![]() |
20.06.2018 09:05 | Jouni Hytönen | ||
584:stä on näemmä pudotettu yksi tai useampi lättävaunu Alavudelle kääntymään takaisin kotiin junana 585. Kulkuaika vaikuttaa vähän erikoiselta, olisiko tuohon aikaan sitten ollut Alavudelta pois haluavia koululaisia? | ||||
![]() |
18.06.2018 13:20 | Jouni Hytönen | ||
Ilmakuvasta selviääkin, että sillan alta on vielä puolisentoista kilometriä tähän paikkaan. Maisemat ovat tainneet muuttua ja silloinen radan ylittävä silta on jo purettu. | ||||
![]() |
18.06.2018 13:16 | Jouni Hytönen | ||
Syysretkilättähatut laskeutuivat vuonna 1990 Pitkälahden raidetta ainakin tien 551 sillan alle asti. Kuinkas pitkä siitä on vielä tähän paikkaan? Muistan, että kiskojen liukkauden kanssa oli ongelmia poislähtiessä. | ||||
![]() |
15.06.2018 16:13 | Jouni Hytönen | ||
Vasemman puolen entinen kauppakin näyttää asumattomalta ja kokenee aikanaan itsepurkautumisen, ellei sitten joku päätä pysäyttää kehitystä. | ||||
![]() |
15.06.2018 16:11 | Jouni Hytönen | ||
Länsi-Turunmaa kuuluu myös tähän epämääräisten ja lyhytikäisiksi jääneiden kuntien listalle. | ||||
![]() |
15.06.2018 16:04 | Jouni Hytönen | ||
Hyvä kysymys. Onkohan tuohonkaan aikaan ollut miehitystä enää paljon muualla kuin Virroilla, Parkanossa, kenties Kairokoskella ja Kankaanpäässä? Virroilla oli kampiasetinlaite, Parkanossa releasetinlaite ja Kankaanpäässä varmistuslukko- ja opastinturvalaitos. Kairokoskellakin on ilmeisesti aikoinaan ollut siipitulo-opastimet. | ||||
![]() |
12.06.2018 10:36 | Jouni Hytönen | ||
Eikö 2TE116U ole kokonaan oma sarjansa, jota on rakennettu yli 300 yksilöä alkaen vuodesta 2007? Eli tämä ei siis ole vanha peruskorjattu veturi. | ||||
![]() |
02.06.2018 22:03 | Jouni Hytönen | ||
Olikohan niin, että 4133 ja 4134 siirtyivät omin konein Pieksämäeltä Turun konepajalle, jossa jompikumpi tai molemmat luovuttivat osia jonkin vaurioituneen Ttv:n kursimiseksi kasaan. Ja eivätkös ne sitten romutettu Salossa Salportilla? | ||||
![]() |
31.05.2018 23:49 | Jouni Hytönen | ||
Tässä tieprojektissa syntyi uutta moottoriliikennetietä Taavetista Lappeenrannan länsipuolelle 13-tien eritasoliittymään saakka. Siitä itään tie jatkuu aivan samannäköisenä, mutta se onkin enää nelikaistainen tavallinen maantie. Rinnakkaistie joko puuttuu kokonaan tai kiertelee sen verran kaukana, ettei tietä ole saatu korotettua edes moottoriliikennetieksi. Osa rampeista on geometrialtaan melko kehnoja ja tien varressa on linja-autopysäkkejä. | ||||
![]() |
31.05.2018 01:17 | Jouni Hytönen | ||
Minun puolestani myös suomalaiset leveäkaistatiet voitaisiin vaikka heti huomenna työt aloittaen muuttaa jatkuviksi keskikaiteella varustetuiksi ohituskaistateiksi. Vaikka tiet ovatkin leveämpiä kuin tuon linkin ruotsalaiset leveäpiennartiet, niihin liittyvät maininnat sekoilusta ja kamikazeohituksista eivät ole kaukaa haettuja. | ||||
Kuvasarja: Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta |
