![]() |
18.03.2011 01:15 | Leo Männistö | ||
Ja junan lähtö asemalta berliinissä tapahtuu siis seuraavasti: Tapaus 1: Kuljettaja kuuluttaa linjan numeron ja määränpään ja kehoittaa astumaan sisään (esim. S9 nach Flughafen Schönefeld, einsteigen bitte!), toistaa linjan numeron ja määränpään sekä kehoittaa olemaan jäämättä sulkeutuvien ovien väliin (esim. S3 nach Erkner, zurückbleiben bitte!) ja kolmantena vaiheena soi ovien sulkeutumisesta varoittava kolmen nuotin "melodia", virastonimeltään "Dreiklang-Türschließ-Warnsignal" ja ovet sulkeutuvat. Tapaus 2: Junanlähettäjä hoitaa em. kuulutukset, sytyttää laiturilla olevasta keltaisessa tolpassa olevilla painonapeilla opasteet Zp8 "sulje ovet", valkoinen vaakaviiva, ja ovien sulkeuduttua opasteen Zp9 "lähde", vihreä pystyviiva. Mainittakoon muuten, että kyseinen ovien sulkeutumispiippaus soi erään lehtiartikkelin mukaan ensimmäisen 25 vuotensa aikana 4,25 miljardia kertaa. | ||||
![]() |
18.03.2011 01:02 | Leo Männistö | ||
Siis Berliinin S-Bahnilta on kopioitu myös liikennöintikäytäntö tekniikan lisäksi (mainio artikkeli esim. seisake.netissä) joskaan Helsingissä ei koskaan otettu junanlähetystä laiturivalvojan toimesta käyttöön. Berliinissä tätä vielä harrastetaan, joskin vähenevässä määrin. Laitureille on asennettu kameroita, joista jollain säteilylinkillä siirtyy kuva kuljettajalle ohjaamoon. Tosin tästäkin on olemassa ilmeisesti määräys, että puolikkaan junan kohdalla saa katsoa peileistä ja 3/4 ja 4/4 junien kyseessä ollessa on kuljettajan tähystettävä oviaukosta / laiturilta. Kuljettajan mikrofonissa on myös painikkeet ovien sulkemiseksi. | ||||
![]() |
14.03.2011 10:05 | Leo Männistö | ||
Kuriositeettina mainittakoon, että Saksassa halutuin kirjaimin ja numeroin varustettu rekisterikilpi maksaa n. 15 euroa. Siksi ei olekaan tavatonta, että esimerkiksi berliiniläisessä BMW:ssä näkee B-MW xxxx rekisterikilvet. Vastaavasti näkee esimerkiksi Audi TT- autoissa "TT-kilpiä" eli esim. D-TT xxxx ja Volkswageneissa "VW"-kilpiä, esim F-VW xxxx. Grillauksen ystävien suosiossa näyttäisi Berliinissä olevan myös B-BQ xxxx ja naapurimaakunnassa Barnimissa BAR-BQ xxxx. | ||||
![]() |
11.03.2011 12:27 | Leo Männistö | ||
Ei oikeastaan. Schönefeldille menevän linjan varrelle nimittäin osuu Berliinin suurin hostelli, joka on suuressa suosiossa hispaanojen ja luigien keskuudessa. Itseasiassa aika hauska ja useintoistuva näky sinänsä, "itsenäistä omatoimimatkailua" 30 hengen laumassa ja jokaisella perässävedettävä laakerivaurioinen trolleri. Tämä lauma pomppii kyytiin Landsberger Alleen asemalta, valtaavat istumapaikat ja voivat aivan sujuvasti keskustella vaunun toiseen päätyyn asti vieraiden ihmisten häiritsemättä. Posmennusta jatkuu aina lentoasemalle, jossa alkaa kilpajuoksu kohti easyjetin tai ryanairin lähtöselvitystiskiä. | ||||
![]() |
10.03.2011 23:35 | Leo Männistö | ||
Jep, mietinkin kuumeisesti, että missä S5 kääntyy takaisin kaupungin puolella. | ||||
![]() |
10.03.2011 23:15 | Leo Männistö | ||
Ja linjan polkee päästä päähän nopeammin kuin pyörän hiulaa metroon ja sieltä takaisin katutasoon. Lisäksi 10 minuutin vuorovälin päätyyn kun osuu, ehtii fillarilla n. 1,5 kierrosta =) | ||||
