|
|
04.10.2022 10:59 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmalla on Kanavuori ja oikealla Koskenvuori. Tässä mennään jo kolmatta ratalinjaa pitkin. Kaarteita oiottiin jo 1980-luvun perusparannuksessa, mutta vuonna 1995 uuden vesistösillan rakennustöiden yhteydessä linja muuttui jälleen merkittävästi. Uutuutena uudelle sillalle tuli nousua molemmista ajosuunnista. | ||||
|
|
04.10.2022 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Voisiko olla niin, että P 67:stä katkaistiin Seinäjoelle pari vaunua ja ne ehkä illalla liitettiin lisävaunuiksi P 70:een? | ||||
|
|
03.10.2022 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Kampiasetinlaite vaikuttaisi kurkistelevan pylvään takaa ja maassa kulkee sen vaijerikanava. Vahvasti vaikuttaisi Matkussakin kysyntää majakka-asetyleenille olevan. :) | ||||
|
|
30.09.2022 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Samoin, vihreä CEmt on suurempi ilo kuin paalattu CEmt. | ||||
|
|
28.09.2022 13:01 | Jouni Hytönen | ||
| Liikkuuko oikeasti vai onko vain kapasiteettivarauksia näkyvissä? Vainikkalassakin näyttää nopeasti katsottuna tänäänkin Tolstoin veturille olleen kapasiteettia itään poisumiseen https://juliadata.fi/timetables?s=64302&d=28.9.2022 ja illalla taas takaisin https://juliadata.fi/timetables?s=64301&d=28.9.2022. | ||||
|
|
28.09.2022 12:49 | Jouni Hytönen | ||
| Olikos tämä vaunu aikoinaan poimittuna talteen jonnekin Hyvinkään Rautatiemuseon raiteistolle? Vähän epäilisi, ettei tällä sisustuksella oleva vaunu ole liikkunut kaupallisissa junissa enää 80-luvullakaan, vai onko jollakulla varmoja havaintoja liikkeistä? | ||||
|
|
22.09.2022 00:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kresty olisi oikean ylänurkan suunnassa. | ||||
|
|
20.09.2022 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| 32 vuotta aikaisemmin, syyskuussa 1990 Dr12-veturi oli vielä kohtalaisen säännöllinen näky Jyväskylän ratapihalla. Työtehtäviä olivat mm. Pv3 sisältäen esimerkiksi tyhjien öljyvaunujen haun Keljonlahdesta paluumatkalle Sköldvikiin T 6012:ssa. Hankasalmen järjestelijässä veturia näki myös. Dr12 2219 jäi viimeiseksi enemmän Jyväskylässä majailleeksi Dr12-veturiksi ja se kävi viimeisinä töinään poikkeuksellisesti Äänekoskella 12.11.1990. Paluumatkalla veturi rikkoutui ja se hinattiin saman päivän T 6012:ssa Tampereelle. Muutama päivä myöhemmin Seinäjoelta siirrettiin vielä 2222 Jyväskylään. Sitä ei kuitenkaan enää isosti käytetty ja viimeiseksi palvelukseksi jäi Pv3 26.11.1990. Veturi hinattiin Tampereelle kuitenkin vasta joulukuun puolella. | ||||
|
|
18.09.2022 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Heittäisin arvauksena, että siellä olisi saattanut olla vanhan järjestelmän valo-opastin varustettuna riippuvuuden puuttumismerkillä. | ||||
|
|
16.09.2022 09:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä suunnasta näkyy hyvin maantien 13560 / Kiipuntien ikävä risteyskulma radan kanssa. | ||||
|
|
16.09.2022 09:18 | Jouni Hytönen | ||
| Oulun ratapihalla on isot perusparannustyöt menossa, kyllähän tässäkin näkyy valmis peti sähkökääntölaitteelle eli ei säily enää pitkään. | ||||
|
|
15.09.2022 09:31 | Jouni Hytönen | ||
| Jos aseman sijainti on km 256+708 ja tuo erotin 256+728, se lienee hiukan kuvasta ulkona jossain oikealla yläviistossa. | ||||
|
|
15.09.2022 09:24 | Jouni Hytönen | ||
| Pesiökylä ei varmaan kuulu tuolle listalle, kun sähköistys kuitenkin puuttuu Kontiomäeltä saakka. | ||||
|
|
13.09.2022 22:15 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhan Juna-ajan viimeisinä aikoina joskus elokuussa 2006 tuli tehtyä samantyyppinen matka Riihimäen ja Lahden välille kuvaillen kaukojunia tällä radalla. | ||||
|
|
12.09.2022 23:17 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitos vaunutiedoista! | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kelloselkään asti rataosaa ei ole lakkautettu, se on vain suljettu liikenteeltä. VR:llä ei ole operaattorina asian kanssa enää tässä vaiheessa mitään tekemistä. Rautatien lakkauttaminen on lopullinen juridinen toimenpide, jossa maa-alueetkin luovutetaan pois: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110#L6 | ||||