30.05.2018 23:03 | Jouni Hytönen | ||
Pitänee ottaa tähän sarjaan vielä muutamia vertailukuvia täysin valmiista näkymistä. | ||||
![]() |
30.05.2018 22:58 | Jouni Hytönen | ||
Kuva-alalle syntyy tässä keskikaiteella erotettua nelikaistaista moottoriliikennetietä. Moottoritietähän Etelä-Karjalassa on vain Imatralla. | ||||
![]() |
30.05.2018 22:53 | Jouni Hytönen | ||
Vai olisiko jopa kyse linnuntie-etäisyyksistä? Muistelisin Pietarista olevan Moskovaan lähes viivasuoraa rataa 650 km eli kuvan etäisyys Helsinki-Moskova ei liene muuten mahdollinen kuin suoraa viivaa pitkin. | ||||
![]() |
25.05.2018 08:18 | Jouni Hytönen | ||
Näillä seuduilla oli mielenkiintoista odottaa lähestyvää tavarajunaa dieselaikana. Möyryäminen kuului kauan etukäteen, mutta ihan väärästä suunnasta. :) | ||||
Kuvasarja: Sunnuntai Valkeajärvellä |
22.05.2018 08:56 | Jouni Hytönen | ||
Tämä on yksi suosikkipaikoistani koko valtakunnan tasolla. Radanvarretkin ovat nykyään taas siistejä, radan ja järven väliin ehti jo yhdessä välissä syntyä hyvinkin korkeita puita. Harmi, että sijainti on nykyään melko kaukana kotoa. | ||||
![]() |
19.05.2018 09:15 | Jouni Hytönen | ||
2501 on näemmä saanut pitää isot 26-sarjan punavalot vielä saneerauksessakin ja edelleen siitä eteenpäin tähän päivään saakka. | ||||
![]() |
13.05.2018 23:08 | Jouni Hytönen | ||
Jos puhelinlinja on Tepon mukaan sijainnut lähes poikkeuksetta kilometrien kasvusuunnassa oikealla puolella, juna olisi sitten matkalla nimenomaan Haapamäeltä Jyväskylään päin. Maisemat ovat melkoisesti näistä ajoista puskittuneet. | ||||
Kuvasarja: Sadanleukaluiden saaren ympäri |
13.05.2018 22:59 | Jouni Hytönen | ||
Vanha tasoristeys juuri tuolla Leukaluihin johtavalla tiellä olikin monella eri tavalla ikävä yhtä aikaa. Kaarteessa, risteyskulma kelvoton, nousua radalle ym. Onneksi se on historiaa. | ||||
![]() |
28.04.2018 22:49 | Jouni Hytönen | ||
Parhaillaan nämä rakennukset katoavat maisemasta. | ||||
![]() |
23.04.2018 23:43 | Jouni Hytönen | ||
Pieksämäki-Joensuu oli ennen viimeisintä remonttia palakiskorataa ja mieleen on jäänyt, että matka taittui melko vauhdikkaan tuntuisesti kaarteisella radalla. Välillä pakkautui sängyn toiseen päähän, välillä toiseen. Laurilan ja Rovaniemen välillä puolestaan varsin hyvin havaitsi, milloin oltiin Koskenkylän ja Louen oikaistavilla osuuksilla. Niillä taisi olla lyhyttä K43-kiskoa ja paukutus oli hetken aikaa melkoista. | ||||
![]() |
20.04.2018 15:07 | Jouni Hytönen | ||
Massiivisten laivakuljetusten edullisuuden tuloksena on syntynyt monenlaisia kuljetusvirtoja, joita ei voitu kuvitellakaan vielä esim. 20 vuotta sitten. Raaka-aine voi olla peräisin jostain päin maapalloa, sitä jalostetaan ensin jossain halvassa maassa, varsinainen tuote tehdään kolmannessa halvassa maassa ja vielä tuotteet kuljetetaan asiakkaille toiselle puolen maapalloa. Joka vaihe on optimoitu tapahtumaan mahdollisimman halvalla, että lopputulos on edelleen pilkkahintainen. Laatu on sitten usein myös kuraa eli kaiken tämän laivaliikenteen ja resurssien käytön lopputuloksena kuluttajan käteen päätyy halvalla jotain, jonka voi heittää viikon kuluttua roskiin. | ||||
