14.09.1985 Yksityiskohta K43-kiskotuksesta Ketolan seisakkeen kohdalla. Kuvaushetkellä radan tämä osuus oli normaalissa käytössä.
05.12.2012 18:39 | Jorma Rauhala: | Tällä epätasaisella liitosmenetelmällä saadaan aikaiseksi enemmän kliketi-klikkiä, ja sehän vaan meikäläiselle kelpaa. Tämä taitaa olla toisaalta jokin neuvostoliittolainen tapa (?) säätää liitoksia, kun olen tällaista myös siellä kokenut. Vaunussa ei jyskää niin kovasti, kun epäjatkuvuuskohdat on puolitettu. | |
05.12.2012 23:02 | Ari Palin: | Niin eikös tämän pätkän tuolloinen kiskotus ollut peräisin Porkkalan vuokrakaudelta? Aika pitkään tällainen lähes A-rata paikoittaisine soratukikerroksineen sinnitteli kahden suuren kaupungin välisellä rataosalla. Mutta pitkään rantaradan mutkien oikominenkin kokonaisuudessaan kesti, noin 80 vuotta. Ensimmäiset oikaisut tehtiin jo 1910-luvulla. | |
06.12.2012 10:04 | Jukka Viitala: | Taaempi liitos on hiukan vaeltanut, mutta kuvassa näkyvä sidekisko ei oikeasti anna periksi. Kiskon päissä toki kuuluu klok-klok, mutta liitos pitää. Näitä tuli asennettua n+1 silloin ennen... | |
06.12.2012 23:44 | Tapio Muurinen: | Onkohan tuossa taaemmassa jatkoksessa käytetty K54:n sidekiskoa? Malli viittaisi siihen, eikä vanha reijityskään passaa. | |
10.12.2012 11:02 | Pekka Porkkakoski: | Suomalaisia jatkoksia, S43, vuosimalli (kehitetty) 1952. Neuvostoliitto toi R43 kiskoja, joissa on reikiä 3 / pää. | |
03.01.2013 18:36 | Kari Roininen: | Kuten Jukka kirjoittaa,taaempi jatkos on liikkunut. Ja Tapsa on oikeassa,taaempi jatkos liitetty K54 sidekiskolla,höylätty matalemmaksi,porattu uudet reiät. Tietääkseni ainoat 3 reikäiset kiskot ovat painoa K33. Ehkä Pekka tietää paremmin,en ole K43 kiskoa nähnyt kuin 2 reiällä. | |
04.01.2013 08:05 | Teppo Niemi: | Myös 'alkuperäinen' K43 sidekisko oli 6 reikäinen, siis kiskon päässä oli kolme reikää. Molemmat kiskotyypit (niin K33 kuin K43) ovat alkuaan tulleet Suomeen venäjältä 2. maailmansodan aikoihin. Ja jos sidekiskojen muutokset kiinnostavat, niin vanhimpiin sidekiskoihin löytyy uskomattoman paljon tietoa Valtionrautatiet 1862 - 1912 ja Valtionrautatiet 1913 - 1937 teoksista niiden kakkososista. | |
04.01.2013 16:15 | Kari Roininen: | Kiitos Teppo tiedoista! Eli 3 reikäiset kiskot ovat vanhempaa tavaraa. 3 reikäistä K33 kiskoa kuitenkin vielä käytössä yhä... Kuvasta vielä,että lähemmästä jatkoksesta näkyy,että 3:s reikä ei sovi ns. reikäväliin,porattu ehkä jossain muussa tarkoituksessa.... Ja taaemman jatkoksen vasemmassa kiskossa pieni reikä,olisko ns.kaapparikisko,sisäkaarteessa käytettävä lyhyempi malli? | |
04.01.2013 16:29 | Teppo Niemi: | Mutta oliko K43 3 reikäiset kiskonpää poraukset tasajaolla? Kunpa olisikin historiikkit nyt käsillä. Pitää muistaa tutkia asiaa.... | |
04.01.2013 21:51 | Tapio Muurinen: | Tämän puolen ulkosyrjällä on se viimeisin versio K43 sidekiskosta. Sehän on molemmin puolin samanlainen. Ulomman kiskon sisäsyrjä näyttää kovasti K54:n sidekiskolta vahvennetuin "olkapäin" ja "kannoin" http://vaunut.org/kuva/79826?a=1 - ehkä se vain kuvassa näyttää sellaiselta. | |
05.01.2013 11:54 | Niila Heikkilä: | Itäisen naapurin puolella on havaittavissa myös sellaista että kuuluu säännöllisin väliajoin kolme perättäistä nopeaa kolkahdusta ja sitten pitkä tauko. Onko kukaan muu havainnut samaa. Voisikohan liittyä raidevirtapiireihin? Kolmella lyhyellä erkalla pystyy periaatteessa rakentamaan vaikka raidevirtapiireillä toteutetun akselinlaskennan, joka pystyy lukemaan myös junan kulkusuunnan. | |
05.01.2013 12:48 | Jouni Hytönen: | Kolme jatkosta liittyy juurikin raidevirtapiireihin, niitä esiintyy opastimien kohdalla. | |
05.01.2013 15:38 | Niila Heikkilä: | Tässä vielä pieni havainnollistava ääninäyte vaunun väliköstä tallennettuna. Kisko on pääosin jatkuvaksihitsattua. Juna taittaa taivaltaan n. 100km/h Siperian arolla, keulilla vetää Ep1. Jostain syystä nenään tulvahtaa heti tuota kuunnellessa vaunun ominaistuoksukin. http://tinyurl.com/bybk3do | |
05.01.2013 15:58 | Kari Roininen: | Tämä lähempi jatkos on tosiaan se viimeisin K43 versio,kuten Tapio kertoo. Mutta lisään vielä,että tässäkin sidekiskomallissa on kiskon jalkaa vasten olevassa puolessa loivempi profiili,selkää vasten taas jyrkempi. Sitähän on mahdoton havaita kuvasta. Väärinpäin asennettuna ei tue jatkosta oikein,ja vaarana sidekiskojen katkeaminen. Myös lähempi jatkos vaeltanut,jatkosrako pitäisi olla jatkospölkkyjen välissä. Pyörävoima kohdistuu nyt yhteen pölkkyyn,jatkos painuu alaspäin,ja sidekiskot vääntyvät. | |
09.01.2013 10:14 | Teppo Niemi: | Nyt on sitten tutkailtu hieman historiikkejä että myöskin v.1982 RAMOn osaa 3: Vuoden 1915 kiskojatkos: porausten etäisyydet kiskon päästä 56 mm, 166 mm ja 326 mm Vuoden 1919 ja 1935 jatkos, samoin kuin RAMO v. 1982: Porausten etäisyydet kiskon päästä 51 mm ja 175 mm |
|
09.01.2013 16:25 | Kari Roininen: | Eli vanhempi versio ei ollut tasajaolla,oliko nämä mitat vain K43 ja K33 kiskoilla? K33 kiskon jatkoksen reikävälin voin tietenki tarkistaa,kun niitä vielä raiteesta löytyy. Mutta kuvassa taitaa olla nämä 1982 reikäväli,3:s reikä liian lähellä kiskonpäätä. Näin ne asiat selviää,kiitos Tepolle hyvistä tiedoista! | |
09.01.2013 16:37 | Teppo Niemi: | Kyseiset mitat pätevät vain K43 jatkokselle. K33 jatkoksen mittoja en huomannut kirjoittaa ylös. |