13.12. 15:49 | Jouni Hytönen | |||
Mitä joku päivä tutkin Salon kaupungin sivuja, jäin siihen käsitykseen, että päiväkoti ei enää toimi tässä rakennuksessa. | ||||
21.11. 09:31 | Jouni Hytönen | |||
Tuo tieto olisi hienosti synkronissa sen kanssa, että Satamatien tasoristeys on viimein saamassa puomilaitoksen. Onko tuo tieto vai huhu? | ||||
19.11. 13:52 | Jouni Hytönen | |||
Ja yksi vedenjakaja on sitten tietysti vielä Salpausselkäkin. Vasemmalla lähistöllä virtaa Urpalanjoki, joka pujahtaa Venäjälle Vaalimaan raja-aseman lähistöllä ja laskee suoraan Suomenlahteen. | ||||
19.11. 13:48 | Jouni Hytönen | |||
Joo, tuossa lähestytään vedenjakajaa, Kivijärvi laskee vetensä länteen Kymijoen suuntaan ja Saimaa Vuoksea pitkin Laatokkaan. | ||||
15.11. 16:21 | Jouni Hytönen | |||
Noilla vaunuilla EVN-numero tekee jännän hyppäyksen perinteisiin kansallisiin lyhytnumeroihin verrattuna, nelinumeroisina nuo tunnetaan 5211:nä ja 5300:na. Nelimerkkinen numero on merkitty keskelle vaunua sulkuihin. | ||||
15.11. 16:15 | Jouni Hytönen | |||
Oliko tuo talli käytössä kovinkaan pitkään? Jo 90-luvun alusta löytyy minultakin kuvia, joissa puistojunan veturi talvehtii veturitallissa rullavaunun päällä. Vaunut taisivat viettää talven tuolla radan lyhyessä aaltopeltitunnelissa. | ||||
11.11. 10:57 | Jouni Hytönen | |||
Toki myös Liikenne Oy:n punainen vahvasti edustettuna Rautatientorilla. | ||||
08.11. 10:40 | Jouni Hytönen | |||
Joskus muinoin 25 vuotta sitten saattoi lauantai-illan tavarajunassa Turusta Tampereelle olla viisikin Dr13-veturia, neljä toki hinauksessa. Hinattavat veturit olivat tuolloin korkeintaan pikkuvikaisia ja palasivat normihommiin viimeistään maanantaina. Tässä Sr2:t todennäköisesti matkaavat viimeisiä kilometrejään rataverkolla nöyryyttävästi neuvostovalmisteisen vanhemman konkarin vetämänä. | ||||
31.10. 13:02 | Jouni Hytönen | |||
Kolme niitä on kai vielä olemassa, mutta tiedä sitten, ovatko kaikki vielä liikennekelpoisia. Joskus on ollut tässä junassa kaksikin Eilf-vaunua, joten olisivatko Eil-vaunut vielä enemmän kortilla? | ||||
31.10. 08:50 | Jouni Hytönen | |||
Tämä sentään hoituu Nurmeksen liikennepaikan sisällä, mutta Lieksa-Nurmes on nykyisellään hankalan pitkä liikennepaikkaväli ilman mitään turvalaitteita. Yksi kulkija varaa käyttöönsä koko yli 50 kilometrin osuuden. | ||||
18.10. 16:26 | Jouni Hytönen | |||
Varsinaisten IC-junien peruskokoonpanot olivat tuohon aikaan Expt+Ex+Rx+Eds+Ed+Edb ja Expt+Ex+Rk+Edfs+Ed+Edb. 10 kpl Eds-vaunuja oli sitoutuneena noihin runkoihin ja konduktöörin tila oli Rx-vaunussa. Noita toisenlaisia runkoja taisi olla kuusikin enimmillään, niissä taas konduktöörin tila oli Edfs-vaunussa. Kaikki Eds:t olivat tuossa tietyssä käytössä, eivät käytännössä koskaan näissä IC2-junissa. | ||||
18.10. 13:58 | Jouni Hytönen | |||