![]() |
19.04.2018 10:03 | Jouni Hytönen | ||
Onkohan tämä vaunu edelleen samoilla sijoilla? Jotenkin muistelisin, ettei tämä osunut silmään viimeksi Rovaniemellä käydessä. | ||||
![]() |
16.04.2018 10:41 | Jouni Hytönen | ||
Ei kyllä koskaan osunut omien silmien eteen rautakanavassa kulkenutta venettä, mutta onhan tietysti mahdollista, että sellainen olisi joskus mennytkin. Löytyykö tässä vaiheessa vielä jostain dokumentteja, joista voisi asian aukottomasti selvittää? | ||||
![]() |
16.04.2018 10:32 | Jouni Hytönen | ||
Sattumakuvana osui kohdalle varsinainen helmi, joka on jäänyt kokonaan vaille kommentteja. Muuten antiikkinen näkymä, mutta betonipölkyt ja sepeli kertovat uuden ajan olevan vähintään tulossa ellei jo alkanutkin. Oranssi kaide juoruaa kuvan olevan poistumassa olevasta kalustosta otetun. | ||||
![]() |
16.04.2018 10:28 | Jouni Hytönen | ||
Eikö T41-vetureita ollut viisi yksilöä eli numerot 200-204? | ||||
![]() |
13.04.2018 15:01 | Jouni Hytönen | ||
Sateinen lauantaipäivä 26.9.1987, itse en paikalle sillä kertaa päässyt, olin kyllä lähiseudulla kesämökillä. Ei ollut vielä keinoja omin päinkään lähteä viimeisiä junia katsomaan. Seuraavana päivänä ajettiin Suolahden kaupungin tilaamana vielä yksi tilausjuna Äänekosken radalla. Liekö siitä jäänyt kytemään ajatus hankkia Keitele-Museolle oma lättähattu muistoksi? Haave toteutui jo samana syksynä, kun Dm7 4117 ja EFiab 11594 siirtyivät Keitele-Museon omistukseen. Viimeisessä junassa oikeasti ollut liitevaunu 11630 oli lehtijuttujen mukaan heikossa kunnossa ja sen tilalle päätyi parempikuntoinen 11594. Seuraavana keväänä joukkoon liittyi Dm7 4200, joka oli viimeisen junan toinen moottorivaunu. Loppu onkin sitten suomalaisen museoliikenteen historiaa. Alkuvaiheessa sitä ei vain kutsuttu vielä museoliikenteeksi. | ||||
![]() |
13.04.2018 14:54 | Jouni Hytönen | ||
Tässä on tosiaan riittävästi elementtejä, että voi tunnistaa paikan, mutta enpä ole tullut koskaan tuolla käydessä ajatelleeksi, että polttoaineenantopaikka on ollut tässä. Täytyy katsoa ensi kerralla uusin silmin. Laskumäki on jo useita vuosia sitten tasattu. | ||||
![]() |
07.04.2018 23:39 | Jouni Hytönen | ||
Suolahdessa. | ||||
![]() |
06.04.2018 14:26 | Jouni Hytönen | ||
Tässä taisi olla kuvauspysähdys MRY:n syysretkellä 2002. Ainakin on helppo kuvitella maisemaan lätät 4142 ja 4204. :) | ||||
![]() |
28.03.2018 09:01 | Jouni Hytönen | ||
Saksassahan on myös sähkömekaanisia siipiopastimia eli moottoriohjattuja. Tässä näyttää olevan perinteinen vaijeriohjaus. | ||||
![]() |
23.03.2018 08:45 | Jouni Hytönen | ||
