![]() |
10.07. 10:38 | Jouni Hytönen | ||
Ehditkö oikeasti kirjoittaa nuo kaikki vaunujen numerot vauhdissa muistiin? :) | ||||
![]() |
09.07. 15:47 | Jouni Hytönen | ||
Keitelepohjan ja Pihtiputaan kuormausraiteet ovat vielä K30-kiskotuksella, Saarijärvi kokonaan 54E1 ja Kannonkosken 002 54E1. | ||||
![]() |
09.07. 15:44 | Jouni Hytönen | ||
Äänekosken ja Haapajärven välillä on nykyisin vain 54E1-kiskoja, viimeiset K43-kiskot lähtivät viime kesänä Saarijärven ja Kolkanlahden väliltä. | ||||
![]() |
09.07. 13:47 | Jouni Hytönen | ||
Tässä seudulla on kyllä todella radan perusparannus tarkoittanut melkoisen massiivisia muutoksia. | ||||
![]() |
09.07. 08:50 | Jouni Hytönen | ||
Onkohan Dr19-vetureitakaan vielä isommin Kouvolasta Kotkan suuntaan liikkunut? Jos edes ollenkaan ennen tätä? | ||||
![]() |
03.07. 14:04 | Jouni Hytönen | ||
Kävin juuri kesälomamatkalla Ranskassa Latour-de-Carol-Enveitgin asemalla, jolla on tarjolla raideleveydet 1000 mm, 1435 mm ja 1668 mm sekä liikennettä kaikkiin kolmeen suuntaan. | ||||
![]() |
03.07. 14:01 | Jouni Hytönen | ||
Tämä Sapran mäki on kyllä komea paikka näiden raakapuujunien katseluun. | ||||
![]() |
03.07. 10:04 | Jouni Hytönen | ||
Ysiluokkalaisena raksin toiveikkaana TET-lappuun Valtionrautatiet. Ei ihan suoraan tärpännyt, päädyin viikoksi Jyväskylän Transpoint-terminaalille. Jänniä tilanteita tuli vastaan sielläkin. :) Ja työympäristönä tänä päivänä täysin kadonnut. | ||||
![]() |
03.07. 09:41 | Jouni Hytönen | ||
Aika rientää, raiteet ja vaihteet purettiin jo kesällä 2019. | ||||
![]() |
03.07. 09:37 | Jouni Hytönen | ||
Onkohan enää puoliakaan? Heitän arvaukseksi 20-25 kpl. | ||||
![]() |
01.07. 15:36 | Jouni Hytönen | ||
Omalta aikajanalta löytyy samatyyppinen kokemus siitä, kuinka nopeasti puutarhaletku voi muuttaa hallitun pyörän liikkeen hallitsemattomaksi ja ehjäystoimenpiteitä tarvittiin. | ||||
![]() |
30.06. 13:06 | Jouni Hytönen | ||
Suorastaan maagisen hieno kuva! | ||||
Kuvasarja: Vaihtotyöjunia Mustolan satamaradalla viikolla 26 |
29.06. 10:01 | Jouni Hytönen | ||
Hieno kuvasarja! Mihin aikaan nämä käynnit siis olivat? | ||||
![]() |
29.06. 10:00 | Jouni Hytönen | ||
Hieno kuva! Olin kerran mukana Dr13-vetoisessa rautakanavassa Keljonlahti-Suolahti, olikohan nyt heinäkuuta 1993. Tuolloin hirvi lähti juoksemaan junaa pakoon rataa pitkin ja kuljettajat juurikin kertoivat, että hirvi ei reagoi viheltimiin mitenkään. Soittokello soiden ja jarruttaen lähestyimme hirveä ja juuri ennen kuin se olisi tömähtänyt minun kohdalleni ohjaamoa, hirvi päätti viime hetkellä poistua radalta vasemmalle metsään. Tuskin hirvi toki edes Dr13:n keulalle olisi mitään mahtanut, mutta tilanne jäi mieleen, kun katseli sitä aitiopaikalta ohjaamon vasemmassa nurkassa. | ||||
![]() |
24.06. 13:10 | Jouni Hytönen | ||
Aamulla 9623/9606 käy Riihimäeltä Nokialla Sm2 klo 6:55-7:05 ja palaa suoraan takaisin. Klo 17:55 Nokialle saapuva 1753 lähtee klo 18:05 junana 9718 Riihimäelle ja puolestaan Riihimäeltä tulee toinen Sm2 junana 9717 klo 18:55 ja se jää loppuillaksi ja seuraavaksi päiväksi pyörimään Toijalan ja Nokian välille, kunnes jälleen poistuu junassa 9718. | ||||
![]() |
24.06. 13:05 | Jouni Hytönen | ||
