Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2022 09:31 | Jouni Hytönen | ||
| Jos aseman sijainti on km 256+708 ja tuo erotin 256+728, se lienee hiukan kuvasta ulkona jossain oikealla yläviistossa. | ||||
|
15.09.2022 09:24 | Jouni Hytönen | ||
| Pesiökylä ei varmaan kuulu tuolle listalle, kun sähköistys kuitenkin puuttuu Kontiomäeltä saakka. | ||||
|
13.09.2022 22:15 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhan Juna-ajan viimeisinä aikoina joskus elokuussa 2006 tuli tehtyä samantyyppinen matka Riihimäen ja Lahden välille kuvaillen kaukojunia tällä radalla. | ||||
|
12.09.2022 23:17 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitos vaunutiedoista! | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kelloselkään asti rataosaa ei ole lakkautettu, se on vain suljettu liikenteeltä. VR:llä ei ole operaattorina asian kanssa enää tässä vaiheessa mitään tekemistä. Rautatien lakkauttaminen on lopullinen juridinen toimenpide, jossa maa-alueetkin luovutetaan pois: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110#L6 | ||||
|
12.09.2022 10:55 | Jouni Hytönen | ||
| Onko joku nähnyt, mitkä viisi muuta vaunua 24059:n lisäksi tuli ensimmäisessä junassa? Entä nuo kahdeksan tämän junan vaunua? | ||||
|
12.09.2022 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaan on ollut melko hyvä nousu molempiin suuntiin myös Msta-joen alkuperäiseltä sillalta. | ||||
|
|
12.09.2022 09:36 | Jouni Hytönen | ||
| Msta-joen sillan vieressä näkyy satelliittikuvassa vanha nähtävästi matalamman sillan kautta kulkenut linja. | ||||
|
|
12.09.2022 09:33 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, että tuo Verebjen mutka Pietarin ja Moskovan välillä säilyi pitkään ennen uuden linjan ja sillan rakentamista. Vähän lännempänä on Msta-joen ylityspaikka, jolla on oma seisakekin, Mstinski Most. Innostuin hienosta maisemasta kesällä 2003 niin, että kävin paikan päällä tammikuussa 2004. Tänä päivänä yhteiskunnan epäluuloisuus on jo varmaan siellä yltynyt sellaisiin mittoihin, että kameran kanssa heiluva ulkomaalainen käytäisiin pidemmänkin matkan takaa hakemassa tarkempiin haastatteluihin. :-/ | ||||
|
10.09.2022 21:15 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumakuvana tuli vastaan tällainen, johon ei ole tullut yhtään arvausta. Auttaako haarukointia yhtään tieto, että 1.7.1993 Toijalan ja Karjaan suunnan siivet olivat vielä varmuudella käytössä? | ||||
|
10.09.2022 21:03 | Jouni Hytönen | ||
| Ranskahan peruutti takaisin kehitysjanalla, siellä oli erillinen rataverkonhaltija nimeltä Réseau Ferré de France vuodesta 1997 vuoden 2014 loppuun saakka, jolloin siirryttiin takaisin Saksan mallin mukaiseen konsernirakenteeseen. Rataverkkoa hallinnoi SNCF Réseau. | ||||
|
04.09.2022 00:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän noin isoa myöhästymistä ajamalla kiinni saa ja JKV:n kytkeminen pois menee minusta myös fantasiaosastolle. | ||||
|
04.09.2022 00:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kulkiko Jyväskylän EP jo niin aikaisin? Olisin muistellut vuotta 1979, voin olla väärässäkin. Ja oliko sillä nimi jo ensimmäisellä kierroksella? | ||||
|
02.09.2022 14:10 | Jouni Hytönen | ||
| Hauskasti rinnevarjostustaso edelleen paljastaa ratalinjan sijainnin, vaikka kuinka olisi muuten maasto olevinaan koskematonta peltoa. :) | ||||
|
02.09.2022 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Eipä siellä enää ole. | ||||
|
02.09.2022 14:03 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeiset taisivat olla Huutokosken siivet ja ne purettiin marraskuun alussa 2003. | ||||
|
30.08.2022 10:56 | Jouni Hytönen | ||
| Joka toki on vain ruotsia kirjoitettuna kyrillisillä kirjaimilla. :) | ||||
|
30.08.2022 10:51 | Jouni Hytönen | ||
| 31.1.1946 saakka, tiedon voi tarkistaa tuosta yltä Liikennepaikan tiedot -> Info. | ||||
|
28.08.2022 20:32 | Jouni Hytönen | ||
| Moottorista löytyy selventävä kuva Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_locomotive_class_TE3#/media/File:Diesel2D100.jpg | ||||
|
25.08.2022 10:43 | Jouni Hytönen | ||
