20.03.1916 / Rovaniemi (vanhin)
tuntematon

20.03.1916 Postikortti, kulkenut nyrkkipostissa. Paikka näyttää Kaskiselta. Jotain dramaattista tapahtuu. Pvm on merkitty huolella, lisäksi taakse on kirjoitettu:"Omista Tämän Kortin, Ostettu 20.3.1916." Neljännen vaunun numero näyttäisi olevan 4114 (?). Ratapihalla on seitsemisenkymmentä vaunua. Signaalinuoran koukut näkyvät, joissakin on savutorvi. Jarrukopillisen vaunun numero on 7226.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 30.03.2018 00:40
Muu tunniste
Rautatieinfra: Makasiini
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

30.03.2018 01:55 Jani Tuominen: Mitähän mahtaa merkitä tuo jälkikäteen lisätty risti tuon erään henkilön pään päällä? Onko jonkinlainen pappi kyseessä tai jokin sellainen henkilö?
(Käyttäjä muokannut 30.03.18 01:57)
30.03.2018 02:26 Kari Kuusela: Samanlaisen ristin voisi lisätä kuvan jokaisen henkilön yläpuolelle. Ristillä merkitty henkilö on kuollut.
(Käyttäjä muokannut 30.03.18 02:57)
30.03.2018 07:22 Kurt Ristniemi: Neljäs vaunu oikealta valkeine kolmioineen on kalkkivaunu, litt Gt. Tarkkaan ottaen vaunun nimike on 'kalkinkuljetukseen siirretty katettu tavaravaunu'. Se ei ole 'likaavan tavaran vaunu', sillä sellaista termiä ei tunnettu vielä vuonna 1916.

Kalkkivaunun jälkeen on muutama vaunu, joiden muoto ja maalaustapa (ikkunoiden ulkoreunojen kohdalla vaaleat pystypalkit) muistuttaa tuolloin vielä melko uusien yhdysliikenne-Gb-vaunujen ulkoasua.

Seuraavan raiteen jarrukopillinen katettu vaunu, jonka numero on 7226, voi olla litteraltaan miltei mitä hyvänsä G:n alasarjaa G, Ga, Gc tai Gd. Niillä kun oli yhteinen numeroavaruus 4001-9600.

