![]() |
08.08.2012 08:50 | Jouni Hytönen | ||
Vedänpä sitten arvaukseni takaisin. :) | ||||
![]() |
08.08.2012 00:32 | Jouni Hytönen | ||
Tämä taitaa olla Niinisalonkadun tasoristeys, KVL yli 2000, mikä on ainakin osasyynä siihen, että kaikki yksiköt liikkuvat tässä kohdalla enintään 20 km/h. | ||||
![]() |
08.08.2012 00:29 | Jouni Hytönen | ||
Voisiko olla 5-runko? Sitä en ole vihreänä vielä nähnyt. Tai 10? | ||||
![]() |
02.08.2012 09:59 | Jouni Hytönen | ||
Purkaminenkin maksaa ja ne rahat voidaan käyttää johonkin hyödyllisempään kohteeseen. | ||||
![]() |
30.07.2012 14:54 | Jouni Hytönen | ||
Vuoden 2009 talouskriisin myötä paikallisliikenne harveni monella rataosalla ainakin Pietarin ympäristössä. | ||||
![]() |
30.07.2012 14:52 | Jouni Hytönen | ||
Onkohan numerossa säilynyt Sord-vaunusta 149? Eli ex. 196149? | ||||
![]() |
30.07.2012 12:28 | Jouni Hytönen | ||
Hiipuu hiipuu... nyt tämä juna kulkee enää lauantaisin ja sunnuntaisin Lugaan asti. | ||||
![]() |
29.07.2012 21:28 | Jouni Hytönen | ||
Hetken jo mietin, mitä ihmeen ilmastointilaitteita tuolla näkyy, mutta ilmeisesti kyseessä on kuitenkin Gfot-vaunu ja siinä olevat autot. | ||||
![]() |
28.07.2012 01:38 | Jouni Hytönen | ||
Kontiomäellä taisi joitakin vuosia sitten olla myynnissä kokonainen entinen VR:n asuinkerrostalo tyyliin 100 000 €. Ylläpitokustannukset lienevät kohtalaiset ja vuokralaisia ei taida olla jonoksi asti. :) | ||||
![]() |
27.07.2012 13:04 | Jouni Hytönen | ||
Siis nämäkään... | ||||
![]() |
26.07.2012 14:40 | Jouni Hytönen | ||
Kyllä ne kiskoja pitkin tulivat. Ja Sulun raiteistolla kuormattiin puuta säännöllisesti vielä ainakin 90-luvun lopulla. Ratahan uusittiin 43 kilon kiskotukselle juuri ennen kuin liikenne loppui. Keitele-Päijänne-kanavaa rakennettaessa Sulun sementtiasemalle tuli sementtiä Venäjältä Vsoi-vaunuilla kahden Dv15/16:n voimin. Toinen veti ja toinen työnsi. Sementtiasema oli varsin rappioituneen näköinen jo ennen kuin liikenne alkoi, mutta niin se vain käyttöön pääsi. Sulussa on aikojen saatossa käynyt myös Keitele-Museon lättähattuja useita kertoja. Tk3 1113 ja useita lättävaunuja on romutettu radan varrella. | ||||
![]() |
25.07.2012 13:31 | Jouni Hytönen | ||
Joka ajon jälkeen? Mitä tarkoitat? Tankkausta? :) Vähän alkavat muistikuvat hataroitua, mutta eikö kevyin huolto tehty Dr13-sarjalle 5000 km:n välein? Olen ollut keväällä 1996 Jyväskylän varikolla mukana tekemässä sellaista ja siinähän oli lähinnä eri öljymäärien tarkistuksia. | ||||
![]() |
24.07.2012 16:31 | Jouni Hytönen | ||
30.6.1995 kulki viimeinen museojuna Virtain radalla, mutta en kyllä itse tiedä, menikö se enää Keiturinsalmelle asti. | ||||
![]() |
24.07.2012 01:32 | Jouni Hytönen | ||
Jaahas, tämä vuosikausia levällään ollut katu alkaa lopultakin valmistua. On sitä rakennettukin kuin Iisakin kirkkoa. | ||||
![]() |
22.07.2012 11:07 | Jouni Hytönen | ||
Vähän huvittaisi otaksua, että tavalliselle ihmiselle on aika sama, mitä vaunuja perässä on, kunhan veturi on höyryveturi. Se näyttää satunnaisen ihmisen silmissä oikeasti vanhalta. Ei kovin moni varmaan tunnista Dr13:a museoveturiksi. | ||||
![]() |
20.07.2012 14:42 | Jouni Hytönen | ||
Asiallista sähköistämättömän rataosan tunnelmaa. | ||||
![]() |
20.07.2012 12:49 | Jouni Hytönen | ||
Taisi olla vuoden 1999 loppupuoliskolla Liedon ja Auran siipien purkaminen. | ||||
![]() |
