Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01.2018 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Murheellista on sekin, onko millään toimijalla intressejä säästää yhtä toimintakuntoista yksilöä. TEP60:n ääni on todella jylhä ja yksi pitäisi kyllä säästyä liikkuvaksi museoveturiksi. :( | ||||
|
15.01.2018 07:32 | Jouni Hytönen | ||
| Rakennuksen kunto on parantunut ja raiteen kunto päässyt heikentymään aivan olemattomiin. | ||||
|
14.01.2018 16:20 | Jouni Hytönen | ||
| Bayerisch Eisenstein on asema, joka sijaitsee Saksan ja Tšekin rajalinjalla, mutta en tiedä, vieläkö junat pysähtyvät ennen rajalinjaa. Vuonna 2001 paikka oli melko vähäeleinen ollakseen EU:n ulkoraja. :) | ||||
|
14.01.2018 16:06 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä kahta voi kai lainata konepajakorjausten ajaksi, omien silmien eteen nämä kaksi osuivat Tåg i Bergslagenin ja X-trafikin liikenteessä. Vuonna 2014 näissä liikenteissä käytettävien yksiköiden huolto oli Gävlessä, nykyään tilanne on kai muuttunut, kun SJ voitti TiB-liikenteen. | ||||
|
14.01.2018 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Tämähän on vieläpä (T)MX, niitä on Ruotsissa vähemmän kuin (T)MY-vetureita, koska MX-veturit saivat Tanskassa jatkokäyttöä yksityisradoilla. | ||||
|
14.01.2018 16:00 | Jouni Hytönen | ||
| Örebroon ulottuu häntiä monen eri tilaajan liikenteestä, myös Västtrafikin Reginoita käy siellä kääntymässä pari kertaa vuorokaudessa. Tågkompaniet ajaa omissa nimissään Osloon asti viikonloppuisin ja ilmeisesti juuri jollakin Värmlandstrafikin liikenteen Reginalla. Lisämausteena läpikulkeva tavaraliikenne. Itse olen tuolla viettänyt vain yhden helmikuisen illan vuonna 2014. | ||||
|
Kuvasarja: Vatikaanin junaliikennettä |
12.01.2018 14:01 | Jouni Hytönen | ||
| Jos joskus sattuu Roomassa lauantaina olemaan, tämä on lisättävä pakollisten kohteiden listalle, että syntyy junamatkustusta myös tämän valtion alueella. :) | ||||
|
11.01.2018 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| 11 Ex-vaunua Ilmalasta Turkuun 4.9.2017: https://julia.dy.fi/timetables?s=11901&d=4.9.2017 | ||||
|
|
11.01.2018 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| Kokkolan junan vaunut tulivat sinne edellisenä päivänä Oulusta: https://julia.dy.fi/timetables?s=11900&d=15.6.2016 | ||||
|
10.01.2018 12:39 | Jouni Hytönen | ||
| Klo 23.55 lähti vuosikausia sekä Moskovasta että Pietarista klassikkoyöjuna Punainen Nuoli (Krasnaja Strela) ja heti perään 23.59 samoin molemmista päistä Ekspress. Nyt näemmä Ekspress on jossain välissä muutettu lähtemään jo klo 23.30. | ||||
|
10.01.2018 12:34 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tuonne johtava tie peräti aurattu vai mitä reittiä pääsit paikalle? :) Itse kävin huhtikuussa 2016 ja kelirikon vuoksi koko metsätiematka oli yhtä jännitystä. | ||||
|
09.01.2018 23:41 | Jouni Hytönen | ||
| Ja 30.-31.12. välisenä yönä on liikkunut samoin 22 CEmt-vaunua yhtä aikaa: 262 (8), 264 (6), 270 (4) ja 269 (4). | ||||
|
|
09.01.2018 23:15 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä 23.-24.12. välinen yö on ollut vielä vilkkaampi, silloin on ollut liikkeellä yhtä aikaa 22 CEmt-vaunua: 262 (9), 264 (6), 270 (4) ja 269 (3). | ||||
|
09.01.2018 13:18 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmalta ylhäältä ei avaudu, mutta sen jälkeen yksinkertaisesti "Tupakointi ehdottomasti kielletty". | ||||
|
|
09.01.2018 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Montakohan CEmt-vaunua on vielä liikennekäytössä? Tutkin kulkutietoja 5.-6.1. väliseltä yöltä ja silloin liikkui yhteensä 16 CEmt-vaunua eri junissa, suurimmat määrät tietysti junissa 263 ja 267. | ||||
|
08.01.2018 23:46 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus oli ainakin vallalla käytäntö, että junan ensimmäinen ja viimeinen nippu sidotaan kuormaliinalla. | ||||
|
08.01.2018 14:39 | Jouni Hytönen | ||
| Melko harvinainen näky alkaa olla jo kaksi alkuperäisillä isoilla punavaloilla varustettua veturia samassa kuvassa. 2649:ssä vieläpä alkuperäinen numerofontti ja 2663 puolestaan jäänyt vaille huomioteippejä. | ||||
|
06.01.2018 23:29 | Jouni Hytönen | ||
| Mikähän toimija on noin hienosti aurannut laiturin lumet raiteelle? | ||||
|
03.01.2018 23:43 | Jouni Hytönen | ||
| Onko baari selvinnyt hengissä edellisessä kommentissa kuvatusta mullistuksesta? :( | ||||
|
Kuvasarja: Säkylän sokeritehtaan Tka6:n matka kunnostettavaksi ja uudelle omistajalle |
03.01.2018 23:39 | Jouni Hytönen | ||
| Onko viimeisin havainto Porista? https://vaunut.org/kuva/119158 | ||||
|
03.01.2018 23:33 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän ei tuohon aikaan ollut mitään oikeaa pyörätietä. Tasoristeys syntyi, kun kaupunki halusi muutama vuosi myöhemmin rakentaa tästä epävirallisesta polusta oikean kevyen liikenteen väylän. | ||||
|
02.01.2018 12:54 | Jouni Hytönen | ||
| Seinäjoella käydessä olen yrittänyt kurkkia, onko tämä vielä samoilla pyöränrenkaansijoilla, mutta sisällä käymättä olisin taipuvainen uskomaan, ettei ole enää. | ||||
|
01.01.2018 22:17 | Jouni Hytönen | ||
| Kaarteessa lienee kallistusta. | ||||
|
01.01.2018 22:10 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllähän Portugalista tuotiin Suomeen linja-autoja, mutta jostain syystä ainakin suuri osa ellei lähes kaikki olivat vanhoille alustoille koritettuja. Camo Lissabone muistutti silmiinpistävästi Wiima K202:ta. Ehkä joku täällä tietää myös tarinan korituksien suuren osuuden takana. Oliko halpa hinta jo silloin niin määräävä tekijä, ettei portugalilaisia koreja tehty kunnollisille uusille alustoille? Ei ole kyllä mitään työntekokokemuksia tai edes matkustuskokemuksia noista portugalilaisista autoista, mutta en nyt minään onnenpäivänä olisi sitä päivää pitänyt, jolloin jollain portugalilaisella koritetulla raiskalla olisi joutunut töitä tekemään, kun Wiima K202:ta B10M-alustalla oli kaikkialla. STA:lla oli ainakin Camoja Helsingin liikenteessä. | ||||
|
|
01.01.2018 17:30 | Jouni Hytönen | ||
| Scanioiden kiljuvat jarrut tulivat kyllä lapsuuden Jyväskylän Kangaslammella tutuksi. Jyväskylän Liikenteen tuolloinen valtamerkki oli Scania, Volvoja oli joukossa vain mausteena. Vanajoita ja Sisuja ei Jyväskylässä ainakaan enää 80-luvun alussa paljon näkynyt. | ||||
|
|
01.01.2018 17:27 | Jouni Hytönen | ||
| Minulle oli ihan uutta tietoa tämä, että Sisun ja Vanajan nykytietämyksen valossa erikoisten moottorivalintojen taustalla oli kauppapoliittisia seikkoja eli puolipakko ostaa brittiläisiä moottoreita Suomen viennin vastapainoksi. Sama toimi toki myös toiseen ilmansuuntaan: neuvostoviennin vastapainoksi oli otettava vastaan yhtä jos toistakin vähemmän tarpeellista neuvostoteknologiaa. | ||||
|
|
01.01.2018 17:23 | Jouni Hytönen | ||
| Minusta bussikeskustelu sopii tähän kuvaan kuin nyrkki silmään, sehän oli olennainen osa kuvausajankohdan määritystä. 80-luvun lopulla elettiin fundamentalistisia aikoja, jolloin rautatieharrastaja ei olisi saanut katsoakaan busseja kohti. Olen itse ollut koko ajan kaikkiruokainen ja kiinnostunut sekä rautateistä että linja-autoista. :) | ||||
|
01.01.2018 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Muinoin Suolahden Höyryfestivaalien aikaan vuosina 1995 ja 1996 Keitele-Museon lätät joutuivat lähes normaaliliikenteen veroiseen kuormitukseen ja muistelen niidenkin siitä oikkuilleen. | ||||
|
01.01.2018 11:02 | Jouni Hytönen | ||
| Laskin väärin, veturi on 2M62-0783. | ||||
|
|
01.01.2018 00:29 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole nykyään kovin usein tullut käytyä Vainikkalassa, mutta väittäisin, että 2M62 on siellä ylipäätään harvinainen näky saati sitten matkustajajunassa. Yleensä Tolstoissa on EP20 ja tavarajunissa TEM18V-pari. Koodista 1681 5656 on melko työlästä tunnistaa oikea veturiyksilö. 1681 kertoo, että kyseessä on 2M62 väliltä 0500B-1000A. Kirjasta Soviet Locomotive Types - The Union Legacy lunttaamalla selviää, että veturi on 2M62-0803. Kyttyrä katolla kertoo, että se on saanut uudet Kolomnan moottorit. | ||||
|
01.01.2018 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyään etelän talvet ovat yhtä jatkuvaa Haapamäki-säätä. Vaihtelua tulee vain siitä, onko maahan eksynyt jossain välissä lunta vai ei. | ||||
|
01.01.2018 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä junaparissa on nykyään kalustona Edo+Ed+Edfs, ei ainakaan erillistä ravintolavaunua. Kärrymyyntikös? | ||||
|
31.12.2017 09:44 | Jouni Hytönen | ||
| Melko vähäeleisen oloinen työvuoro toimia konduktöörinä tällaisessa järjestelyjunassa. Mahdollisesti henkilökuntaa on ollut enemmänkin kuin yksi myös Fo:ssa, veturissa tietenkin kaksi veturimiestä. Henkilöliikenne on Saarijärven ja Haapajärven väliltä jo päättynyt, mutta asemat ovat varmasti olleet nykypäivää eloisampia. | ||||
|
31.12.2017 09:37 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä vain, että foorumille on puhallettu uutta eloa. Välillä on ollut päiviä, jolloin 10 kommenttia kaikilta yhteensä on ollut korkealle asetettu rima. | ||||
|
28.12.2017 09:24 | Jouni Hytönen | ||
| 22379 pysyi liikenteessä puuvaunujen käytön loppuun saakka 90-luvun alkuun. | ||||
|
27.12.2017 22:54 | Jouni Hytönen | ||
| Ei sittenkään, kartasta kun nyt yritän katsoa, tämä uusi museoalue taitaakin siis olla Baltian aseman raiteiden länsipuolella eikä enää ollenkaan vanhan Varsovan suunnan aseman tanhuvilla. Jo vuosia sitten olikin toki puhetta, että museo joutuu siirtymään entiseltä Varsovan aseman alueelta pois. | ||||
|
|
27.12.2017 22:45 | Jouni Hytönen | ||
| Ihan kuin tuossa kauempana olisi entistä Varsovan aseman varikon (Tch-14) aluetta, jossa kymmenen vuotta sitten lepäili helposti 20 TEP70-veturia odottamassa seuraavia tehtäviä tai isompaa remonttia. Ei ihan vielä hahmota, miten tämä uusi museo sijoittuu vanhan museon alueelle. Ehdottomasti kyllä katsastettava tämä seuraavalla Pietarin-reissulla. | ||||
|
27.12.2017 22:40 | Jouni Hytönen | ||
| TEP70-protoveturit ovat valmistuneet vuosina 1973-77, tämä on Kolomna 1740/1977. Protosarjasta ei tiettävästi ole enää muita jäljellä kuin tämä 0007. | ||||
|
26.12.2017 08:44 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä saattaisi olla DDR-tuotannon loppuajoilta 80-luvun lopusta tai 90-luvun alusta. Tuskin 70-luvun vaunua olisi enää vuonna 2010 konepajakorjattu (merkintä näkyy päädyssä oikealla). Noihin aikoihin Krasnaja Strelassa oli minusta jo melko modernia kalustoa, ei edes Tverin 2000-luvun vaunuja vaan sitä seuraavaa sukupolvea. Tämä lienee palvellut vara- tai lisävaununa. Kun vuonna 2002 matkustin Krasnaja Strelalla, kaikki vaunut olivat vielä näitä, tosin teksti Krasnaja Strela oli vaunujen kyljissä irtometallikirjaimin, ei tarroilla. | ||||
