12.12.2016 / Välillä Karhejärvi–Sisättö
12.12.2016 Tampere-Seinäjoki -radan rakennuksella työskenteli aikoinaan BRØYT -kaivinkoneita. Yksi niistä on ottanut tavallista pidemmän kuutamourakan, työskennellen yhä satunnaisesti radan varressa lähes 50 vuoden kuluttuakin. Kuvauspaikka on http://vaunut.org/kuva/12740 ja http://vaunut.org/kuva/12742 Kollega puolestaan esiintyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/12741 muutamaa kilometriä etelämpänä
Kommentit
| 14.12.2016 01:41 | Tunnus poistettu: | Vaikka kone on hieman kuluneen näköinen, sylinterit ovat kuivat ja putket kiiltää. Rauvassa ei ole raha hukassa! | |
| 14.12.2016 10:18 | Heikki O. Sten: | Hieno valokuva, kertakaikkiaan! Tähtien viiruista huomaan että valotusaika taitaa olla minuutteja? Oliko kuutamo kun kaivinkoneen varjo on noin selvästi näkyvissä? Ajolangan kipinöinti! Mestariotos. | |
| 14.12.2016 11:15 | Petri P. Pentikäinen: | Jos Niila tuntee omistajan, esitän työnäytöksen pyytämistä ja BRØYT-seuramatkaa Tampereen-Seinäjoen työllisyystyömaalle. | |
| 14.12.2016 14:03 | Ari O. Rantanen: | Jos näin oikein eilen yöllä, niin Suonenjoen ja Pieksämäen välisen radan varressa oli samanlainen kaivuri hakkuuaukion kohdilla. Kävi mielessä ottaa samankaltainen kuva. | |
| 14.12.2016 20:57 | Jouni Hytönen: | On kyllä upea kuva! | |
| 14.12.2016 23:14 | Heikki Jalonen: | Juuri kuutamossa Brøytin hampaat ovat purevimmillaan... Tämän merkin paikkauskollisuus on nykypäivänä kovinkin suuri, siinä ei ole edes alavaunun ajomoottoreita joilla se satunnaista kuvaajaa yllätettynä pakenisi. Vaan eipä olematon vuoda öljyä. Eikä kaipaa korjaamista. Aikoinaan sitä kuitenkin pidettiin helppona ja nopeana siirrettävänä: tarvittiin vain ihan normi nuppikuorma-auto ja laipallinen jantikkatappi, joka mätkittiin kiinni lavan pohjaan, vähän taka-akselin etupuolelle. Kone pyöritettiin siten, että kumipyöräakseli oli taaempana. Sitten jantikkatappi osutettiin Röytin kauhassa olevaan reikään ja kaivupuomilla nostettiin tuo alavaunun rautapyöräpuoli koholle maasta. Kaivinkone jäi auton perään ikään kuin puoliperävaunuksi. Ja sitten matkaan, siirtonopeus oli kiinni ihan vetoauton kulkuhaluista. Ja ihan vähän kuskin luonteen kovuudesta... Nohevimmat siirsivät Röyttiä siten, että auton lavalla oli vain kasa savea. Sinne kauha, alavaunu kannatukselle ja menoksi. Mahtaneeko olla yllätys kellekään, että kumpikaan kytkentätapa ei täytä tämän päivän EU-harmonisoituja perävaunujen kytkentämääräyksiä... Ja nykypäivän normi-lavettikuskille saattaa Kylymäalustaisen Röytin kyytiinajo olla melko tekemätön paikka. Nykyisin useimmat taitavat siirtää Röyttiä traktorilla, apupuomilla. Siis ne, joilla näitä vielä on. Lisätietojen hakua varten, tuon koneen tarkempi malli on Brøyt X2B. Valmistaja Brøder Søyland, Bryne, Norja. Kuvan kone on uudempaa, "kantikasta" B-mallisarjaa, 1960-luvun puolimaista. |
|
| 16.12.2016 10:04 | Teemu Saukkonen: | Onko tämä peräti HDR-kuva, kun on noin hieno? | |
| 16.12.2016 13:19 | Tunnus poistettu: | Tuskin HDR, mutta muuten tavallaan liian hieno ilmaisjakeluun. Niilan pitäisi myös koettaa saada näitä taideteoksia kansainvälisiin julkaisuihin. | |
