Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2012 17:12 | Timo Valtonen | ||
| Jopa vorgin kapasiteetti on rajallinen, joten jotain rajausta on syytä noudattaa. Maalaisjärjen käyttö on paikallaan. Jos kuvan aihe jollain lailla sivuaa rautatieliikennettä vaikkapa niin, että kuvan esittämälle paikalle on myöhemmin rakennettu rautatieinfraa tms, voi kuvan laittaa tänne, kunhan yhteys ei ole aivan Aatamin ja Eevan ajoista. Ole oikeuksien kanssa varovainen. Tälläkin foorumilla on ollut katkeria keskusteluja siitä, kun joku on hyvässä uskossa käyttänyt Rautatiemuseon materiaalia ja saanut sitten mahtavan laskun ja juristit peräänsä. Aina on korrektia kysyä kuvan haltijalta tai oikeuksien omistajalta (jos sellainen on tiedossa) lupaa käyttää kuvaa vaikkapa vorgissa julkaisemiseen. Museot varsinkin ovat tarkkoja asiasta, mutta yleensä antavat luvan helposti kun käyttötarkoitus ei ole kaupallinen. Velvollisuus julkaisemiesi kuvien luvan hankintaan on sinun, ei vorgin. Mainitsemasi valokuvaaja on norjalaissyntyinen Daniel Nyblin, joka perusti valokuvaamon Helsinkiin vuonna 1877. Hän on myös kuvannut paljon helsinkiä. Valokuvausliike on edelleen saman suvun hallussa. http://www.nyblin.fi/historia.htm |
||||
|
11.10.2012 16:13 | Timo Valtonen | ||
| Ei ees yhtään skuruu. | ||||
|
09.10.2012 20:42 | Timo Valtonen | ||
| Ei ollut lainkaan ylimitoitettua aikoinaan laittaa nuo ilmasyointihäkkyrät Sibben ekan luokan vaunujen katoille. Sibbe seisoi rajalla auringon paahteessa niin pitkään, että olo oli tukalaa vaikka juna ei olisi ollut täynnä. Nyt seisonta-aikoja on onneksi lyhennetty, ja koko Pendo on ilmastoitu. | ||||
|
07.10.2012 21:17 | Timo Valtonen | ||
| Kovat paineet olla mahdollisimman edistyksellisiä on saanut japanilaiset muotoilemaan myös junansa niin, että ne nykyajan mittapuun mukaan todellakin näyttävät vähän yliampuvilta ja huvittavilta. Sitä samaa ovat olleet amerikkalaisetkin, mutta läntisessä euroopassa ei niin herkästi ole lähdetty ylilyönteihin. Ranskalaiset tosin ovat aina välillä saaneet ihmeellisiä virityksiä aikaan. | ||||
|
07.10.2012 02:39 | Timo Valtonen | ||
| On ollut konepajalle. | ||||
|
04.10.2012 08:20 | Timo Valtonen | ||
| Hyi... | ||||
|
03.10.2012 22:48 | Timo Valtonen | ||
| Moteista ei paljon kuvia näe, tämän sarjan kuvat ovat todella hienoja. Kyllähän se Junttilan Salamakin olisi tähän joukkoon hyvin mahtunut. | ||||
|
03.10.2012 22:43 | Timo Valtonen | ||
| Taitaa olla purettu Jyväsjärven rannan liikennejärjestelyjen yhteydessä. En mene takuuseen, mitä mieltä paikalliset ovat? | ||||
|
03.10.2012 18:55 | Timo Valtonen | ||
| Taitaa olla raskain stadin raiteilla liikkunut yksikkö. | ||||
|
Kuvasarja: Kaluston ulkoilutusta |
03.10.2012 02:40 | Timo Valtonen | ||
| Kiitos hienoista kuvista! | ||||
|
03.10.2012 02:37 | Timo Valtonen | ||
| Tahtoo tommosen kotiin! | ||||
|
02.10.2012 00:57 | Timo Valtonen | ||
| Vino hymy. | ||||
|
02.10.2012 00:55 | Timo Valtonen | ||
| Olisikohan tämä se kuuluisa juna-asema junaradan varrella? | ||||
|