Juuri pari viikkoa sitten mietittiin, onko tilanne tällä hetkellä sellainen, että Lahti 450 -korisia linja-autoja on jäljellä kaksi kappaletta, toinen on SLHS:n Etelä-Karjalan osaston ylläpidossa oleva entinen Toimi Vennon Scania K112 vm. 1988 ja toinen yksityisomistuksessa oleva entinen Osmo Ahon Volvo B10M vm. 1989. Matkailuautoja saattaa olla, mutta nyt lasketaan linja-autoina säilytettäviä yksilöitä. Onko millään yrityksellä enää toimintakuntoisia Lahti 450 -korisia autoja nurkissa hätähätävarana? Vuosimalli 1989 on käsittääkseni uusin mahdollinen. | ||||
17.10. 11:39 | Jouni Hytönen | |||
Tuossa näkyy jo ensimmäisten supistusten tuloksia eli ei ole enää erillisiä Riika-Pietari- ja Vilna-Pietari-junia koko matkalla, vaan ne yhdistettiin Daugavpilsissä ja yhdistetty juna (38+192) jatkoi matkaansa klo 22.41 Daugavpilsistä kohti Pietaria. No joo, Daugavpils oli neuvostoaikana tärkeä paikka Pietari-Varsova-pääradalla ja vuonna 2015 liikennettä oli supistettu jo monta kertaa aikaisemminkin. | ||||
10.10. 20:43 | Jouni Hytönen | |||
Aurajoen ylityksen kustannukset? | ||||
10.10. 11:51 | Jouni Hytönen | |||
Samaa sarjaa kuin Kesälahti, Kitee, Ilomantsi, Viekki ja Luikonlahti. | ||||
10.10. 11:48 | Jouni Hytönen | |||
Jyväskylässä oli myös "Savitie", raide, jolle päivystysveturit vetivät ratapihalta junarunkoja vaihtotöissä. Savitieltä tehtiin usein heittoja ratapihan muille raiteille. Savitie on edelleen olemassa, nykyisin tunnuksella JY 043. En yhtään tunne, tehdäänkö Jyväskylässä enää mitään vaihtotöitä, onko tuolle raiteelle enää mitään tarvetta vetää vaunuja tänä päivänä. | ||||
10.10. 11:45 | Jouni Hytönen | |||
Päivystysveturit (Dv15/16, tuohon aikaan ehkä jopa Dv11) majailivat normaalisti pilttuissa 1 ja 2. Jompikumpi niistä saattaisi olla tätä raidetta vastapäätä eli päivystäjä voisi vetää tämän pöydälle ja mennä itse talliin. Sitten joku toinen veturi voisi vetää tämän halko- tai naftatien kautta pöydältä pois. Naftatieksi sanottiin tuon takana olevan rakennuksen viereistä raidetta ja halkotieksi toista pöydälle johtavaa raidetta, vaikka tankkipaikka olikin näiden kahden raiteen välissä. | ||||
10.10. 11:41 | Jouni Hytönen | |||
Mielenkiintoinen kuva, en muista koskaan nähneeni mitään henkilövaunun oloistakaan seisovan Jyväskylän tallin pätkissä. Pöytä oli 20 metrin pituinen eli tämän kanssa pöydälle ei ole varmaan mahtunut kuin korkeintaan Kisko-Kallella. | ||||
10.10. 09:43 | Jouni Hytönen | |||
Tämä selittää, miksi sillan nimi on Pitkäsilta, vaikka se ei tänä päivänä enää näytä mitenkään erityisen pitkältä. | ||||
10.10. 09:40 | Jouni Hytönen | |||
Lakewoodin suunnan liikenne vaatii peräti seitsemän runkoa, mutta osalla niistä sentään ajetaan jopa useampia lähtöjä ruuhkan aikana. 4.35 lähtee aamun ensimmäinen juna Lakewoodista kohti Seattlea. Kääntyyköhän tämä klo 5.52 Seattleen saapuva juna heti klo 6.05-lähtöön Tacoma Domeen? Se on perillä 7.06 ja lähtee takaisin Seattleen klo 7.20. Tacoman suunnasta on peräti 20 minuutin vuoroväli Seattleen, mutta liikenne hiljenee sielläkin keskipäiväksi. Aamuruuhkassa ajetaan 10 lähtöä Seattleen päin, samoin iltaruuhkassa 10 lähtöä Seattlesta ulos. | ||||
10.10. 09:18 | Jouni Hytönen | |||
