Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	01.06.2013 09:27	Timo Valtonen
		Pusikoituminen on tosiaan vaikuttava tekiä siltojen vaikutelman pienenemiseen.
	31.05.2013 00:06	Timo Valtonen
		On vähän kalliita vehkeitä nykyisin kirpputoreilla.
	30.05.2013 23:57	Timo Valtonen
		Minun feivöret näin tähän aikaan vuodesta on vähän vastaavanlainen rata Friedrichshagenista kohti Müggelseen erilaatuisia uimarantoja, jolla spåra nro 61 keikkuu.
	18.05.2013 21:29	Timo Valtonen
		Eiks se ollukaa paineilmakompressorilla niinku suihkumoottori
	18.05.2013 21:23	Timo Valtonen
		Tässä myös kuva samasta sillasta. http://www.vaunut.org/kuva/29798?liikp1=290 Muutenkin tällä radalla on useampikin mielenkiintoinen silta. Tämä kuitenkin lienee ainoa kiviholvisilta.
	18.05.2013 04:05	Timo Valtonen
		Moni pätkä näistä radoista oli muurin aikana rappioratoina, joille ei omistussuhteitten kimuranttisuudesta johtuen voitu sen paremmin kunnostaa kuin purkaakaan. Muurin hävittämisen jälkeen osa on kunnostettu tai korvattu esimerkiksi U-bahnilla tai purettu kokonaan. Paljon on tapahtunut. Uuttakin rakennettu.
	16.05.2013 20:26	Timo Valtonen
		Edelleen lait rautatieasemilla, metrossa, silloilla yms kuvaamisesta ovat voimassa. Niitä sovelletaan lähinnä silloin kun pärstäkerroin ei lainvalvojaa miellytä.
	15.05.2013 22:15	Timo Valtonen
		Ylläolevan radan välittömässä läheisyydessä yhä olevassa Johanneksen kansakoulussa saamani suomalaisen kansakoulun ensimmäisen luokan sivistäytymisjakson jälkeen kävin kaksi vuotta amerikkalaista kansakoulua tuollaisessa peltisessä kaarihallissa Tokion Naka-Megurossa. Siellä amerikanhavaijilainen misis Kimura yritti takoa ameriikkaa päähäni, vaikka taisin oppia nopeammin japania kun siitä oli enemmän hyötyä. Oli nimittäin käynyt niin hassusti, että amerikkalaiset olivat itse sodan aikana pommittaneet suurimman osan koulusta mäsäksi. Heti rauhan tultua US Army rakensi parakit koululle alimpia luokkia varten. Kolmannen luokan kävin sodasta selvinneessä vanhassa rakennuksessa ja neljännen jo täysin uudessa tarkoitukseensa valmistetussa rakennuksessa. - Kaarihalleissa oli talvella kylmää kun ei ollut kuin yksi vaivainen sähkölämmitin ja kesällä tukahduttavan kuumia kun ilmastointia ei ollut. Hyvä puoli oli, että ne kestivät hyvin maanjäristyksen. Kadun toisella puolella oleva japanilainen 3-kerroksinen elementtirakenteinen nopeasti rakennettu koulu romahti maanjäristyksessä kuin korttitalo, mutta peltiparakit vain paukkuivat jännästi kun maanjäristys oikoi peltien lommoja yms. Enpä tiennyt, että Suomessakin on ollut vastaavia kaarihalleja.
	13.05.2013 02:00	Timo Valtonen
		Ja varmaan vähän paremmin toimivat hissit kuin venäläisissä yli 5-kerroksisissa maxihrushtshovkoissa.
	08.05.2013 21:17	Timo Valtonen
		Varsinaisista hrushtshrovkoista löytyy hyvä artikkeli wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Hru%C5%A1t%C5%A1ovka Yleisemmin hrushtshovkat käsitetään oman aikansa halvalla ja nopeasti rakennettuja kerrostaloja joissa on matala huonekorkeus, olematon äänieristys ja työn jälki yleensäkin niin huonoa että peruskorjaksia tarvitaan jo 20-30 vuoden päästä. Eivätkä ne niin silmiä hiveleviäkään ole. Siinä mielessä niin kekkos- kuin palmeloodatkin kuuluvat samaan kategoriaan. Suomessa ja Ruotsissa ei asukkaan sentään tarvinnut aloittaa uuteen vastavalmistuneeseen asuntoon muuttaessaan remontilla niin kuin neukkulassa tehtiin. Kauniit ja mukavat ihmiset todellakin pehmentävät tylsää vaikutelmaa.
