Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.12.2020 14:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ennen tunnelia on kuitenkin 10 promillen nousu Ankeriasjärven kohdalle, hyvin on vauhti sitten riittänyt. | ||||
|
09.12.2020 15:18 | Jouni Hytönen | ||
| Mikä lienee tarkka liikennekelvottomuuden sisältö näiden vaunujen tapauksessa? Ovatko vaunut esimerkiksi homehtuneet käytön puutteessa ja kosteuden tiivistyessä rakenteisiin? Vai onko jotain rutiinitoimenpiteitä rästissä, kuten vaikka pyöräkerrat kuluneet loppuun, eikä nykyisessä käytössä ole tarvetta uusia niitä? Yksikerroksiset IC-vaunut ovat kuitenkin aikoinaan täysin yksiselitteisesti veronmaksajien rahoilla rakennettuja ja nykyisen liikennöitsijän 1.7.1995 lahjaksi saamia. Etenkin näiden vaunujen osalta toivoisi jonkin puolueettoman asiantuntijatahon arvioivan, onko todella niin, ettei mikään taho ole näistä vaunuista ja niiden saneerauksesta enää kiinnostunut. Jos kieltävä vastaus syntyy tällaisessa asiantuntijakeskustelussa, siinä tapauksessa romutukset ovat OK. Nyt on toki ymmärrettävää, että vaunujen nykyisen omistajan intresseissä on hävittää ne mahdollisimman pikaisesti, ettei niitä kukaan muukaan voi enää hyödyntää. | ||||
|
09.12.2020 15:04 | Jouni Hytönen | ||
| Raideleveyden muuttamista on tehty tulenpalavalla kiireellä ja useampaan kertaan, jos kuitenkin maailmansotien välisen ajan koko nykyisen Liettuan alueen rataverkko oli 1435 mm:n raideleveydellä. Neuvostoliitto liitti Liettuan itseensä kesäkuussa 1940 ja varmaankin tuon jälkeen käynnistyivät rataverkon levennystyöt. Jo vuoden kuluttua Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja rataverkkoa lienee jälleen kavennettu Saksan tarpeisiin. Vuonna 1944 Neuvostoliitto jyräsi länteen ja lienee taas leventänyt rataverkon omiin tarpeisiinsa. | ||||
|
Kuvasarja: Ämmänsaaren puunhakija |
04.12.2020 22:03 | Jouni Hytönen | ||
| Rataa ei ole lakkautettu, se on suljettu liikenteeltä. Lakkauttaminen on lopullinen toimenpide, jossa ratarakenteet puretaan ja maa-alueet luovutetaan pois. | ||||
|
03.12.2020 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt voi päästää suustaan tupla-kräähin, tästä on jo yli 30 vuotta! :D | ||||
|
03.12.2020 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva toimii hyvänä esimerkkinä kuvien taustatietojen tärkeydestä. Ilman Eljaksella itsellään ensin herännyttä epäilyä tämä kuva menisi nopealla vilkaisulla läpi Tampereen suuntaan matkalla olevaa junaa esittävänä. Vain päätetulpan sijainti tässä päässä junaa oikeastaan ampuu teorian alas, ehkä toki myös se, ettei kuljettajan paikalla näytä istuvan ketään. :) Tässä tuntemattomaksi jäänyt EFiab oli ainakin junan 905 saapuessa Jyväskylään 11606. | ||||
|
02.12.2020 09:36 | Jouni Hytönen | ||
| Porvoon rata on edelleen osa valtion rataverkkoa, vaikkakin museorata. | ||||
|
30.11.2020 14:59 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä selittääkin valtavan pystysuoran kallioseinän kuvan ulkopuolella oikealla. Erinäisiä kuutioita kalliota on louhittu, jauhettu sepeliksi ja kuljetettu Savon radan varrelle. | ||||
|
27.11.2020 09:41 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä näin 12 vuotta myöhässä kuvitella Sakarin mainitsema kuulutus ja hekotella täällä itsekseen. :D | ||||
|
26.11.2020 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Ehdittiinköhän tältä laiturilta myydä koskaan lippuja / oliko se koskaan miehitetty? | ||||
|
|
26.11.2020 08:54 | Jouni Hytönen | ||
| Tupla-w:stä lyhenteissä luovuttiin muistaakseni vasta vuonna 1965. Ei ole nyt kyllä lähdemateriaalia tarkistaa tuota vuotta. | ||||
|