Näemmä illalla ajetaan enemmän Sm2-kalustolla eli Nokialla käy Sm4 klo 5:45-5:53 (1705/1706), 2Sm4 klo 7:55-8:05 (1713/1714), klo 9:55-10:05 (1721/1722), klo 11:55-12:05 (1729/1730), 13:55-14:05 (1737/1738), 15:55-16:05 (1745/1746), 19:55-20:05 (1761/1762) ja vielä illan viimeinen 21:55-22:05 (1769/1770). Kierrosaika Helsinki-Nokia-Helsinki on kuusi tuntia. | ||||
![]() |
24.06. 12:15 | Jouni Hytönen | ||
Tampereelle asti jatkavia R-junia taisi olla kahden tunnin välein ja ne ajetaan Sm4-kalustolla. Olisiko muistisääntö, että joka toinen junapari Nokialle on Sm4-kalustolla ja joka toinen on sitten Sm2, joka ajaa Toijalan ja Nokian välillä. | ||||
![]() |
24.06. 09:53 | Jouni Hytönen | ||
Helmikuussa junan tuloa edelsi sen edellään puskema höyrypilvi, joka oli näkyvissä pitkään ennen junan tuloa. | ||||
![]() |
24.06. 09:52 | Jouni Hytönen | ||
Fagernut-niminen junakohtauspaikka on tunnelissa samoin kuin Bergenin radan korkein kohta (1237 m). | ||||
![]() |
24.06. 09:32 | Jouni Hytönen | ||
Ei se promilleina ole todellisuudessa kuitenkaan kuin 12,0, mutta pitkä, uuvuttava ja kaarteinen. Rata nousee noin 60 metriä Jyväsjärven tasosta. | ||||
![]() |
23.06. 11:03 | Jouni Hytönen | ||
Kävelin helmikuussa 2024 tuon sillan ali vaihtaessani kuvauspaikkaa. Lunta oli tuiskuttanut sen verran paljon, että joku pikku aukko oli vain enää jäljellä enkä todella tunnistanut siltaa kiviseksi. :D | ||||
![]() |
23.06. 11:00 | Jouni Hytönen | ||
Flåmin radan käyttöön on jatkuvasti varattuna viisi El 18 -veturia. Kahdessa junarungossa on veturit molemmissa päissä ja yksi on varalla Flåmissa. Talvella toisen rungon veturit majailevat myös Flåmissa. Veturit ilmeisesti kuitenkin jollain menetelmällä vaihtuvat muiden Bergenin radalla käytettävien El 18 -vetureiden kesken. | ||||
![]() |
23.06. 08:26 | Jouni Hytönen | ||
Tuolla oli tänä talvena poikkeuksellisen vähän lunta, mutta näemmä sitä on toukokuussakin vielä jäljellä miltei talviseksi näkymäksi asti. Finse on kyllä huiman hieno paikka, sama yöpymiskokemus on taskussa. | ||||
![]() |
27.05. 13:12 | Jouni Hytönen | ||
Kuvassa on tosiaan vaihteenkosketin, joka valvoo vaihteen asentoa. | ||||
![]() |
27.05. 11:01 | Jouni Hytönen | ||
Kätisyys ja tunnus sopisivat Haapamäen kyllästämön entiseen linjavaihteeseen. Se ei kyllä sielläkään ollut sähkökääntöinen. https://vaunut.org/kuva/135117 | ||||
![]() |
27.05. 10:53 | Jouni Hytönen | ||
Tämähän on jostain muualta vapautunut ja Niinisaloon siirretty vaihde ja se on voinut aikaisemmin elämänkaarensa aikana olla sähkökääntöinen vaihde. Mutta käsiasetinhan tuossa on. Mistä voisi päätellä, että se olisi Niinisalossa sähkökääntöinen? Tuskin tulee olemaan. | ||||
![]() |
26.05. 13:57 | Jouni Hytönen | ||
Kesällä 2023 saatiin vaihdettua viimeiset linjan K30-kiskot 54E1:ksi ja viime kesänä jatkettiin vielä Saarijärven ja Kolkanlahden välisen K43-osuuden korvaamisella 54E1-kiskoilla. Jos tuo akselipainorajoitus oli peräisin K30-kiskotuksesta, se voisi sitten olla poistunut kesän 2023 jälkeen. | ||||
![]() |
26.05. 13:37 | Jouni Hytönen | ||
OK, olin siinä uskossa, ettei saneeraamattomia moottorivaunuja olisi enää jäljellä, mutta näemmä Latviassa sitten edelleen on. | ||||
![]() |
26.05. 10:14 | Jouni Hytönen | ||
Tässä jonossa on jo melko monta radio-ohjauslaitteistolla varustettua veturia eli nekään eivät enää ole turvassa. | ||||