	08.05.2013 12:38	Timo Valtonen
		Tuo arkkitehtuurikommentti oli varsin osuva ja totuudenmukainen. nimim. "kummankin naapurimaan hrutshevskoissa asunut"
	06.05.2013 10:11	Timo Valtonen
		Näissä vaunuissa riitti fiilistelyä kaikille aisteille. Kuljin yhteen aikaan työläisjunilla viikonlopuksi Hyvinkäälle. Jo Helsingin asemalaiturilla oli hyvät tuoksut kun vaunujen kamiinoita sytyteltiin koivuklapeilla. Kun tuli oli sopiva heitettiin päälle hiiliä. Veturi antoi oman lisänsä savunsekaiseen hajumaailmaan. Vaunussa oli aluksi niin viileää, että hengityshuurut saivat ikkunat jäähän. Vähitellen lattiarajassa olevat putket lämpenivät ja ikkunat sulivat mutta sitten tulikin jo talvipäivän hämärä. Lyhyenläntä konduktööri tuli pienen jakkaran kanssa vaunuun. Jakkara laitettiin käytävällä lyhdyn alle konduktööri kiipesi jakkaran päälle irroitti valaisimen kuupan ja sytytti sihisevän kaasuliekin pitkällä mustalla stendarilla. Joskus lampun sukka hajosi ja konduktööri joutui laittamaan uuden. Kun valo oli saatu säädettyä sopivaksi lasinen kuuppa painettiin takaisin paikoilleen. Tämä toistui kunnes kaikki valaisimet oli saatu palamaan kunnolla. Oli niitä palveluitakin. Joskus lehtipoika kävi myymässä lehtiään mutta ei tätä joka kerta tapahtunut. Piirakkamummoja piirakkakoreineen ja termoskannuineen ei näissä työläisjunissa näkynyt ne olivat lättien palveluja landella. Aika usein vähemmistöetniseen väestöön kuuluva nainen kävi tarjoamassa pitsitöitä ostettavaksi mies taas sanoi: Hai sie nuori mies osta halvalla hyvä kello. Puupenkkikään ei tuntunut liian kovalta istua. Itse asiassa se oli oikein hyvin muotoiltu selälle. Nukkuminen tosin oli vähän hankalaa. Ihan pikkupoikana minut nostettiin hattuhyllylle nukkumaan. Hyllyn narupunoksella oli kuin keinumatossa ikään.
	06.05.2013 01:52	Timo Valtonen
		Muuten tuntuu aivan oikealta, mutta kyllä tyyny samoin kuin yölamppu olivat ainakin vaunujen elinkaaren loppupäässä käytävänpuoleista seinää vasten. Useammalle Useammankin Lapinreissun tein tällaisessa makuuvaunussa. Viimeinen reissu oli vasiten Petäjävedeltä Helsinkiin silloin kun viimeistä kertaa makuvaunu oli liikenteessä Helsingin ja Jyväskylän välillä.
	26.04.2013 12:54	Timo Valtonen
		Kiitos selvennyksestä! ;-)
	25.04.2013 22:30	Timo Valtonen
		Kysyin asiaa aikoinaan vironkielen opettajalleni, joka sitten selvitti, että logiikka on aivan yhtä selkeää kuin suomenkielen paikallissijojen käytössä. Sisä- ja ulkopaikallissijan käytön logiikkaa ei oikein tunnu olevan, silti on tärkeää sanoa, että olen nyt Helsingissä ja vasta huomenna Tampereella. Kuitenkin jos kuvaillaan jotain ominaisuutta, menee sijamuoto taas päinvastaiseksi (esim. Helsingillä on hyvä maine). - En edes yritä ymmärtää enää, riittää kun tiedän että esim Kintaus -nimisestä paikkakunnasta käytetään muotoa Kintaudella (siis ei Kintauksessa, Kintauksella tms).