01.10.2012 11:18 | Timo Valtonen | ||
| http://www.harzbahn.de/ http://en.wikipedia.org/wiki/Harzbahn |
||||
|
01.10.2012 11:13 | Timo Valtonen | ||
| Kiitos herroille asiantuntijoille tarkennuksista. Joka tapauksessa tuo Buckower Kleinbahn on mielenkiintoinen rata kauniissa ympäristössä niin lähellä Berliiniä, että täytyy laittaa siellä käynti agendalle jos tässä vaikka pääsis vielä Berliinissä käymään. Ylempänä olevasta linkistä löytyy museojunien aikataulujen lisäksi myös yhteydet Berlin - Lichtenbergistä. | ||||
|
01.10.2012 00:48 | Timo Valtonen | ||
| Todella hieno juttu, että tämä ajelu saatiin toteutettua eikä se juuttunut pykäläviidakkoon! | ||||
|
01.10.2012 00:44 | Timo Valtonen | ||
| Näyttää kovasti Kriegslokilta eli sotaveturilta DRB Class 52:lta http://en.wikipedia.org/wiki/DRB_Class_52 Berliinissä veturiatyyppiä käytetään nykyään nostalgia-ajeluihin. |
||||
|
|
01.10.2012 00:15 | Timo Valtonen | ||
| Juna on selvästi sukua Berliinin S-Bahnin vanhoille junille. Virroitin katolla lienee näkyvin eroavaisuus. Itse rata on juhlinut kesäkuussa 115-vuotisdpäiviään. Nykyään se toimii museorautatienä. http://www.buckower-kleinbahn.de/index.html Wikipedian mukaan vajaan 5 km:n rata on käynyt läpi useita muodonmuutoksia. Välillä se on ollut höyryvetureilla liikennöity kapearaiteinen rata, mutta on nyt normaaliraiteinen sähköistetty rata, saksalaisten määritelmien mukaan raitiotie. http://de.wikipedia.org/wiki/Buckower_Kleinbahn edit> linkit lisätty |
||||
|
30.09.2012 22:18 | Timo Valtonen | ||
| Lahden voimalaitos | ||||
|
30.09.2012 07:40 | Timo Valtonen | ||
| Pelkkä arvaus, kun tietoa ei ole. Simolan jälkeen ei ole pistettä, koska nimi jatkuu po russkij. Sama juttu on Lepuskissakin: https://vaunut.org/kuva/45353?kd=1.1.1880&kd2=1.1.1919&tag0=17|Rautatieinfra|Asemarakennus Siihen, miksi kyrillisen nimiosuuden jälkeen ei ole pistettä, en keksi selitystä. |
||||
|
27.09.2012 11:22 | Timo Valtonen | ||
| Aion kuitenkin kokeilla auto mukana (pelkällä pyörätuolilla on Pitarissa hankala kulkea) kun hinta on kohdallaan, hytit sun muut ovat kuulemma siistissä kunnossa, vaikka laivalla on jo ikää kertynyt. Suurin syy on viisumittomuus kun menee ja tulee samalla laivalla ja ei ole kolmea vuorokautta pitempää Pietarissa. Junamatkustajille pitäisi saada myös viisumivapaus samalla tavalla. Ei vaan ole toteutunut, vaikka peräti Putin sanoi kannattavansa asiaa. Junalla jos kulkisin en välittäisi ottaa autoa mukaan, kyllä Pietarista jonkun auton ja kuskin saisi vaikkei siellä varsinaisia invatakseja ole. Ja Allegrossa on hyvät invatilat. |
||||
|
|
27.09.2012 02:01 | Timo Valtonen | ||
| Eipä sitten tule tästäkään mitään success storya. Harmi, kun eri puolilla Eurooppaa autojenkuljetus yöjunissa tuntuu olevan lisääntymässä. Pietariin saa kuulemma auton vietyä näppärästi entisellä m/s Finlandialla, nykyisellä Pricess Marialla. Toimii kuulemma lähes yhtä jouhevasti kuin aikoinaan Finlandialla Helsingistä Tukholmaan. On niitä muitakin takapajuloita. Olin ällikällä lyöty, kun Luulajasta etelään ei Ruotsin puolella ole mitään autonkuljetusta, vaan on pakko ajaa Tukholmaan. Joku tiesi asiaa päivitellessäni kertoa, että Kiirunasta Narvikin Norjan puolen rannikolle on joskus aikoinaan ollut autojuna, mutta syy siihen on ollut se, että silloin ei ollut vielä maantietä tuolla välillä. |