![]() |
10.03.2011 23:07 | Leo Männistö | ||
Tämän junan kohdalla ei muuten ole yksi tai kaksi kertaa, kun saksaa osaamaton tourist löytää itsensä Wünsdorf-Waldstadtista (ei siis Walstad). Juna ajaa Schönefeldin lentoaseman kautta, mutta kuulutus ennen asemaa tulee ainoastaan saksaksi (Flughafen Berlin-Schönefeld). S-Bahnissa asia on hoidettu hieman paremmin ("We are now approaching the last stop of the line. Please leave the train here"), mutta sanaa Airport ei tässäkään kuulutuksessa mainita. Olen tosin työmatkoillani (tienaan kapeaa leipääni Schönefeldin lentoasemalla) huomannut, että näitä junia kansoittavat pääasiassa espanjalaiset ja italialaiset teiniturret, joiden luontaisen volyymin yli ei mikään kuulutus kuulu. | ||||
![]() |
10.03.2011 22:51 | Leo Männistö | ||
Paikallisessa bulevardilehdessä oli pahimman S-Bahn-kaaoksen aikana humoristinen versio linjakartasta, jossa tämä asema oli "Brandenburger Eigentor" (Brandenburgilaisten oma maali, tor= portti, maali). Muista mainittakoon esimerkkeinä Sonnenallee -> Pannenallee, Erkner -> Ärger, Zoologischer Garten -> Zoologischer Gurken yms. Ja todellakin, koko S-Bahn linjaston kaikki asemat oli nimetty uudelleen. | ||||
![]() |
10.03.2011 17:36 | Leo Männistö | ||
U4:ää ja U55:ttä koskeva pieni pohdiskelu: Vaunun kyljessä, ovien vieressä on tarra. Siinä kielletään polkupyörän kuljettaminen vaunussa, jos vaunu on joko junan ensimmäinen tai viimeinen. Kahden vaunun junassa siis ei periaatteessa saisi kuljettaa polkupyörää lainkaan? Tämä junayksikkö on muuten tuotu radalleen poraamalla katuun reikä ja laskemalla vaunupari reiästä tunneliin. U55:ltä ei ole raideyhteyttä (vielä) muuhun U-Bahn verkkoon. | ||||
![]() |
10.03.2011 17:33 | Leo Männistö | ||
Ei Strausbergille, vaan Strausberg Nordiin. Joka toinen juna kääntyy takaisin Strausbergissä ja joka toinen ajaa Strausberg Nordiin asti. Eli S Nordiin vuoroväli on "tiheä" 40 minuuttia. Välillä ajetaan myös pendelinä pelkkää Strausbergin ja Strausberg Nordin väliä. Tuolla pätkällä muuten on myös virtakiskolla varustettu tasoristeys. Myös linjojen S9 ja S47 varsilta löytää muutamia tasoristeyksiä. | ||||
![]() |
18.01.2011 02:00 | Leo Männistö | ||
Noilla Schrippeillä muuten vois pelata vaikka pesäpalloa, jos ei oikea peliväline satu olemaan käsillä. Luokitellaanko ne muuten edes elintarvikkeiksi, vaikuttavat nimittäin joltain teollisen prosessin ylijäämäkuonalta. | ||||
![]() |
18.01.2011 00:35 | Leo Männistö | ||
Mutta eikös vuonna 1980 Leipzigin kevätmessuilla esitellyssä BR 270:ssä, nykyisessä BR485:ssä, eli Berliinin S-Bahn- junassa ollut jo (ja on yhä) mahdollisuus syöttää jarrutusenergiaa takaisin virtakiskoon? | ||||
![]() |
18.01.2011 00:27 | Leo Männistö | ||
Ja Berliinin murteella (jota sattuneesta syystä itse jonkin verran osaan) Brötchen on nimenomaan sellainen vaalea kivisaippua, joita saa leipomosta 10-15 sentillä kappale. Schrippen on kai yleisempi nimitys rämpylälle, mutta Brötcheniäkin käytetään sangen usein. Näin aiheen ohi voinee todeta, että saksan "opiskelu" (lähinnä siis keskustelemalla kollegoiden kanssa töissä olen kielitaitoni hankkinut.) on sikses hankalaa, että joka asialle (aivan kuten suomessakin) on n. 10 eri tapaa sanoa se. Lisäksi murteiden väliset erot ovat (aivan kuten suomessakin) erittäin suuria, esim. Plattdeutsch vs. Berlinisch. | ||||