	25.04.2013 22:17	Timo Valtonen
		Olen muistavinani, että kovalla pakkasella puhelinlangat humisivat varsin lujaa, vaikkei ollut edes mitään tuulenvirettäkään. Löytyyköhän sille selitystä?
	25.04.2013 22:11	Timo Valtonen
		Sisu-kyltti ikkunassa :-)
	25.04.2013 22:09	Timo Valtonen
		Hauskoja nämä vanhat tilannekuvat! Kylttien kielipolitiikka on vähintäin outoa. 30-luvulla Viipuri kirjoitettiin jo yksinkertaisella veellä ja vaikka kielitaistelu tuolloin jylläsi "ruotsinkielinen" muoto Viipurista on aika paha. Tokkopa tuo kyltti on kovinkaan kauaa saanut olla käytössä. Mitä ihmettä siipirakennuksen katolla tapahtuu? Näyttää kuin katontervaajien kelkka olisi tippumassa alas. En saa selville siipirakennuksen edessä olevien neljän tavaravaunun funktiota. Onkohan valkoinen kuvio vaunun kyljessä risti (jolloin voisi olla kyseessä ruumiskuljetus) vai ihminen, jolloin voisivat olla vaikka tilapäisiä viidennen luokan matkustajavaunuja? ;-)
	14.04.2013 00:40	Timo Valtonen
		Ei ole tainnut kukaan ottaa tosissaan sitä, että Imatralla saatettaisiin tarvita oikein kansainvälisen liikenteen asema. Viimeistään silloin kun Putin saa runnottua viisumivapauden Venäjän ja Schengenistanin välille todellinen tarve venäläisten nyt haaveilemalle Pietari - Imatra junayhteydelle on täyttä totta.
	14.04.2013 00:23	Timo Valtonen
		Ilmeisesti romuttamokapasiteetti oli riittämätön.
	14.04.2013 00:21	Timo Valtonen
		Mitä nuo harmaat metallihäkkyrät katolla ovat?
	29.03.2013 01:39	Timo Valtonen
		Kuinka monivaunuinen Tolstoi mahtuu nykyisin Helsingin rautatieasemalle?
	29.03.2013 01:20	Timo Valtonen
		Tunnelma kuin tässä https://www.youtube.com/watch?v=JBIEzjB8Ol0 tai tässä https://www.youtube.com/watch?v=5-MT5zeY6CU vai olisiko tämä sittenkin sopivin http://www.youtube.com/watch?v=kRsjtddMLJ8 kun ollaan korvessa eikä ei ole sitä pakollista tyttöä junakuvassa.
	26.03.2013 19:59	Timo Valtonen
		Mites olis O-kirjain? Olis vähän niinku kehä. Jotta nimitys saataisiin insinöörin suunnitteleman tuntuiseksi voisihan käyttää kahden kirjaimen koodia mahdollisimman (epä)selvän vaikutelman antamiseksi: Or niin kuin rantaradan kautta ja Op niin kuin pääradan kautta kulkevat. Tai sitten Or niin kuin MyyRmäki/MyRbacka ja Op niin kuin Puistola/Parstad.
	26.03.2013 19:39	Timo Valtonen
		Norttiaskin hinta on kohdallaan.
	26.03.2013 13:05	Timo Valtonen
		Semafoorikin taisi vielä tuolloin olla todellisessa ja asjallisessa toiminnassa.
	20.03.2013 14:04	Timo Valtonen
		Ei suinkaan. Nyt on vaan luova tauko.
