09.08.1982 / Pieksämäki, Pieksämäki

09.08.1982 Dv11 1805 on vielä voimissaan. Pyörät ovat kirkkaat ja sisuksissa voimaa välittää Voith-vaihteisto. Niillä mentiin vielä nelisen vuotta. Muut sarjalaiset olivat poistuneet rivistä edellisenä vuonna paitsi 1804, jolla oli myös saanut uuden vaihteiston.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pieksämäki Kuvauspaikka: Pieksämäki
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 27.03.2008 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

29.03.2008 21:42 [Tunnus poistettu]: Jostakin syystä vaihteiston vaihto ei tuottanut toivottua tulosta.Oli muistaakseni ongelmia lämmönvaihtimen kanssa,ei kestänyt.Alkuperäisessä kunnossa Dv11 oli pelottava laite vaihtotyössä todella hyökkäävän liikkeellelähtönsä vuoksi.Ei kannattanut mennä väliin odottelemaan kiinniajoa.1805 oli Pieksämäellä filmitähtenä jossakin kuvauksessa jossa ajettiin tasoristeyksessä henkilöautoa päin.
29.03.2008 23:27 Tapio Muurinen: Kirjallisuus, esim VR:n historiikki 1962-1987, kertoo että näihin kahteen ensimmäiseen vaihdettiin. Muut nuoremmat poistuivatkin sitten rivistä jo vähän yli 20:nä. - Alunperin tästä piti tulla iso sarja, peräti 50 veturia vuoden 1959 loppuun. Tilaus jäi vain yhteen erään, eli 16:een kappaleeseen. Sitten alettiin tehdä melkein samanlaista Vv15:tä paremmalla vaihteistolla.
30.03.2008 11:56 Marko Vuoti: Onkos tämä entivanhanen Vr11?
30.03.2008 13:17 Johannes Erra: On. Vr11 --> Dv11, Vv15 --> Dv15, Vv16 --> Dv16.
30.03.2008 16:59 [Tunnus poistettu]: Alkuperäinen SRM vaihteisto oli petojen sukua,susi jo syntyessään. Tällä vaihteistolla veturin ryömimismomentti oli aika suuri,veti 10 vaunuista roikkaa vaihteisto irrotettuna.Suurin murhe oli esivaihteen kytkinlevypakka jonka kestävyys ei ollut hyvä.Muistaakseni 1811 oli käytössä Iisalmessa 1979-80 luvulla.Suosiota kuvaa erään vanhemman kuljettajan tokaisu kun kuuli että ko.koneella pitäisi lähteä ratapihalle:"Ei,ei varmasti sitä,ennen lähdetään vaikka Lätällä päivystykseen!". Merkintää olen ihmetellyt miksi luokitus oli raskas (Vr) vaikka akselipaino on pienempi kuin Vv15-16 vetureilla.
30.03.2008 17:13 [Tunnus poistettu]: Dv11 oli muuten ainut Vr:n dieselveturi jolla pystyi ajamaan ilman paineilmaa.Ryömimismomentti pani veturin liikkeelle kun irroitti seisontajarrun ja ko.jarrulla sen sai pysähtymäänkin. Deuz moottorilla varustettu kompressori oli aika heikko teholtaan ja jännittävä, ei tiennyt lähteekö kylmänä käyntiin vai ei.Muutama Dv11 karkasi omille teilleen,tehonsäätökampi siirtyi huomaamatta pois jarru asennosta päämoottorin rynkytyksessä tyhjäkäynnillä,vuotavat jarrusylinterit ja ryömintämomentti huolehti lopusta.Kahvitauko voi päättyä ikävään ilmoitukseen:Tais olla teidän veturi joka menee yksin tuolla linjalla.
30.03.2008 20:51 Johannes Erra: Veturityyppi luokiteltiin raskaaksi, jos akselipaino oli 14,1 t tai yli. Noin vuodesta 1958 väliraskaan ja raskaan raja nostettiin kuitenkin (ellei virallisesti niin ainakin käytännössä) 15,1 tonniin. Eli Vr11 oli kategoriassa raskas (akselipaino yli 14,1 t), Vv15 ja Vv16 kategoriassa väliraskas (akselipaino alle 15,0 t).