Mielenkiintoista, Rkt ravintolana. Kuvittelisi, että ne olisivat olleet tuohon aikaan paraatitehtävissä eivätkä jossain Haapamäen kautta kulkevissa junissa. :) 10 vuotta myöhemmin P 41/42:n ravintolana oli aina Eikt, eikä sekään enää Haapamäen korkeuksilla ollut auki. 80-luvun lopulla vaunukierron erikoisuus oli hetken aikaa Jyväskylä-Helsinki-sunnuntaijunan P 98 Rkt-vaunun tuominen lauantain H 560:ssä. Olisiko se sitten saatu Vaasan perjantaijunasta vai miten nuo vaunut oikein kiersivät. :) | ||||
![]() |
22.03.2018 15:34 | Jouni Hytönen | ||
Eikö noilla käsipyörillä ole käännetty sivusiipiä auki tai suppuun? Kuvatekstissä kyllä sanotaan, että sivusiivet olisivat saaneet käyttövoimansa akselista ketjun ja hammaspyörien välityksellä. Ehkä tähän on kuitenkin rakennettu myös perinteinen sivusiipien käsisäätömahdollisuus. | ||||
![]() |
21.03.2018 10:11 | Jouni Hytönen | ||
Lopullisesti tällainen kombinaatio katosi vasta kaksi vuotta sitten, kun Pieksämäen ja Joensuun välillä siirryttiin Dv12:n ja sinisten vaunujen yhdistelmistä kiskobusseihin. Normaaliliikenteessä ei ole sen jälkeen enää näkynyt kokosinisiä junia. Kolarin ja Rovaniemen sesonkijunissakin on vähintään punavalkoinen ravintola. | ||||
![]() |
19.03.2018 13:01 | Jouni Hytönen | ||
Porin radalla tarvinnee ehkä jo vähän miettiä, mille liikennepaikoille tätä junaa yritetään sivulle ajattaa. :) | ||||
![]() |
16.03.2018 08:50 | Jouni Hytönen | ||
Ilmankos rata on tuolla kohtaa silmiinpistävän erilaista kun Porvoon rata muuten. Eipä ollut tällaisesta mutkaisusta minulla tietoa. | ||||
![]() |
16.03.2018 08:45 | Jouni Hytönen | ||
No, hiljattain ja hiljattain, onhan 2657 näemmä ollut vihreä jo joulukuussa 2016 ainakin. | ||||
![]() |
16.03.2018 08:43 | Jouni Hytönen | ||
Olisiko hytti kierrätetty veturista toiseen ja vahingossa vain metallinumerot olisi vaihdettu? Tuntuisi kyllä oudolta, että kahden hiljattain vihertyneen veturin hytit olisivat vaihtuneet. Olisiko EVN-numero teipattu vahingossa väärin? | ||||
![]() |
16.03.2018 08:37 | Jouni Hytönen | ||
Onko itse asiassa muita vaihtoehtoja kuvan 1.luokan vaunulle kuin CEhit? CEit- ja tuon ajan Cht-vaunut olivat sileäkattoisia. Eht-vaunuista muutetut Cht:t olivat vekkikattoisia, mutta niitä tuli vasta 80-luvun puolivälissä. | ||||
![]() |
15.03.2018 00:45 | Jouni Hytönen | ||
Molemmat ovat nykyään vihreitä. Sijoitan panokseni 2606:lle. | ||||
![]() |
15.03.2018 00:41 | Jouni Hytönen | ||
Tämä on kyllä nappilaukaus. | ||||
![]() |
15.03.2018 00:35 | Jouni Hytönen | ||
Eikös Haapamäellä purettu lättärungot siten, että vetovaunut saatiin talliin ja liitevaunut jäivät ulos, vielä tai etenkin 80-luvun lopulla. Jyväskylässä näin ei tehty, tosin talli oli pienempi ja pilttuille oli muutakin käyttöä kuin lättien säilöminen. | ||||
![]() |
14.03.2018 13:25 | Jouni Hytönen | ||
Ja viiden seuraavan vuoden aikana vasta suuria tapahtuikin: https://vaunut.org/kuva/94801 | ||||
![]() |
14.03.2018 13:23 | Jouni Hytönen | ||