![]() |
17.01.2011 09:55 | Leo Männistö | ||
tuo "-chen" liite kuvaa aina jotain pienehköä ja vastaa aika hyvin suomen "-nen" loppua. Esim olut voi olla "bierchen", olunen tai joulukalenterissa "türchen" eli luukkunen. Ferkel taasen tarkoittaa porsasta. Mainittakoon muuten ohimennen, että nykyisestä liittokanslerista käytetään myös sangen laajasti Ferkel- nimitystä. | ||||
![]() |
02.01.2011 06:01 | Leo Männistö | ||
Swinemünder Brückeltä kuvattu itäänpäin. Juna ajaa Weddingin suuntaan ja tulossa "Ulbricht-Kurvesta" Gesundbrunnenin eteläisintä raidetta. Toi taustalla oleva silta on se, joka menee Muuripuistoon (Schwedter Steg) | ||||
![]() |
28.12.2010 22:43 | Leo Männistö | ||
Saksalainen Vossloh G1206, joka on myös rekisteröity Saksaan japanilaiselle Mitsui-konglomeraattiin kuuluvalle MRCE Dispolok Ltd.- leasingyritykselle. Dispolok taasen syntyi, kun Siemens ei aikanaan halunnut romuttaa sille asiakkailta takaisin päätyviä epäonnistuneita vetureita. Nykyisin konserni liisaa muitakin kuin Siemensin tekeleitä, muunmuassa näitä Vossloheja, Bombardierin TRAXXeja ja jopa EMD:n Class 66-vetureita. Veturit on usein varustettu eri virtajärjestelmillä ja kulunvalvontalaitteilla, jotta siirtely maasta toiseen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Ei siis lainkaan hassumpi liikeidea! | ||||
![]() |
05.11.2010 23:49 | Leo Männistö | ||
Paitsi ettei seiso. Kuusakoski Oy ja Kuusankoski ovat kaksi ei-samaa asiaa. | ||||
![]() |
05.11.2010 16:34 | Leo Männistö | ||
Jarkko: Dresdenissä raitiovaunuja käytetään autonosien kuljetukseen VW:n tuotantolaitosten välillä. Tämä kuvanmukainen härveli taitaa olla varsin samanlainen kuin Berliinin liikennelaitoksen työvaunut. Ainakin olen useana päivänä hiljattain nähnyt vastaavanlaisen hiomavaunun, jonka kyljessä on kuvaava teksti "Wir schleifen die Gleise leise" eli hiomme kiskot hiljaisiksi. | ||||
![]() |
24.10.2010 22:06 | Leo Männistö | ||
Timo: Tuo käännös oli hieman sinne päin, joten siksi lainausmerkit. Saksa tuntuu välillä aivan mahdottomalta käännettävältä suomeksi, tai sitten laiskottaa muuten vain. Esimerkiksi meillä kotonakin puhutaan sujuvasti "ersatzpysäkistä" (korvausliikenteen pysäkki) tai välillä saattaa kuulua pyyntö "vietkö leergutit kauppaan" (palautuspullot). | ||||
![]() |
12.10.2010 13:16 | Leo Männistö | ||
U55:n ja U4:n eräs hassu piirre on se, että polkupyörän kuljetus ei ole luvallista, jos ovien vierustan tarroja lukee kuin piru raamattua. Niissä kielletään polkupyörän kuljetus silloin, kun vaunu on junan ensimmäinen tai viimeinen. | ||||
![]() |
27.09.2010 15:43 | Leo Männistö | ||
Juuri tuosta syystä tulee kotona puhuttua saksaa suomalaisella kieliopilla, kääntäminen on turhan hankalaa. | ||||
![]() |
21.09.2010 11:07 | Leo Männistö | ||