	20.03.2013 13:59	Timo Valtonen
		Lukiossa ollessani olin usein matkanjohtajana Leningradin bussireissuilla. Ohjelmaan kuului metroajelu ja joka kerta varoitin etukäteen, että metrovaunun ovet pamahtavat lujaa kiinni. Ei kannata hätääntyä, jos jää eroon muusta ryhmästä, parasta vain odottaa samalla paikalla seuraavaa junaa pari kolme minuuttia ja tulla sillä perässä. Näin kävikin usein. Vaikka olin varoittanut turistejani myös erinäisistä huudahduksista, aina löytyi mummoja sun muita, jotka huusivat "huii" kun ovet pamahtivat kiinni. Oli hauskaa tarkkailla leningradilaisten kanssamatkustajien ilmeitä kun huudahdus kuului.
	19.03.2013 02:35	Timo Valtonen
		Jos jotakuta kiinnostaa tuo mainitsemani vertailu Suomen ja Saksan lähiliikennevertailusta voi lukea keskustelun http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,4728.msg30046.html#msg30046
	19.03.2013 02:31	Timo Valtonen
		Vuosikymmeniä sitten ihmettelin kun useamman kerran minua luultiin Tukholmassa islantilaiseksi. Luulin sitä pahemmanpuoleiseksi herjaksi kunnes kuulin jossain kaupassa kahden islantilaisen keskustelevan ruotsalaisen myyjän kanssa. Puhuivat ruotsia kuin suomalaiskoululaiset pakkoruotsia. Aivan sama ääntämys ja intonaatio.
	18.03.2013 20:43	Timo Valtonen
		Mainoita nämä vanhat "yleiskuvat", kertovat paljon muutoksista. Nuo tolpissa olevat puhelimetkin taitavat olla nykyisin vähemmällä käytöllä (jos niitä ylipäätään vielä on) kun on kännyt ja muut langattomat vehkeet.
	18.03.2013 20:19	Timo Valtonen
		Martin kirjoittaa asiaa. Näkyväthän nämä poliittiset "suhdannevaihtelut" monella muullakin elämänalueella. Esimerkiksi aikoinaan ylistetystä ruotsalaisen kansankodin mukaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta on tullut lähes kirosana kun yhteiskunnallisia palveluja supistetaan ja samalla korostetaan yksilön velvollisuutta järjestää omat turvansa työttömyyden, sairauden tai vanhuuden varalta. Rautatieliikenteestä puhuttaessa erittäin ärsyttävä hokema on "suomalaiset erikoisolosuhteet", jonka alle voidaan lokeroida vähän mitä vaan. Esimerkiksi lähiliikenne. Onhan Suomi suuri ja harvaanasuttu maa, jossa lähiliikennettä ei VR:n mukaan voida harjoittaa kuin pääkaupunkiseudulla ja poliittisen välttämättömyyden pakosta Kotkan ja Kouvolan välillä. Muistan kuitenkin keskustelun, jossa joko Tuukka tai Leo kertoivat joistain saksalaisista seuduista, joissa lähiliikennettä kiskoilla on pystytty ylläpitämään hyvin, vaikka seudut ovat yhtä harvaanasuttuja ja jotka muutenkin vastaavat Turun ja Tampereen seutua. Nyt vaan en tähän hätään löydä tuota keskustelua.
	16.03.2013 21:33	Timo Valtonen
		Tulipahan vähän eritettyä adrenaliinia. Suomessa on moneen muuhun maahan nähden esimerkillisesti hoidettu raideliikenne. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiliikenne sujuu haukkumisista huolimatta hyvin. Autojunat pohjoiseen ovat hieno juttu, jota esimerkiksi Ruotsissa ei ole saatu aikaan. Allegroliikenne Pietariin on hieno asia, ja monta muutakin hyvää asiaa on, joten ärsyttää kummasti VR:n sopeutumattomuus vallitsevaan kapitalistiseen ideologiaan ja kilpailuun. En mene sanomaan että nykyinen ideologia olisi ehdottomasti parasta, mutta se on nyt kuitenkin olemassa olevaa todellisuutta ja alalla kuin alalla on sopeuduttava siihen. Niinpä VR:n kilpailua vastustava oma sisäinen ideologia harmittaa. Kun pitäisi puhaltaa yhteiseen hiileen. Meni vähän offtopiciksi, mutta menköön.
