Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.08.2017 11:02 | Jouni Hytönen | ||
| Viisi Dr13-veturia oli parhaimmillaan samassa lauantai-illan tavarajunassa Turusta Tampereelle. Yksi veti ja neljä hinauksessa. Kerran oltiin maaliskuussa 1996 tuota junaa Perkiössä Tampereella odottamassa videokameran kanssa ja hämmästys oli suuri, kun vetureita tulee aina vaan - 3Dv12 ja hinauksessa kolme Dr13-veturia. Kerran on ollut 3Dv12 ja hinauksessa toinen 3Dv12 sekä kolme Dr13-veturia eli 6Dv12+3Dr13. :) | ||||
|
04.08.2017 00:01 | Jouni Hytönen | ||
| Sopisiko joku tämän taulun junista kuvaushetkeen: http://tagtidtabeller.resrobot.se/tidtabell/tag64_9754.pdf | ||||
|
|
03.08.2017 23:59 | Jouni Hytönen | ||
| Ajaisiko TiB:n väreissä oleva runko niin kauas kotiseudultaan? Luulen, että tämä on tulossa vain Laxåsta. Yksi TiB:n reiteistä on Örebro-Hallsberg-Laxå. | ||||
|
03.08.2017 23:55 | Jouni Hytönen | ||
| 9016 ja 9017 ovat itse asiassa kalustoyhtiö Transition omissa väreissä liikkuvia varayksiköitä. Tuossa näemmä sitten paikkaamassa Värmlandstrafikin kalustovajetta tai suunnitellun huollon sijaiskalustona. | ||||
|
Kuvasarja: Hallsberg - tavaraliikenteen solmu Keski-Ruotsissa |
03.08.2017 23:52 | Jouni Hytönen | ||
| Hallsbergissä on vielä sekin erikoisuus, että ratapihan eri osat eivät ole samassa tasossa tasamaalla, vaan ne ovat idästä länteen kuljettaessa aina toinen toistaan korkeammalla. Tämä tietysti helpottaa vaunujen laskemista vaihtotöissä ratapihan osilta toisille. Trafikverket on myös kilpailuttanut ratapihan vaihtotöiden operoinnin. Vuonna 2014 tehtävää hoiti Green Cargo, tämän hetken tilannetta en tiedä. | ||||
|
03.08.2017 23:44 | Jouni Hytönen | ||
| Näkymä ohjaamosta ulos on jotenkin huomiotaherättävän kapea. Matkustin kesäkuussa 2014 X40-junan ohjaamossa Västeråsista Tukholmaan ja koko matka oli seistävä kuljettajan istuimen takana, että näki jotain ulos. | ||||
|
|
03.08.2017 23:40 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on itse asiassa kaksi yksikköä yhteenkytkettynä. Ensimmäisenä on kaksivaunuinen 3306+mitä todennäköisimmin 3706. Perässä tulee kolmivaunuinen toinen yksikkö 33xx+35xx+37xx. X40-yksiköitä on kaikkiaan 40 kpl. Ensimmäiset 10 kpl ovat kaksivaunuisia. Tämän jälkeen seuraa 27 kpl kolmivaunuisia yksiköitä alkaen yksiköstä 3311+3501+3711. Välivaunun numerot juoksevat kymmenellä jäljessä, koska ensimmäisissä 10 yksikössä ei siis välivaunua ole. Viimeiset viisi yksikköä ovat jälleen kaksivaunuisia eli 3338+3738, 3339+3739, 3340+3740, 3341+3741 ja 3342+3742. | ||||
|
31.07.2017 10:20 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen mielenkiintoinen tarkasteltava asia olisi se, mitä eri maissa vaaditaan ammattipätevyyden pitämiseen voimassa. Suomessa tällä hetkellä viidestä päivästä yhden on oltava ennakoivan ajon kurssi, muilla päivillä ei ole mitään muita vaatimuksia kuin että päivän ohjelman on Trafi hyväksynyt ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiväksi. Voisin siis pitää ammattipätevyyteni voimassa käymällä ennakoivan ajon kurssin ja tämän jälkeen vaikka ratatyöturvallisuuskurssin neljä kertaa peräkkäin, kunhan vain päivän ohjelma on hyväksytty ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiväksi. | ||||