Kebab (tai berliiniläisittäin oikeastaan Kebap) ranskalaisilla on harvinaisehko herkku, ja hintava, n. 6e. Döner Kebap maksaa n. 2-3 euroa, turkkilainen pizza eli lahmacun (tätä ei kannata jättää väliin!!!) lihalla ja salaatilla n. 2,50-3e. Hyvät pitsat on n. luokkaa 2,50e -3e alkaen. Ylärajaa ei millään hinnoilla tietysti ole. Eräs hyvä löytö viimeaikoina on ollut eräs italialainen, josta saa ISON lasagnen 3,50 eurolla ja neljän hengen seurueemme ateriointi juomineen ja jälkiruokineen ja tippeineen oli tasan 40 euroa. | ||||
![]() |
20.09.2010 01:06 | Leo Männistö | ||
Tuohon VW:n kehitysmaavaunuun taisi saada hytin ihan tehtaaltakin, mutta esim. Suomessa ja Turkissa hytit valmistettiin itse. Halpaa hintaa korreloi myös se, että esimerkiksi runkopalkit ovat kantattu 4m pätkänä ja viides metri on hitsattu jatkoksi hieman sinnepäin, liekö Teijon tehtaalla ollut vain neljän metrin mittainen kanttikone? Etuvedon lisäksi "tutummasta" VW tekniikasta poikkeaa Teijon etujousitus, eli tässä on vääntösauvat pitkittäin. Loppuenlopuksi kotimaisuusaste näissäkin taitaa olla aika korkea, valitettavasti. | ||||
![]() |
19.09.2010 13:32 | Leo Männistö | ||
Hieno sekoitus suomalaista Kekkoslovakiaa ja maan tapaa, VW kuplan,Transporterin ja kehitysmaavaunu EA643:n tekniikkaa höystettynä ultramodernilla lasikuitutekniikalla (hytti on "mustasta raudasta" kasaan harsitun profiilikehikon päälle laminoitu) ja kyläseppätason työn laatua. Tehoa 45hv ja kantavuutta huimat 1500kg takaa riittävän polttoaineenkulutuksen täydellä kuormalla sekä äänieristämätön kuituhytti ja etumoottori kuljettajan viihtyvyyden. Turvallisuusvarusteena aivan alimitoitetut jarrut, osin Transporterista, osin omaa sävellystä (huomaa kuplan iso 5*205mm pulttijako). Ihme että näitä on tehty näinkin paljon (ja viety jopa Afrikan suunnalle kehitysapuna) ja pienenä ihmeenä voi pitää varsin menestyksekkäitä VW-pohjaisia kilpa-autoja suunnitelleen henkilön kykyä luoda näin huono tavarankuljetin. | ||||
![]() |
05.09.2010 22:34 | Leo Männistö | ||
Huomasinpa tänään Yorckstraßella myös tällaisen samanlaisen valolaatikon, jossa oli länsifontit. Näytti kyllä kovin tuoreelta sekin. | ||||
![]() |
04.09.2010 11:40 | Leo Männistö | ||
Onkos se rulla/läppäkilpihässäkkä, jossa on vain yksi rivi tekstiä muuten kumpaa tuotantoa? Ainakin Ostkreuzilta ja Schönefeldiltä löytyy kyseistä mallia | ||||
![]() |
04.09.2010 10:45 | Leo Männistö | ||
Ainakin lokakuun 1991 Schnellbahnnetz-kartassa S3 näyttäisi ajavan Erkneristä Wannseelle Westkreuzin yli. Kaipa näitä määränpäitä on vaihdeltu samaa tahtia kuin kadunnimiä täällä. | ||||
![]() |
02.09.2010 23:28 | Leo Männistö | ||
Ei ole, tuo seinä on täysin umpinainen (poislukien ikkuna). tuo 482:n "ulkopääty" on sisustettu vastakkainistuttavilla penkkiryhmillä, joiden tasalla on pieni porras sekä n. 50cm tasoa ikkunalinjan alareunan kohdalla. Tasosta aukeaa ajopöytä varikolla siirtelyä varten. 482:n ulkoseinässä taasen ei ole esimerkiksi valoja, linjakilpeä tai oikeastaan mitään muutakaan, vain ikkuna ja Scharfenberg. | ||||
![]() |
02.09.2010 21:05 | Leo Männistö | ||
Tänään muuten näkyi linjalla S3 Spandau - Erkner jo kokojuna, eli ilmeisesti kalustopula alkaa aavistuksen jo helpottaa. Linjat S45 ja S85 ovat vielä täysin poissa liikenteestä ja loppujakin ajetaan normaalia vähemmällä vaunukalustolla ja osin harvennetuin vuorovälein. Hyvitykseksi S-Bahn tarjoaa kuukausilipun haltijoille kaksi ilmaista matkustuskuukautta tänä vuonna. | ||||