	15.03.2013 09:36	Timo Valtonen
		Toisin sanoen käytettyjen vaunujen markkinat olisivat jo olemassa, mikäli - anteeksi nyt vaan - monopolipelleilijä VR ei olisi saanut luimisteltua tahtoansa läpi. Ilman muuta näihin käytetyn kaluston markkinoihin kuuluisivat myös Baltian maat. Tällaista kansallisomaisuuden hävittämistä ja etukäteen tiedetyn kilpailun esteitten tekemistä ei VR:n omistajaohjaus ole tainnut edes tajuta. Onhan VR-yhtymä toki saanut paljon hyvääkin aikaiseksi verorahoillamme kustannetulla kansallisomaisuudella, mutta tämä omaisuuden hävittämisvimma tulevan kilpailun esteiden rakentamisen nimissä on paha tahra maineelle. Olisi omistajaohjaukselle nyt paljon tekemistä.
	13.03.2013 17:13	Timo Valtonen
		Huomattavaa on, että autonomian ajallakin Suomen ja Venäjän rajalla oli tulli. Silläpä muualta maailmalta Venäjälle toimitettavaa tavaraa ei voinut tullata Suomessa, vaan se meni transitona - läpikulkutavarana Suomen läpi.
	10.03.2013 19:26	Timo Valtonen
		Derkut olivat silti ylpeitä siitä, että heillä sosialismi sentään toimi - toisin kuin joissain muissa maissa. ;-)
	10.03.2013 12:50	Timo Valtonen
		Kun 160:n nopeudelle kunnostettu siistissä kunnossa näyttävä vaunu on romuletkassa tuntuu asia jo kansallisomaisuuden hävittämiseltä. Verovaroilla tämäkin vaunu on hankittu. Joku poliitikko nyt töihin!
	09.03.2013 01:30	Timo Valtonen
		Mitä lähemmäksi muurin murtumisen aika tuli sitä hulvattomammaksi kävi suuomalaisella passilla liikkuminen Berliineissä ja varsinkin niiden välillä. Loppukuukausina suomalaisella passilla pääsi muurin läpi myös liittoutuneiden sotilasliikenteelle varatuista paikoista ja DDR:n kansalaisille varatuista paikoista (sellaisiakin oli harvoille ja valituille). Osa idän takseista sai liikennöidä myös lännen puolella (tosin maksu perittiin länsimarkoissa) ja juuri näiltä suhareilta kuulin kaikki hienoudet Suomen passilla liikkumiseen. Asuin lännen puolella Kreuzbergissa ja kävin aamulla ostamassa itäpuolella ostamassa heti ensimmäisessä talossa olleesta leipomosta uunituoreet leivät ja sämpylät itäpelimerkeillä. Muutenkin muurin läpi tuli pyrähdeltyä useamman kerran päivässä. Yhtä synnillistä juhlintaa oli muurin kummallakin puolella, itäpuolella se tosin ei ollut niin näkyvää kuin lännessä, mutta paljon halvempaa. - Hauskaa asiassa oli se, että ruotsalaisella passilla kulkeville ei ollut vastaavia helpotuksia, vaikka Ruotsin ja DDR:n välillä oli myös viisumivapaussopimus.
	07.03.2013 16:20	Timo Valtonen
		Se, että tekee virkamiesmäisen päätöksen ja pitää siitä kiinni saattaisi olla saksalaisuutta, mutta se, että päästää asian julkiseksi teatteriksi on taatusti berlinerisch.
	03.03.2013 01:01	Timo Valtonen
		Tuo Leon ylempänä mainitsema dokumenttielokuva "Unlike U - Trainwriting in Berlin" on aika huikeeta katseltavaa. Sain sen dvd:nä berliiniläisiltä kavereiltani. Vauhdikkaiden liikkeellä olevien junien töhryilyn lisäksi siinä pohditaan yleisemminkin koko ilmiötä ja keinoja taistella sitä vastaan. Tarjosin kopiotani VR:n turvallisuuspuolen kavereille nähtäväksi mitä täälläkin saattaa olla tulossa, vaan ei kelvannut. New Yorkissa on sama uusi "kulttuuri" ottanut jo ensiaskeleitaan.