|
|
12.09.2022 10:55 | Jouni Hytönen | ||
| Onko joku nähnyt, mitkä viisi muuta vaunua 24059:n lisäksi tuli ensimmäisessä junassa? Entä nuo kahdeksan tämän junan vaunua? | ||||
|
|
12.09.2022 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaan on ollut melko hyvä nousu molempiin suuntiin myös Msta-joen alkuperäiseltä sillalta. | ||||
|
|
12.09.2022 09:36 | Jouni Hytönen | ||
| Msta-joen sillan vieressä näkyy satelliittikuvassa vanha nähtävästi matalamman sillan kautta kulkenut linja. | ||||
|
|
12.09.2022 09:33 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, että tuo Verebjen mutka Pietarin ja Moskovan välillä säilyi pitkään ennen uuden linjan ja sillan rakentamista. Vähän lännempänä on Msta-joen ylityspaikka, jolla on oma seisakekin, Mstinski Most. Innostuin hienosta maisemasta kesällä 2003 niin, että kävin paikan päällä tammikuussa 2004. Tänä päivänä yhteiskunnan epäluuloisuus on jo varmaan siellä yltynyt sellaisiin mittoihin, että kameran kanssa heiluva ulkomaalainen käytäisiin pidemmänkin matkan takaa hakemassa tarkempiin haastatteluihin. :-/ | ||||
|
|
10.09.2022 21:15 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumakuvana tuli vastaan tällainen, johon ei ole tullut yhtään arvausta. Auttaako haarukointia yhtään tieto, että 1.7.1993 Toijalan ja Karjaan suunnan siivet olivat vielä varmuudella käytössä? | ||||
|
|
10.09.2022 21:03 | Jouni Hytönen | ||
| Ranskahan peruutti takaisin kehitysjanalla, siellä oli erillinen rataverkonhaltija nimeltä Réseau Ferré de France vuodesta 1997 vuoden 2014 loppuun saakka, jolloin siirryttiin takaisin Saksan mallin mukaiseen konsernirakenteeseen. Rataverkkoa hallinnoi SNCF Réseau. | ||||
|
|
04.09.2022 00:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän noin isoa myöhästymistä ajamalla kiinni saa ja JKV:n kytkeminen pois menee minusta myös fantasiaosastolle. | ||||
|
|
04.09.2022 00:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kulkiko Jyväskylän EP jo niin aikaisin? Olisin muistellut vuotta 1979, voin olla väärässäkin. Ja oliko sillä nimi jo ensimmäisellä kierroksella? | ||||
|
|
02.09.2022 14:10 | Jouni Hytönen | ||
| Hauskasti rinnevarjostustaso edelleen paljastaa ratalinjan sijainnin, vaikka kuinka olisi muuten maasto olevinaan koskematonta peltoa. :) | ||||
|
|
02.09.2022 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Eipä siellä enää ole. | ||||
|
|
02.09.2022 14:03 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeiset taisivat olla Huutokosken siivet ja ne purettiin marraskuun alussa 2003. | ||||
|
|
30.08.2022 10:56 | Jouni Hytönen | ||
| Joka toki on vain ruotsia kirjoitettuna kyrillisillä kirjaimilla. :) | ||||
|
|
30.08.2022 10:51 | Jouni Hytönen | ||
| 31.1.1946 saakka, tiedon voi tarkistaa tuosta yltä Liikennepaikan tiedot -> Info. | ||||
|
|
28.08.2022 20:32 | Jouni Hytönen | ||
| Moottorista löytyy selventävä kuva Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_locomotive_class_TE3#/media/File:Diesel2D100.jpg | ||||
|
|
25.08.2022 10:43 | Jouni Hytönen | ||
| Voi pusikossa jotain kiskoja vielä olla, mutta valtion rataverkosta on jäljellä vain läpikulkuraide. | ||||
|
|
25.08.2022 10:31 | Jouni Hytönen | ||
| Mahdotonta lienee kenenkään muistaa edes kaikkien radanvarren paikkakuntien eri taivutusmuotoja, kun ne eivät edes perustu mihinkään kieliopin yleissääntöihin, vaan perinteisiin, "näin täällä on aina sanottu". | ||||
|
|
24.08.2022 20:54 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä paikassa on tullut kuvattua vaikka mitä, mutta aina toiselta puolelta rataa. :) | ||||
|
|
24.08.2022 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| Alkuperäinen ratalinja on tässä kulkenut ihan eri paikasta vasemmalta/selän takaa Melonsaaren ja Mustasaaren läpi. | ||||
|
|
24.08.2022 15:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) osti koko yhdeksän veturin sarjan vuoden 2001 lopussa. 001-003 myytiin eteenpäin Banverketille, 004, 007 ja 008 myytiin eteenpäin TGOJ:lle ja Tågab piti aluksi itse veturit 006, 009 ja 010. Sittemmin Tågab on ostanut muitakin vetureita takaisin itselleen. | ||||