||||
|
|
26.09.2012 21:01 | Timo Valtonen | ||
| Joskus 1980-luvulla - vai olisiko sittenkin ollut 1990-luvulla niin kuin ylempänä on mainittu, kulki parin kolmen vuoden ajan vihreä autovaunu Tolstoissa. Aluksi vaunu oli mukana muutaman kerran viikossa, lopussa korkeintaan pari kertaa viikossa. Kuljetuksen hinta oli kohtuuttoman kallis ja varsinkin alussa auton tullaus Moskovan päässä turhan hankalaa ja hidasta. Hyvä idea vesittyi ja äi kannattamattomaksi. Samoinhan kävi vuosia sitten rekkajunakokeilunkin. Toivottavasti nyt saadaan proseduurit sutjakkaammaksi, palvelu säännölliseksi ja hintakin oikeaksi. | ||||
|
25.09.2012 00:34 | Timo Valtonen | ||
| Tuon rajanylityspaikan statuksen nostaminen eli rajanylityksen mahdollistaminen muullekin kuin erikoisluvanvaraiselle liikenteelle on ollut kohta 20 vuotta ikuisuuskysymys. Varsinaista tarvetta kun ei ole. - Toinen ikuisuusasia on matkustajaliikenteen rajanylitys junalla Imatran kohdalla. Nythän siinä saa ylittää rajan autolla, polkupyörällä, kävellen ja ehkä potkukelkallakin, mutta ei junalla matkustaen. Molemmat asiat ovat säännöllisesti Suomen ja Venäjän viranomaisten tapaamisten asialistoilla, mutta mitään tuskin tapahtuu vielä aikoihin. | ||||
|
Kuvasarja: Kyröskosken rautatie |
24.09.2012 20:16 | Timo Valtonen | ||
| Kuinka pitkä on Kyröskosken sähkörata ollut? Wikipedia tiesi kertoa Lohjan sähköradan olleen 4,4 km, mutta Kyröskosken radanpituutta en löytänyt. | ||||
|
|
22.09.2012 20:51 | Timo Valtonen | ||
| Haku-toiminnolla löytyy mm tämä https://vaunut.org/kuva/72237?paik=Elisenvaara&tag0=17|Rautatieinfra|Asemarakennus josta selviää, että Savonlinnassa on käytetty samoja piirrustuksia. | ||||
|
22.09.2012 05:04 | Timo Valtonen | ||
| Kiitos Eljakselle syventävämmästä analyysistä. Näin rautatieharrastajana ei aina tule muistaneeksi sitä, että maapallo on todella pyöreä. Norjahan on todella lännen suunnassa, en vain ole tullut kiinnittäneeksi huomiota rautatieinfrastruktuurin vessakulttuuriin siellä. Beijingissä - taas tarpeeksi pitkään kun kulkee - länteen Norjasta, kävin viimeksi 1980-luvun alussa, jolloin sitä vielä kutsuttiin Pekingiksi eikä siellä ollut vielä mäkkäreitä. Matkustin junalla Tianjiniin (entinen Tientsin). Kummankin kaupungin rautatieasemilla tualetin odöörit olivat niin voimakkaat, ettei tarvinnut yrittää muistella itämaisia WC-merkkejä. Kuuluisat Viipurin aseman odöörit parhaimmalta votkaturismikaudelta olivat vain häivähdys vastaavista kiinalaisasemien odööreistä. - Nyttemmin sekä Beijingin että Tianjinin rautatieasemat on rakennettu uudelleen. | ||||
|
|
21.09.2012 11:44 | Timo Valtonen | ||