| 16.12.2016 14:19 | Jouni Hytönen: | Parhaat kuvat herättävät palavan hingun päästä kokemaan sama tunnelma omissa nahoissaan, tämä kuva kuuluu ehdottomasti siihen ryhmään. | |
| 16.12.2016 14:38 | Perttu Karttunen: | Tuo ei niin jokapäiväinen kaivinkone kyllä kruunaa kuvan, katselin tätä eilen kauan ja ihastelin yksityiskohtia, eniten tuosta kaivinkoneesta. Hieno on. | |
| 16.12.2016 23:39 | Jouni Hytönen: | Nykyään, kun kuvien kehittäminen on melko marginaalista toimintaa, tunnin kuva tarkoittaa esimerkiksi kuvaa, jonka yksityiskohtia voi ihailla vaikka tunnin. Tämä kuva kuuluu siihenkin sarjaan. :) | |
| 17.12.2016 21:05 | Tommi K Hakala: | Kova halu on ollut hankkia itselle harrastusvehkeeksi Bröyt. Etenkin keltainen X20 tai X21 kiinnostaa kovasti, sellainen möyri aikoinaan Mäntässä Siiron veljeksillä. Ensin oli kuvan kaltainen X2B, eli kanttikoppinen punainen. Järkyttävän voimakas ja ulottuva kone. Harmittaa, viime keväänä oli myynnissä melkoiden orginaalikuntoinen X20, mutta autonvaihtooperaatio vei finanssitilanteen niin tiukalle, ettei uskaltanut investoida. Nuo ovat norjalaisten ylpeys. Silti, viimeinen Bröyt tehtiin Suomessa, Tamroc Sandvik omistaa edelleen niiden tuoteoikeudet ja teki viimeiset kaivosvehkeet. https://no.wikipedia.org/wiki/Br%C3%B8yt | |
| 17.12.2016 22:21 | Heikki Jalonen: | Monet "hienompien" koneiden isännät tosiaankin naureskelivat Brøyteille ja niiden omistajille ja käyttäjille. "Hulirattaan isäntiä ja huitupyörän sakkia...". Ensin. Kuinka usein se nauru vain loppui tosi lyhyeen. Kun tuli vastaan se kova paikka, jossa voimat ja kyvyt oikeasti punnittiin. Sillä voimissa ja ulottumissa Brøyt oli aikanaan hydraulikoneissa todellakin ylittämätön kuningas. Eikä sitä voinut millään pelillä ohittaa muutamassa erikoisessa paikassa: liejulautasilla Brøytillä pääsi semmoisiin soppasoihin ja rämerääseiköihin joihin muiden koneiden isännät eivät edes saapaspelissä uskaltaneet mennä. Ja mikä pahinta (suorastaan erittäin väärin), Brøytillä sai työt tehtyä ja pääsi lopuksi pois ja sai laittaa laskun tehdystä työstä. Aikomuksista ja lupauksista kun on huonompi laskuttaa. Yrittäähän voi, mutta maksetaankio, eri juttu. Ja nytpä tullaan konemiesten ikiaikaisen helmasynnin juuriin: synkkään kateuteen paremmin menestyjän suhteen ja sokeuteen omiin rajoituksiin. Ja voi, vielä jos tuo "isännäntekeles..." "on muka" "pärjäävinään" "jollain "ruputilla"... Tässä tavattiin yleensä Pohjanmaalla lisäksi mainita "ilimanaikusella höpö-". Voi, siinäpä kateuden liekkeihin niin kirvelevää paloöljyä... niin kirvelevää että silmissä sumeni ja järki jäätyi. Tuokin koneyksilö muuten kärsii myös niistä voimien kiroista: aika monta väsymistä on puomissa. Osa korjattu, osa voi hyvin. Brøyt ei ollut pahimpia vaivaisia, kyllä ne kaikki muutkin ratkeilivat ja repeilivät. Brøyttiä oli vaan melko helppo "tehostaa" paineita nostamalla. Hintansa kaikella. |
|
| 18.12.2016 21:58 | Tommi K Hakala: | https://www.youtube.com/watch?v=Wa5zImOsHIo Tuossa erittäin hyvä mainosvilmi Bröytistä. | |
| 19.12.2016 08:14 | Jouni Hytönen: | Tuo mainosvideo ja Heikin kuvaus vahvistavat hienosti toisensa, tämä on ollut kyllä osaavissa käsissä melko pitelemätön laite. Ehkä on tullut ensikertalaiselle mieleen samoja ajatuksia kuin itselle armeijan ajoleirillä UAZin ratissa: anna mennä vaan, kyllä se tätä rinnettä nousee. Usko loppui ensin itseltä. :) | |