	03.03.2013 00:45	Timo Valtonen
		Täällä Suomessa tuntuu luterilainen moraali ja etiikka olevan paljon kovemmassa kurssissa kuin konsanaan luterilaisuuden kotimaassa Saksassa.
	01.03.2013 10:43	Timo Valtonen
		Eikös tämäntapainen laitos ollut Riihimäellä pääradan itäpuolella vähän asemarakennuksesta pohjoiseen?
	01.03.2013 05:34	Timo Valtonen
		Tuo oli naulan kantaan, Leo! Lisättäköön, että silloin kuin vielä asuin Berliineissä kaupunkien läpi kulki oikein alusta, johon oli hyvä piirtää hengentuotteitaan. Hauska yksityiskohta oli se, että tylsän ja ankean pääkaupunginpuolen seinämällä ei ollut mitään muuta kuin tasaista harmautta ja dekadentin - siis mielenkiintoisemman - puolen seinämä oli iloisen kirjava.
	28.02.2013 09:14	Timo Valtonen
		Uskonasialta nuo erityisolosuhteet jo tuntuvat. Yksityiset yritykset ovat kuin demoneja eli riivaajahenkiä aivan niin kuin viimepäivien iltapulujen artikkelit Suomen ev lut kirkossa vallitsevassa karismaattisten uskonlahkojen asioista.
	28.02.2013 09:01	Timo Valtonen
		Arvokkaan ulkonäön pilaavat hintamainostarrat.
	28.02.2013 02:02	Timo Valtonen
		En yhtään ihmettelisi, vaikka joskus 10 vuoden sisällä joku operoisi halpiskonseptilla lepovaunuilla vaikkapa Kolariin kilpaillen (halpis)lentojen kanssa.
	25.02.2013 10:27	Timo Valtonen
		Long time no see...
	22.02.2013 13:32	Timo Valtonen
		Tuo Condorin tehtaanpiippuun melkeintörmäys on jo monessa yhteydessä kumottu juttu. Sen sijaan laskeutuessa Hitlerin koneen rengas syttyi palamaan, joka näkyy tässä kohdassa 0:16 https://www.youtube.com/watch?v=FghFsjFSJtI Tuli saatiin nopeasti sammutettua ja rengas korjattua sillä aikaa kun Hitler tapasi Marskin. Englanniksi tekstitetty pätkä Hitlerin ja marskin keskustelusta (oikeastaan Hitlerin yksinpuhelua) näkyy tästä: https://www.youtube.com/watch?v=E8raDPASvq0 Hitler ja Mannerheim olivat niin täydellisiä vastakohtia olemukseltaan, että Hitler vaikutti pahoja tehneeltä koulupojalta, joka oli lähetetty rehtorin luo puhutteluun. Tämä tulee esille radionauhoituksen "viralliselta" osuudelta, jota en tähän hätään löydä.Tässä viitattu keskustelu on herrojen yksityiskeskustelusta, joka vahingossa nauhoitettiin.
	21.02.2013 14:21	Timo Valtonen
		Stuttgartin projekti on jämähtänyt paikoilleen samalla tavalla kuin Berlin - Branderburgin lentoasemaprojektikin. Poliittista palloilua, skandaaleja ja jatkuva valitusten kierre.
	21.02.2013 14:14	Timo Valtonen
		Samoihin aikoihin Tallinnassa alkoivat porovitsit kiertää kansan keskuudessa. Puhuttiin nelijalkaisista ystävistämme kun konttailevat kännissä. Suomalaisten älykkyyttä ei noteerattu lainkaan (kun puhuvatkin noin arkaista (vanhahtavaa) kieltä. Loppujen lopuksi taitaa nälvimiskisa Suomi-Viro olla tasapelissä. Jo neuvostoaina oli Eesti TV:ssäkin herkullisia sketsejä suomalaisista. Valitettavasti en ole onnistunut löytämään niitä edes juutuupista.
	14.02.2013 13:58	Timo Valtonen
		Mites olis kalevalaiset sankarit: Väinämöinen, Joukahainen, Ilmarinen (oli jo veturin nimenä), Pohjanakka jne.?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset