Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.12.2017 08:46 | Jouni Hytönen | ||
| Tältä sillalta on joskus ihailtu toiseen rintamasuuntaan Partalan mäkeä ylös kiipeävää 3Dv12-vetoista Jämsänjokilaakson tuotejunaa. Kolmesta veturista ja täysistä tehoista huolimatta matka eteni kävelyvauhtia. | ||||
|
21.12.2017 08:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on suosikkipaikkojani Tampereen ja Jyväskylän välillä ja pääsee kyllä kärkikymmenikköön Suomen hienoimpien rautatiemaisemien joukossa. | ||||
|
17.12.2017 23:06 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tässä Railpoolin Vectron Skandinaviska Jernbanorin käytössä kesäkuussa 2014: https://vaunut.org/kuva/105854 | ||||
|
17.12.2017 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| Pieni nippelitieto otsanumeroista näin jälkikäteen: vuoden 1981 loppuun asti konepajakorjatuissa otsanumerot olivat sinisiä ja vuoden 1982 alusta lähtien konepajakorjausten loppuun asti mustia. Näkyy tässäkin kuvassa, vasemmalla mustat ja oikealla siniset. | ||||
|
16.12.2017 19:21 | Jouni Hytönen | ||
| 22788 on entinen Keitele-Museon kahvilavaunu Suolahdesta Tk3 1138:n perässä olleesta "museojunasta". Ei ole kyllä minulla tarkkaa käsitystä, milloin vaunu on sieltä tuonne siirretty, veikkaisin vuosituhannen vaihdetta. Olin vain joskus yleisellä tasolla miettinyt, että missähän sekin vaunu oikein nykyään on, oli mennyt ohi sen päätyminen Kalettomalle. | ||||
|
|
16.12.2017 13:23 | Jouni Hytönen | ||
| 193-alkuisia Vectroneita liikkuu myös Ruotsissa. :) | ||||
|
15.12.2017 01:25 | Jouni Hytönen | ||
| Saarijärvi ja Pihtipudas myivät lippuja vielä huomattavan kauan henkilöliikenteen päättymisen jälkeen. | ||||
|
10.12.2017 19:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä kuva https://vaunut.org/kuva/107021 ole myös tuolta jälkimmäisestä kaarteesta? | ||||
|
|
10.12.2017 19:43 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuossa aurausmerkkien välissä vesiviskurin jalusta? Ei kai siihen tosiaan enää mikään lumiaura ylety eli merkkejä itseään vain pitää enää varoa. | ||||
|
10.12.2017 19:39 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä, että pääsevät turvaan kun ovat näin pitkään ilkivallalta välttyneet. | ||||
|
07.12.2017 12:28 | Jouni Hytönen | ||
| 4154 taisi olla yksi vaihtoehto, siitä löytyy täältäkin kuvia vielä kesäkuulta 1984. Oliko tässä läpikulkevassa junassa sekä Joensuun että Oulun vaunuja? 4154 ja 4216 olivat molemmat Oulun vaunuja, mutta 4182 Joensuun. | ||||
|
07.12.2017 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tämä ruutu minusta hipoo jo täydellisyyttä olivat veturit sitten miten päin tahansa, mielellään ei kuitenkaan pyörät kohti taivasta. :) | ||||
|
29.11.2017 11:09 | Jouni Hytönen | ||
| Jos olisi helposti poistettavissa, olisi jo ajat sitten poistettu. Ei tämä oikeastaan ole kevyen liikenteen väylä, vaan teoreettisesti viljelystie, jatkuvasti puomilla suljettu, käyttötarvetta nähtävästi hyvin harvoin. | ||||
|
29.11.2017 11:04 | Jouni Hytönen | ||
| Se kansihan tulee kuvasta oikealle, ei tähän kuva-alalle. Eli asemalta etelän suuntaan lähdettäessä. | ||||
|
22.11.2017 22:57 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeinenhän voisi hyvinkin olla 2639, kun se on vihreä. | ||||
|
20.11.2017 12:55 | Jouni Hytönen | ||