| 19.12.2016 08:15 | Jouni Hytönen: | Ihmettelin tuota liejulautanen-termiä, mutta tuosta mainosvideostahan sekin valkeni. | |
| 19.12.2016 08:27 | Jouni Hytönen: | Vaikkeivät kaivinkoneet nyt kovin isosti ole kiinnostaneet, tämä sympaattinen Brøyt ja sen "susi lampaan vaatteissa"-olemus on kyllä kiehtova. Hyvin voi kuvitella etenkin juuri Pohjanmaalla äkkinäisten sivustakatsojien pilkan ja ivan määrän, joka on tosiaan muuttunut hyvin nopeasti vahvaksi kateudeksi. | |
| 19.12.2016 10:13 | Tommi K Hakala: | Bröyteissä on muutoin vielä sellainenkin erikoisuus, että tavanomaisesta poiketen ohjaamo on puomiston oikealla puolella. Raaka voima on ollut tarpeen Norjassa, hyvin kivisissäkin maastoissa. | |
| 19.12.2016 20:06 | Heikki Jalonen: | Brøytin ohjaamon kätisyys tosiaan poikkeaa nykypäivän hydraulikoneissa vakiintuneesta tavasta. Mekaanisten vaijerikoneiden maailman aikoihin puomiston oikeaalle puolelle sijoitettu ohjaamo oli luultavasti tavallisempi ratkaisu kuin vasen. Näin oli esim. P&H ja Bycurus-Erie- vaijerikoneissa, molemmat jo pioneeriajalla aloittaneita ja meilläkin aikanaan valtamerkkejä. Ratkaisun taustalla saattoi ehkä pohjimmiltaan olla jokin kaivinkoneiden alkuhistorian patenttiasia, siis jonkin hankalan sellaisen kiertäminen. Siis sellaisen, joka kiusallisesti oli jonkun alkukilpailijan kuten Otisin hallussa. Amerikkalaista kovaa teollisuustodellisuutta siis. Kotimaisista koneista Lokomo ja Fiskars noudattivat samaa järjestelyä, vaikka ne tulivatkin markkinoille niin myöhään, että rajoitteet olivat varmasti jo rauenneet. Fiskarsit olivat perineet ominaisuutensa ruotsalaiselta emoltaan, Åkermanilta. Kummankaan hydraulikoneet eivät tätä perinnettä jatkaneet. Tai ehkäpä kaivinkoneiden pioneerit vain toistivat Amerikassa jo vakiintunutta käytäntöä: uuden teknisen keksinnön "operator" pistettiin työskentelemään samalle tutulle puolelle konetta, jossa "engineer" oli jo pitkään töitään tehnyt, veturinkuljettaja nimittäin. Alkuaikojen höyrykaivinkoneissa asialla ei sinänsä ollut erikoista teknistä merkitystä, lämmittäjä kun työskenteli koneen takaosassa eikä kuljettajan rinnalla; diesel- ja sähkökoneissa ei sitäkään vähää. Hydraulikoneissa, nimenomaan ympäripyörivissä, eräs kaikkein ensimmäisistä pioneereista oli brittiläinen Hymac (tosin sen ympäripyörivyys oli alussa tekniikan vuoksi rajoitettu, mutta lay-out oli kuten ympäripyörivän eikä peräveivarin). Siinä ohjaamo oli puomiston oikealla puolella. Ehkä kyseessä oli vain puhtaasti Brittiläinen Selkäydinreaktio (BS). Mannermaalla (ja mikä pahinta, Ranskassa...) muuan Georges Bataille kun oli esitellyt oman Poclain-hydraulikoneensa samoihin aikoihin, ohjaamon ollessa vasemmalla... On enemmän kuin luultavaa, että Søyland-veljekset olivat saaneet nimenomaan juurikin Hymac-koneista vähintäänkin "vaikutteita". |
|
