??.??.1974 / Riihimäki, Riihimäki asema
??.??.1974 Myöhemmin talvella Sr1 3001 oli vetämässä Helsingin - Riihimäen ruuhkavuoroa. Tässä ehkä vielä kokeiluna. Juna oli kasattu Ei-vaunuista, joita oli n. 15 vaunua. - Veturi oli saapunut rajan yli 4.9.1973 Vainikkalaan, josta vek. Martti Suuntala kävi hinaamassa sen Vr12:lla Kouvolaan. Seuraavana päivänä 3001 oli jo koeajossa Hyvinkäällä.
Kommentit
| 01.09.2006 23:16 | Arttu Kosonen: | Mitkä värit! Mikä tunnelma! Tämähän on kuin suoraan Neuvostoliitosta! | |
| 01.09.2006 23:25 | Kari Rautio: | Kuvanottoaikaan ainoa susi Suomessa? Onko kuvaa käsitelty mitenkään vai onko värit säilyneet noin kirkkaina? Mahtava kuva jokatapauksessa. Kiitos. | |
| 01.09.2006 23:26 | Sami Hovi: | Aseman perusilme ei liiemmin ole muuttunut kolmessa vuosikymmenessä: http://vaunut.org/kuvasivu/10039 | |
| 01.09.2006 23:41 | Arto Lopia: | Tapio tais laittaa "kovaa kamaa" liikkeelle kun arvasi oikoratafestareitten jyräävän lähes kaiken muun kuvamateriaalin :) Ja se on oikein varsinkin kun en itse päässyt avajaisiin... | |
| 02.09.2006 00:09 | Tapio Muurinen: | Kari: Tämä on kuvattu myöhemmin kuin tuo 3002. Protosarjan 3001-3006 piti olla maassa tammikuun -74 loppuun mennessä. Luultavasti näitä oli jo muutama. Veturin värit olivat uutena kutakuinkin noin. Skannausvaiheessa vain kuvan perussäädöt kohdalleen, ei muuta. | |
| 02.09.2006 00:14 | Tapio Muurinen: | Arto: Vaikka oikoradan avajaiset olivatkin monasti mielessä, ei tämä ollut tarkoituksellinen vastaveto, vaan tulipahan vahingossa. Aioin laittaa muita kuvia, mutta en löytänyt kaikkia, mitä oli tarkoitus :) | |
| 02.09.2006 00:34 | Sakari Kestinen: | Aivan LOISTAVA kuva Sudesta. Tällainen väritys on kyllä paljon persoonallisempi kuin nykyinen "IC"-väritys. | |
| 02.09.2006 02:22 | Juha Hyvönen: | Miksihän tuo väri muutettiin; eikös sudet olleet vähän tummemman punaisia myöhemmin? | |
| 02.09.2006 09:10 | Valtteri Keski-Säntti: | Tutun näköinen kuva. Ei kuitenkaan aivan sama kuin Resiinassa 4/2003. :) | |
| 02.09.2006 09:17 | Tapio Muurinen: | On se sama. Kuvakulma vain on eri ;) | |
| 02.09.2006 13:15 | Valtteri Keski-Säntti: | No eihän se silloin ole se sama ;) | |
| 03.09.2006 19:04 | Joni Leskinen: | Hyvis nuo värit muutettiin havaittavuuden parantamiseksi. | |
| 03.09.2006 22:32 | [Tunnus poistettu]: | Eipä täällä taida juuri olla kuvaa Sudesta näin tuliteränä. Hienoja kuvia! | |
| 04.09.2006 05:14 | Juha Hyvönen: | Joni: Kiitos tiedosta. | |
| 15.09.2006 02:58 | Sakari Kestinen: | Jep, Suteen tuli punaruskea-keltanokka-väritys joskus samoihin aikoihin Sm-kaluston ja Dm7-kaluston keltanokkaistamisen kanssa. | |
| 12.03.2007 11:15 | Olavi Huotari: | Upea kuva! Aamulla töihin ajellessani muuten huomasin, että numerolla 3001 oleva susi oli ilmeisesti vetänyt aamulla junan 3035 Kajaaniin ja seisoi nyt ratapihan pohjoispäässä. Muistanko oikein, että näkemäni yksilö ei kuitenkaan enää ole aivan sama kuin tämä kuvan 3001? | |
| 12.03.2007 18:16 | Timo Salminen: | Kyllä kai 3001 on sama kuin ennenkin. Alkuperäinen nro 3000:han varsinaisesti käyttöön tullessaan sai uuden numeron, joka lienee 3112. Joku asiantuntevampi korjatkoon virheeni ja selittäköön paremmin. | |
| 12.03.2007 20:21 | Olavi Huotari: | Ok, sitä minä varmaan sitten muistelin. | |
| 12.03.2007 20:46 | Valtteri Keski-Säntti: | Jep, 3000 muutettiin Hyvinkäällä 3112:ksi 90-luvun puolivälissä. | |
| 12.03.2007 20:58 | Jouni Hytönen: | 3003 on replika, vanha raato meni romuksi Riihimäen törmäyksen jälkeen ja tehtaalta tilattiin uusi kori. Eikös ollut niin, että varakoreja tuli tuolloin kaksi, joista toinen rakennettiin myös veturiksi ja sai numeron 3111? | |