| Ettei olisi globaalisti liian yksinkertaista, M tunnuksessa on alun perin indikoinut Mongoliaan toimitettuja vetureita ja K Kuubaan toimitettuja vetureita. :) | ||||
|
|
20.11.2017 12:53 | Jouni Hytönen | ||
| Yleensä modernisoidut eroavat jo tyyppimerkinnällään, esim. kirjaimilla K tai M. Liettuassa on modernisoituja 2M62-vetureita, joista Kolomnan uudet moottorit saaneet ovat tyyppiä 2M62K ja Caterpillarin moottorit saaneet 2M62M. Tässäkin näyttäisi olevan katolla uudesta Kolomnan moottorista juoruava poikittainen kyhmy, mutta tyyppimerkintä on kuitenkin säilynyt ennallaan. | ||||
|
Kuvasarja: Länsimetron avajaispäivä |
20.11.2017 08:32 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan tämä yhtä iso juttu kuin metron alkuperäinen avautuminen vuonna 1982 ellei peräti isompikin. Vuosaaren metron avautuminen oli edellinen isompi laajennus, olihan sekin toki iso muutos, mutta paljon pienemmällä alueella. Siihen muutokseen pääsi itsekin osallistumaan ajamalla 31.8.1998 ensimmäisen Rastilan metroasemalta lähteneen liityntäbussilähdön. :) | ||||
|
16.11.2017 16:10 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö tähän Inon aseman siirtoasiaan vaikuttanut se, että Suomen itsenäistyttyä rataosan Terijoki-Koivisto liikenteellinen merkitys romahti, kun Pietarista tulevat lomailijavirrat katosivat. Vammeljoen asemarakennus siirrettiin Pasilaan, Humaljoki Lievestuoreelle ja Inon asema Makslahteen, ehkä jotain muitakin siirtoja? Eli rakennuksen siirto ei vielä tarkoittanut paikan lopullista sulkemista, tässä kuvassahan vaikuttaisi makasiini toimivan liikennepaikkarakennuksena ja vielä tänä päivänäkin on henkilöjunalla matkustettavissa Privetninskojeen/Inoon. | ||||
|
|
16.11.2017 14:21 | Jouni Hytönen | ||
| Esittäisin hypoteesiksi joidenkin asemien nimien säilymiseen sitä, ettei nimigeneraattorin tuottamia keksittyjä nimiä oltu kytketty tiedossa olleisiin Neuvostoliiton rataverkolla käytössä oleviin asemien nimiin. Eli lottokone arpoi joillekin paikkakunnille nimet, jotka olivat jo käytössä toisaalla Neuvostoliitossa asemien niminä - tällöin kylä sai keksityn nimen, mutta asema sai pitää vanhan nimensä (esim. Kanneljärvi ja Kuolemajärvi). | ||||
|
|
12.11.2017 21:50 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Приветнинское ole peräisin samasta neuvostoaikojen lottopallosta kuin kaikki muutkin Kannaksen keksityt "venäläiset" paikannimet? Eli sen historia alkoi vasta sodan jälkeen 1940-luvun lopulla. | ||||
|
10.11.2017 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| Hämmentävän vähän oikeastaan maisema muuttunut tuolla länsirannikon aukeilla viljelysseuduilla. :) | ||||
|
|
10.11.2017 11:23 | Jouni Hytönen | ||
| Linkitys vuoteen 2016: http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=158973 | ||||
|
|
10.11.2017 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Paikka on jäänyt elämään kuvassa näkyvän tasoristeyksen nimeen: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4334 | ||||
|
|
10.11.2017 11:20 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö Lahoo sijainnut Seinäjoen ja Kaskisten välillä? Fontti näyttäisi vähän siltä kuin tuohon olisi maalattu LAH nolla nolla. :) | ||||
|
07.11.2017 15:06 | Jouni Hytönen | ||
| Muisti pätkii, miten olikaan illan viimeinen pikajuna Turkuun päin 3.6.2000, oliko siinä jo Sr1? Kotoa löytyy kyllä tähän vahvistus ja muistaakseni se tuli kuvattuakin. | ||||
|