Näemmä palvelua on kokonaista neljä lähtöä aamulla puolen tunnin välein Everettistä Seattleen (6.15, 6.45, 7.15 ja 7.45) ja iltapäivällä toiseen ruuhkasuuntaan Seattlesta Everettiin (16.05, 16.33, 17.15 ja 17.41). Ajosivun pituus on noin tunti eli tarvitaan neljä tällaista runkoa ajamaan kaksi lähtöä ma-pe päivän aikana. | ||||
10.10. 09:11 | Jouni Hytönen | |||
Onko tämä Seattlen lähiliikennettä? Lunttasin, että Everettin asukasluku on vähän yli 100 000 eli sinne tuskin syötetään isosti väkeä näillä. | ||||
09.10. 08:36 | Jouni Hytönen | |||
Tempo Matadorissa on näemmä bensiinitankki keulassa ottamassa ensimmäisenä vastaan mahdolliset osumat. Laitteen huippunopeudeksi mainittiin 65 km/h, mutta silti vähän arveluttaisi liikkua sillä vähänkään vilkkaammissa ympäristöissä. | ||||
28.09. 22:10 | Jouni Hytönen | |||
6-merkkiset mustapohjaiset kilvet sattuvat kyllä silmiin, varsinkin silloin, jos ne on laitettu autoon, jossa on uutena ollut jo valkopohjaiset kilvet. Mitään historiallisia perusteita ei mustapohjaisille kilville tuolloin ole. | ||||
23.09. 08:46 | Jouni Hytönen | |||
Jotenkin tästä kuvasta oikein hyppää silmille vihreän lisäteipin tuoma huikea parannus veturin erottumiseen maastosta. | ||||
19.09. 18:16 | Jouni Hytönen | |||
Ukkolan saha taisi myös tehdä egyptinparruja vientiin, niitä meni säännöllisesti Jyväskylän ohi 90-luvun alkupuolella junassa 6030 Pieksämäki-Tampere. | ||||
19.09. 18:13 | Jouni Hytönen | |||
Taisin käydä Kaskisissa huhtikuussa 2008, jäiköhän se ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi? Toukokuun alussa 2023 tuli jokunen juna kuvattua Seinäjoen ja Ilmajoen välillä eli ihan nollille ei kuvienkaan osalta jääty. | ||||
09.09. 23:01 | Jouni Hytönen | |||
4199, 4200 ja 4203 siirrettiin vuonna 1986 loppuajaksi Pieksämäen varikon kirjoille. | ||||
09.09. 13:33 | Jouni Hytönen | |||
Joukkoon mahtuu monenlaista vipeltäjää, tyyppejä, jotka kohdistavat systemaattisesti sarkasminsa ja hauskat heittonsa toisiin ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa, mutta sitten kun roolit vaihtuvat, loukkaantuvat itse tulisesti. Heidän suustaan tämä kaikki on vain hauskaa läppää ja vitsailua. | ||||
09.09. 13:21 | Jouni Hytönen | |||
4142 vietti aktiiviuransa loppupäivät Rauman junissa. Periaatteessa Rauman vaunuilla oli säännöllinen huoltokierto Pieksämäelle, mutta aivan loppuaikoina sitä ei nähtävästi enää täysin noudatettu, koska Raumalla pyörivät jatkuvasti samat vaunut ja liikenteen loputtua 29.5.1988 ne olivat erittäin likaisia. 11637 oli myös Pieksämäen varikon vaunu kuten 4142 ja se pyöri loppuun asti Pieksämäen ympäristössä. 4204 oli loppuun asti Oulun varikon vaunu ja se myytiin nopeasti Keitele-Museolle rikkoutuneen 4117:n korvaajaksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Rauman ja Porin viimeiset lätät tuotiin Tampereelta Jyväskylään samalla siirtojunalla, johon oli jotenkin saatu mukaan myös 4204. | ||||
03.09. 15:35 | Jouni Hytönen | |||
