20.07.1970 / Voikkaa, Voikkaa

20.07.1970 Kymin OY:n Move vaihtotöiden lomassa Voikkaan entisen asematalon edustalla.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Voikkaa Kuvauspaikka: Voikkaa
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 05.11.2005 00:00
Junatyyppi
Vaihtotyö:
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

05.11.2005 20:42 Tommi K Hakala: Erittäin asiallista.On tainnut olla tuohon aikaan harvinainen tuo SA-kytkin.
05.11.2005 21:04 Olli Keski-Rahkonen: Ei välttämättä nyt niin kovin harvinainen. Vapiti oli kylläkin uusi keksintö, mutta kaikissa venäläisissä tavaravaunuissa on ollut vuodesta 1955 lähtien pelkkä SA3 ilman sivupuskimia. Viimeistään tällöin on VR:n täytynyt asettaa liikenteeseen Hdka-vaunuja joissa on SA3 toisessa päässä. Hdka:ta seurasivat myöhemmin Hka ja Hkba.
06.11.2005 04:10 Tommi K Hakala: Joo,mutta tarkoitin vetureissa,etenkin yksityisissä teollisuusvetureissa.Eikä siitä mahdottoman kauan liene kun VR:n vetureihin ilmestyi,joskus 80-luvun lopulla?
06.11.2005 12:08 Otto Tuomainen: Käsittääkseni välivaunut ovat tulleet käyttöön vasta 60-luvun loppupuolella (1966?). Sitä ennen neuvostoliittolaisiin vaunuihin on asennettu puskimet ennen luovutusta Suomeen. Puskimet on poistettu vaunujen palattua Neuvostoliittoon.
30.01.2006 08:59 Mika Hakala: Miten se rata harjulta korialle jatkui... menikö nyttemmin kevyenliikenteen käytävä olevan nykyisen tien vieressä olevalta vanhalta sillalta vai asema läpi laitoksen takapäässä olevalta sillalta?!? Jos joku tietää milloin purettii... tunnustakoo... ootan kiivaana... joku veikkas 80-lukua... -84 puhelinluettelossa ei merkkiä ollut ainakaan enää...
30.01.2006 09:37 Teppo Niemi: Tuomaisen Oton tieto on oikea. Siihen saakka venäl. vaunut varustettiin sivupuskimin raja-asemien läheisillä varikoilla. Puskínten asentamisesta SNTL:n rautatiet perivät maksun. (Vaunuryhmässä puskimet olivat vain sen molemmissa päissä.) 1960-luvun puolivälissä siirryttiin välivaunukauteen, yhtenä syynä uudet vaunut, joihin puskinten asentaminen ei enää ollut mahdollista. Ensimmäiset Hdka ja Hka- välivaunut tulivat samoihin aikoihin, ja niissä käytettiin aluksi painolastia (sepeliä). Mutta ei sovi unohtaa koevaunua Oba, 1960- ja 70 -luvulla oli myös Stb-sarjassa TB:lle vuokrattuja säiliövaunuja (tietenkin Neuvostoliitosta,) varustettu SA3-kytkimein ja sivupuskimin. Hdka, Hka ja Oba välivaunuista kiinnostuneet voivat lukea lisää Käskylehdestä (KL) joko vuodelta 1965 tai 1966.
30.01.2006 11:02 Tapio Muurinen: Jos Mika tarkoitat ratalinjaa Harjusta Korialle, niin läpiajettava se ei ole ollut tiettävästi koskaan. Ainakaan mistään ei löydy sellaista tietoa. Voikkaalta ajettiin pohjoiseen ja Keltistä etelään. Linja on kyllä olemassa ja paikallisesti tienpohjana. Sitä voi seurailla maastossa ja vanhoilta kartoilta.
30.01.2006 11:37 Teppo Niemi: Tapion kannattaisi tutustua kirjaan Valtionrautatiet 1937-1962. Sieltä löytyy tietoja Korian siltojen varayhteydestä, joka alunperin piti rakentaa Harjuun, mutta se johdettiin Voikkaan haaravaihteelle, Haarankallion seisakkeen lähelle, käyttäen hyväksi valmista Voikkaan rataa. Sotien jkälkeen raideyhteys purettiin. Radasta on maininta mm. esiinalehdessä jossakin sotaajan sairasjunien matkasta kertoneessa jutussa.
