06.2020 13:41 | Topi Lajunen: | Vielä jää hieman epäselväksi, miksi kiskoissa pitää olla fyysinen epäjatkuvuus. Onko kyseessä jokin juridinen hommeli, että toinen järjestelmä ei saa olla fyysisesti yhteydessä toiseen, koska se aiheuttaisi jommalle kummalle järjestelmälle ylimääräistä vaivaa? | |
| 20.06.2020 16:55 | John Lindroth: | Borsig veturitehdas toimi Henningsdorfissa vuoteen 1944 jonka jälkeen se kansallistettiin ja kantoi nimeä VEB LEW. Veb:Volkseigener Besitz) | |
| 20.06.2020 17:28 | Jorma Rauhala: | Entäs LEW:in pitennys? Lokomotiv... | |
| 20.06.2020 17:31 | John Lindroth: | Joopa joo LEW :Lokomotivbau Elektrotechnische-Werke. | |
| 20.06.2020 17:42 | John Lindroth: | Alkuaikoina Tehdas on toiminut myös osoitteessa Berlin Tegel. Tehtaan ehkä merkittävin höyryveturi oli Baureihe 05 suurnopeusveturi joka ensimmäisenä maailmassa rikkoi 200km/h rajan. |
|
| 20.06.2020 18:30 | Esa J. Rintamäki: | John, lyhenne VEB on ollut myös Volks-Eigener Betrieb. | |
| 20.06.2020 19:16 | John Lindroth: | Joo noin se on oikein.Eli Betrieb. Eli kansan omistama yritys.Vuonna 2008 koko Borsig yrityspypäs sai uuden omistajan joka on KNM Group Berhad,Kuala _Lumpur Malesia. (Käyttäjä muokannut 20.06.20 19:27) |
|
| 20.06.2020 19:47 | Esa J. Rintamäki: | Mainittakoon Borsigista myös yhteistyö "Rheinmetall-Borsig". Tästä oli tuloksena 15 mm tai myös 20 mm lentokonetykki MG151. 20-millistä käytettiin mm. Messerschmitt Bf109 G-sarjan koneissa moottoritykkinä. Tällöin aseen lukko oli ohjaajan jalkojen välissä lattialla ja putki oli moottorin sylinterilohkojen välissä ja ampui potkurinnavan läpi. Messerschmittin lisävarustesarjassa R6 oli MG151:t kiinnitetty konsoleilla siipien alle. Se oli tehokas aseyhdistelmä pommikoneita vastaan, mutta amerikkalaisten saattohävittäjien kynsissä tällaisella "tykkiveneellä" selviytyminen vaati kovan luokan lentotaitoa ja hyvää onnea... Samasta paikasta oli lähtöisin myös MK103, joka oli 30 mm konetykki. Yhden kranaatin osuma riitti pudottamaan amerikkalaisen Boeing B-17-pommikoneen. (Käyttäjä muokannut 20.06.20 19:49) |
|
| 20.06.2020 20:52 | Uwe Geuder: | Käytännössä Borsig oli konkurssissa 1930. Vain fuusio AEG:n kanssa pelasti yrityksen. 1936 veturituotanto siirrettiin Tegelistä Hennigsdorfiin, jossa se on vielä nytkin. Nimet olivat AEG, Borsig, LEW, AEG, Adtranz ja nyt Bombardier. Sotatarvikeyritys Rheinmetall osti Tegelin tehtaan sen jälkeen, kun veturituotanto oli lähtenyt sieltä. Nimenä käytettiin Rheinmetall-Borsig. Hyvin vaikea sanoa, mikä se ”oikea” Borsig oli 1930 jälkeen. Taitaa olla vähän samakaltainen juttu kuin kännykkä-Nokia vuoden 2012 jälkeen. Nimi elää, mutta ei paljoakaan muuta. |
|
| 21.06.2020 12:45 | Kari Haapakangas: | Kesällä 1944 Suomikin sai täydennyksenä noita siipitykeillä varustettuja Me 109:ä. Muuan suomalainen hävittäjälentäjä sai tällaisen koneen käyttöönsä kansallisuustunnukset häthätää maalattuina. Tulivoima 'maatalouskoneita' vastaan oli vaikuttava, mutta voimistelu punahävittäjien kanssa oli sellainen kokemus, että siipitykit poistettiin ensimmäisen lennon jälkeen. | |
| 21.06.2020 22:28 | : | Vähän menee aiheesta sivu, mutta ainakin hävittäjälentäjä Kyösti Karhila saavutti "siipitykki-mersulla" kahdeksan ilmavoittoa, piti koneen siipiaseiden tulivoimasta. |