Kirjan kirjoitushetkellä vaihtotöitä vielä tehtiin reippaasti paitsi järjestelyratapihoilla, myös pienemmilläkin risteysasemilla. Oma lapsuudenmaisema oli Jyväskylä ja siellä erityisesti illalla Äänekoskelta ja Transpointin terminaalilta saapuneita vaunuja järjesteltiin huolella illan ”Lippulaivaan” eli T 6858 Tampereelle sekä T 6809 Pieksämäelle. Ykköspäivystäjä touhusi ratapihan pohjoispäässä ja kakkospäivystäjä veti G-vaunut etelävaihteille ja järjesteli niitä siellä. Dv15/16-vetureiden äänet tulivat tutuiksi. Lippulaiva oli tärkeä asiakasjuna ja leikkimielisesti sanottiin, että jos illan EP/IC Helsingistä on myöhässä, se menee kiltisti sivulle vaikka Muuramessa, että 6858 pääsee etenemään aikataulussa. | ||||
30.08. 15:36 | Jouni Hytönen | |||
Liikenteenohjaukselle liikennepaikan nimi on edelleen Pännäinen. Samoin veturinkuljettaja näkee Kupla-päätteeltään nimen Pännäinen. Pedersöre - Pietarsaari on vain kaupallinen / matkustajainformaation nimi. | ||||
28.08. 14:33 | Jouni Hytönen | |||
Vetureiden lisäksi myös varikoilla on ollut ja osin on edelleen erilaisia talveen liittyviä vaikeuksia ja ylimääräistä työtä. Vesiviskureita ei taida olla museoliikenteessä käytetty talvipakkasella? Niiden jalustassa vaikuttaa olevan pieni lämmityskamiina viskurin pitämiseksi sulana. Varikoilla on varmaan saanut kierrellä ympäriinsä pitämässä yllä erilaisia tulia vetureissa, vaunujen kamiinoissa ja viskureissa, varmaan myös rakennuksissa. Kääntöpöytien montut on pitänyt aika ajoin lapioida puhtaaksi lumesta. Toki myös talliraiteilla on täytynyt tehdä lumitöitä. | ||||
27.08. 10:38 | Jouni Hytönen | |||
Tämän kuvan http://vaunut.org/kuva/5801 keskusteluista ilmenee, että 1168:n kattilapellit on maalattu tavoitellen sinistämisen värisävyä, ehkä niin on myös 995:n kohdalla. Varmaan on sitten itse kunkin muistikuvien varassa, mitä tulosta pitää onnistuneimpana. Ei ehkä tuota 1159:n väritystä kuitenkaan. | ||||
27.08. 10:26 | Jouni Hytönen | |||
Eivätkö kattilapellit ole sinistettyjä? Vaikka tässä kuvassa http://vaunut.org/kuva/169903 pellit eivät ole pikimustia verrattuna vaikka nokikaapin väriin. Kunnostajan tuntien uskoisin hänen pyrkineen mahdollisimman oikeaan lopputulokseen ja puhtaudestakaan ei tingitä. | ||||
27.08. 10:19 | Jouni Hytönen | |||
Olikohan tätä rakennusta rakennettaessa jo tiedossa, että sillan merkitys kevenee jo samalla vuosikymmenellä, kun ohikulkuliikenne siirtyy nykyiseen paikkaan keskustan pohjoispuolelle? | ||||
27.08. 09:56 | Jouni Hytönen | |||
Homma toimi myös paluusuunnassa eli jos oli matkustanut Tampereelta Äänekoskelle junilla P 101 ja H 943, saattoi palata takaisin H 946:lla ja vaihtaa jälleen Dr16-vetoiseen pikajunaan 106. | ||||
27.08. 09:54 | Jouni Hytönen | |||
Oli jopa mahdollista saapua Jyväskylään Dr16-vetoisella pikajunalla ja vaihtaa raiteella 1A odottavaan lättäjunaan Äänekoskelle. :) | ||||
Kuvasarja: Tampereen asuntomessujuna Naistenlahteen vuonna 1990 |
26.08. 09:20 | Jouni Hytönen | ||
Dm8-kuvat lienevät aikaisemmin otettuja, tuohon aikaan ainoa teoriassa käyntikuntoinen Dm8-runko oli Kaipiaisiin säilötty Rautatiemuseon 5003+5502+5004. | ||||
26.08. 09:11 | Jouni Hytönen | |||
Enpä olekaan edes tiennyt, että näin myöhään rakennettiin vielä uusia ratavartijoiden asuntoja. | ||||
26.08. 09:05 | Jouni Hytönen | |||