19.07.2012 15:14 | Jouni Hytönen | ||
Ajattelin, että voimayhtiöllä olisi ehkä ollut halua vähän korottaa tätä kynnystä, tosin takana on niin valtava vesimassa, että yhden sentin pinnannousu vastaa jotain kohtalaisen suurta vesimäärää. Tämä on tietysti täydellisen amatöörin pohdiskelua. :) Mutta onko todella niin, että Saimaan pinnan korkeus on täsmälleen sama voimalaitoksen kanssa kuin ennen sen rakentamista? Jonkinlaiset patovallit kuitenkin Imatralla voimalan ympäristössä ovat. Vai onko ne rakennettu vain tällaisia luontaisia pinnanvaihteluita varten, ettei vesi karkaa kokonaan voimalaitoksen ohi sivulta? | ||||
![]() |
19.07.2012 14:12 | Jouni Hytönen | ||
Tuo 1000 kuutiota sekunnissa kuulostaa jo melkoiselta virtaamalta. Mikähän on Suomen suurin luonnontilainen joen virtaama? Paljonko menee esim. Tornionjoessa? Jos Imatran voimalaitokset purettaisiin, paljonko menisi Vuoksessa silloin? Ja paljonko alenisi Saimaan pinta? | ||||
![]() |
19.07.2012 00:14 | Jouni Hytönen | ||
Nimi korjattu. Oikea niistä kolmesta on tämä: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=5436 | ||||
![]() |
18.07.2012 21:37 | Jouni Hytönen | ||
Penttasenportti oli tämän tasoristeyksen nimi. | ||||
![]() |
18.07.2012 21:35 | Jouni Hytönen | ||
Ei tämän nimi ole Tani. Pahoittelen. :) Se entinen Tanin ppl sijaitsi tästä vähän Vainikkalaan päin. | ||||
![]() |
18.07.2012 21:13 | Jouni Hytönen | ||
Minusta loputon Dr13-vastainen jänkkäys, jota on kytketty arviolta 2000 kuvaan tällä sivustolla (osa kuvista jopa sellaisia, joissa ei kyseistä veturisarjaa edes esiinny) ei ole a) keskustelua eikä b) mielenkiintoista. | ||||
![]() |
18.07.2012 21:03 | Jouni Hytönen | ||
Kokemäellä on kaiketi varsin yleistä se, että raiteelle 1 pysähtyvälle Poriin päin menevälle junalle on jo kulkutie valmiina eteenpäin, jolloin puomit ovat alhaalla senkin ajan, kun juna seisoo asemalla. | ||||
![]() |
18.07.2012 21:00 | Jouni Hytönen | ||
Vanha Selänpää taisi kyllä olla samanlainen, tosin se oli lähempänä lähtöopastimia. Kalvitsan kevyen liikenteen väylällä oli myös vanhojen turvalaitteiden aikaan valo- ja äänivaroituslaitos. | ||||
![]() |
18.07.2012 20:53 | Jouni Hytönen | ||
On tehty jo tuolloin 2000-luvun alussa juuri kuten kuvatekstissä kerrotaan. Siinä tosin oikaistiin vain jyrkkiä kaarteita. Asemarakennuksen kohdalla raide on suurin piirtein entisellä paikallaan. Kaksi kelvotonta tasoristeystä on korvattu käsittääkseni asemarakennuksen lähistölle rakennetulla uudella tasoristeyksellä. | ||||
![]() |
17.07.2012 18:04 | Jouni Hytönen | ||
Meillä Suomessa on melkeinpä kansallinen ongelma se, että neutraalia tietoa on ollut vähän saatavissa. Neuvostoaikoina joukossa on ollut täysin kritiikittömiä neuvostojärjestelmän ihannoijia ja 70-luvulla tämä näkemys oli vaarallisen laajalle levinnyt. Jopa neuvostodelegaatiot olivat vierailuilla hämillään ylenpalttisesta ylistyksestä, kun tunsivat todellisuuden paremmin. Toisaalta joukkoon mahtuu toista ääripäätä eli henkilöitä, jotka uhoavat käyneensä kerran Viipurissa ja tämän jälkeen koko maa on nähty eikä siitä löydy mitään hyvää. Objektiivista tutkimustietoakaan ei hyväksytä, kun on kerran päätetty, että maa on läpeensä mätä eikä siitä löydy mitään positiivista. Yllä olevien välimaastoon sijoittuvan näkemyksen maasta voi muodostaa parhaiten matkailemalla siellä avoimin silmin ja lukemalla monipuolisesti kirjallisuutta. |