19.11.2020 15:41 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä kiskoja pitkin ajelu on varmastikin yhtä hauskaa kuin raitiovaunua korvaavan bussin ajaminen. Bussi ei laske kiskopyöriä raiteelle, joten se ei varmasti muutu raitiovaunuksi, jota on muun liikenteen väistettävä. :) Paikka paikoin Helsinginkin raitiotieverkolla on kohtia, joissa raitiotie siirtyy omalta kaistalta muun liikenteen sekaan ja on syytä olla tarkkana. | ||||
|
17.11.2020 17:34 | Jouni Hytönen | ||
| Yksinäiset ylimääräiset moottorivaunut poikkeavat vielä päänumeroinnista siten, että numero on esimerkiksi 70100 tai 701-00. | ||||
|
|
17.11.2020 17:31 | Jouni Hytönen | ||
| 20xx-sarjan vaunut ovat lisävaunupareja, joita on rakennettu varsinaisten runkojen lisäksi vuosien varrella. Joskus vuonna 1972 on tehtaalta putkahtanut ulos vaunupari 2024-02 & 2024-03 eli moottorivaunun ja liitevaunun yhdistelmä. Ylimääräisiä ohjausvaunuja löytyy numeroavaruudesta 8xx ja 80xx. Ettei olisi liian helppoa, on rakennettu myös yksinäisiä ylimääräisiä moottorivaunuja 7xx-sarjaan. Numero on vuosien varrella kirjoitettu joko yhteen 202402 tai väliviivalla 2024-02. Joka tapauksessa se purkautuu osiin. Normaalissa kymmenvaunuisessa rungossa on ohjausvaunut 01 ja 09, moottorivaunut 02, 04, 06, 08 ja 10 sekä liitevaunut 03, 05 ja 07. Latviassa on muutettu välivaunuja 03, 05 ja 07 jälkikäteen ohjausvaunuiksi. | ||||
|
|
17.11.2020 16:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkasti ottaen 2024-02, jossa 2024 on se varsinainen numero ja 02 kertoo kyseessä olevan moottorivaunu. | ||||
|
16.11.2020 14:59 | Jouni Hytönen | ||
| ER2T on uudempi oma sarjansa, sekin kyllä rakennettu jo neuvostoaikana. | ||||
|
16.11.2020 14:57 | Jouni Hytönen | ||
| Ulkoasu on muuttunut melko radikaalisti alkuperäisestä. | ||||
|
Kuvasarja: Vetureita Vainikkalassa |
16.11.2020 08:47 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyään näkyy tarkemmin ottaen TEM18DM-pareja, TEM18V-veturit Wärtsilän moottoreineen ovat karanneet jonnekin kauemmas. | ||||
|
09.11.2020 13:56 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1970 2338 rypistyi sen verran pahasti, että sen osalta nostettiin kädet pystyyn ja veturi meni hylkyyn. Ohjaamot säästyivät lupaavammille aihioille. | ||||
|
09.11.2020 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| Se on nyt remontin myötä historiaa. Uudet huoltotieyhteydet välilaitureille tulevat oikealta ratapihan itäpuolelta. | ||||
|
04.11.2020 11:13 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ilmiö varmaankin sotki nopeasti myös Dr13-vetureiden hopeanharmaat katot. | ||||
|
04.11.2020 11:08 | Jouni Hytönen | ||
| Museoitavaksi yksilöksi tämä ei olisi kovinkaan paljon sarjansa tyypillinen edustaja, vaan moneen eri kertaan ja varsin paljon alkuperäisestä muutettu yksilö. Tietysti jos taltioidaan vain joku käytönaikaisessa kunnossa, se voi olla mikä tahansa. Ja kaikki 25-sarjan veturit on saneerattu, joten niiden palauttaminen alkuperäiseen tilaan vaatisi isoja ja kalliita muutostöitä. | ||||
|
03.11.2020 13:59 | Jouni Hytönen | ||
| EVN-numero on 92 10 2102 201-4 eli jollakin logiikalla tämä yksilö voidaan tulkita sarjansa ensimmäiseksi, vaikka numero 29008 on sitten jonkin toisen logiikan mukainen ja näkyy myös veturissa. Helpompi olisi ajatella tämän olevan yhtiön ykkönen numeron 29008 sijasta. | ||||
|
03.11.2020 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| edit: tämä onkin kokonaan uusi tasoristeys uudessa paikassa. Tähän ei ole mitään aikaisempiakaan tietoja olemassa. | ||||
|
03.11.2020 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Vaaleampi sepeli indikoi melko hyvin, minne asti liikennöitävissä oleva raide ulottuu. Taaempi tasoristeys on jo liikenteeltä suljetulla alueella. | ||||
|
