|
|
12.12. 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan hyvin A7-teliin löytyy vielä varaosia? :) | ||||
|
|
12.12. 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Alhaisella kuormituksella varmaan kyllä, mutta kyllä vaikka tässä Lappeenrannan kohdalla hyvin äänestä erottaa,milloin menee Dr18-vetoinen kuormajuna Lauritsalan mäkeä ylös. | ||||
|
|
09.12. 19:57 | Jouni Hytönen | ||
| Tapiolla on kunnioitettavan kokoinen kuva-arkisto ja pitkä historia rautateiden kuvaajana. Hän on tässä jo pidemmän aikaa lisännyt kuvia, joissa päivä ja kuukausi on sama kuin lisäyshetkellä, mutta vuosi enemmän tai vähemmän eri. :) Epäilisin, ettei Riihimäen tallilla näyttänyt 21.11.2025 enää juuri tällaiselta. Jos siis ajattelit, että kuva olisi oikeasti otettu tänä vuonna, mutta vuosi olisi väärin. | ||||
|
|
09.12. 15:53 | Jouni Hytönen | ||
| Maisema on muuttunut tässä oikeastaan hämmästyttävän vähän. Keskiviivalle on jyrsitty tärinäurat. :) (Ja varmaan päällystetty muutaman kerran tässä välissä. :) ) | ||||
|
|
09.12. 10:35 | Jouni Hytönen | ||
| Tehdäänkö uittoa loppusyksystä/alkutalvella? Rahtilaivojahan ei ylipäätään liiku ja näihin aikoihin on usein Saimaan kanavan liikennekausi normaalivuosinakin loppunut. Ja sen jälkeen ovat väylät lähteneet jäätymään viimeistään. | ||||
|
|
09.12. 10:30 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva ei ole jostain syystä aikaisemmin osunut silmiin. Melko vähäeleiseltä näyttää valtatien tasoristeyksen varustus. Varmaan tuohon on täytynyt ajaa todella varovasti, koska myös junamiehistön oma henki on ollut vaarassa, jos vaikka kuorma-auto törmää veturin kylkeen ja kaataa sen kyljelleen. * * * Kerran olin kyydissä, kun moottoriresiinalla saavuttiin Jokioisilta Minkiölle ja Minkiön aseman tasoristeyksessä oli erittäin lähellä, ettei paikalle etelästä tullut pakettiauto törmännyt moottoriresiinan kylkeen. Sen kaatuminen on varmaan melko todennäköistä jo pakettiauton osumasta. | ||||
|
|
08.12. 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Bergenissä vuonna 2009 oli pelkästään näitä ja tänä päivänä pelkästään Flirtejä. | ||||
|
|
08.12. 08:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on näemmä ihan Bombardierin TRAXX, varsin laajalle levittäytynyt veturisarja. Joskin tämä luxemburgilainen versio on kaksivirtaveturi (25 kV 50 Hz ja 15 kV 16,7 Hz AC). Näitä on näemmä 20 kpl, numerot 4001-4020. Wikipedia-sivu paikallisella kielellä: https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_4000 :) Kerran Inter Raililla kuuntelin kaverin kanssa, mikä on tuo kieli, jota lähistöllä istuvat puhuvat ja joka kuulostaa jotenkin tutulta, mutta josta ei silti ymmärrä juuri mitään. Se oli luxemburgia (Lëtzebuergesch). | ||||
|
|
08.12. 08:17 | Jouni Hytönen | ||
| Raja on näemmä niin lähellä, että kiskovalssaamon rakennuksesta osa ja piha-alueesta huomattava osa on Belgian puolella. | ||||
|
|
08.12. 08:13 | Jouni Hytönen | ||
| Rodangessa on aikoinaan valssattu kiskoja paikkakunnan nimellä. Tänä päivänä toiminta jatkuu ArcelorMittalin nimen alla. | ||||
|
|
03.12. 11:36 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa niin kansainvälisen ravintolayhtiön vaunujen sarjamerkki oli pelkkä R. | ||||
|
|
02.12. 12:48 | Jouni Hytönen | ||
| Jos tämä on joskus ollut kansainvälinen ravintolavaunu, on sen mennyt loisto onnistuttu kyllä pyyhkimään märällä rätillä historian lehdille. | ||||
|
|
02.12. 12:25 | Jouni Hytönen | ||
| Suunnitteluaineistoissa ainakin. Tämänkaltaisissa esitysmuodoissa ei. | ||||
|
|
01.12. 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän epäilisin tuonne Nokialle käytetyn nyt sen verran rahaa, ettei ihan heti ole luvassa mitään uusia raiteistomuutoksia, kun ei oikein ole mitään ongelmaakaan, mikä pitäisi korjata. | ||||
|
|