07.11.2017 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Laatokan aseman tienoilla oli ennen sen rakentamista liikennepaikka nimeltä Datša Dolgorukova (Дача Долгорукова). Kielitaito ei riitä täysin ymmärtämään esimerkiksi tätä venäjänkielisen Wikipedian selvitystä nimiasiasta, mutta ymmärtäisin tämän niin, että vanha nimi on edelleen teknisesti käytössä ja Laatokan asema on ikään kuin kaupallinen nimi. "В контексте организации пассажирских перевозок для станции используется название Санкт-Петербург-Ладожский (С-ПЕТ-ЛАД), при этом название Дача Долгорукова не упразднялось и фигурирует, например, в тарифном руководстве. 16 октября 2017 года здание железнодорожной станции «Дача Долгорукова» распоряжением КГИОП Санкт-Петербурга № 472-р включено в единый государственный реестр в качестве объекта культурного наследия регионального значения." |
||||
|
07.11.2017 13:52 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän tuo nyt veivi/käsikäyttöisenä ole kovinkaan raskas pyörittää, yksikin työntekijä mielestäni pystyy pöytää pyörittämään. Parrukäytöllä vaatii enemmän työvoimaa. | ||||
|
07.11.2017 13:49 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä Tampereen vararungossa on taas pitkästä aikaa ravintolavaunu. Vuosia sitten sinisten vararunkojen aikaan oli myös, mutta sitten kai todettiin, ettei ravintolaa voi kuitenkaan pitää täydessä myyntivalmiudessa, kun tuotteet happanevat vähässä käytössä käsiin ja ravintolavaunu poistui kokoonpanosta. Onkohan Ilmalassa edelleen kaksi vararunkoa? | ||||
|
07.11.2017 13:44 | Jouni Hytönen | ||
| Etualan raiteita pääsi vain tallialueelle. Veturin vasemmalle puolelle jäävää raidetta 1 pitkin pääsi ainakin junaliikenteenä Naarajärven suuntaan, raideyhteys taisi olla myös ensimmäisen vaunun taakse vasemmalle jäävältä sähköistetyltä sivuraiteelta. Hauskana yksityiskohtana Pieksämäellä oli hetken aikaa sähköistetty laituri, kun raideyhteys tallille oli jo purettu, mutta ajolanka oli vielä jäljellä. :) | ||||
|
|
06.11.2017 23:03 | Jouni Hytönen | ||
| Viipuri-Moskova-vaunuja on ollut vielä tällä vuosikymmenelläkin ainakin ennen nykyistä vaunukalustoa ja EP20-vetureita. Aivan tämän päivän tilannetta en tiedä. Ei kai mikään olisi estänyt suomalaisenkaan ostaa Viipuri-Moskova-lippua Viipurin vaunuryhmään? Joskus vuonna 2006 mietin tätä vaihtoehtoa köyhänä opiskelijana, niihin aikoihin hintaero oli melkoinen verrattuna vaikkapa Vainikkala-Moskova-lippuun. Hieman myöhemmin hintaero poistui. | ||||
|
06.11.2017 16:03 | Jouni Hytönen | ||
| Sille löytyisi niinkin laaja aikahaarukka kuin 1917-1971: http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=118 | ||||
|
|
06.11.2017 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| 1864 ja 1865 olivat tuohon aikaan melko kiinteästi Pieksämäellä. | ||||
|
|
06.11.2017 15:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä ei taida olla oikein mitään tarkennuspisteitä vuosilukuun. Voi hyvin olla vuodelta 1988. Onko vuosi kuitenkin tieto? | ||||
|
|
06.11.2017 15:02 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno tunnin kuva tämäkin. | ||||
|
30.10.2017 14:58 | Jouni Hytönen | ||
| Multisillan tasoristeyksen km 179+690 puolipuomilaitokselle löytyisi asennuspäiväksi 25.5.1976. Kovin paljon lähteitä tiedon tarkistamiseen ei tänä päivänä ole enää jäljellä. Varoituslaitoksen alkuperäinen käyttöohje saattaa paperisena jostain arkistosta vielä löytyä. | ||||