| 13.03.2007 14:59 | Timo Salminen: | Toinen kai oli jokin tehtaan alkuperäinen koekappale, joka toimitettiin vasta 1990-luvulla Suomeen? | |
| 12.04.2007 21:53 | Tapio Muurinen: | Kuvassa on käytössä monenlaista energiaa; on sähköä, puuroa, öljyä ja kaasua - kaikki lähtöisin samasta paikasta, tuolta länsilounaan puolelta. Valmetin laituriautoista sanoin joskus niiden olleen kaasukäyttöisiä, mutta ensinnäkään tuo oikealla ei ole auto eikä Valmetti, vaan Hyster tms. | |
| 30.03.2010 14:03 | [Tunnus poistettu]: | Tämähän on se niinsanottu "tuotantoprototyyppi 1" eli koko veturisarjan ensimmäinen liikenteeseen saatu yksilö. Museoinnin arvoinen - jos joskus joutaa. | |
| 21.02.2011 16:58 | Kurt Ristniemi: | Kukas kertoisi tietämättömälle noiden keulalla roikkuvien letkujen tarkoituksen, vaikkapa vasemmalta oikealle? Ja senkin voisi sitten selittää, että mitä se suoratoimijarru tarkoittaa, kun se kuitenkin tulee yhtenä listalle. - Tästä värikuvasta voi muuten pienellä tihrustelulla havaita sen kaksinajokaapelien luukun. Mutta tämä onkin numeroa pienempi veturi... | |
| 21.02.2011 17:32 | Olli Aalto: | Yritetään: Jarrujohto, suoratoimijarru, jarrujohto, pääsäiliöjohto. Suoratoimijarru on vain veturiin/vetureihin vaikuttava jarru; suoratoimijarrukahvaa jarrutusasentoon käännettäessä pääsee suoraan veturin jarrusylinteriin pääsäiliöstä paineilmaa, joka kytkee jarrut. Eli huomattavasti yksinkertaisempi, ja suoratoimisempi, kuin itsetoimijarru, joka vaikuttaa koko junaan. | |
| 21.02.2011 17:38 | Jorma Toivonen: | Vasemmalta oikealle: pääsäiliö, suoratoimijarru, jarrujohto, pääsäiliö. Suoratoimijarrulla hillitään vain veturin vauhtia, monikäytössä myös muiden yhteenkytkettyjen vetureiden jarruja. Toki normaali "junajarrukin" jarruttaa veturia. Pelkällä veturilla liikuttaessa ratapihalla yleensä käytetään vain suoratoimijarrua, nopeampi reagoimaan, helpompi hallita. Joku muu varmaan voinee selventää asiaa tarkemmin. Jaa, Olli ehtikin ensin - hidas hämäläinen kun olen. (Käyttäjä muokannut 21.02.11 17:39) |
|
| 21.02.2011 20:30 | Kurt Ristniemi: | Kiitoksia, Olli ja Jorma, vastauksista. Erilaisethan nuo ovat keskenään, mutta muutenkin asia jää minulle vielä epäselväksi: Miksi kaksi jarrujohtoa tai vaihtoehtoisesti pääsäiliöjohtoa? Ja miksi yleensäkään pääsäiliöjohto veturista vaunuihin? Eikös sekä junan jarrutus että jarrujen irrotus tapahdu pelkän jarrujohdon paineen vähentämisellä ja lisäämisellä? - Höyryvetureissahan ilmajarrujen lisäksi oli myös höyryletku vaunujen lämmitystä varten. Ja jotenkin minusta tuntuu, että selvittiin kahdella letkulla, vai muistanko nyt ihan väärin? - Minkäslainen värikoodaus muuten näiden kaikkien letkujen ja letkuliittimien hallintaan on/oli, se höyryletku mukaanlukien? | |
| 22.02.2011 00:07 | Jorma Toivonen: | Paha kysymys Kurtilta, kun ei tietävä "nuoriso" halua ottaa kantaa asiaan, yritän oman "mutu"-tietämykseni mukaan hieman selventää. Nykyiset matkustajavaunut taitavat tarvita paineilmaa mm. ovien ohjailuun, alipaine WC:n toimintaan... Letkut ovat kahdennetut, koska "ristiin kytkettäessä" täytyisi ottaa huomioon pituus (laitimmaiset letkut) - kaarteissa (vaihteissa) kulmasta kulmaan väli pidentyy ja letkut "oikenevat", suoralla taasen pitkät letkut laahaisivat maassa (yrittäkää nyt joku selventää asiaa paremmin). Pääsäiliöletkun liittimet taitavat olla siniset, jarrujohto punainen, suoratoimijarrun liittimen väri taitaa vaihdella - ei voi erehtyä kytkennällä, koska liitin käy vain toiseen suoratoimijarrun liittimeen. Höyryjohdon liitin oli muistaakseni myös sininen, vaikkei sitä voinut myöskään sekoittaa muihin mahdollisiin liittimiin. Taisi olla aikoinaan Hr12-sarja, jossa roikkui eniten letkuja nokalla http://vaunut.org/kuva/65376 , toki Vr11, Vv15/-16 sarjoissa oli ilmayhteyksiä yhteenkytkettyjen vetureiden välillä runsaasti, mutta niissä yhden liittimen kautta hoideltiin viiden ilmatiehyyden ohjaus. | |