|
|
24.08.2022 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| 05 on nähtävästi pudonnut Linzin konepajalla nosturilta vuonna 1999. "Bei einem Unglück im Werk in Linz wurde die 1043 005 so schwer beschädigt (Rahmenbruch), dass eine Reparatur unterblieb." | ||||
|
|
24.08.2022 14:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tietääkseni 10 veturin sarjasta yhdeksän päätyi takaisin Ruotsiin, yksi (05) oli tuhoutunut jossain onnettomuudessa. Yhdeksästä veturista kahdeksan on edelleen liikenteessä, vain 04 on romutettu Ruotsissa. | ||||
|
|
24.08.2022 08:18 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeisenä vielä uimalasiveturi. :) | ||||
|
|
23.08.2022 12:14 | Jouni Hytönen | ||
| Juu, naurettavan näköinen ilman tenderiä siellä erittäin näkyvällä ja keskeisellä paikalla. Kenenköhän aivopieru? | ||||
|
|
19.08.2022 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Ysäriä, koska veturi on kuitenkin saneeratussa asussa, ensimmäinen saneeraus valmistui kesällä 1990 veturille 2302. | ||||
|
|
19.08.2022 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onko se museaalista polttoainetta aktiivikäytön ajoilta, vai onko 2241 tankattu jossain välissä tällä vuosituhannella? :) | ||||
|
|
18.08.2022 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tässä kolme Sinisten vaunujen ystävien Ein-vaunua vai yksi Haapamäeltä? | ||||
|
|
18.08.2022 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkoitin tuolla manuaalisuudella vertailua vaikka Dv12-veturiin, lätässä on ohjattava kuitenkin vaihteistoa käsin ja tiedettävä oikeat menetelmät etenkin alaspäin vaihtamiseen. Höyryveturiin verrattuna lättä on toki huomattavasti kevyempi työympäristö. | ||||
|
|
15.08.2022 11:18 | Jouni Hytönen | ||
| Lätän ajaminen on varsin manuaalista työtä verrattuna vetureihin. Ei nyt sentään ole poljettavaa kytkintä, vaan nestekytkin. Pyrhösen Kimmon lättäkirjassa on aihepiiriä avattu. | ||||
|
|
13.08.2022 21:43 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ihan joka perusparannuksessa kiskopaino tuplaannu, mutta tuossa odottelee 60E1-kiskoa K30-kiskojen eläkkeellejääntiä. :) | ||||
|
|
11.08.2022 10:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on kyllä mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka maastossa voi näkyä useampia tielinjoja ratalinjan lisäksi. Pitäisi joskus tutustua tuohon Hyvinkää-Karkkila-radan linjaan, tietämykseni siitä on melko lähellä lukua 0. | ||||
|
|
02.08.2022 20:57 | Jouni Hytönen | ||
| Päivämäärältä 13.3.1996 löytyy havainto 3430:stä, veturit 2706+2736+2720, vaunusto Hkbar, 2 Tau, Taimn-u, Tau, 4 Taimn-u, 2 Sim, Simn, Sim, gblk ja 22 Sim. 140 akselia, 636 metriä ja 2419 tonnia. Hkbar-vaunua käytettiin myös happojunassa 6036. Toisess päässä oli automaattikytkin ja toisessa ruuvikytkin, näin vältyttiin ns. ystävyyssiteen aiheuttamasta vetovoimarajoituksesta. | ||||
|
|
02.08.2022 12:40 | Jouni Hytönen | ||
| Ennen muinoin 3430 oli se kaikkein raskain juna Jämsänjokilaaksosta kohti Raumaa. 3Dv12-vedolla oli melkoinen pauhu Partalanmäessä ja juna eteni reipasta kävelyvauhtia. | ||||
|
|
27.07.2022 14:39 | Jouni Hytönen | ||
| Dm6-moottorivaunut romutettiin kaikki. | ||||
|
|
27.07.2022 14:38 | Jouni Hytönen | ||
| Eri maissa on erilaisia pysyviä ja tilapäisiä poikkeuksia EU:n yhteisen tavoitetilan mukaisiin säädöksiin, myös Suomessa. Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä infra että kalusto ovat historiallisista syistä johtuen olleet GOST-normipohjaisia ja yhteentoimivuus itä-länsisuunnassa muiden entisten Neuvostoliiton maiden kanssa on haluttu säilyttää. Eli EU:n sisällä olevalla 1520 mm:n raideleveyden verkolla (lyhyitä osuuksia löytyy myös Puolasta, Slovakiasta ja Unkarista) GOST-normien mukainen kalusto voi liikkua ilman ongelmia. | ||||
|
|
27.07.2022 13:04 | Jouni Hytönen | ||
| Ja melko monen tavaraliikenneveturityypin suurin sallittu nopeus on 100 km/h. | ||||