||||
![]() |
17.07.2012 17:38 | Jouni Hytönen | ||
Kyllähän itänaapurissa on tapahtunut vuosien varrella karmeita asioita, mutta satujakin on paljon liikkeellä kuten Jarmo tuossa ylempänä toteaakin. | ||||
![]() |
17.07.2012 13:04 | Jouni Hytönen | ||
Ihanko itse luit sen venäjänkielisen höyrykoneopin läpi ja bongasit sieltä ylimääräiset lauseet? Missä sellaiseen opukseen voi tutustua? | ||||
![]() |
17.07.2012 01:03 | Jouni Hytönen | ||
Murtomäki? Kokemäki? Aika vähissä alkavat olla ja hyvä niin. Luumäen asemalla tasoristeys ylitti kaksi linjaraidetta ja useamman sivuraiteen. | ||||
![]() |
17.07.2012 00:54 | Jouni Hytönen | ||
Ei ole mitään takeita, että tuo luku 11 olisi oikein. Voi olla, mutta voip olla olemattakii. Ei tasoristeys.fi ole mikään virallinen arkisto poistuneista tasoristeyksistä. | ||||
![]() |
15.07.2012 08:05 | Jouni Hytönen | ||
Mietin samaa 2000-luvun alussa. Suosittelen tutustumaan vähintään yhtä asialliseen veturisarjaan TEP70 vaikka Baltian maissa, jos Venäjä pelottaa. | ||||
![]() |
11.07.2012 00:32 | Jouni Hytönen | ||
Aidot mustapohjaiset kilvet o(li)vat enintään viisimerkkisiä. Tämähän on ilmeisesti ollut alun perin juurikin valkopohjainen tunnus, joka on jälkikäteen muutettu mustapohjaiseksi. Vai saako minkä tahansa uudenkin tunnuksen halutessaan mustapohjaisena? Todella kornilta näyttää myös juuri tuo Sampan mainitsema tilanne eli liian uudessa autossa on mustapohjaiset kilvet, joita siinä ei ole voinut olla. Pöljä päätös joka tapauksessa ryhtyä jakamaan tällaisia mustia 3+3-kilpiä. | ||||
![]() |
10.07.2012 15:50 | Jouni Hytönen | ||
Kummallista, että muuten laadukas työ lässäytetään laittamalla autoon rekisterikilpi, jota siinä ei ole koskaan ollut. Museotarkastus karahtaa helposti laittamalla jonnekin päin autoa vääränlaisia osia, mutta tuollaisia feikkikilpiä jostain syystä saa nykyisin. Kun tuokin kilpi on pitänyt erikseen hankkia, miksei samalla vaivalla olisi voinut tilata oikeantyyppistä kilpeä? Paras olisi tietysti alkuperäinen tunnus. | ||||
![]() |
08.07.2012 07:11 | Jouni Hytönen | ||
Jos vaunusto olisi sininen, tässä olisi hieno aikakonekuva 26 vuoden taakse Dr16-veturien koeajoaikoihin. Junaparissa P 101/106 osui tällainen veturiyhdistelmä omienkin silmien eteen, kameraa ei tietenkään ollut koskaan mukana. | ||||
![]() |
08.07.2012 00:00 | Jouni Hytönen | ||
Kuormatuilla junilla toki nopeus on ollut alempi, mutta tyhjillä vaunuilla on voinut rallatella hyvinkin tuon 70 km/h. Vai oliko tuolla vielä sellainenkin hauska poikkeus, että 70 km/h oli sallittu vain sellaisilla Dv12-vetureilla, joissa ei ollut SA3-kytkimiä? Muilla 60 km/h. Wikipedian tiedot eivät aina pidä paikkaansa. Voisinhan minäkin kirjoittaa nämä arvailuni sinne totuuksina, mutta jätän tekemättä. Parempi ruotia ensin oikea totuus esiin. | ||||
![]() |
07.07.2012 23:32 | Jouni Hytönen | ||
Eikös tämä 70 km/h ollut aivan yleisnopeus Taivalkosken radalla? Eli ei tästä mikään varsinainen rajoitus ala vaan Taivalkoskelta lähdettäessä kerrotaan radan suurin sallittu nopeus. Lättähatuilla ehkä sai joskus ajaa lujempaa. | ||||
![]() |
06.07.2012 00:39 | Jouni Hytönen | ||
2730:ssä on ollut tuollaiset erikoiset ovet jo ainakin vuodesta 1993 lähtien. Jonkin vaurion seurauksena ne siihen ilmestyivät. Itse en ole kyllä huomannut, että missään muussa Dv12:ssa sellaisia olisi. | ||||
![]() |
05.07.2012 19:52 | Jouni Hytönen | ||