| Reilusti off-topicia: Ratapenkkojen siisteys - samoin kuin siiteys ylipäätään tuntuu menevän itä-länsi akselilla. Ruotsissa kaikki on nättiä ja siistiä, Suomessa vähän sottaisempaa ja lopulta Venäjällä X??oi!yyööhh?rcprxyz (sensuroitu). Aikoinaan suurin kulttuurishokkini oli kun asuin Moskovassa ja jouduin lentämään silloin tällöin Sveitsiin. Tuntui kuin joku olisi lyönyt päin pläsiä kun lantatunkiotkin Sveitsissä navettojen takana olivat täysin siistiin kuution muotoon koottuja. Sama koskee jossain määrin päätöksentekoa. Ruotsissa diskuteerataan Mötessä, Suomessa käytetään tyyliä Management by Perkele. Huippuunsa se on viety kuitenkin Venääjällä. Kun tsaari tai Putin jyrähtää Kremlissä, päitä putoo jos ei totella ja jotain tapahdu. Nyt tosin Venäjälläkin osataan laittaa hanttiin. |
||||
|
18.09.2012 20:19 | Timo Valtonen | ||
| Video oli hauskaa katseltavaa. Sattuuko kukaan tietämään mitä varten ensimmäisen vaunun katolla (jonkun sortin tavaravaunu) oli virroitin? | ||||
|
16.09.2012 21:10 | Timo Valtonen | ||
| Varsin söpö tuo kiipeilykieltomerkki. Toimiikohan kuitenkin ennemmän kehoituksena kuin kieltona? Muuten muistomerkki on kaikinpuolin asiallinen. Hienoa historiankunnioitusta! |
||||
|
16.09.2012 21:03 | Timo Valtonen | ||
| Tämä runko on varsin asiallinen korvaamaan pendoa, matkustusmukavuus ei kärsi. | ||||
|
09.09.2012 12:34 | Timo Valtonen | ||
| Toni - jos joskus käyt Pietarissa käy katsomassa Laatokan asemaa. Pasilan asema on ollut esikuvana kun sitä on suunniteltu ja rakennettu. | ||||
|
30.08.2012 14:13 | Timo Valtonen | ||
| Silloista ja idänsuunnasta kun puhutaan sallin itselleni vähän puhetta otsikon vierestä. Tärkeä silta (josta ei täällä löydy kuvaa!) on Pietarissa Suomen silta, Финляндский железнодорожный мост http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautatiesilta - Nevansiltanakin tunnettu silta Nevajoen yli, joka rakennettiin vv 1910-1912 Suomen valtion kustannuksella yhdistämään Suomen ja Venäjän rautatiet. Siltaa on peruskorjattu viimeksi silloin kun Pietariin rakennettiin Laatokan asema. Sillan viereen on rakennettu lähes identtinen toinenkin silta. Tietääkseni sillalle ei vieläkään pääse kävelemään tai pyöräilemään, mutta komea se kuitenkin on ja katsastamisen arvoinen Nevan purjehduskauden aikana yöllä kello 02:20-05:30 kun osa sillasta nousee ylös laivaliikenteen takia. - Pietarinkävijät: muistakaa käydä katsomassa! | ||||
|
25.08.2012 15:46 | Timo Valtonen | ||
| Uups, olet oikeassa. Syyskuuta tarkoitan. | ||||
|
|
22.08.2012 10:01 | Timo Valtonen | ||
| Venäjällä koulut alkavat 1.8., tosin tällä kertaa luultavasti vasta maanantaina 3.9. Ilmeisesti halutaan pitää lapset kotona valmistautumassa ensimmäiseen koulupäivään eikä huvittelemassa junilla. | ||||
|
22.08.2012 09:53 | Timo Valtonen | ||
