Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Ukraina 11.11 - 15.11.2018 |
29.11.2018 22:35 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitos hienosta sarjasta! Tekisi mieli itsekin päästä tuonne koluamaan ilman kiirettä. Lvivissä tuli käytyä kesällä 2004. | ||||
|
29.11.2018 22:33 | Jouni Hytönen | ||
| Vain yhdellä vetovaunulla ajettaessa voisi aavistella vetovaunun lämpenevän kuormittuessaan normaalia enemmän. Liettuassa näitä oli jonnekin vuoteen 2012 saakka käytössä ja siellä kyllä ajettiin aina kahdella vetovaunulla, liitevaunuja saattoi olla vain yksi. | ||||
|
29.11.2018 22:30 | Jouni Hytönen | ||
| DPL (ДПЛ). | ||||
|
29.11.2018 22:28 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on uudemmasta päästä D1-sarjaa, olisiko peräti 80-luvun alusta? Viimeinen D1, 805 valmistui vuonna 1984. | ||||
|
29.11.2018 19:36 | Jouni Hytönen | ||
| Takavasemmalla olevalla kalliolla on nautiskeltu muutamia tavarajunia aikoinaan. Koko tunneli on 10 promillen nousussa eli helppo homma ei ole raakapuujunaa tähän suuntaan kiskoa. | ||||
|
|
29.11.2018 19:35 | Jouni Hytönen | ||
| Lapsuusmaisemat ovat vähän muuttuneet, esiopastinkin on siirtynyt tunnelin tälle puolelle. Jos aikaisempi esiopastinetäisyys oli varsin lyhyt ja varmaankin rajoitti osaltaan nopeutta, nykyinen on poikkeuksellisen pitkä. | ||||
|
28.11.2018 18:47 | Jouni Hytönen | ||
| Harmi kun täältä on lähtenyt muutamia käyttäjiä vieden kuvat mennessään. Valmistajalaatalle (joka lienee toisen kyljen laatta, kun tuo on vielä paikoillaa) kävi seuraavasti: se irtosi veturista ja jäi noin 30 vuodeksi makaamaan Sievin ratapihan hiekkaan, josta muuan kuvaaja sen reilu 10 vuotta sitten löysi, oli potkaissut maata - mikäs tuossa on? Jaahas, 2204:n valmistajalaatta. :) | ||||
|
27.11.2018 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Höyryä tulee ilmoille useammastakin lähteestä. :) | ||||
|
27.11.2018 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Höyryjuna on näemmä peruttu alkuperäisellä aikataulullaan ja sitten se on ajettu uudella, mutta mennyt Tikkurilasta klo 18.14 24 minuuttia myöhässä. | ||||
|
|
27.11.2018 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä taitaa olla Tolstoi? https://julia.dy.fi/timetables?s=31&d=25.11.2018 | ||||
|
|
27.11.2018 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Kannattaa katsoa jostain reaaliaikaisesti päivittyvästä palvelusta, vaikkapa Julia: https://julia.dy.fi/timetables?s=1945&d=25.11.2018 | ||||
|
26.11.2018 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ja vielä paranee: https://vaunut.org/kuva/80208 | ||||
|
|
26.11.2018 13:22 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen: https://vaunut.org/kuva/94817 | ||||
|
|
26.11.2018 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| Lähempi kuva: https://vaunut.org/kuva/94863 | ||||
|
|
26.11.2018 13:16 | Jouni Hytönen | ||
| Viitanneisikohan Teppo tämän junan viimeisenä ennen hinauksessa olevaa pienveturia keikkuvaan umpivaunuun? https://vaunut.org/kuva/98455 | ||||
|
25.11.2018 00:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on jotenkin taianomainen tunnelma suorastaan vuosisadan alusta eikä vain lähes 50 vuoden takaa. | ||||
|