30.01.2006 11:50 Tapio Muurinen: Tiedän tuon varayhteyden. Siltahan valmistui muistaakseni 1938. Mutta tarkoittiko Mika läpikulkua Korialta Savonradalle ja oliko se koskaa käytössä.
30.01.2006 12:03 Juha Kutvonen: Itse asiassa välivaunuja kokeiltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1962. Niistä on tietoa kyseisen vuoden KL:ssä. Ns. Keltin rata Korialta Voikkaalle ei ollut koskaan käytössä koko pituudeltaan.
30.01.2006 13:21 Teppo Niemi: Eikö Koria Harju ole ollut käytössä koko pituudelta? Nyt pitäisi kaivaa käsiin vanhoja RESIINA-lehtiä ja muuta lähdemateriaalia.
30.01.2006 13:56 Tapio Muurinen: Kävin ruokatunnilla kotona (syömässä, en tämän takia ;)). Pikavilkaisu historiikkiin -37-62 kertoo, että rata oli liikennöitävässä kunnossa sodan aikana erilaisia "oikoja" käyttäen. Sen koko tarina vaikutti aika sekavalta. Edes vanhat eläkeläiskuljettajat eivät muista, koska asia ei heitä niin paljoa kiinnosta. Muistan historianopettajani maininneen asiasta vajaa 40 vuotta sitten, että varayhteys olisi ollut, jos Korian sillat olisi räjätetty. Entisenä kymenlaaksolaisena asia on kiinnostava. Eri asia, onko Mika edelleenkään saanut toivomaansa vastausta? :)
30.01.2006 14:12 Juha Kutvonen: Tietoni perustuu vain kuulopuheeseen, joten voin hyvin olla väärässä. Radasta on hyvin vähän mitään lähdeaineistoa, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Olihan se sota-ajan strateginen yhteys ja siten erittäin salainen hanke. Keltin ja Voikkaan välinen osuus on purettu jo vuosikymmeniä sitten. Muistaakseni 1970-luvun tiekartoissa se oli merkitty vain Kelttiin saakka. Itse kuvasin junan Korian ja Keltin välillä vielä elokuussa 1996 (Dv15 1956).
30.01.2006 16:01 Tapio Muurinen: Haarukointi Mikan alkuperäiseen. Koska oli vielä 1976, niin siihen 70/80-lukujen vaihteeseen tai aivan 80-luvun alkuun se menee.
30.01.2006 18:31 Tapio Muurinen: Historiikkien kertomaa (ja kunnolla syventyen). Rata Korialta Voikkaalle saatiin liikennöitävään kuntoon 1940-luvun lopulla. Voikkaalta oli jo yhteys Harjun pohjoispuolelle Haarakallioon. Sodanaikaista liikennettä oli varsinkin 1941. Yleisessä liikenteessä rata oli vähän aikaa alkaen 1.12.1944, mutta kiskot tarvittiin pian muualla ja liikenne katkesi läpiajon osalta jo 1945. Korialta Kelttiin kiskotettiin uudelleen 6 km v. 1950-51. Voikkalta Savon radalle liikenne loppui 1.6.1981.
31.01.2006 09:05 Mika Hakala: kiitosta vaa... kyl tos jo aika paljon selväks tuli.. mutta kulkiko se vara linja mistä kohtaa kymijoen yli... olikose nykyinen jalkakulku silta... kaksikerroksinen metallinen se josta vanha linja meni... kyl mä oon seurannu kartalta että Harjun seisakkeelta lähtee pyörätie siihen mallii et se on vanhaa linjaa... mutta.. kulkiko se voikkaan aseman ohi vaiko ennen sitä laitokselle lätevää pistoraidetta pitkin nykyistä valtatien viertä???