| Tällaisia ratoja on runsaasti nykyisen Saksan itäosassa. Kuljetusten siirtäminen Itä-Saksan puolella kumipyörille tapahtui huomattavasti hitaammin kuin Länsi-Saksassa. Tästä syystä varsinkin kapearaiteisista kiinnostuneille Saksan itäosa on oikea aarreaitta. - Veikkaan tämän junan olevan Harz-vuoriston radalta niin kuin ensimmäinenkin kommentoija kirjoittaa. Tosin entisen DDR:n eteläosissakin löytyy myös vuoria ja mäkisiä maisemia. Yleensä kapearaiteset radat alkavat joltain leveäraiteisen radan asemalta niin kuin Jokioisten ratakin. Kerran ajaessani autolla Dresdenistä Prahaan hyvin mäkisessä maastossa vastaan tuli tien vieressä kulkeva juna, jota veti "painekattilaveturi", siis veturi, jossa ei ole tulisijaa, vaan höyry "tankataan" veturiin. Asiantuntijat kertokoot oikean nimityksen! Kyseinen juna on kuulemma ollut kaupallisessa liikenteessä tänäkin kesänä. |
||||
|
20.08.2012 01:01 | Timo Valtonen | ||
| Aikoinaan tämä paikka kulki kyläläisten suussa nimellä Valtionranta. Se oli kirkonkylän paras uimaranta, jossa äitinikin aikoinaan toimi uimakoulun opettajana. Uskalikot sukeltelivat vanhan sillan ylärimalta veteen, joka oli tyhmänrohkeaa, koska pohjassa oli vaikka kuinka paljon uppotukkeja, jotka olivat karanneet kuvan oikealle puolelle jääneen Keuruun tervan sahan rannasta. - Nyt kirkonkylän hyvin hoidettu uimaranta asianmukaisine hyppytorneineen on kuvasta oikealle noin kilometrin päässä. Siellä on myös kesäteatteri. Sieltä näkee hyvin tälle uudelle sillalle ja kuulee kolinan kun junat rymistelevät sillalla. | ||||
|
29.11.2011 18:47 | Timo Valtonen | ||
| Tämån aseman tienoilla ovat Berliinin parhaat hinta/laatu suhteiset ruokapaikat. Suosittelen!Viimeksi kun matkustin tälle asemalle junamiesten oli pakko kantaa minut alas kadulle tutisevia teräsportaita pitkin pyörätuolissa. Hiukka pelotti. Kauempana (melkein) siintää entinen kotiasemani Wienerstrassen ja Skalitzerstrassen kulmassa. | ||||
|
29.11.2011 18:13 | Timo Valtonen | ||
| Koko yhdistelmä ei oikein taida mahtua pöydälle. | ||||
|
26.10.2011 15:45 | Timo Valtonen | ||
| Kannatetaan | ||||
|
26.10.2011 15:45 | Timo Valtonen | ||
| Kontupohja tai Karhumäki | ||||
|
26.10.2011 11:56 | Timo Valtonen | ||
| Tulis nyt edes Lenin tai keisarinna visitiille niin kuin kävivät toisella Tornion asemalla. | ||||
|
|
26.10.2011 11:54 | Timo Valtonen | ||
| Sortavala tai Lakhdenpokhja | ||||
|
25.10.2011 10:09 | Timo Valtonen | ||
| Joskus nuorna miesnä työuraani aloittaessa Vennäin maalla minua pidettiin bulgaarina, koska venäjäni kuulosti bulgaarialta. Syy oli kuulemma se, että bulgaarian taivutusmuodot ovat lyhyempiä eikä niitä käytetä niin paljon kuin bulgaariassa. | ||||
|
24.10.2011 04:58 | Timo Valtonen | ||
| ou shit | ||||
|
19.10.2011 15:17 | Timo Valtonen | ||
| rip ja kevyet mullat. | ||||
|
18.10.2011 00:30 | Timo Valtonen | ||
| Sieltä vaan tekareita ostelemaan. | ||||
|
17.10.2011 17:46 | Timo Valtonen | ||
| eikä oo kuin Kerava å | ||||
|
17.10.2011 15:32 | Timo Valtonen | ||
| Olet asiantuntijana täysin oikeassa. Ja samaa tpahtuu muuallakin. | ||||
|
Kuvasarja: Technik Museum Hugo Junkers. Dessau, Saksa |
17.10.2011 15:27 | Timo Valtonen | ||
| Eikös joku Köffi ole päätynyt Suomeenkin? | ||||
|
Kuvasarja: Syksyn rautatiemaisemaa 2011 |
17.10.2011 15:25 | Timo Valtonen | ||
| Todella hienoja otoksia ja kokonaisuus. Lisää! Kiitos. |
||||