- Jälleen kerran törmäsin tietovarastoni puutteellisuuteen: En nimittäin löydä tietoa, milloin katettujen tavaravaunujen numeroinnissa siirryttiin 4-numeroisista 5-numeroisiin. Esim. vuoden 1916 käsikirjassa Gt-vaunujen numerot ovat 31,201-31,600, mutta kutakuinkin saman ajan valokuvissa vaunut ovatkin sarjassa 4000. Niinkuin tässäkin kuvassa.
(Käyttäjä muokannut 30.03.18 09:58)
30.03.2018 10:35 Erkki Nuutio: Noin 1.5 km päässä Kaskisten asemasta sisämaahan päin ja ilmeisesti lähellä rataa Lill-Benvikissä oli venäläisten patteri, jossa oli kaksi 152 mm:n ns. piiritystykkiä torjumassa maihinnousuyrityksiä. Patteri oli siten täysin piilossa merellepäin, mutta kun tykkien ulottuma oli ainakin 20 km, ne pystyivät tehokkaasti suojaamaan rannikkoa jopa 40 km leveydeltä. Kaskisen luona oli ilmeisesti alle 100 sotilasta.
Nämä antautuivat valkoisille 30.1.18 . Saaliiksi tuli yhteensä 7 tykkiä, 225 kivääriä ja ammuksia.
Valkoisten I raskastykkipatteria alettiin muodostaa Kaskisissa 27.2.18 mainittujen kahden 152 mm tykin ympärille. 9.3.18 patteri sai ev. Nenosen hyväksynnän ja lähti kohti Vilppulan rintamaa. Toinen tykeistä ampui Vehmaisista sen suutariksi jääneen ammuksen, joka äskettin kaivettiin esiin Sorin sillan juuresta.
Etualalla olevissa puulaatikoissa on luultavasti tykkien ammuksia. Suuri umpivaunumäärä asemalla viittaisi siihen, että Kaskisiin on melko äskettäin tuotu sen miehistö ja varustus. Kaikissa Ga-vaunuissa taitaa olla kamiina, eli ne on varustettu miehistö- ja hevoskuljetusta varten. Gd-vaunuissa kuljetettiin rehua, ammuksia ja muuta. Kuva on ostettu 1916, mutta se voi olla otettu jo vuonna 1915
30.03.2018 11:05 Kurt Ristniemi: Miehistö- ja hevoskuljetukseen tarkoitetut Ga-vaunut merkittiin vuodesta 1910 normaalimitoitus-merkinnällä 'N.M. H.P.'. Se korvasi aiemman '36 M 6 H. -merkinnän. Kaikissa miehistönkujetusvaunuissa ei välttämättä ollut kamiinaa; esim. toisena oikealta olevassa 'N.M. H.P.'-merkityssä vaunussa ei kamiinaa ole.
30.03.2018 11:41 Petri Kiviniemi: ROI
30.03.2018 12:48 Tapio Nikula: Vasemmalla ylhäällä näkyy korkeahko vaara. Ei sellaisia Kaskisessa ole. Ylhäällä oikealla näkyy osittain kolmikerroksisia taloja. Onko Kaskisessa ollut noin korkeita? Jos tuo Petrin kertoma ROI viittaa Rovaniemeen, niin takana näkyvä vaara sopisi kuin nakki silmään. Oikeassa yläkulmassa häämöttää mielestäni myös vaaran rinnettä, se olisi siis Ounasvaara.
30.03.2018 12:59 Kurt Ristniemi: Jos paikka siis onkin Roi (ei ROI), eli Rovaniemi, niin olisiko kyse sotatalven 1916 rahdinajoista?
Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajantakai​set_rahdinajot_sotatalvena_1916