Ja edelleen 22 vuotta myöhemmin, vähän isompia muutoksia jo tapahtunut: https://vaunut.org/kuva/54590 | ||||
![]() |
14.03.2018 13:21 | Jouni Hytönen | ||
Näkymä suurin piirtein samoilta jalansijoilta 15 vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/54519 Höyryveturien polttoaineenantolaitteet ovat maisemasta häipyneet, samoin tuo lyhyt halkovaunun raide. | ||||
![]() |
14.03.2018 12:58 | Jouni Hytönen | ||
Lepohuoneen osalta palataan siis takaisin 90-luvun lopun (vai milloin lepohuoneen käyttö talkooväen majoitustilana tarkalleen päättyi?) tilanteeseen. Itsekin olen melko monta yötä tuossa rakennuksessa nukkunut. :) Varmaan kokonaisuutena mukavampi ratkaisu kuin makuuvaunuissa yöpyminen. | ||||
Kuvasarja: Boden Centralstation 2 |
12.03.2018 09:18 | Jouni Hytönen | ||
Ei se näemmä olekaan Borlängen suuntaan kuin 12 promillea, toiseen suuntaan maksimissaan 17. https://www.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/jarnvagsnatsbeskrivningen-jnb/jarnvagsnatbeskrivningen-2018/ No, voi silti vaatia sen kolmannen Rc4:n. | ||||
Kuvasarja: Boden Centralstation 2 |
12.03.2018 09:08 | Jouni Hytönen | ||
Storvikin ja Falunin välillä on melkoinen nousu, vaatiikohan se kolme Rc4-veturia näihin juniin? | ||||
![]() |
11.03.2018 08:38 | Jouni Hytönen | ||
Vaikka ratapiha on näennäisen tyhjä, tämä kuva kuuluu täysin tunnin kuvien joukkoon eli kuvien, joiden yksityiskohtia voisi katsella helposti vaikka tunnin. Vaunuja on vähän, mutta jalanjälkiä lumessa silti paljon. Aidan pikku kulkuaukko on kanavoinut liikkumisen yhteen pisteeseen. Vesiviskurilla on ollut ehkä vielä jotain käyttöä, vaikka läpikulkujunia tuskin on enää tuohon aikaan vesitetty. Kevätaurinko paistaa yhtä kauniisti kuin vuonna 2018, mutta muuten kevään 1973 maailma on ollut melko perinpohjaisesti erilainen. Haapamäen väkiluku ja yleinen toimeliaisuus on ollut vielä tuohon aikaan aivan eri tasolla kuin nykypäivänä. Mustia pilviä on jo taivaalla kuitenkin ja tiedetään, että toinen isku Jämsän oikoradan muodossa on jo tulossa. | ||||
![]() |
10.03.2018 21:07 | Jouni Hytönen | ||
Hieno kuva, Haapamäki on tässä kuitenkin vielä tärkeän risteysaseman näköinen, vaikka pääradan liikenne onkin jo siirtynyt Parkanon oikoradalle. Kulkiko tuohon aikaan vielä yöjunapari P 51/52 Haapamäen kautta? | ||||
![]() |
07.03.2018 16:23 | Jouni Hytönen | ||
Onkos nyt käynyt niin, että Keitelepohjan kuormaukset ovat hiipuneet, meneekö sitten raakapuu suoraan kumipyörillä Äänekoskelle noilta korkeuksilta? | ||||
![]() |
06.03.2018 22:09 | Jouni Hytönen | ||
Tällä reissulla https://vaunut.org/kuva/5258 löydettiin ainakin kaivosalueen aitoja, joten aivan samoille jalansijoille ei noin vain nykyään pääse samoilemaan. Vanhaa ratalinjaa pitkin tosin päätyi ainakin vuonna 2001 jo osittain alueen sisälle, poistuessa ohitettiin kieltotaulujen taustapintoja. Ratalinjan varteen ei ollut kukaan huomannut viedä kieltotauluja. :) |