![]() |
02.09.2010 21:02 | Leo Männistö | ||
Tässä on kyseessä ns. kolmeneljäsosajuna eli kolme vaunuparia eli kuusi vaunua. Normaali junapituus on kahdeksan vaunua eli kokojuna. Viimevuotisen S-Bahn kaaoksen jäliltä ei kuitenkaan ole näitä junia niin paljoa ajossa, että normaalia junapituutta voitaisiin käyttää. Junakokoonpano kuvassa on siis BR481 (ohjaamolla) -BR482 (suora päätyseinä) + BR481-BR482 + BR482-BR481. Tuossa suoraseinäisessä päässä on kyllä ajopöytä varikolla tapahtuvaa siirtelyä varten, mutta linjalla siitä ei voi ajaa. | ||||
![]() |
01.09.2010 22:41 | Leo Männistö | ||
http://vimeo.com/14014317 - samalla tekniikalla toteutettu video Berliinistä. Joukossa myös S-Bahn ja RE- junia. | ||||
![]() |
26.08.2010 22:58 | Leo Männistö | ||
Onko tuo Marchal-valasin nyt sitten se kissansilmä =) | ||||
![]() |
24.08.2010 13:33 | Leo Männistö | ||
Hmm, eikö tämä ole aika rajusti jo saneerattu, esimerkiksi kaksoisvalonheittimet, vapiti yms...? | ||||
![]() |
21.08.2010 05:30 | Leo Männistö | ||
Petteri, sehän se. Radan itäpuolen rakennuskannasta ei taida kuvassa näkyvältä osalta olla tänäpäivänä enää mitään jäljellä? | ||||
![]() |
20.08.2010 17:32 | Leo Männistö | ||
Mikäs tuo rautakauppa tuossa Shellin vieressä oli, Renlund? Ja oliko tuossa kelta-valkoisessa matalassa talossa ennen joku ruokakauppa? Eli tuossa nykyisen Kahverin oikealla puolella. | ||||
![]() |
11.08.2010 16:15 | Leo Männistö | ||
Oi kyllä. Tuleva arkkitehtuuri noudattelee Südkreuzin ja Hbf:n viitoittamaa linjaa. Rakennustöitä voi seurata vaikkapa tästä blogista: http://www.ostkreuzblog.de/ | ||||
![]() |
10.08.2010 17:06 | Leo Männistö | ||
Noniin, nyt ollaan oikeassa maassa eli Kambodzhassa. Paljasta nyt toki vielä kaupunki myös =) | ||||
![]() |
10.08.2010 15:48 | Leo Männistö | ||
Ei olla vieläkään oikealla mantereella. Seuraava vihje: Maan lähihistoria on sangen verinen ja sisällissotaa on käyty vielä tällä vuosituhannella. | ||||
![]() |
09.08.2010 18:29 | Leo Männistö | ||
Eipä osu Albaniakaan oikealle mantereelle... Annetaanpa vielä vihjeeksi, että rata on ranskalaista designia. | ||||
![]() |
09.08.2010 12:22 | Leo Männistö | ||
Herkullinen kuvakin. | ||||
![]() |
08.08.2010 13:05 | Leo Männistö | ||
Kovin on runko-osuudella harvassa asemat, jos Berliinin Ostbahnhofilta Pasingiin on vain yhdeksän asemaväliä =) | ||||
![]() |
06.08.2010 19:27 | Leo Männistö | ||
Meneekö liian helpoksi, jos paljastan, että Syyria ja Panama ovat molemmat väärällä mantereella. | ||||
![]() |
06.08.2010 00:26 | Leo Männistö | ||
heh, thaimaalaisessa yöjunassa oli myös kyseisen mallin toiletti, mutta metrin raideleveys ja satasen vauhti eivät innostaneet kokeilemaan =) Sinänsähän kolmannen maailman olosuhteissa tämä malli on erittäin houkutteleva verrattuna huonosti hoidettuun länsimalliin. | ||||
![]() |
05.08.2010 01:28 | Leo Männistö | ||
Eihän tämä vasen kylki näytä lainkaan hullummalta. Mutta sitä mustaa tämä kaipaa ikkunoiden ympärille, kuten Sr1. Eikä tuo toinen kylki sitten näytä läheskään yhtä hyvältä. Jatkossa kaikki kuvat Dr16:sta ovatkin siis pääasiassa tältä vasemmalta kyljeltä? | ||||
![]() |