28.11. 12:10 | Jouni Hytönen | ||
| Eiköhän se markkinaehtoisessa liikenteessä yritä nakertaa markkinaosuutta SJ:ltä. Laittaisin panokseni mieluummin Malmön suuntaan, mutta sekin vaatinee ensin investointeja lisäkalustoon. | ||||
|
|
28.11. 12:07 | Jouni Hytönen | ||
| Juuri näin, jos ei ole mitään liikenteellistä tarvetta pysähtyä, miksi eivät tavarajunat ajaisi linjaraidetta läpi Nokian? | ||||
|
|
27.11. 16:21 | Jouni Hytönen | ||
| Voi olla. Liekö täällä joku ko. rataa työkseen ajava kuulolla, miten asia kuljettajien suissa kulkee. Koetaanko Lavapuron mäki alkavan jo km:ltä 592 (Aittojärven nousun alku) vai km:ltä 600 Lavapuron entisen liikennepaikan kohdalta. | ||||
|
|
27.11. 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| Harvinaisen hieno vahinkolaukaus! | ||||
|
|
27.11. 10:11 | Jouni Hytönen | ||
| Lavapuron mäki on keskellä metsää vähän hankalasti lähestyttävissä, mutta Aittojärven mäessä idempänä tuli muutama pasutejuna kuvattua ja videoitua dieselliikenteen aikaan. | ||||
|
|
26.11. 19:03 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno kuva toimivasta korin kallistuksesta. Virroitin pysyy samassa asennossa ja on silminnähden eri kulmassa kuin vaunujen korit. | ||||
|
|
24.11. 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän Centriastahan oli myös aikojen saatossa kaksi eri versiota, 1970-luvun lopun versio lähti Helsingistä noin klo 13 ja oli Jyväskylässä klo 17:n tienoilla. Juna lähti illalla vielä takaisin Helsinkiin eli se oli Helsinki-Jyväskylä-Helsinki-junapari. Toisen kerran Centria palasi aikatauluihin noin 1985-86 ja silloin se lähtikin aamulla klo 6.00 Jyväskylästä Helsinkiin ollen siellä vähän ennen klo 10:tä. Paluusuuntaan lähdettiin noin 16.00 ja Jyväskylään saavuttiin noin 19.45 -> Jyväskylä-Helsinki-Jyväskylä. 14.8.1989 Centria muuttui IC-junaksi. | ||||
|
|
24.11. 17:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo onkin melko tuore lisäys tarjontaan, sitä ei ollut vielä viime kesänä. https://www.zfbh.ba/en/zeljeznice-fbih-i-hz-putnicki-prevoz-uspostavljaju-novu-medjunarodnu-putnicku-liniju-sarajevo-ploce-tokom-vikenda/ | ||||
|
|
24.11. 17:03 | Jouni Hytönen | ||
| Viime kesän lomamatkaa pähkäillessä yksi vaihtoehto oli lento Dubrovnikiin ja sitten liikkumista junilla ja busseilla noilla suunnilla. Bosnia-Herzegovinasta vaikutti olevan hyvin vähän junayhteyksiä rajojen yli. Hätätilanteessa toki kelpaa jo pelkkä Bosnia-Herzegovinan sisäinenkin junamatka. Belgradista vaikutti vielä pääsevän yöjunalla Bariin. Sarajevosta näyttää juuri tähän vuodenaikaan pääsevän Pločeen perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. | ||||
|
|
24.11. 16:56 | Jouni Hytönen | ||
| Vanha kysymys vuodelta 2009 pisti silmään vasta nyt, kun keskustelu on lämmennyt uudelleen. En usko, että Dr13:lla olisi koskaan vedetty Eil-runkoja, koska eikö Eil-kalustossa ole vain sähkölämmitys eli vaunut vaativat 1500 V:n syötön veturista tai aggregaatista? Helsingin asemalla muistan nähneeni kesällä 1989 Lahteen Salpausselän seisakkeelle lähdössä olleen 2Dv12-vetoisen Eil-vaunujunan, jossa oli uudenkarhea aggregaatti Eifet 25302. | ||||
|
|
18.11. 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Olin joskus väärässä käsityksessä, että näitä olisi alun perinkin rakennettu 16 kpl. Sitten aikani ihmettelin, miksi vaunua 445016 ei koskaan näy missään junassa ja tarkistin, että vaunuja onkin vain 15 kpl. :D Nyt on jo lähellä, että pitkä odotus palkittaisiin. Hieno kuva todellakin! | ||||
|
|
12.11. 15:27 | Jouni Hytönen | ||
| No on se kuitenkin iso parannus vanhan rakennuksen loppuaikojen tilanteeseen. Vielä kun liiketiloihin saataisiin jotain toimintaa. Vanhan rakennuksen peruina tämä uusittu rakennus on vähän jännässä asennossa rataan nähden. Hyvä lisä on sitten se, jos ja toivottavasti kun kevyt liikenne pääsee poistumaan asemalta Vuoksenniskan suuntaan suoraan vanhan sillan ylätasoa pitkin. | ||||