![]() |
26.05. 10:10 | Jouni Hytönen | ||
Tehtaalta valmistuessa näissä tietysti oli neuvostovalmisteinen Zvezda. | ||||
![]() |
26.05. 10:02 | Jouni Hytönen | ||
Kotimaista tuotantoa muuten, toki neuvostoajalta. Epäilisin päämoottorin olevan kuitenkin saksalaista tekoa (MTU). | ||||
![]() |
23.05. 14:04 | Jouni Hytönen | ||
Näinhän siinä tuolloin vielä toimittiin. Minulla ei ole muistikuvaa, milloin puistoajelut tarkalleen loppuivat. Veturissa oli tuohon aikaan kesällä 1992 joku vanhempi veturinkuljettaja vastuullisena henkilönä opastamassa ja valvomassa sekä meitä lämmitysharjoittelijoita että yleisöä, jolla oli mahdollisuus kokeilla veturin ajamista puiston raiteistolla. Toki myös lämmitysharjoittelijat pääsivät välillä kokeilemaan myös veturin ajamista kuljettajan valvonnassa. | ||||
![]() |
23.05. 10:01 | Jouni Hytönen | ||
Allegro-reitillä rajalta Pietariin kaikki ajoneuvoliikenteen tasoristeykset varustettiin kevyiden puomien ja nousevien läppien lisäksi vielä kolmannella turvajärjestelyllä eli erittäin järeillä lisäpuomeilla, joihin kyllä pysähtyy mikä vaan lähestyvä laite. Nämä kaikki kolme myös aktivoitiin hyvissä ajoin etukäteen, jolloin tielle alkoi kertyä paikasta riippuen hyvinkin pitkiä jonoja. Allegroiden aikataulut julkaistiin tasoristeysten tarkkuudella RZD:n sivuilla. | ||||
![]() |
23.05. 09:54 | Jouni Hytönen | ||
Talvella 1991-1992 järjestettiin Haapamäellä höyryveturin lämmittäjän peruskurssi. Siihen kuului lämmitysharjoittelua kesällä puistoveturissa. Vr1 669:n kattila-aika oli umpeutunut 1991, joten puistoajossa käytettiin Tk3 1150:ä tai välillä jopa Pr1 776:a. Tuolla ei toki ole juuri mitään tekemistä raskaan tavarajunan linjalla vetämisen kanssa, mutta mielenkiintoista oppia joka tapauksessa. | ||||
![]() |
22.05. 11:06 | Jouni Hytönen | ||
Jotain saattaa laatikoiden pohjilta löytyä. Muistelen itse viimeisiä matkoja yöjunalla Pieksämäen ja Joensuun välillä aavistuksen epämukavina - rata on varsin kaarteinen ja tuntui, että jatkuvasti on pienessä liikkeessä sängyllä kaarrevoimien vaikutuksesta. | ||||
![]() |
19.05. 09:13 | Jouni Hytönen | ||
Tuo talvi 2007/2008 jäi kyllä mieleen varsin vähälumisena etelässä. Talvi 2009/2010 olikin sitten jotain ihan muuta. :) | ||||
![]() |
16.05. 09:52 | Jouni Hytönen | ||
Juuri mietin samaa kuin Tapio eli homma helpottuu merkittävästi, kun vaunut nostetaan sisään toisin päin. | ||||
![]() |
14.05. 14:56 | Jouni Hytönen | ||
Lyhty pääsi konepajakorjaukseen. :) | ||||
![]() |
14.05. 14:52 | Jouni Hytönen | ||
Ammattimaista perustekemistä eleettömästi. Luottohevonen vaunustonsa kanssa. | ||||
![]() |
14.05. 14:41 | Jouni Hytönen | ||
Dieselkäytöllä ajetaan tässä kuitenkin kokonainen rataosa päästä päähän. :) Tosin lyhimmästä päästä koko rataverkolla, Kajaani-Lamminniemi. | ||||
![]() |
08.05. 14:19 | Jouni Hytönen | ||
Löytyi jonkun skannaamia 80-luvun tasoristeysluetteloita, mutta niissäkin tieto katkeaa Tampereen rautatiepiirin rajalle juuri Madesjärvelle ja viimeinen listalla on Kruununmaa km 287+761. | ||||
![]() |
08.05. 14:13 | Jouni Hytönen | ||