22.11.2018 22:22 | Jouni Hytönen | ||
| Varsin epäselvästi kyhätyt liikennejärjestelyt, ei vaikuta kovin suurelta ihmeeltä, etteivät kaikki ole hahmottaneet oikeita ajolinjoja. | ||||
|
22.11.2018 22:07 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan kauan nämä räjähtäneimmät 27-sarjan yksilöt säilyvät liikenteessä? Vai onko kurpahtaneen ulkokuoren alla kuitenkin parempikuntoista tekniikkaa kuin päältä kauniimmissa yksilöissä? Joskus 10 vuotta sittenhän jo ihmeteltiin ulkoisesti hienokuntoisen 2727:n päätymistä naulatehtaalle. | ||||
|
22.11.2018 21:52 | Jouni Hytönen | ||
| Ulkopaikkakuntalaisena ja vain vajaan vuoden Mikkelissä tornihommissa viettäneenä en koe tuon rumiluksen arvoa kaupungille aivan yhtä suurena. :) | ||||
|
21.11.2018 09:42 | Jouni Hytönen | ||
| Itse yritin osuttautua vaunussa kulkusuunnassa ikkunan takareunan kohdalle eli vaikkapa oikealla lähimmälle penkkiriville tai vasemmalla verhon kohdalle, jolloin muodostui mahdollisimman esteetön maisemanäkymä. Kaksikerrosvaunussa on enemmän huonoja paikkoja, joilta ei näe ulos juuri ollenkaan. | ||||
|
|
21.11.2018 09:38 | Jouni Hytönen | ||
| Kolme Eip-vaunua on kai vielä olemassa, kaksi Oulussa ja yksi Ilmalassa. Muistelisin, että vaunut 23164, 23264 ja 23265. Näistä toki vain 23164 näyttää sisältä tältä. Ehkä kolmen vuoden seisominen on aiheuttanut joitakin muita eroja myös. | ||||
|
21.11.2018 09:31 | Jouni Hytönen | ||
| Juurikin näin. Paikalle pääsy vaatii sinnikkyyttä. Onkohan joku näitä maalauksia tuhertanut törppö kuvitellut, että nämä vaunut tuolta vielä lähtevät jonnekin? Näkyvyys on tosiaan nolla, lähimaillakaan ei asu ketään ja ainoa keino päästä paikalle on joko heikkokuntoinen metsätie tai sitten rataa pitkin pusikossa käveleminen. | ||||
|
19.11.2018 13:13 | Jouni Hytönen | ||
| Onko tällä 66-sarjalla joku yhtenäinen numerosarja, jonka yksilöitä löytyy sitten nykyään vähän muualtakin kuin Sumujen saarilta? https://vaunut.org/kuva/92098 | ||||
|
19.11.2018 13:07 | Jouni Hytönen | ||
| Olisivatko malmikuljetukset vasta vaatineet dieselvetovoimaa suurempien junapainojen vuoksi? | ||||
|
|
19.11.2018 13:07 | Jouni Hytönen | ||
| Rata Hyrynsalmelle valmistui jo 1.12.1939, siihen aikaan ei paljon muuta vielä ollutkaan kuin höyryvetureita. | ||||
|
|
19.11.2018 13:06 | Jouni Hytönen | ||
| Jos rata valmistui perille Taivalkoskellekin asti jo 1.12.1961, on Taivalkoskelle väistämättä ajettu höyryvetureilla. Tekisi mieli arvailla, että uusia dieselvetureita ei ole ensimmäisenä tänne laitettu, vaan vilkasliikenteisemmille radoille. Yleishöyryveturisarja Tk3 on varmasti ollut vakiovieras tuolla. Olikohan jotain estettä, ettei Tv1-vetureilla olisi voinut tuonne ajaa, niitähän nyt myös oli Kontiomäellä. | ||||
|
18.11.2018 01:18 | Jouni Hytönen | ||
| Kiinteistörajoista voisi ounastella näin käyneen, alikulku on melko keskellä Paukkajan entisen liikennepaikan kohdalla olevaa rautatiealueen levenemää. En ole tuolla käynyt sitten kuvanottopäivän, joten en aivan täsmällisesti osaa sanoa, onko alikulku nykyisin tässä kuva-alalla vai peräti jalkojen alla. | ||||
|