|
23.12.2017 13:10 | Jouni Hytönen | ||
| Jekaterinburg lienee aikatauluissa edelleen Sverdlovsk-Pass. :) | ||||
|
23.12.2017 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Manuaalisen liikenteenohjauksen aikaan Vaajakoskella ja Naarajärvellä oli opastimet vuosikausia vailla isompaa käyttöä. Paltasen opastimet purettiin pois melko pian perusparannuksen valmistuttua. Pieksämäen pään tulokaarteen loiventamisen myötä Paltasen kohtausraide lyheni noin 300-metriseksi eikä sellaiselle enää sitten työjunaliikenteen ulkopuolista käyttöä ollut. | ||||
|
23.12.2017 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla junan perän takana ennen tunneliahan on puolestaan Raudanlahden entinen pohjoinen tulo-opastin. Säynätsaloon meneminen on varmaankin toiminut siten, että opastimessa on ollut keltavihreää, minkä jälkeen on jouduttu ajamaan koko Paasivuoren tunnelin läpi 35 km/h. | ||||
|
|
23.12.2017 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Luumäen ja Lappeenrannan välillä liikennepaikat ovat sen verran tiheässä, ettei jäljelle ole jäänyt kovin paljon suojastusopastimia. Lähinnä liikennepaikalta lähdön jälkeiset ensimmäiset. | ||||
|
|
23.12.2017 08:38 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmeisesti Luumäki-Lappeenranta-rataosuudella ollut myös alun perin vain suojastusopastimia liikennepaikkojen välillä ja viimeiset ennen liikennepaikkaa on samalla tavalla korvattu kaksivaloisilla pääopastimilla. | ||||
|
21.12.2017 13:15 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan vipu ihan vain kääntöpöydän lukitusvipu eli toisessa asennossa se lukitsee pöydän valitun raiteen suuntaiseksi työntämällä lukitustangon pöydän keskilinjan suuntaisesti pöydän ympärillä olevan muuratun tai valetun kehän lukitusloveen. | ||||
|
|
21.12.2017 13:09 | Jouni Hytönen | ||
| Näillä nurkilla oli alun perin viimeinen suojastusopastin Jyväskylän suuntaan. Syystä tai toisesta se ei koskaan päässyt edes käyttöön, vaan tilalle vaihdettiin kaksivaloinen pääopastin. Muistelisin kuvanneeni ko. suojastusopastimen vuotta aikaisemmin eli syksyllä 1990. | ||||
|
21.12.2017 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| Oli tuohon aikaan erittäin yleistä nähdä Dr13-vetureita hinauksessa (oletan, että juna on T 6030 Pieksämäki-Tampere). Terävät kielet sanoivat, että tässä junassa meni ehjiä vetureita Tampereelle ja toiseen suuntaan T 3065/3067:ssä risoja Pieksämäelle. | ||||
|
21.12.2017 08:51 | Jouni Hytönen | ||
| ...ah, kotiseutua muistoineen. | ||||
|
21.12.2017 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä veturilla oli tässä vaiheessa vajaa kolme vuotta palvelusta jäljellä, viimeiset kilometrit rataverkolla omin konein kertyivät samoissa maisemissa 31.5.1996, pelkkänä veturina 35 km/h nilkuttaen Jyväskylästä takaisin kotivarikolle. Jokin isompi vaurio tapahtui Toijalassa ja sieltä sitten tultiin 35 km/h kotiin. | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
21.12.2017 08:47 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitokset tästä sarjasta, kolahtaa täysillä jyväskyläläistaustaiseen. | ||||
|
21.12.2017 08:46 | Jouni Hytönen | ||
| Tältä sillalta on joskus ihailtu toiseen rintamasuuntaan Partalan mäkeä ylös kiipeävää 3Dv12-vetoista Jämsänjokilaakson tuotejunaa. Kolmesta veturista ja täysistä tehoista huolimatta matka eteni kävelyvauhtia. | ||||