| 22.02.2011 00:10 | Topi Lajunen: | Jorman luettelo letkuista on oikein. Pääsäiliöjohto on kahdennettu ehkä osittain vikasietoisuuden takia. En tosin osaa sanoa perimmäistä syytä, miksi jarrujohdon kanssa ei ole toimittu samoin (Sr2:ssahan on molempia kaksi). Nykyiset matkustajavaunut tarvitsevat paineilmaa moneen tarkoitukseen: alipainevessoihin, ilmajousiin, kiskojarrujen liikuttamiseen, yms. Lisäksi jarrujärjestelmässä voi olla kytkentä, joka mahdollistaa sen lataamisen myös pääsäiliöjohdosta, nopeuttaen toimintaa. Tällaisissa "kahden johdon jarrujärjestelmissä" jarrujohdon painetta käytetään vain jarrujen ohjaukseen, ei itse jarruttavan ilman lähteenä. Höyryletkujen värityksestä en tiedä mitään, mutta paineletkuissa periaatteena on se, että sinisissä kulkee pääsäiliöpaineinen ilma max n. 10 bar (pääsäiliöjohto ja suoratoimijarru) ja punaisissa jarrujohtopaine max n. 5 bar. Väärinkytkeminen on muuten estetty siten, että suoratoimijarrun liitin on fyysisesti muita pienempi, kun taas jarru- ja pääsäiliöjohdon liittimien "kätisyydet" ovat keskenään peilikuvia. (LISÄYS: Ja näin oltiin Jorman kanssa lähes samaan aikaan vastaamassa. No, parempi tuplaselitys kuin ei selitystä lainkaan. :)) (Käyttäjä muokannut 22.02.11 00:11) |
|
| 22.02.2011 00:22 | Jorma Toivonen: | No tulihan lopulta parempikin selvitys asiasta, kiitokset Topi. | |
| 22.02.2011 00:47 | Topi Lajunen: | Noo, paremmasta en tiedä, mutta eiköhän näistä kahdesta selvityksestä saa koottua ihan pätevän koosteen Kurtille. :) | |
| 22.02.2011 02:15 | [Tunnus poistettu]: | Aina silloin tällöin törmää tilanteisiin, joissa ihmiset tankkaavat bensakäyttöisiin autoihinsa dieseliä ja tietysti myös toisin päin. Miksei tätä vituiksi tankkaamista voisi estää samantyyppisellä tavalla, eli että dieselpistooli ei yksinkertaisesti sopisi bensa-autoihin? Vai kumminpäin suurempi moottorivahinko sitten syntyykään? Itellä ei tosin moista ongelmaa tankkaushommien kanssa ole ennen huhtikuun puoliväliä henkilökohtaisesti, sillä luotan taksiin ja heidän tankkaustaitoihin. Toisaalta taas niin, että pikkusen harmittaa maksaa dieselveroa tältä ajalta, kun ei vaan yksinkertaisesti tule olemaan ajokunnossa. | |
| 22.02.2011 05:32 | Kurt Ristniemi: | Kiitoksia Jorma ja Topi. Eiköhän tuo letkupatteri nyt seljennyt minullekin, niin että sen vastakin muistan. Olin kokonaan unohtanut, että vaunut tarvitsevat paineilmaa muuhunkin kuin jarruihin. - Mikko: Eikös joku polttoainelaji jaellakin ohuempinokkaisella pistoolilla, niin että paksummalla on paha edes yrittää tankata. Pitkään jatkuneiden käytäntöjen muuttaminen on hankalaa, kun valtaisaan yksityisten omistamaan kalustomäärään pitäisi tehdä rakenteellinen muutos. Uusi standardi lie helppo vain silloin, jos tulee joku kokonaan uusi polttoaine. Sille voisi standardoida vaikka millaisen pistoolin, kun ei tarvitsisi yrittää päivittää vanhaa kalustoa. - Itse olen ajanut dieselautoa kai runsaat parikymmentä vuotta. Aluksi piti tankatessa keskittyä, mutta sittemmin se on ollut rutiinia. Vaan saapa nähdä miten käy, jos joskus vaihdan taas bensamoottoriseen. | |
| 22.02.2011 11:38 | Topi Lajunen: | Nykyään bensiinipistooli on ohuempi, ja dieselpistooli vastaavasti paksumpi. Uudemmissa bensiiniautoissa täyttöaukossa on kuristin, jonka pitäisi estää paksumman pistoolin tunkeminen rööriin. |