|
|
12.11. 09:19 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä 1990-luvullakin valo- ja äänivaroituslaitokset olivat onnettomuustilastoissa yliedustettuina eli niissä tapahtui suhteessa enemmän onnettomuuksia kuin mikä oli niiden osuus kaikista tasoristeyksistä. Nyttemmin laitoksia on enää niin vähän, etteivät ne enää erotu ja onnettomuuksien kokonaismäärä vuodessa on myös laskenut. Voidaan sanoa, että vähänkin vilkkaammilla teillä valo- ja äänivaroituslaitos ei vielä ollut riittävä toimenpide onnettomuuksien ehkäisemiseksi. | ||||
|
|
11.11. 15:48 | Jouni Hytönen | ||
| Minäkään en ehtinyt nähdä 4109:ää liikenteessä, enkä yhtään lättähattua normaaliliikenteessä sinipäisinä. Tämän 4209:n muistan kerran harhailleen Jyväskylä-Äänekoski-juniin, yleensä lätät pysyivät loppuajat melko kiinteästi kotivarikoidensa liikennealueilla. 4199, 4200 ja 4203 siirretiin noin 1986 Oulusta Pieksämäelle ja 4212 päätyi Joensuun käyttöön. 4204 ja sitä isommat numerot olivat loppuun asti muuten Oulussa. | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Imatran seudulla |
11.11. 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvää dokumentointia, ei välttämättä kestä enää kauan, kun Dr19-vetureita tulee myös Kouvolaan, vaikka niitä ei vielä siellä ole. Sitten vielä toki henkilökunnan koulutukset ottavat ehkä oman aikansa. | ||||
|
|
11.11. 13:53 | Jouni Hytönen | ||
| Jatkokset hiukan painuneet. | ||||
|
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601 |
10.11. 09:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kisko-Kallen lähes ainoa hyvä puoli onkin ahtaisiin paikkoihin mahtuminen. Käyttöergonomia on kammottava - tai siis oikeastaan ergonomian täydellinen puuttuminen ihan kaikkialta. No, ehkä silläkin on menneinä aikoina siirrelty yksittäisiä vaunuja teollisuusraiteilla paikasta toiseen, mutta sääliksi käy, jos joku on työkseen Kisko-Kallella säännöllisesti joutunut linjalle lähtemään. | ||||
|
|
10.11. 08:58 | Jouni Hytönen | ||
| 2621, 2661 ja 2663 olivat kolme viimeistä 26-sarjan Dv12-veturia ilman Vapitia 90-luvun alussa. Nyt ei ihan muisti toimi, jäikö tämä vai 2663 aivan viimeiseksi. | ||||
|
|
05.11. 13:51 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvittelisi, että kolme liikkuisi ja yksi huollossa. Eivätkös Allegrotkin kiertäneet siten, että yhden vuorokauden aikana liikkui kolme yksikköä, illan viimeiseen Pietarin-junaan lähti aina tuorein voimin uusi yksikkö? Voin muistaa väärinkin. | ||||
|
|
05.11. 13:44 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsin ulottuma on kuitenkin varsin antelias etenkin leveyssuunnassa ja Stora Enson isot SECU-kontit kulkevat siellä junalla toisin kuin Suomessa. | ||||
|
|
30.10. 13:32 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo Skulten ja Pärnun väliltä purettu osuus oli ehkä oikoreitti puhtaasti kartalle piirrettynä viivana, mutta rata oli suureksi osaksi niin huonossa kunnossa, ettei siellä millään kilpailukykyisellä nopeudella ajettu edes silloin kun rata oli vielä läpiajettavissa. Läpikulkeva liikenne päättyi jo 20.2.1992 ja tämä yhteys jäi melko lyhytikäiseksi, sillä se oli avattu 17.7.1981. | ||||
|
|
30.10. 13:11 | Jouni Hytönen | ||
| Turussa tasoristeykset poistuvat viimein tältä valtion rataverkon osalta, jos satamarata linjataan uudelleen lähitulevaisuudessa. | ||||
|
|
30.10. 13:09 | Jouni Hytönen | ||
| Vantaalla on nyt vielä jäljellä Hakkilan raide ja sen tasoristeykset, tosin hyvin vähällä käytöllä (lähinnä kunnossapidon työkoneet). | ||||
|
|
28.10. 12:47 | Jouni Hytönen | ||