"Sodan pitkittyminen syksyllä 1915 pakotti viranomaiset ja yrittäjät järjestämään tavarankuljetuksen hevospelillä talvikauden 1915–1916 aikana Jäämeren ja Vienanmeren satamista pohjoisten metsämaiden halki Suomen rautatieverkoston piiriin Rovaniemelle, Karunkiin ja Ouluun ja sitä kautta edelleen eteläiseen Suomeen tai kauemmas Venäjälle."
(Käyttäjä muokannut 30.03.18 13:06)
30.03.2018 15:59 Tapio Nikula: Rovaniemellä on vielä jäljellä ns, asemapäällikön talo vanhan aseman ajoilta. Jos kuvassa on Roi, niin kyseinen talo on ylälaidan metsikössä. Mäntyjen keskellä se talo seisoo edelleenkin. Ja nykyisin tuossa raiteiden päällä on nelikaistainen valtatie, joka on kaivettu notkoon verrattuna ympäristöön.
30.03.2018 16:51 Reino Kalliomäki: Roi, tosiaan! "Radan varrella"-kirjan sivulla 228 on vertailukuva. (Mainio teos). Kaskisten makasiinilta näyttävä varasto on asemarakennuksen puolella (I asema, kts Resiina 4/2001) siitä itään, eli raiteiden suunta on lähes koilinen. Suupohjan rata on samaa ikäluokkaa, makasiinit on tehty samoilla piirustuksilla.
30.03.2018 17:05 Heikki Kannosto: Päiväyksen lisääjällä on ollut iso ja kallis kirjoituskone kun siinä on ollut ykköselle oma näppäin.
30.03.2018 17:43 Erkki Nuutio: Rovaniemi tekee suuren umpitavaravaunujen määrän ymmärrettäväksi. Talvella 1915/16 kuljetettiin noin 2500 hevosen ja satojen porojen vetämänä 4000 tonnia tavaraa Rovaniemeltä Kantalahteen Muurmannin radan työmaalle - etupäässä elintarvikkeita ja rehuja. Kantalahdesta Rovaniemelle ja siitä eteenpäin rautateitse rintamille kuljetettiin aseita ja ammuksia. Näin sanoo Alpo Juntunen / Valta ja rautatiet (Gummerus 1997, 210 s.)
30.03.2018 19:13 Joni Lahti: Mielenkiintoinen kuva. Kuvassa on parikymmentä venäläistä sotilasta, joista kaksi uhoaa kiväärin kanssa. Miehet ovat voineet olla junan saattomiehistöä. Pitkänomaiset laatikot ovat voineet olla jopa kiväärien kuljetuslaatikoita. Jos junan kuormana on ollut aseita, tuon miehityksen ymmärtää, vaikka Suomessa oli tuolloin vielä aika rauhallista. Vanhoilla ihmisillä oli usein tapana merkitä kuolleet kuvissa ristillä.
30.03.2018 19:25 Jarmo Puntanen: Ilmastonmuutos näköjään edennyt vuodesta 1916, koska nyt maaliskuun lopussa 2018 Rovaniemellä on enää 89 cm lunta.
30.03.2018 20:36 Kurt Ristniemi: Tämän kuvan perusteella ei todellakaan kannata yrittää lämmitellä anti-ilmastonmuutos-propagandaansa, koska kuvan kuvaamispäivästä ei ole aavistustakaan.
30.03.2018 22:15 Reino Kalliomäki: ”Käsikirja Liikenneosaston asema-, ja junapalvelijoille” osa II (tavaraliikenne) 1916 antaa puutteellisen vastauksen vaunujen numeroinnin muutokseen. Vaunulista on 5-numeroinen Gt-vaunujen osalta, 6-numeroinen punaisten yhdysliikennevaunujen (Gb) ja nelinumeroinen tavallisten, mustien (G, Ga, Gd) vaunujen osalta. Kirjan alkulauseessa sanotaan:
”sisältää…kiertokirjeissä, tai muulla tavoin annetut, ennen elokuun 1 päivää v. 1916…voimassa olevat yleiset määräykset” Ei siis tarkkaa päivämäärää.
Vähälumisuus tuo mieleen tosiaan myöhäisemmän ajankohdan.
(Käyttäjä muokannut 30.03.18 22:20)
30.03.2018 23:48 Jarmo Puntanen: Kurt: tuossa edellähän on päädytty Rovaniemeen.

Reino: aika jännää, että päivämäärä voitaisiin kumota sillä, että Rovaniemellä ei voisi olla maalikuussa vähän lunta..!

1916 talvi oli ollut leuto Oulussa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/hand​le/10138/159041/Merentutkimuslaitoksen%2​0julkaisu_40sv.pdf?sequence=1

ja Tampereella:
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1​916/1916b.htm
31.03.2018 06:37 Reino Kalliomäki: Koneella kirjoitettu pvm on tehty jälkeenpäin. Takana oleva, vanhanaikaisesti kirjoiitettu vaikuttaa aidolta. Tuona päivänä tapahtui jotain, mikä oli kirjoittajan (nuori ? käsialasta p.) mielestä muistiin merkittävä.
31.03.2018 07:29 Kurt Ristniemi: Jarmo: Tiedän hyvin, että tapahtumapaikka on oletettavasti Rovaniemi. Jos olisit lukenut aiemman kommenttini, tietäisit minun tietävän.
Sitä en tosin ymmärrä, mitä tuolla kommentillasi yrität sanoa. Se, että kuva on Rovaniemeltä ei esim. millään tavoin tue väärää käsitystäsi ilmastonmuutoksesta. Jos sitä tarkoitit.
Ja jos olisit lukenut edes kuvatekstin, tietäisit ettei 20.3.1916 ole kuvan ottamispäivä.
31.03.2018 12:46 Jarmo Puntanen: Kurt;Ensin langan keskustelussa puhutaan "kuvassa olevasta dramaattisesta tapahtumasta", ja annetaan päivämääräkin ja erikseen korostetaan, että päivämäärällä on merkitystä.