|
20.10.2017 09:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kriisivarastokuntoisena? Mikä toimija sen sitten kunnostaa näyttelykuntoiseksi? | ||||
|
18.10.2017 11:33 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tämä on Pätkinlahden silta Muuramesta vähän Jyväskylään päin. Tämä kuva on osa isompaa InterCity-mainosjulistetta. Kuva on aivan Jyväskylän IC-liikenteen alkuajoilta, jolloin ravintolavaununa oli vielä Rtx. Alkuperäinen kuva on siis todennäköisesti loppukesältä 1989. | ||||
|
18.10.2017 08:56 | Jouni Hytönen | ||
| Lauantaisin ja sunnuntaisin näemmä 710/711:ssä on Edo+ERd-runko. | ||||
|
|
18.10.2017 08:54 | Jouni Hytönen | ||
| OK, eli 414/415 ja 710/711 sisältävät myös Rx-vaunun. Saatoin itse katsoa joko 710:n tai 711:n runkoa kulkutiedoista jonain poikkeuspäivänä, jolloin siinä ei ollut Rx-vaunua, vaan Edo-runko. Vai kumpi nyt sitten on normaalirunko? :) | ||||
|
|
18.10.2017 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Eilinen ateriointi ERd-vaunussa synnytti samankaltaisia pohdiskeluja eri palveluntarjoajista. Korjasin käsitystäni hintatasosta korkeasta premium-luokkaan. | ||||
|
|
17.10.2017 00:09 | Jouni Hytönen | ||
| Rx-vaunuja näkyy olevan yöjunissa 265/274 ja 273/266, tässä junaparissa 65/70 ja vararungoissa. Rx:t katosivat vaivihkaa muista junista juhannuksen alla. Rovaniemen päiväjunista jo vähän aikaisemmin. | ||||
|
|
16.10.2017 21:00 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus olisi kiva matkustaa IC 65:llä tai sen paluujunalla IC 70:llä koko matka Helsingistä Ouluun tai toisinpäin Savon kautta. Rx-vaunu huolehtii vatsan täydennyksestä ja matka kestää kiehtovan pitkään. :) Tämän junan vaunustokin on sopivan omituinen, kun välissä on Edo. IC 65 ja IC 70 ovat kaiketi viimeiset päiväjunat, joissa on ravintolana Rx. | ||||
|
05.10.2017 23:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tällainen Jätekyydin jätesäiliö kuuluu itsestäänselvänä elementtinä 80-luvulla jyväskyläläisessä kerrostalolähiössä lapsuutensa viettäneen muistilokeroihin. :) | ||||
|
05.10.2017 23:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kaikissa vaikuttaisi olevan nykyään nuo keulanumerot, hyvä niin. | ||||
|
|
05.10.2017 10:42 | Jouni Hytönen | ||
| Ja kun Äänekosken lättäliikenteen viimeinen päivä oli 26.9.1987, kuva on varmuudella 80-luvulta. Laittaisin panokseni vuodelle 1987. | ||||
|
|
05.10.2017 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kun tässä raidetunnus on jo 1A eikä 21, sijoittaisin ajanhetkeä vuoden ainakin myöhäisemmäksi, ehkä kaksikin. | ||||
|
05.10.2017 10:30 | Jouni Hytönen | ||
| Arkiliikenteen aikana juuri tämä 2216 oli sarjansa likaisin, esimerkiksi kesäkuulta 1989 muistuu mieleen kuvia tästä veturista vähän erinäköisenä. :) En ehtinyt itse nähdä juuri konepajalta tullutta Dr12-veturia arkiliikenteessä. | ||||
|
03.10.2017 19:07 | Jouni Hytönen | ||
| Jaahas, toiseksi uusin EFiab on vielä olemassa. 11652 ja 11653 palvelivat Oulun liikenteessä loppuun saakka, tämä poistui vähän aikaisemmin. | ||||
|
03.10.2017 12:29 | Jouni Hytönen | ||
| Onpa vaikuttava kuva! | ||||
|
25.09.2017 23:08 | Jouni Hytönen | ||
| Voi sanoa, että viimeinkin tämä tapahtui. Jospa nyt ei vähään aikaan tulisi miltei jokakesäiseksi perinteeksi muodostuneita Savon radan myrskytotaalikatkoja. | ||||