| Voi pusikossa jotain kiskoja vielä olla, mutta valtion rataverkosta on jäljellä vain läpikulkuraide. | ||||
|
25.08.2022 10:31 | Jouni Hytönen | ||
| Mahdotonta lienee kenenkään muistaa edes kaikkien radanvarren paikkakuntien eri taivutusmuotoja, kun ne eivät edes perustu mihinkään kieliopin yleissääntöihin, vaan perinteisiin, "näin täällä on aina sanottu". | ||||
|
|
24.08.2022 20:54 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä paikassa on tullut kuvattua vaikka mitä, mutta aina toiselta puolelta rataa. :) | ||||
|
24.08.2022 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| Alkuperäinen ratalinja on tässä kulkenut ihan eri paikasta vasemmalta/selän takaa Melonsaaren ja Mustasaaren läpi. | ||||
|
24.08.2022 15:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) osti koko yhdeksän veturin sarjan vuoden 2001 lopussa. 001-003 myytiin eteenpäin Banverketille, 004, 007 ja 008 myytiin eteenpäin TGOJ:lle ja Tågab piti aluksi itse veturit 006, 009 ja 010. Sittemmin Tågab on ostanut muitakin vetureita takaisin itselleen. | ||||
|
|
24.08.2022 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| 05 on nähtävästi pudonnut Linzin konepajalla nosturilta vuonna 1999. "Bei einem Unglück im Werk in Linz wurde die 1043 005 so schwer beschädigt (Rahmenbruch), dass eine Reparatur unterblieb." | ||||
|
|
24.08.2022 14:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tietääkseni 10 veturin sarjasta yhdeksän päätyi takaisin Ruotsiin, yksi (05) oli tuhoutunut jossain onnettomuudessa. Yhdeksästä veturista kahdeksan on edelleen liikenteessä, vain 04 on romutettu Ruotsissa. | ||||
|
24.08.2022 08:18 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeisenä vielä uimalasiveturi. :) | ||||
|
23.08.2022 12:14 | Jouni Hytönen | ||
| Juu, naurettavan näköinen ilman tenderiä siellä erittäin näkyvällä ja keskeisellä paikalla. Kenenköhän aivopieru? | ||||
|
19.08.2022 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Ysäriä, koska veturi on kuitenkin saneeratussa asussa, ensimmäinen saneeraus valmistui kesällä 1990 veturille 2302. | ||||
|
19.08.2022 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onko se museaalista polttoainetta aktiivikäytön ajoilta, vai onko 2241 tankattu jossain välissä tällä vuosituhannella? :) | ||||
|
18.08.2022 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tässä kolme Sinisten vaunujen ystävien Ein-vaunua vai yksi Haapamäeltä? | ||||
|
18.08.2022 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkoitin tuolla manuaalisuudella vertailua vaikka Dv12-veturiin, lätässä on ohjattava kuitenkin vaihteistoa käsin ja tiedettävä oikeat menetelmät etenkin alaspäin vaihtamiseen. Höyryveturiin verrattuna lättä on toki huomattavasti kevyempi työympäristö. | ||||
|
|
15.08.2022 11:18 | Jouni Hytönen | ||
| Lätän ajaminen on varsin manuaalista työtä verrattuna vetureihin. Ei nyt sentään ole poljettavaa kytkintä, vaan nestekytkin. Pyrhösen Kimmon lättäkirjassa on aihepiiriä avattu. | ||||
|
13.08.2022 21:43 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ihan joka perusparannuksessa kiskopaino tuplaannu, mutta tuossa odottelee 60E1-kiskoa K30-kiskojen eläkkeellejääntiä. :) | ||||
|
11.08.2022 10:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on kyllä mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka maastossa voi näkyä useampia tielinjoja ratalinjan lisäksi. Pitäisi joskus tutustua tuohon Hyvinkää-Karkkila-radan linjaan, tietämykseni siitä on melko lähellä lukua 0. | ||||
|
02.08.2022 20:57 | Jouni Hytönen | ||
| Päivämäärältä 13.3.1996 löytyy havainto 3430:stä, veturit 2706+2736+2720, vaunusto Hkbar, 2 Tau, Taimn-u, Tau, 4 Taimn-u, 2 Sim, Simn, Sim, gblk ja 22 Sim. 140 akselia, 636 metriä ja 2419 tonnia. Hkbar-vaunua käytettiin myös happojunassa 6036. Toisess päässä oli automaattikytkin ja toisessa ruuvikytkin, näin vältyttiin ns. ystävyyssiteen aiheuttamasta vetovoimarajoituksesta. | ||||
|
|
02.08.2022 12:40 | Jouni Hytönen | ||