Edelleen totean, että mainittuna päivänä 1916 lunta kuvasta päätellen on ehkä parikymmentä maks 30 senttiä, ja nyt kun ilmastonmuutos on ollut jo 100 vuotta vahvana, tiedämme, että määrä on huvennyt Rollossa 89 senttiiin!

Jos lumen määrällä ajoitetaan kuvaa, niin ajoitushan voi mennä yhtä hyvin talvea eteen kuin taaksekin päin!

Jos 20.3 on jotain tapahtunut ja tämä on siitä suora dokumentti, niin minun järkeni mukaan Rollon talvi joko oli hyvin vähäluminen, tai esim. keväinen Föhn--tuuli on käynyt Rollossa pitkään!

Jos kyseessä taas on ns reneactment eli lavastettu kuva, niin silloin aika moni pala alkaisi mennä paremmin paikalleen.
31.03.2018 14:14 Kurt Ristniemi: Jarmo: Pystyään tosiasioissa.
Kuvatekstistä käy ilmi, että päivämäärä ei ole kuvauspäivämäärä.
Siten kuvan ja päivämäärän rinnastaminen ja siitä rinnastuksesta tehdyt johtopäätökset ovat järjettömiä.
31.03.2018 14:52 Jarmo Puntanen: No pysytään vain tosiasioissa, Kurt.

Ilmeisesti siis kyseessä on jälkikäteen lavastettu kuva (ottaen huomioon tämän suuren Ilmastonmuutoksen tai muuten vaan lumipeitteen vähäisyyden) mutta siinä on selvästikin pyritty suureen totuudenmukaisuuteen.

Ainoa järkevä syy voisi minusta olla jonkinlainen viranomaiskäsittely, johon olisi haluttu toistaa tietty tilanne asemalla. Muuten tuntuu vaikealta ymmärtää sitä, että jopa Venäjän Armeija on ollut mukana statistina.

Ehkä asemalla oli syntynyt jonkinlainen kahnaus tai väärinymmmärrys, vahingonlaukaus, jossa joku on saanut ehkä jopa surmansa?

Luulisi tästä jääneen arkistomateriaalia, vaikka sota-aika olikin?
31.03.2018 17:43 Kurt Ristniemi: Jarmo hyvä, johtopäätöksesi ovat hurmaavia. - En tosin näe niissä mitään järkeä. Ja lupaamiisi tosiasioihinhan ne eivät tukeudu, perusteluja niille kun ei löydy.

Ja mitä ilmastonmuutokseen tulee, niin kuva ei anna siihenkään mitään eväitä. Kun kuvan kuvausajankohdasta ei ole aavistustakaan, ei voi verrata esim. samaan ajankohtaan tänä vuonna. Ja vaikka Rovaniemellä nyt onkin lunta, niin tämä nyt päättymässä oleva talvi oli 'arktisella' alueella 4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ja muutos näkyy olevan kiihtyvä:
Ks. https://www.facebook.com/suomenluonto/ph​otos/a.348598346022.197964.346582876022/​10156003591111023/?type=3&theater

En todellakaan viitsi enempää osallistua tähän luulotteluun ja uskotteluun. Minä kun perustan näkemykseni ainoastaan todennnettaviin ja uskottaviin tosiasioihin. Itse uskon - joskaan en voi todistaa - kuvan liittyvän talven 1915-1916 rahdinajoihin.
(Käyttäjä muokannut 31.03.18 18:08)
31.03.2018 18:29 Jarmo Puntanen: Eikös hyvä tarina ole aina vetoava? Yritin ainakin parhaani.

Nykyäänhän historiantutkimuksessa ihan virallisestikin korostuu tarinan ja narratiivin osuus. Mikrohistoriaa sanovat.

Joku "ilmastonmuutoshan" on nimenomaan tarinointia ja kilpailua siitä, kuka keksii ne kauheimmat uhkakuvat!