|
|
31.07.2017 10:11 | Jouni Hytönen | ||
| Linja-autojen osalta Suomen kansallinen tulkinta on se, että ilman voimassaolevaa ammattipätevyyttä voi kuljettaa ainoastaan omalla linja-autolla omia samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, ei esim. sukulaisia tai lasten kavereita. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko Ruotsin tulkinta sama vai peräti väljempi. | ||||
|
|
31.07.2017 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| On myös huomioitava, ettei kaikesta sääntelystä voi suoraan syyttää EU:ta, vaan eri säädöksien kansallisissa tulkinnoissa on maakohtaisia eroja. Itse omistamallasi yhdistelmällä voisit Eljas täällä Suomessa ainakin omaksi huviksesi ajella ilman mitään lisukkeita. Ammattiliikenteessä vaaditaan suoritettu ammattipätevyyskoulutus ja vanhan kortin haltijana selviäisit siitä viidellä koulutuspäivällä. Samat säädökset ovat voimassa Ruotsissakin, itseänikin kyllä kiinnostaa, miten niiden kansallinen tulkinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä. Ammattipätevyysdirektiivin siirtymäajat olivat ainakin Ruotsissa kaksi vuotta pidemmät kuin Suomessa eli kun oma linja-autonkuljettajan ammattipätevyyteni ehti vanhentua vuoden 2013 syksyllä, olisin ilmeisesti saanut Ruotsissa ajaa vielä kaksi vuotta pidempään. Jäi kuitenkin kokeilematta käytännössä. :) Palautin sitten ammattipätevyyden myöhemmin voimaan. | ||||
|
29.07.2017 23:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kesäisin autojunissa kulkee silloin tällöin Rbnqss-vaunuissa esimerkiksi linja-autoja. | ||||
|
|
29.07.2017 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin kuitenkin olisin taipuvainen uskomaan, että isompi ongelma on kuitenkin tuo yhteisöluvan/liikenneluvan vaatimus toimitettaessa vettä paloautolla maksua vastaan. Paloauto olisi rekisteröitävä luvanvaraiseen liikenteeseen, mistä seuraa sitten se, että sen jälkeen kaikki sillä autolla ajettavat ajot vaativat jokaiselta autoa kuljettavalta voimassa olevan ammattipätevyyden vaikka oltaisiin normaalissa hälytysajossakin. Vakuutukset olisivat tuon linkin dokumentin mukaan myös kalliimmat. Bonuksena tulee vielä vaatimus, että palokunnalla olisi nimettynä tuosta veden toimittamisesta vastaava henkilö. Pelkän kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksen täyttäminen olisi helppoa, hommataan vain paikalle kuljettaja, jolla se pätevyys on voimassa. Minullakin se olisi linja-autotaustasta johtuen voimassa, vaikka en ole paloautoihin koskaan mitenkään koskenutkaan. Yhteisöluvan/liikenneluvan puuttumista ei voi näin helposti hoitaa. Veden toimittaminen höyryvetureihin on sen verran harvinaista touhua, että tuskin mikään (vapaa)palokunta alkaisi sen vuoksi liikennelupavaatimusta täyttämään. Jossain artikkelissa aikoinaan mainittiin, että myös kaivojen täyttäminen paloautolla on yhtä lailla kiellettyä, vaikka ainakin itse pitäisin sitä aivan pelastustoimintaan kuuluvana toimintana. Jos maatilan eläimet eivät saa juomavettä, jotenkin se tilanne on kuitenkin ratkaistava melko pikaisesti. | ||||
|
23.07.2017 22:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän on VKM-tunnus EE-LWRTE ja EVN-numero eli vaikuttaisi olevan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti Viroon kalustorekisteröity laite. | ||||