17.11.2018 00:03 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä 1856 ollut tuohon aikaan vielä Kouvolan suunnalla? Helsingin törmäyksessä olisi voinut olla mukana 1853 tai 1854. Riihimäellä olivat 1851 ja 1852. | ||||
|
16.11.2018 23:58 | Jouni Hytönen | ||
| 20 vuotta tuoreempi analoginen videomateriaali kotikäyttöhintaluokan laitteilla tallennettuna näyttää tämän päivän silmin tarkasteltuna kuvanlaadultaan aavistuksen ankealta myös. :( | ||||
|
16.11.2018 11:58 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa viimeisin, 7.11.2018 päivitetty lista VKM-tunnuksista: https://www.era.europa.eu/sites/default/files/iu_vkm_publiclist_104_en.pdf | ||||
|
|
16.11.2018 11:56 | Jouni Hytönen | ||
| START on VKM-tunnus (Vehicle Keeper Marking), uniikki tunnus joka yksilöi kaluston omistajan EU-tasolla. https://www.era.europa.eu/registers/vkm_en | ||||
|
14.11.2018 09:02 | Jouni Hytönen | ||
| Kesällä 2000 vielä ehdittiin ainakin matkustaa normaaliliikenteessä M61-vetoisella matkustajajunalla. Silloin pyhiinvaelluskohde oli Tapolca, joka oli M61-sarjan kotivarikko. Siellä näkyi myös M62-sarjaa. Miltähän näyttää Tapolca 18 vuotta myöhemmin? | ||||
|
14.11.2018 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Viikonloppuna katsoin, että tämä tasoristeys on tosiaan siirtynyt jo toisen kerran historian lehdille. Ei tarvinne rakentaa enää kolmatta kertaa. :) Jyväskylän joukkoliikenteen tilaajaväritys ja vaihtotyöyksikkö samassa kuvassa tässä tasoristeyksessä jäivät melko lyhytikäiseksi ilmiöksi. | ||||
|
14.11.2018 00:41 | Jouni Hytönen | ||
| Riippuu osin myös siitä, mihin maihin rajan yli tuotavat vaunut on rekisteröity. Koska Imatrankoski-Svetogorsk ei ole kansainvälinen rajanylityspaikka rautateillä, muihin maihin kuin Venäjälle rekisteröidyt vaunut täytyy kuulemma tuoda rajan yli Vainikkalan kautta. Toimisiko Pelkola kenties Imatran tehtaiden välivarastoalueena? | ||||
|
12.11.2018 13:31 | Jouni Hytönen | ||
| Junakohtauksen järjestäminen Keuruulla olisi miltei yhtä monimutkainen prosessi kuin 30 vuotta sitten kuvassa https://vaunut.org/kuva/28540, erona vain se, että nykyisin asemalla tai lähimaillakaan ei ole enää henkilökuntaa. Opastimilla on lähinnä välisuojastuspaikan tehtävä nykyään. | ||||
|
|
12.11.2018 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, että raiteella 502 on kuitenkin fiktiivilähtöopastimet ja junakulkutien päätekohtamerkit, vaikka pääraidevaihteet eivät olekaan kauko-ohjattuja. | ||||
|
|
12.11.2018 13:18 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan syynä tässä merkin alla olevan vaihteen kunto ja vastaavasti toisessa päässä olevan ei-pääraidevaihteen kunto? Keuruulla kun ei ole edes järjestettävissä kauko-ohjattuja junakohtauksia, tästä ei ole suurtakaan liikenteellistä haittaa. | ||||
|
12.11.2018 12:53 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmanpuoleinen, tehtaalle johtava raide on saanut ilmeisesti tämän vuoden aikana uuden portin. | ||||
|
12.11.2018 12:12 | Jouni Hytönen | ||
| Rata on avattu liikenteelle 1.3.1972 eli tämä varoituslaitos vaikuttaa hyvinkin alkuperäisasuiselta. | ||||
|
11.11.2018 23:02 | Jouni Hytönen | ||
| 23261:kö tuolta pilkistää? | ||||
|
09.11.2018 15:11 | Jouni Hytönen | ||
| Ja onhan Reginasta olemassa myös nelivaunuinen 20 yksikön X55-sarja SJ:n kaukoliikennekäytössä. | ||||