Uhkakuvista arktisen merijään häviämisestä oltiin tosi innostuneita ja koko jään piti olla muistaakseni jo useampi vuosi sitten hävinnyt ainakin kesäisin, mm Al Gore propagoi näin.https://www.youtube.com/watch?v=MsioIw4b​vzI

Kumma kun se sun "4C kuumempi Arktis" ei ole saanut merijäitä yhtään sulamaan, vaan tänä vuonna ollaan ihan samassa laajudessa kuin aina ennenkin tähän aikaan... ! http://ocean.dmi.dk/arctic/icecover.uk.p​hp

Edit laitetaan tämäkin nyt vielä https://www.youtube.com/watch?v=-Z_IC3xr​gJk Eli Al Gore laski "75% todennäköisyydellä" koko Arktisen merijään sulavan vekka iha just ..."

Vähän luulen, että aika monella alkaa pöksyt tutisemaan kun sitä ilmastokatastrofia ei tule ei näy ei kuulu vaikka kuinka huutaisi ja heiluisi!
(Käyttäjä muokannut 31.03.18 18:45)
31.03.2018 21:19 Kurt Ristniemi: Kiitos arktisen jään laajuutta osoittavasta linkistä. Sen mukaan viime vuosina jään laajuus on vuodet ympäri ollut selvästi suppeampi kuin vuosien 1980-2000 aikana. Eikä ero mahdu normaalivaihtelun piiriin.
Siis noinkin lyhyellä ajanjaksolla voidaan todeta yllättävän merkittävää arktisen jään supistumista.
Eikä pidä unohtaa vuoristojen jäätiköiden melkomoista supistumista eikä Siperian ikiroudan sulamista.
Vaan tiedänhän minä, ettei tosiuskovaisille hurahtaneille kannata faktoja esittää. Sokea usko kun aina voittaa minkä hyvänsä totuuden.

Mitä taas tulee narratiiviin, on olemassa ero satujen ja todellisuuteen perustuvan kiinnostavan kertomisen välillä. Satuilusta ei historioinnin yhteydessä ole kenellekään hyötyä. Se kun on vain yhden sortin valehtelua.

Mitä jos siis pysyttäisiin vain perusteltavissa olevissa arveluissa kuvia setvittäessä. Enkä mitenkään ymmärrä, miksi ne valheelliset väitteet ilmastonmuutoksesta pitää toistuvasti väkisin ympätä näihin kuvatutkailuhin. Ne kun eivät mitenkään selitä näitä kuvia.
(Käyttäjä muokannut 31.03.18 21:46)
01.04.2018 16:02 Jarmo Puntanen: Jännää, että ihan näiden kaikkien saatavilla olevien linkkien jakaminen on "tosiuskovaisten hommaa".

Jos haluat tietää Kurt, niin aikani minäkin annoin Al Goren ja kumppaneiden itseäni huijata, mutta uskottavuuden raja tuli jo hyvän aikaa sitten vastaan. Aikas moni jää lähitulevaisuudessa tyhjän päälle ja ilman luvattua katastrofia!
02.04.2018 22:11 Kari Kuusela: Yksi sata vuotta sitten otettu kuva ei kerro ilmaston muutoksesta yhtään mitään, olipa kuva otettu mihin vuodenaikaan tahansa. Yksi kuva voi kuitenkin sisältää uskomattoman paljon informaatiota omasta ajastaan. Kun kuvaa arvioi asiantunteva raati, havaintojen oikeellisuus saadaan arvioitua ja tulokset kaikkien nähtäville . Tässä työssä vaunut.orgilla on kyllä suuri merkitys Suomen kulttuurihistorian tallentamisessa. Itselleni vuosien 1915 - 16 rahdinajo jäämereltä Rovaniemen asemalle oli aivan tuntematon asia.
03.04.2018 16:35 Pave Saarinen: Kysymyksessä ei ole mikään merkittävä tapahtuma. Aikanaan Rovaniemellä ei sanottuun aikaan tapahtunut mitään merkittävää. Katso digitaaliset sanomalehdet https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/search
(Käyttäjä muokannut 03.04.18 16:57)
26.03.2019 10:35 Reino Kalliomäki: Tätä kuvaa on hankala löytää: Haku antaa vain Rovaniemi (uusi) tai (vanha). Lisäys vielä (vanhin)!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>