25.10.2020 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Hopeanharmaa katto ei kauaa pysynyt kirkkaana tositoimissa. :) | ||||
|
|
25.10.2020 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Aikakone lähes 30 vuoden taakse, kun Dr13-vetureita putkahteli silloin tällöin rataverkolle konepajalta tässä kunnossa. Viimeiset konepajakorjattiin vuonna 1993. | ||||
|
21.10.2020 15:31 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Simo ole Lapin eteläisin kunta? | ||||
|
08.10.2020 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno, historiaa kunnioittava yksityiskohta. Peukku. | ||||
|
08.10.2020 09:02 | Jouni Hytönen | ||
| Siis kuljettajan ohjekirja, https://vaunut.org/sarja/5010 | ||||
|
|
08.10.2020 09:00 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikea kuvitella, millainen on ollut tilanne ennen konesuojan äänieristyksen "parantamista", kun nykytilannekaan ei mikään kehuttava ole. Onko konekoppa ollut alun perin puhdas peltikotelo moottorin ympärillä ja sen tarkoituksena on ollut suojata enemmänkin moottoria muulta maailmalta kuin matkustajia ja henkilökuntaa moottorin melulta? Ennen oli kaikki paremmin... Tuo samainen ohjekirja mainitsee lisälämmittimen (Webasto) pakokaasujen olevan vaarattomia. | ||||
|
07.10.2020 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan nyt syksyä 1994, kun Jyväskylän Kiskoliikennekerho järjesti resiinaretken Äänekoskelta Saarijärvelle ja takaisin. Tuohon aikaan järjestelyt eivät olleet kovin monimutkaisia: muuta liikennettä ei viikonloppuna ollut ja Äänekosken junasuorittaja oli tietoinen pohjoiseen lähteneestä pumppuresiinasta. Saarijärvellä ryhmän energisin jäsen sai päähänsä, että käydään nyt vielä Kolkanlahdessa. En ollut kovin hyvin tietoinen maastonmuodoista, olisi kannattanut jäädä suosiolla Saarijärvelle. Kolkanlahteen nouseminen oli tuskainen taival, rata nousee lyhyellä matkalla yli 50 metriä lähes yhtäjaksoisella 10 promillen kaltevuudella. | ||||
|
07.10.2020 09:27 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1993 laskin, että rataosuudella Jyväskylä-Keljo oli rautakanavajunien ansiosta Suomen vilkkain Dr13-vetoinen liikenne. Loppuaikoina niitä kulki neljä junaparia kahdella eri junarungolla. 90-luvun alussa oli mukava olla lukiolaisena keskustassa, asema veti puoleensa kuin hunajapurkki. :) Hyppytunneilla tuli usein ulkoilutettua kameraa, samaan aikaan tehtiin myös merkittäviä muutostöitä ratapihalla, mm. asennettiin pitkät vaihteet raiteiden 1 ja 2 välille, otettiin käyttöön Siemensin Simis C -tietokoneasetinlaite ja rakennettiin sähköistys. | ||||
|
|
05.10.2020 09:25 | Jouni Hytönen | ||
| Erittäin tuttuja lapsuusmaisemia. Tuolla on pyöritty katsomassa jo Äänekosken lättähattuja. :) Ei olisi silloin ehkä uskonut, että tässä on joskus sähköistys. Etenkin, kun rautakanavaliikenteen loppumisen jälkeen tähän jäi vain kaksi tavarajunaparia ma-pe, viikonloppuna vain yksi. | ||||
|
05.10.2020 09:22 | Jouni Hytönen | ||
| Silta tunnetaan Haapakosken ratasiltana, tuo Vaajavirta taitaa olla vähän alempana. | ||||
|
30.09.2020 09:12 | Jouni Hytönen | ||
| Onko raiteistoa käytetty myös puuhuollon turvaamisessa, ainakin keskeltä ovat puut radan vaikutusalueelta kadonneet. :) | ||||
|
28.09.2020 16:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ensiksi on avattu liikenteelle Kajaani-Kontiomäki 1.1.1923 eli etelästä rautatie on Kontiomäelle tullut. Tämän jälkeen rataa on lähdetty rakentamaan kohti Oulua ja Joensuuta, ensimmäiseksi on avattu liikenteelle Kontiomäki-Kiehimä (Paltamo) ja Kontiomäki-Vuokatti 16.10.1926. Sitten Oulu-Muhos 1.11.1927. Edelleen Vuokatti-Saviaho 23.1.1928 ja Muhos-Utajärvi 1.12.1928. Saviaho-Rumo on avattu liikenteelle 1.2.1929 ja Utajärvi-Vaala 16.10.1929. Viimeiset puuttuvat pätkät Rumo-Nurmes 1.11.1929 ja Vaala-Kiehimä (Paltamo) 1.12.1930. Tuossa vaiheessa on ollut pienempi työ muuttaa Kiehimä-Kontiomäki-rataosuuden kilometripylväät kuin koko muun rataosan. Valmistumisjärjestyksestä ei löydy selitystä sille, miksi kilometrimittaus kasvoi aluksi myös Kontiomäeltä Nurmekseen päin siten, että etäisyys oli mitattu Oulun kautta, vaikka tämä ratayhteys ei edes ollut vielä valmistunut. Kilometrimittaus kiipesi tuolla yli 1000:n ennen kuin suunta käännettiin. | ||||