Hauskasti kaikkien loppuajan lättävarikoiden vaunuja samassa junassa: 4207, 4209 ja 4211 Oulu, 4185 Joensuu, 4163 ja 11592 Pieksämäki. :) | ||||
21.08. 14:32 | Jouni Hytönen | |||
Juuri nimenomaan näin, 15 vuotta sitten Vuosaaren radan käytön alkumetreillä havaittiin, että tunnelissa vallitsevan kosteuden vuoksi Sr1-vetureilla ei voi sinne ajaa. Silloin jatkettiin Sr2-vetureilla ja nythän esimerkiksi Äänekoski-Vuosaari-junat ajetaan Sr3-vetureilla, eikä niilläkään siellä ongelmia ole. | ||||
20.08. 10:00 | Jouni Hytönen | |||
En kyllä muista tuollaisesta koskaan kuulleeni enkä muista aikaa, jolloin Sr1-vetureita ei olisi ollut matkustajajunissa. Aivan hyvinhän se menee tällaisessa junassa. | ||||
19.08. 12:07 | Jouni Hytönen | |||
Säännöllisen liikenteen muutostiedostot vastannevat tänä päivänä lähimmin vanhan ajan vakinaisten junien luetteloita. https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattiliikenne-raiteilla/rataverkon-kaytto/saannollisen-liikenteen-muutokset | ||||
16.08. 11:30 | Jouni Hytönen | |||
Todellakin näyttää ahtaalta ohjaamolta. Olisikohan tuonne itsellä mitään toivoa mahtua? :D Jos penkki ei tuosta mene enää taaksepäin, voi olla vaikeuksia saada jalkoja mahtumaan pöydän alle. | ||||
08.08. 11:18 | Jouni Hytönen | |||
Kulkuominaisuuksien kannalta parhain päin? Vai ohjaamoturvallisuuden? Muistan takavuosina joidenkin kuljettajien olleen vahvasti sillä kannalla, että Dv12 kulkee tasaisemmin lyhyt pää edellä. :) Tarina kertoo, että Tampereella oli muuan kuljettaja, joka rakensi parin aina pitkät päät vastakkain ja vastaavasti ainakin meillä Jyväskylässä oli muuan tallipäivystäjä, joka tällaisen parin tallille vastaanottaessaan välittömästi purki sen ja kytki veturit uudelleen kompressoripäät vastakkain. :D | ||||
01.08. 12:59 | Jouni Hytönen | |||
Viime viikolla olin Lohjalla Kaivurinkadun tasoristeyksessä. Hyvinkään suunnasta lähestyi Fenniarailin 7166 ja se oli jo laukaissut tasoristeyslaitoksen hälyttämään. Joku tuli autolla paikalle, katsoi, ettei junaa näy vielä - siispä vähät välitän vilkkuvista punaisista valoista - ja jatkoi matkaansa golfkentän suuntaan. Puomit laskivat pian auton takana. Hyvin onnistuu vastuuton käytös tasoristeyksissä aikuisiltakin. | ||||
Kuvasarja: Pieksämäen henkilöaseman uudistustyöt 2022–2024 |
30.07. 10:34 | Jouni Hytönen | ||
Kiitos mielenkiintoisesta kuvasarjasta! Pieksämäen asemalla on tällä vuosikymmenellä tapahtunut isoja muutoksia pitkän hiljaiselon jälkeen. | ||||
30.07. 10:14 | Jouni Hytönen | |||
Olisiko Joensuun P 103:n perässä tullut lättäjuna Savonlinnaan? | ||||
29.07. 15:12 | Jouni Hytönen | |||
Tämä kuva taitaa olla yksi viimeisistä tämän veturin ajokuvista, koska syyskuulta löytyy jo kuva, jossa veturi on Pieksämäen varikon seisontajonossa. | ||||
29.07. 15:08 | Jouni Hytönen | |||
Muistan olleen puhetta sivukantoisista MD-teleistä ja ne siis ilmeisesti ovat vaunujen 23005-23007 telit? Ja tämä kuvan teli on siis keskiökantoinen, vaikka tuo iskunvaimentimen vanha asennustapa muuttaakin ulkonäköä samansuuntaiseksi kuin vaunuissa 23005-23007? |