04.08.2010 23:09 | Leo Männistö | ||
Tuli muuten mieleen, että onko koko 485- sarja ehditty saada valmiiksi ennen Saksojen yhdistymistä? | ||||
![]() |
03.08.2010 23:31 | Leo Männistö | ||
Ai? Erikoinen näkemys. Eilen esimerkiksi näin tässä "kotiasemalla" eli S Greifswalder Straßella kolmivetoisen tavarajunan seisoskelemassa. Ensimmäisenä veturina oli EGP:n musta Taurus, toisena WFL:n punainen 212 eli keskiohjaamoinen dieselhydraulinen veturi ja kolmantena viininpuna-valkoinen 109-sarjan puolapyöräinen sähköveturi. Molemmissa sähkövetureissa oli haravat ylhäällä ja dieselissä moottori käynnissä. Perässä oli unkarilaisia ja saksalaisia sementtivaunuja. Matkustajajunien vetäjänä olen nähnyt muunmuassa Porschen ja paikallisen jalkapalloilukerho BSC Herthan väreihin maalattuja vetureita. Oman värin tuovat tietysti esimerkiksi puolalaiset ja venäläiset matkustajavaunut yms. | ||||
![]() |
24.07.2010 06:03 | Leo Männistö | ||
Ei kiskoilla, mutta erinäisinä varastoina taitaa muutama rahtiliiteri olla. Mitenkäs sille PorHan postiliiteriprojektille muuten kävi, tuliko siitä mitään? | ||||
![]() |
15.07.2010 05:26 | Leo Männistö | ||
Menee erittäin pahasti ohi aiheen, mutta täällä Berliinissäkin on pesäpallojoukkue, nimeltään Berliinin Tahko. Sen pelituloksia ei valitettavasti julkaista laiturinäytöissä =) | ||||
![]() |
28.06.2010 02:07 | Leo Männistö | ||
Eipä se pelin eteneminen jää huomaamatta, mikäli esimerkiksi kuuloaisti toimii. Maalin tullessa hurraamisen ja muutenkin täydellisen sekoamisen lisäksi ammutaan vielä raketteja ja muita räjähteitä esimerkiksi parvekkeilta ja pelin jälkeen alkaa sitten se autoilla ajelu liput hulmuten ja töötti soiden. Tänään esimerkiksi Brandenburger Torilta alkavalla katselualueella oli 500 000 ottelun seuraajaa. Tulipa muuten havaittua matkalla myös eräs BR481- juna, jonka kuljettaja oli asentanut kojelaudan ja tuulilasin väliin ison Saksan lipun. Harmillisesti tuosta en onnistunut kuvaa saamaan. | ||||
![]() |
27.06.2010 11:09 | Leo Männistö | ||
E-6 kehityksen saa esimerkiksi Turussa Kuva-Paijulassa parhaimmillaan noin 30 minuutissa, ja kehitys + 20x30cm 300dpi skannaukset CD-levyllä ja indexkuva maksavat reilun kympin. Hyviä, moderneja filmikameroita automaattivalotuksella ja -tarkennuksella, matriisimittauksella ja muilla moderneilla herkuilla (Esim Canon EOS30, Nikon F80, F75,) yms saa halvimmillaan parilla kympillä. Ammattitason rungot (EOS1-sarja, F4, F5) maksavat pari sataa euroa. Lisäksi voi miettiä, paljonko tänään ostetun, vaikkapa 700 euron digitaalikameran arvo on kolmen vuoden kuluttua, ja verrata sitä filmikameran arvoon. Mustavalkofilmiä taasen voi kehittää itse siten, että kehitysaika on 2 tuntia, jolloin ei sekunnit paljon ratkaise ja kuvan hinnaksi, filmeineen, tulee muutama sentti. Digiaika on suorastaan helpottanut filmille kuvaamista, sillä lähes jokaisesta minilabrasta saa nykyään kehityksen yhteydessä kuvat CD:lle ja tulostaminen oikealle valokuvapaperille optisesti ei maksa sekään enää juuri mitään. | ||||
![]() |
25.06.2010 16:05 | Leo Männistö | ||
Paljonko durianin syömisestä rapsahtaa penaltia? Raippatuomio? Durian on muuten sangen maukas (ja eritoten kallis) herkku. |