| 19.12.2016 21:23 | Jussi Laukkanen: | On aika vaikea sanoa, miksi kaivinkoneiden kuljettajat laitettiin joko oikealle tai vasemmalle puolelle konetta. Kuten heikki sanoi, nimen omaan amerikkalaiset suosivat oikeaa puolta. Tähän on löydettävissä ainakin yksi historiallinen peruste, sillä maailman ensimmäisessä kaivinkoneessa vuonna 1837, Wlilliam Otisin "höyrylapiossa", kuljettaja oli oikealla. Tämän voitaisiin katsoa toimineen esimerkkinä perässä tulleille muille amerikkalaisille valmistajille. Vasemmanpuoleisen ohjaamon perinteen aloittivat saksalaiset valmistajat 1900-luvun alussa. Miksi, vaikea sanoa, mutta tämä jako mannermaan ja muun maailman välillä säilyi hydraulikoneiden tuloon saakka. Amerikkalaiset ja muun muassa eräät brittivalmistajat sinnittelivät vielä hetken aikaa oikealla hydraulikoidenkin aikakaudella, kunnes siirtyivät globaalin standardin puolelle. | |
| 19.12.2016 23:10 | Heikki Jalonen: | Jussi, oikeassa olet. Perimmäisen syyn löytäminen voi olla vaikeaa jollei mahdotonta. Ollaan ehkäpä samojen kysymysten äärellä, joissa kysytään syytä alunalkujaan lähes yleismaailmallisena normina olleeseen vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Useinhan syyksi kerrotaan sitä, että kohtaustilanteessa (useimpien) ihmisten parempi käsi jäi vastaantulijan puolelle - joko tervehdystä tai puolustautumista varten jos vastaantulijan aikeet eivät olleetkaan kovin hyviä. Mutta voihan siihen olla jokin muu syy, jota emme edes arvaa. Ehkä jonkin Rooman konsulin käsky - liktoreiden oli ehkä silloin tehokkaampaa jakaa roomalaista oikeushyvää kuhnailevalle rahvaalle. Tai ehkäpä joku Rooman Princeps oli vasenkätinen ja koko valtakunta käskettiin kulkemaan hänen kunniakseen tien vasenta puolta... Mene ja tiedä. Olipa syy lopultakin mikä hyvänsä, liikenteen käytäntö tietysti siirtyi helposti kaikenlaisiin muunkinlaisiin uusiin keksintöihin ja laitteisiin. Kuten vaikka kaivinkoneisiin. Tai moottoriveneisiin. Montakos vasemmalta ajettavaa venettä on tänäänkään markkinoilla - ellei sitten ajeta keskeltä. Vesillä on toki ollut ihan pätevä syy miksi tyyrpuuri on tyyrpuuri: useimpien ihmisten paremman käden käyttö ohjausairon käsittelyyn. Ja se onkin jo hyvin vanha perinne, jo muinaiset foinikialaiset jne. Vesillä on järjestelyyn kuitenkin edelleen selvä käytännönkin syy: väistettävän aluksen tähystäminen on helpompaa jos olet varottavalla puolella. Mutta, selitys saattaa ainakin osittain olla ihmisen oikeassa kädessä. Oikeanpuoleisesta ohjaamosta on helpompi antaa viittilöimällä erilaisia merkkejä lähimaastoon, "parempi" käsi on näkyvämpänä. Erilaiset käsimerkit ovat aina olleet työmaalla tärkeitä, puhumattakaan vanhoista radiottomista ajoista ja meluisista ympäristöistä. Ja toinenkin notorisempi seikka tulee mekaanisten alkukoneiden ajalta mieleen: koneistot olivat avoimia ja vaarallisia. Jos koneisto nielaisi käden, niin se oli suuremmalla todennäköisyydellä se "huonompi"... |
|
| 05.11.2017 17:03 | Petri P. Pentikäinen: | Vahvistetaan Ari O.:n arvelu BRØYT-kaivaimesta välillä Pieksämäki-Suonenjoki. Havainto parin viikon takaa Markkalasta, samaan tapaan radan varrella raivion keskellä. Väri punainen. | |
| 13.01.2020 20:54 | Raija Aulomaa: | Kyseinen kaivuri on isäni. Jos jota kuta kiinnostaa niin kaivuri olisi vailla uutta kuskia. | |
| 14.01.2020 08:30 | Jimi Lappalainen: | Aloituslauseen voi ymmärtää kahdella tavalla :) |