|
|
28.09.2020 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Radan rakentaminen aloitettiin Oulun päästä? Ja sen valmistuttua läpiajettavaan kuntoon mittaus on muutettu koko matkalta noudattamaan tätä Oulun kautta kulkevaa mittausta. Sitä vieläpä jatkettiin Kontiomäeltä alun perin kohti Nurmesta ennen kuin Nurmes-Kontiomäki valmistui läpiajettavaksi ja siellä siirryttiin koko matkalla Viipurin, Sortavalan ja Joensuun kautta kulkevaan mittaukseen. Kontiomäellä on tulosuunnasta riippuen kolme eri ratakilometrisijaintia (km 658+786 Iisalmen suunnasta, km 893+088 Joensuun suunnasta ja km 918+911 Oulun suunnasta). Näistä km 658+786 on Kontiomäen ensisijainen sijainti. | ||||
|
28.09.2020 02:13 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä mieluummin kuorma-autoalalla, linja-autoissa tätä moottoria ei ole vielä nähty. Ilman turboa kyllä BR145-alustassa. | ||||
|
21.09.2020 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolasta kun tuli helmikuun loppuun saakka kuljettua aina silloin tällöin, välillä viikottain, yksi Tve5 puuhaili usein veturitallilla ja toinen vaunupajan nurkilla. Eli kaksi lienee edelleen ihan jokapäiväisessä käytössä Kouvolassa. | ||||
|
20.09.2020 13:16 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tässä ollut sen verran onnettomat raidepituudet, että samalla vaivalla päätettiin rakentaa kunnollinen Dragsvik muutaman kilometrin päähän. | ||||
|
18.09.2020 08:20 | Jouni Hytönen | ||
| Muistomerkkiveturi, joka ei koskaan ehtinyt saada Lahdesta arvoistaan sijoituspaikkaa. Tämänkin kunnostamiseksi tehtiin kuitenkin iso työ aikoinaan. | ||||
|
Kuvasarja: Merven teollisuusraide |
10.09.2020 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| Raide lähtee Parolan asemalta pohjoiseen pääraiteiden itäpuolella ja kaartaa sitten omille teilleen. | ||||
|
09.09.2020 14:17 | Jouni Hytönen | ||
| Erittäin elokuinen tunnelma, yöllä on saattanut olla jo kylmä ja usvaa riittää. | ||||
|
08.09.2020 12:34 | Jouni Hytönen | ||
| On väliaikainen vaihde. | ||||
|
07.09.2020 16:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan lienee mennyt - onko tämä rakennus purettu ja rakennettu uusi vai tähän alkuperäiseen rakennettu harjakatto jälkikäteen? Joka tapauksessa nykyinen laitetila on täysin erilainen. | ||||
|
06.09.2020 13:42 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko näistä vaunuista joku siis matkalla Tahkolle ja loput pitäisi saada vielä mahtumaan Haapamäen raiteistolle? | ||||
|
06.09.2020 13:40 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossahan Jimi miettii, mikä olisi tilanne, jos EI olisi ostanut. | ||||
|
06.09.2020 13:37 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa järkevän tekemisen puutteessa joku on siis todella saanut tehtäväkseen kihnuttaa myytävän vaunun tunnisteet pois näkyviltä? | ||||
|
06.09.2020 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Veturin ääni on omaleimainen, täysin muusta kalustosta poikkeava, mutta ei mitenkään erityisen voimakas, kuittaa havainnoitsija ratakilometriltä 288. :) | ||||
|
|
06.09.2020 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Jos eteiseen pääsee kurkistamaan vaikka luvan kanssa, numero voisi sieltä edelleen löytyä. | ||||