30.03.2008 23:08 Tapio Muurinen: Jotain tuollaista liukuvaa rajaa v:n ja r:n väliin ko. ajankohtana täytyy tarjota. Vr11 sarjahan tilattiin jo loppuvuodesta 1955, ja ensimmäiset luovutettiin toukokuussa 1958. Ensimmäiset Vv15:t otettiin käyttöön jotain 1958 lopulla. Vr11 oli ilman lisäpainoja keveämpi kuin Vv15. Tiedä sitten miten niitä 4 t:n painoja käytettiin. - Nuo Antin jutut ovat mukavia luettavia. Ne kuvastavat hyvin uuden tulokkaan sopeutumista työkaluksi, joskus vaikean kautta. - Muistan aika hyvin, kun 1810 ja 1811 tulivat Haminaan syksyllä 1962. Kotkassa olivat samaan aikaan 1813 ja 1814. Haminasta veturit siirrettiin Joensuuhun v.1965 lopulla ja tilalle tulivat Vv15:t 1968 ja 1970. Kotkaan vaihdettiin samoihin aikoihin Vv15:t 1971-1974.
31.03.2008 09:06 Petri Nummijoki: Akselipainorajan nosto koski kuitenkin vain diesel- ja sähkövetureita. Höyryvetureilla 14,1 t oli raskaan sarjan raja loppuun asti. Tässä voi tietysti kysyä, miksi Vr11-veturia ei siirretty heti väliraskaaseen sarjaan? Syy voi olla siinä, että dieselvetureiden sarjamerkkijärjestelmän uusimista suunniteltiin jo 50-luvun lopulla, vaikka se toteutui vasta 1976.
02.04.2008 00:49 Johannes Erra: Siis, yhtäkään jo tunnuksensa saanutta sarjaa ei tietenkään v. 1958 tienoilla muutettu uudelle tunnukselle. Eli vanhat akselipainorajat pätivät muutoksen jälkeenkin sekä höyryvetureille että (1.1.1976 saakka) vanhimmille dieselveturisarjoille.
02.04.2008 10:29 Petri Nummijoki: Vr11-vetureilla ajettiin alusta lähtien myös kevytkiskotteisilla radoilla eli sallitun liikennöintialueensa puolesta se kuului väliraskaaseen sarjaan, vaikka sarjamerkki väitti muuta. Vanha 14,1 tonnin akselipainoraja ei siis pätenyt vanhemmillakaan dieselvetureilla käytännön tilanteissa.
05.04.2008 19:14 [Tunnus poistettu]: Kiitos kuvasta! Tapio: Voisitko korjata vaihteiston nimen kuvatekstiin (jos vaikka joku haulla... :) ). Antti: En oikein ymmärtänyt: tarkoititko, että vaihteisto oli niin "supo", että ryömi myös irti-asennossa vai sitä, että ryömintämomentin ansiosta/takia veturi lähti liikkeelle, jos kahva ei ollut jarrutus-asennossa? ... Muistaakseni rullauksessa, jossain tietyssä nopeudessa (36km/h?), kierroksia piti nostaa johonkin tiettyyn lukemaan vaihteiston kytkeytymiseksi. Dv15/16-sarjassa samaa "fiitsöriä" ei taida/tainnut olla (Voith!) ???
05.04.2008 22:57 Tapio Muurinen: Tuota noin, minusta se on oikein (n.v. 1977 tämä sekä 1804 saivat uusia sisuskaluja). Esimerkiksi tässä kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu.php/30763 veturi on alkuperäisenä maalausta lukuun ottamatta, mutta päällepäin sitä ei huomaa.
06.04.2008 11:47 [Tunnus poistettu]: Nyt kyllä pitää tunnustaa oma tyhmyys: olin/olen siinä uskossa, että SRM oli sarjassa koko ajan... Mutta mitä tulee itse sarjaan, tää on meikäläisen lempparisarja/veturi, kaikista vioistaan huolimatta. Johtunee paljolti siitä, että mulla on aika paljon muistoja näistä. ... Jos ei nyt ollut ihan eka koulupäivä kansakoulussa, niin eka viikolla kumminkin, tympiinnyin koko kouluhommaan ja läksin "bongaamaan", 1806 seisoi Ilm:n 3. tiellä ja juttelin Baskeri-päisen kuljettajan kanssa laiturilla. Sitten kuului "komento", ja kuski hyppäsi laiturilta suoraan vandringille (~lyhyet kaiteet).