Losevo-Kamennogorsk on se osuus, joka pitää rakentaa tyhjään metsään. Sosnovo-Viipuri sisältää sen ja lisäksi perusparannettavat osuudet Sosnovo-Losevo ja Kamennogorsk-Viipuri. Viipurista suoraan itään lähtee vanha rata Heinjoelle. Siitä ei ole tässä hankkeessa mitään apua. Lähestulkoon purkukunnossa. | ||||
![]() |
04.07.2012 20:34 | Jouni Hytönen | ||
Tarkoitatko Riku uutta tavaraliikenneyhteyttä Losevo-Kamennogorsk? (Kiviniemi-Antrea) Viimeisin tietoni on, että ratalinjausta oltaisiin raivattu, mutta itse rataa ei vielä juuri rakennettu. En ole kyllä taas pitkään aikaan itse paikan päällä käynyt, tietoni ovat toisaalta netistä. | ||||
![]() |
04.07.2012 15:44 | Jouni Hytönen | ||
Täällä http://ozd.rzd.ru/ vasemmanpuoleisessa laatikossa kolmas linkki ylhäältä "Karta dorogi" ( http://ozd.rzd.ru/main-road/download?vp=23&load=y&col_id=121&id=49 ) | ||||
![]() |
04.07.2012 15:39 | Jouni Hytönen | ||
Kyllä tuo on skemaattisena esityksenä melko hyvin ylläpidetty. Lokakuun rautateiden sivuilla on ainakin ollut yleiskartta. Katsonpa, löydänkö sitä näin puhelimitse. | ||||
![]() |
03.07.2012 09:57 | Jouni Hytönen | ||
Alikulku on varmasti edullisempi rakentaa, ellei nyt aivan kosteassa maastossa liikuta. | ||||
![]() |
03.07.2012 09:53 | Jouni Hytönen | ||
Herrala ja Markkala samoin kuin Rokanselkä Mikkelin pohjoispuolella poistuivat juuri käytöstä. Laitteiden purku lienee vielä meneillään. | ||||
![]() |
02.07.2012 19:48 | Jouni Hytönen | ||
Aivan vähän aikaa sitten ellei edelleenkin ainakin IC 9:stä meni konduktööri Savonlinnan junaan Parikkalassa. | ||||
![]() |
02.07.2012 13:33 | Jouni Hytönen | ||
Jyväskylän vanhalla raiteella 4 (myöhemmin 3) oli palakiskot, jossa tämä äänimaailma oli hyvin kuultavissa. Aikoinaan nelonen oli hyvinkin tärkeä matkustajajunien käyttämä raide, nykyäänhän ei kakkostakaan enää kovin paljon tarvita. | ||||
![]() |
02.07.2012 08:45 | Jouni Hytönen | ||
Siis Rovaniemen suunnan vaihde, raide Sallan suunnasta päättyi silloin päätepuskimeen. Tiedä sitten oliko sillä raiteella koskaan mitään käyttöä. :) | ||||
![]() |
02.07.2012 08:43 | Jouni Hytönen | ||
2005 elokuussa oli ainakin jo varmasti purettu. | ||||
![]() |
01.07.2012 20:34 | Jouni Hytönen | ||
Tapavainola (Tapa) ja Rasinsuo (Rasi) sinnittelivät nelikirjaimisina hyvinkin pitkään, ettei peräti 2000-luvulle saakka. Minulla on mennyt kyllä ohi, koska ne lyhenivät kolmikirjaimisiksi. | ||||
![]() |
01.07.2012 20:24 | Jouni Hytönen | ||
Kohtalaisen yleistä ja aina yhtä harmillista on se, että saman ikkunan kohdalla istuva henkilö haluaa vetää aurinkoverhon aivan alas asti, jolloin ulos ei näe ollenkaan. Kyllähän nyt ulos näkeminen on aivan perusasia matkanteossa ja tulee omalla vaatimuslistallani aivan kärjessä. Jos tulen ensimmäisenä vaunuun sisään, availen aina ennen istuutumista paitsi omat verhoni, myös useita lähipenkkien verhoja. :) Monissa venäläisissä vaunuissa ikkunan edessä on harsoverhoja, jotka ovat oletusarvoisesti kiinni ja niitä täytyy jotenkin viritellä, että ne pysyvät auki. :( | ||||
![]() |
01.07.2012 09:38 | Jouni Hytönen | ||
Katselin juuri vanhoja videoita Jyväskylän seudulta vuodelta 1996 ja olin aivan unohtanut, miten asialliselta kuulostaa lähestyvä Dr13-vetoinen juna asemalle saapuessaankin. Ta-ta-tam, ta-ta-tam ta-tam, ta-tam ta-tam, ta-tam ta-tam, ta-tam... Esimerkkinä lyhyehkö kolmen vaunun juna. :) |