| Kuitenkin tälle junalle 3325 on kirjautunut vain neljän minuutin pysähdys Orivedelle. https://juliadata.fi/timetables?s=3325&d=28.10.2025 Tämä lienee väärin ja veturin liikehdintä ratapihalla näyttää laukaisseen lähtömerkinnän Orivedeltä. Nopeuskäyrästä selviää, että matka on jatkunut vasta klo 11.15 junan 424 saapumisen jälkeen. | ||||
|
|
28.10. 12:41 | Jouni Hytönen | ||
| Näyttäisi juna 3321 kenties menneen dieselvedolla Orivedelle ja varmaankin tehneen siellä vaihtotöitä. Tästä sitten veturi irti ja varmaankin kuormattu raakapuurunko perään ja junana 3451 Jyväskylään. 3321:n veturi on sitten ottanut nämä vaunut ja jatkanut 3325:nä Korkeakoskelle. | ||||
|
|
28.10. 09:25 | Jouni Hytönen | ||
| Vrt. https://vaunut.org/kuva/9762 Sama paikka? | ||||
|
|
27.10. 11:49 | Jouni Hytönen | ||
| Varsin korkea kynnys on vuosien varrella ollut purkaa mitään ratoja lopullisesti. Perälä-Kristiinankaupunki ja Raippo/Simola-Lappeenranta km 285 ovat lopullisesti lakkautetut ja puretut. Härmä-Ylihärmä taisi olla myös, samoin Kovjoki-Uusikaarlepyy. Myöhemmin liikenteeltä suljetut rataosat tai -osuudet ovat edelleen vain liikenteeltä suljettuja, vaikka sulkemisesta on voinut kulua jopa 40 vuotta. Fyysisesti monelta liikenteeltä suljetulta rataosalta puuttuu erkanemisvaihde tai sieltä on voitu purkaa tasoristeysten kohtia, nostaa siltoja sivuun tai jopa kiskot ja pölkyt kokonaan (esim. Lohja-Tytyri km 126). Tytyristä Lohjanjärvelle rata on lopullisesti lakkautettu. | ||||
|
|
26.10. 17:51 | Jouni Hytönen | ||
| Pännäinen-Pietarsaari-Alholma on rataosana itselläkin vielä näkemättä. Kaikissa tasoristeyksissä on kyllä käyty. :) | ||||
|
|
16.10. 09:08 | Jouni Hytönen | ||
| Köhniöjärven mäki on haasteena Jyväskylästä länteen lähdettäessä heti alusta lähtien. Itään kohti Pieksämäkeä lähdettäessä ennen Pönttövuorta on mäki pian Leppälahden leikkauksen jälkeen, mutta en tiedä, millä nimellä se kulkee. Kelkkamäki on ennen Lievestuoretta ja ymmärtääkseni enemmän haitaksi länteen kulkevalle liikenteelle. Idästä tulee vastaan sitten vielä ainakin Kovalanmäki ja Sauvamäki ennen Pieksämäen asemaa. | ||||
|
|
14.10. 08:37 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsissahan dynaaminen hinnoittelu on ollut minusta käytössä jo ainakin 10 vuotta. Alueellisilla paikallisliikenteen tilaajilla on kuitenkin vakiohinnat. | ||||
|
|
13.10. 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Liepājaan näyttäisi pääsevän yhdellä jokapäiväisellä junaparilla, joka kulkee illalla pääkaupungista pois (18.25-21.37) ja aamuvarhain toiseen suuntaan (4.55-8.04). Sunnuntaisin kulkee lisäjuna päiväsaikaan Riiasta 13.55, Liepāja 17.05 ja takaisin 17.55-21.04. Osuus Dobelesta Liepājaan olisi itseltäkin näkemättä. | ||||
|
|
13.10. 09:34 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmassa alanurkassa on myös Valko-Venäjän rautateiden vaunu (Беларуская чыгунка (БЧ)). | ||||
|
|
13.10. 09:05 | Jouni Hytönen | ||
| Juuri tämä juna ei ole ensimmäinen, mutta tämän Arctic Railin kuljetusrupeaman ensimmäinen juna 30.9.2025 ehkä on. | ||||
|
|
09.10. 17:19 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä vielä puistossa: https://vaunut.org/kuva/95654 | ||||
|
|
09.10. 17:17 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo vaunu oli joskus Höyryveturipuiston aitojen sisällä, olisikohan ollut lasten peuhuvaununa. Mielestäni se ei ole koskaan ollut missään museojunassa mukana eli vaatii hiukan isomman läpikäynnin ennen kuin sillä voi taas pitkästä aikaa matkustajia kuljettaa (edellinen kerta 1980-luvulla). | ||||
|
|
09.10. 10:14 | Jouni Hytönen | ||
| Voihan se silti olla saman omistajan kuin manner, niillä vain on syystä tai toisesta eri kiinteistötunnus. | ||||
|
|
02.10. 08:17 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö se merkintä indikoi GOST-normien mukaista vaunua, jota käytetään määräaikaisella poikkeusluvalla Suomen sisäisessä liikenteessä? | ||||