|
|
09.11.2018 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| Västtrafik omistaa suoraan omat yksikkönsä, samoin Värmlandstrafik. | ||||
|
|
09.11.2018 15:09 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikuttaisi Reginan (takana) teliltä. Noissakin kai oli alussa omat lastentautinsa, mutta mitä puoli vuotta tuli Ruotsissa vuonna 2014 majailtua ja jonkin verran matkusteltua, Reginoista jäi käsitys erittäin pätevästä laitteesta ei-kaikkein-kuormitetuimmille reiteille. Kahden vaunun yksiköt palvelivat loistavasti Borlängestä Gävleen, Moraan ja Örebroon. Kolmivaunuisella yksiköllä saadaan jo vähän isommat massat liikkumaan, esimerkiksi Göteborgin suunnalla. Reginoita on kaikkiaan 89 yksikköä ja niitä löytää oikeastaan kaikkialta muualta paitsi Skånesta ja Tukholman lähiliikenteestä. Reginan istumajärjestys on 3+2, koska kori on varsin leveä. Tåg i Bergslagenin liikenteessä kahvio oli vakiovaruste eli vähän pidemmillä matkoilla sai kahvia ja pientä purtavaa. Kilpailutuksen jälkeen SJ hoitaa nykyisin Tågkompanietin jälkeen Tåg i Bergslagen -liikennettä AB Transition omistamilla Reginoilla. | ||||
|
08.11.2018 08:16 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa niin tässäkin on tietysti ensin täytynyt mennä länsivaihteelle, kääntää se kakkoselle, asettaa kulkutie ja ajon salliva opaste kakkoselle, odottaa junan ohitus, kääntää vaihde takaisin, resiinoida toiseen päähän, asettaa 904:lle kulkutie ja ajon salliva opaste, odotella junan ohitus, kääntää vaihde tälle junalle, odotella ohitus, kääntää vaihde takaisin ja resiinoida takaisin. Asemalla taisi kyllä junasuorittaja hoitaa nuo kulkuteiden ja opastimien asetukset ja lähettää junat. Ei ollut kuitenkaan ihan kolmen minuutin junakohtaus. :) | ||||
|
08.11.2018 07:43 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvaajan muihin kuviin synkronoituna todennäköisin vaihtoehto taitaa olla pe 13.5.1988. | ||||
|
07.11.2018 23:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä tietysti piipusta nouseva savu rajaa kuvausajankohtaa joko tuonne toukokuun alkupäähän tai sitten kesäkuun puoliväliin, jolloin veturi lähti pois. Koko aikaa se ei ollut lämpimänä. :) | ||||
|
|
07.11.2018 20:30 | Jouni Hytönen | ||
| Tr1 oli Jyväskylässä jo 10.5. 12.5.1988 olen itse havainnut 1082:n ja 2206:n yhtä aikaa Jyväskylän tallilla. Mahdollisia päiviä on luultavasti paljon muitakin, koska 1082 majaili Jyväskylässä yli kuukauden, ainakin 17.6.1988 saakka. | ||||
|
|
07.11.2018 20:25 | Jouni Hytönen | ||
| H 905:ksi tämän paljastaa heti se, että juna seisoo Keuruun kakkosella odottamassa Jyväskylästä tulevaa H 904:ää. Muita matkustajajunien kohtauksia tuolla ei tuohon aikaan ollut. | ||||
|
|
07.11.2018 20:23 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvauspäivä voisi olla joko su 1.5.1988, pe 13.5.1988 tai su 22.5.1988. | ||||
|
|
07.11.2018 16:28 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä pystyisi jo ehkä haarukoimaan sopivia kuvauspäiviä toukokuulta 1988. | ||||
|
|
07.11.2018 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| Juna vaikuttaisi perätulpan sijainnista päätellen olevan H 905 Haapamäeltä Jyväskylään. | ||||