06.04.2008 12:46 [Tunnus poistettu]: Pitää vielä kommentoida itseäni sen verran, että iskä ja äiskä kysy multa eka koulupäivän jälkeen että "no oliko siellä puupenkit?". Tuolloin oli vitsinä, että kipparin poika tuli kotiin ekan koulupäivän jälkeen ja sanoi "ensimmäinen luokka ja puupenkit" :)
06.04.2008 13:07 Tapio Muurinen: Hei koojii, sitä ei tarvitse yhtään harmitella tai moittia itseään tyhmäksi, jos ei aivan oikessa olisikaan, vaikka vilpittömästi uskoo tai muistaa niin olevan, eikä voi mistää tarkistaa. Keskusteluahan asiasta vain syntyy. Minulle on käynyt monasti samoin. Joskus palaute vain on tarpeettoman "ylimielistä". - Voisin sanoa samoin, että tämä veturityyppi on minullekin omalla tavallaan huippukokemus. Olin vasta saanut ensimmäisen kamerani. Sisällä oli eka filmi. Läksin innoissani kuvailemaan Haminan satamaan, joka oli kotini lähellä. Ensimmäisenä tuli Summan tehtaan radalla "uusi komea veturi" nro 1811. Se veti täyspitkää puujunaa. Äänimaisema oli mieleenpainuva. Muutaman ajan päästä kuvasin saman sataman päivystyskopilla http://vaunut.org/kuvasivu.php/19612
06.04.2008 20:25 [Tunnus poistettu]: En muista aivan tarkkaan ryömikö se vaihteisto irroitusasennossa,luultavasti ei.Suuntaa käännettäessä täytyi ensin kääntää vaihteisto irti ja suunnankääntö tapahtui sitten. Vaihteiston irrotuskytkin oli molemmissa ajopöydissä.Tehonsäätökammessa oli ns.palautus asento(kick down).Sillä sai vaihteen isommalle tai pienemmälle tarpeen mukaan.Alunperin koko sarjassa oli SRM vaihteisto.Dv15-16 sarjaa varten oli hankittu muutama varavaihteisto.Voith osoittautui niin kestäväksi että päätettiin varustaa pari Dv11 veturia Voithin vaihteistolla.Jostakin syystä näissä ei vaihteiston öljynlämmönvaihtimet kestäneet ja meni öljyt ja vedet sekaisin tuhoten vaihteiston. Kooji on oikeassa. kierrosluku piti nostaa 600rpm.Noissa kierrosluvuisakin on omat juttunsa.Dv12 vaihteisto täyttyy 2 portaalla ja moottori pysyy tyhjäkäynnillä.Jos nopeus on T-asennolla yli 60 km/h alkaa moottori jarruttaa.Tämä moottorijarrutus ei kuitenkaan ole kovin suotavaa koska tämä aiheuttaa moottorissa mäntien nopean jäähtymisen.Tästä taas seuraa mäntien halkeaminen palotilojen pohjasta...kallista lystiä.
12.04.2008 20:59 [Tunnus poistettu]: Kuulin, että oikeesti oli tuo Antin kommentti tuosta "karkaamisesta" totta. Ja kuulin parista muustakin. Mutta antaapa yksityiskohtien olla. (hehhe, päivän naurun sain... joojoo ja "huono vitsi", enkä kerro.... :)
12.04.2008 21:16 [Tunnus poistettu]: Joo, eikä se karkulaisen kiinniottokaan aina sujunut ihan mallikkaasti. Enkä kerro... :)
12.04.2008 23:00 [Tunnus poistettu]: :)))) Minun ol pakko käyä nauramassa.... parvekkelleela...
01.09.2008 20:45 Pirkko Alanen: Tässä veturityypissä oli tehonsäätösuoratoimijarru (kahvimyllykahva) jonka toimintasuunta oli päinvastainen kuin Vv 15-16. Siitä johtuen yksi tämän sarjan vetureista ajettiin järveen kun veturinkuljettaja käänsi lisää tehoja kun olisi pitänyt jarruttaa. Antti: Tiedätkö vaihdettiinko vaihteistoja useampaan kuin yhteen Dv11-sarjan veturiin? Tietolähteeni, joka oli 60-luvun alkupuolella Hyvinkään knp piirustuskonttorilla , muisteli ettei vaihtoja olisi tehty kuin se yksi.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!