Mitä tarkalleen on venäläinen sähkö? Siellä on laajalti käytössä 3 kV:n tasajännitesähköistystä (esim. Suomen rajalta Pietariin ja Pietarin ympäristö, Pietari-Moskova ja Moskovan ympäristö). Itään ja Murmanskin suuntaan lähdettäessä virtajärjestelmä vaihtuu 25 kV vaihtosähköksi. Olisikohan ollut mitään teknistä estettä ajaa Allegrolla Murmanskiin? Onko venäläinen 25 kV 50 Hz AC kaikilta parametreiltään sama kuin suomalainen? | ||||
Kuvasarja: DIESELEITÄ KONTIOMÄKI-VUOKATTI RADALLA. |
05.05. 15:49 | Jouni Hytönen | ||
Parikkala-Savonlinna- ja Lieksa-Nurmes-väleiltä vielä löytää jatkosten pauketta ainakin. Toki myös Mynttilä-Ristiina ja lyhemmillä pätkillä kuten Kouvola-Kuusankoski ainakin osan matkaa. | ||||
![]() |
29.04. 22:30 | Jouni Hytönen | ||
Ei taida ihan välittömästi olla lähdössä, eikö tuolla vetovaunun toisessa päässä ole ulkoliitäntäkaapeli pistokkeessa kiinni? Ihan kuin ensimmäisestä ovesta puuttuisivat paineet myös, vai valehteleeko silmä? | ||||
![]() |
29.04. 22:17 | Jouni Hytönen | ||
Mietin ensin, ollaaanko tässä kääntämässä kolmen vaunun ryhmääkokonaisuutena, mutta eihän tuolla keulassa olekaan ohjausvaunua. Näemmä jossain kohtaa vaunujen elinkaaren aikana on tehty päätös vaunujen kääntämisestä systemaattisesti samoin päin. Noin 10 vuotta sitten ei ainakaan vielä ollut mitään systemaattisuutta, vaunut olivat raiteella juuri siten kuin ne olivat elämänsä aikana asettuneet. Kirjasin joskus työmatkoilla uteliaisuudesta muistiin, kummin päin ravintolavaunut junissa olivat. :) | ||||
![]() |
28.04. 09:33 | Jouni Hytönen | ||
Harmi, että junat ovat alatasolla, koska maisemien katsominen on tuosta jatkuvasta viuhunnasta johtuen melko ikävää. Muistelisin, että viime kesänä katselin jonkin aikaa, mutta luovutin sitten ja katsoin loppumatkan muualle kuin ikkunasta ulos. | ||||
![]() |
28.04. 09:23 | Jouni Hytönen | ||
Mikähän ajatus on siinä, että tämä on keksitty tuoda seisomaan rautatieasemarakennuksen edustalle? Kuitenkin tuo vaikuttaa pääasiassa puurakenteiselta eikä mitenkään erityisen hyvin itseään sateelta suojaavalta. Laite ansaitsisi sateelta suojaavan katoksen ympärilleen. Mieluummin jossain muualla kuin tässä. :) | ||||
![]() |
28.04. 08:50 | Jouni Hytönen | ||
Voisikohan tästä päätellä, että kuva olisi mieluummin vuoden loppu- kuin alkupuoliskolta? Muistelisin, että neljän vaunun rungoista pudotettiin kesäkuussa yksi Ein pois ja sinisten vaunujen loppuaika lokakuun lopulle ajettiin vain kolmella vaunulla. Ei ole kuitenkaan vielä keltaisia lehtiä puissa. Elokuuta ehkä? | ||||
![]() |
22.04. 13:10 | Jouni Hytönen | ||
Toisen pään ohjausvaunu on 3352. Ei kyllä nyt ulkoa muista, miten välivaunujen numerointi meni, mutta muistaakseni -52 toistuu niissäkin, kaksi alkunumeroa vaihtuu. Ja EVN-numerot ovat tietysti pidemmät. | ||||
![]() |
21.04. 13:02 | Jouni Hytönen | ||
Eli olisiko tuossa sitten kirjoitettu ensimmäisellä kierroksella suoraan koneella myös tuo jäljennysteksti ja tehty se viisi kopiota? Alkuperäinen 4. liikennejakson päällikölle, yksi kopio arkistoon ja neljä muuta kiertoon, 4. ratajakson ja 1. varikkojakson päälliköt mainittuina sekä ”ym.”? | ||||
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
21.04. 12:38 | Jouni Hytönen | ||
Kesällä 2022 matkustin perheeni kanssa Skotlantiin jo Brexitin jälkeisenä aikana, mutta silloin ei kyllä vielä ollut maahantulossa eikä sieltä poistumisessa minkäänlaista kitkaa tai ylimääräisiä proseduureja verrattuna EU-aikaan. |