| Ennen muinoin 3430 oli se kaikkein raskain juna Jämsänjokilaaksosta kohti Raumaa. 3Dv12-vedolla oli melkoinen pauhu Partalanmäessä ja juna eteni reipasta kävelyvauhtia. | ||||
|
27.07.2022 14:39 | Jouni Hytönen | ||
| Dm6-moottorivaunut romutettiin kaikki. | ||||
|
27.07.2022 14:38 | Jouni Hytönen | ||
| Eri maissa on erilaisia pysyviä ja tilapäisiä poikkeuksia EU:n yhteisen tavoitetilan mukaisiin säädöksiin, myös Suomessa. Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä infra että kalusto ovat historiallisista syistä johtuen olleet GOST-normipohjaisia ja yhteentoimivuus itä-länsisuunnassa muiden entisten Neuvostoliiton maiden kanssa on haluttu säilyttää. Eli EU:n sisällä olevalla 1520 mm:n raideleveyden verkolla (lyhyitä osuuksia löytyy myös Puolasta, Slovakiasta ja Unkarista) GOST-normien mukainen kalusto voi liikkua ilman ongelmia. | ||||
|
|
27.07.2022 13:04 | Jouni Hytönen | ||
| Ja melko monen tavaraliikenneveturityypin suurin sallittu nopeus on 100 km/h. | ||||
|
27.07.2022 10:04 | Jouni Hytönen | ||
| Parocin toiminta alueella päättyi kokonaan ja kaikki sen käyttämät rakennukset on purettu ainakin. Nordkalkin louhos näkyy junan ikkunasta nykyään. Nyt ei ole tuoretta muistikuvaa, purettiinko nämä raiteet jo kaikki pois myös. | ||||
|
22.07.2022 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Vanha tasoristeys.fi toimi täysin irrallaan muista tietojärjestelmistä ja sen päivittäminen oli varsin tehotonta manuaalista työtä. | ||||
|
18.07.2022 01:19 | Jouni Hytönen | ||
| Näyttäisi hyvinkin samalta paikalta, ettei vaan tämän sillan maatuet ole vieressä myös jäljellä. | ||||
|
18.07.2022 01:16 | Jouni Hytönen | ||
| Minulla on ainakin jonkinlainen kuva sieltä, tosin jo ajalta kun veturi oli romujonossa, mutta tyhjää parempi sentään. | ||||
|
16.07.2022 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Enpä muista kenenkään kuvanneen aikaisemmin kahta junaa yhtä aikaa Pellossa, vai pätkiikö vain minun muistini? | ||||
|
16.07.2022 10:27 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on minusta liikaa vaunuja ollakseen 112. Siinä oli kuusivaunuinen perusrunko ja 13.7.1995 oli torstai. Toisaalta 112 ei tuolloin keskikesällä 1995 ajanut Turun satamaan. | ||||
|
15.07.2022 17:13 | Jouni Hytönen | ||
| Vieläkös Hyvinkään Rautatiemuseolla on entinen Kilpuan kampiasetinlaite jossain yleisön nähtävillä? Mielestäni kampiasetinlaite on oiva toiminnallinen esine museoon, toimintaperiaate valkenee hyvin kampia pyöritellessä ja kulkutiekankia käännellessä eikä ihan pienestä mene rikki. | ||||
|
|
15.07.2022 17:09 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla Kyröstä, kun Aura on oikealla. | ||||
|
|
15.07.2022 17:01 | Jouni Hytönen | ||
| Yleensä Dr13, mutta 2Dv12 ei ollut mitenkään poikkeuksellista. Välillä joissakin junissa oli säännöllisesti 2Dv12 ja illan P 118 saattoi tuohon aikaan tulla jopa yhdellä Dv12:lla Jyväskylään. | ||||
|
|
15.07.2022 16:09 | Jouni Hytönen | ||
| 114:n matka oli noihin aikoihin melko monimutkainen. Joensuusta lähdettiin klo 12.47 arkipäivänä kokoonpanossa EFiti-Eit, veturina todennäköisesti Dv12, koska Pieksämäellä pysähdyttiin klo 15.10-15.30 ja nostettiin P 105:ssä saapuneet vaunut CEhit-Ein-Rkt-Eit-Eip-ELht Dr13:lla keulaan. Jyväskylässä pysähdyttiin klo 16.23-16.44 ja veturiksi vaihtui Sr1. Dr13 meni perään lähtevään tavarajunaan 3422. Tampereelle saavuttiin klo 18.19, Sr1 keulasta irti ja todennäköisesti samaan aikaan perään kytkeytyi Dr13 näiden Silja-vaunujen kanssa, lähtö eteenpäin oli jo klo 18.29. Turussa kahden minuutin pysähdys 20.32-20.34 ja satamaan saapuminen klo 20.41. Siljan lähtöaika on tosiaan ollut vasta 22.00 käymättä Maarianhaminassa. Viking Linen lähtöaika oli 21.30, näemmä myös Maarianhamina ohittaen. Talviaikataulussa yölaivat ovat poikenneet Maarianhaminassa ja kesällä päivälaivat. | ||||
|
|
15.07.2022 13:40 | Jouni Hytönen | ||
| EFiti vielä ELht:n eteen. 105/114:ssä kävi Pieksämäellä vaunusto ELht-Eip-Eit-Rkt-Ein-CEhit. Keulan Eit-EFiti jatkoi 105:ssä Joensuuhun ja vastaavasti 114:ään tuli Joensuusta EFiti-Eit. Viikonlopun lisävaunut menivät Joensuuhun saakka. | ||||