31.01.2006 09:28 Tapio Muurinen: Mika, paikallistuntemukseni on noilta seuduilta vajavainen, mutta yritän vastata jotain. Se linja meni juuri sen pitkän teräsristikkosillan kautta. Alunperin oli tarkoitus, että rata olisi yläpaarteella, mutta vedettiin kuitenkin samaan tasoon tieliikenteen kanssa. Se siltahan oli tunnetusti ahdas ja vaikeat mutkat molemmissa päissä. Olen ajanut siitä joskus autolla. Tuohon "aseman ohi tai pistoraidetta..." en pysty vastaamaan.
31.01.2006 09:41 Mika Hakala: No hyvä kiitti tapsa
09.03.2006 08:34 Tommi K Hakala: Mikäs tämän veturin kohtalo on ollut,vielä jossain käytössä?
09.03.2006 11:21 [Tunnus poistettu]: Tuu vapjiithi-gytgin on miusta siinä ecsotic, että siinä ei ole sitä kiristys-saranaa+jousta, että piti ajaa letkaan kireästi kiinni, ja laskea vapiiti, ja kun vetää, on se vähän löysä. nykyäänhän sitä pitää ajaa rennosti letkaan, ja suhauttaa vapajyyti alas, ja se kiristyy. :)
21.03.2006 09:24 Mika Hakala: Se on nyt niin ikävä juttu että UPM päämiehet on niin ahneita ja vievät toisten työpaikat. Samoin käy varmaan voikkaan radan että ellei laiteta rullalle niin jää sekin työttömäksi...
21.03.2006 10:16 Tero Korkeakoski: Olisikin kiva jos joku kävisi nappaamassa kuvat Voikkaan radalta ennenkuin se laitetaan rullalle...
10.11.2006 12:13 Hannu Siitari: Aikalaiskuvaus Kuusankoski-Seuran Vellikuppi-julkaisussa 3/2004: "Kesän 1940 kuluessa rata valmistui Voikkaan sillalle asti. Syksyllä olimme välitunnilla [Maunukselan koulu], kun joku hihkaisi: 'Juna tulee'. Rataa ilmeisesti koekäytettiin ja veturi saapui hiljalleen Voikkaan suunnasta. Kaikki tietysti ryntäsivät aidan viereen, muutaman metrin päähän radasta. Veturinkuljettaja katseli joukkoamme, hidasti vauhtia ja avasi jonkin venttiilin, jolloin saimme päällemme sankan höyrypilven. Kuljettaja naureskeli ja jatkoi matkaansa. Aika vähäiseksi vararadan käyttö taisi jäädä, vain joku tavarajuna siellä jatkosodan aikana kulki."
10.11.2006 12:16 Hannu Siitari: Aikalaiskuvaus Kuusankoski-Seuran Vellikuppi-julkaisussa 3/2004: "Neuvostolentäjät yrittivät pommeillaan tuhota Voikkaan sillan osumatta siihen kertaakaan. Tuon ajan pommikoneiden piti lentää vakiokorkeudella suoraan kohti maalia ja pommit oli irrotettava koneesta ennen pommitettavaa kohdetta. Ilmeisesti lentäjät suunnistivat etelästä rataa pitkin ja pudottivat pommit suoralla rataosuudella, mutta pommit putosivat sillan viereen, koska rata kaartoi oikealle ennen siltaa. Yksi sentään osui rataankin, mutta vain kapearaiteiseen 'Pikkupäkän' rataan sillan lähellä. Kiskot ja ratapölkyt törröttivät pystyssä, kun kuljin pommituksen jälkeen sillan yli Voikkaalle sisareni ja äitini kanssa."
11.11.2006 00:32 Tapio Muurinen: Hannu on löytänyt Vellikupista mukavia kuvauksia. Jos noin, kuten silminnäkijä kertoo, niin Voikkaan siltaa yritetiin pommittaa samalla taktiikalla, kuin Korian siltaakin. Voikkaan siltaan on varmaan ollut vielä vaikeampi osua kuin Korian siltaan. Tosin sillä ei ollut niin hyvää it-suojaa kuin Korialla, joten koneet saattoivat lentää vapaammin, mutta suoranpätkä Keltin suunnasta oli melko lyhyt ja rata kaartoi jyrkästi ennen siltaa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!