|
22.07.2017 21:22 | Jouni Hytönen | ||
| Puskimen sijainti on km 696+149 eli sen pitäisi todellisuudessa olla vasta puskimen jälkeen. Ehkä se ei olisi kovin käytännöllistä. :) | ||||
|
|
22.07.2017 21:20 | Jouni Hytönen | ||
| Kilometri 695 on jostain hämärästä syystä tässä vieläpä epästandardi, vaikka rataa ei ole tässä mitenkään muutettu sen valmistumisen jälkeen. Pylvään 696 sijainti on 695+820. Mikä lienee matka päätepuskimelle, olisiko 696 oikeasti vasta sen takana? ;) | ||||
|
22.07.2017 14:51 | Jouni Hytönen | ||
| Onko peräti hytin alla oleva juoksupyöräkerta jouduttu kokonaan ottamaan pois. Kylläpä nyt laakerivauriot tätä veturia piinaavat. | ||||
|
21.07.2017 01:33 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt aukeaa juu. Mielenkiintoinen knoppitieto: onko Viheriäisten radalla siis paikantamsmerkit? | ||||
|
|
19.07.2017 20:00 | Jouni Hytönen | ||
| Ei jostain syystä aukea kumpikaan linkki ainakaan puhelimessa. | ||||
|
17.07.2017 10:43 | Jouni Hytönen | ||
| Kiskoankkureita, joilla estetään kiskojen vaeltamista. Ankkuri tukeutuu pölkkyyn ja estää kiskoja liikkumasta vaikkapa jarruttavan junan alla. | ||||
|
16.07.2017 13:11 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitokset täsmällisistä kalustotiedoista! | ||||
|
16.07.2017 11:42 | Jouni Hytönen | ||
| Tunneli taitaa olla vuosimallia 1962. | ||||
|
16.07.2017 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| Jos rata joskus palaisi käyttöön ja kun se on joka tapauksessa kunnostettava, olisi hyvä ainakin selvittää, millä kustannuksilla näistä kahdesta turhasta ympäriajosta päästäisiin eroon eli Kiukaisista tai jostain muualta voitaisiin ajaa suoraan Säkylään. Kauttuan ratapihan voisi purkaa kokonaan pois. | ||||
|
13.07.2017 23:26 | Jouni Hytönen | ||
| Höyryveturipuiston avajaisjunaa vuonna 1992 avustettiin myös Dv15:llä Köhniönjärvelle saakka. Silloin varsinaisen veturina oli Tr1 1033. | ||||
|
11.07.2017 21:53 | Jouni Hytönen | ||
| Jos sivun tietoihin on luottaminen, 7454 toimitettiin Neuvostoliiton jo lakattua olemasta 31.12.1991. Tehtaalle jäi käsiin viisi viimeistä veturia ja niistä päästiin lopullisesti eroon vasta vuonna 2000, kun viimeinen veturi 7459 saatiin myytyä Viroon. Sehän on ollut Edelaraudteella juuri tuolla numerolla. | ||||
|
|
11.07.2017 14:56 | Jouni Hytönen | ||
| Kolmestuhannes on valmistunut heinäkuussa 1979, neljästuhannes syyskuussa 1982 ja viidestuhannes marraskuussa 1985. | ||||
|
|
11.07.2017 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Venäjänkielinen Wikipedia-sivu tästä veturisarjasta tietää kertoa, että tuhannes veturi tässä sarjassa valmistui 1971 ja kahdestuhannes 1975. https://ru.m.wikipedia.org/wiki/ЧМЭ3 Vaikuttaisi siis siltä, että kyseessä on EVR:n numero 1327, joka olisi alkuperäiseltä numeroltaan 4325. | ||||
|
03.07.2017 00:23 | Jouni Hytönen | ||
| Kaunis kuin koru tai karkki. Juuri tämä 2216 liikkui viimeiset aktiivivuotensa erittäin likaisena. :) | ||||
|
|
03.07.2017 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tämä siis EVR:n uudelleen numeroima 1327? Jotenkin tuntuisi, että alkuperäinen 1327 olisi vanhempi kuin vuosimallia 1983. EVR numeroi kaikki Neuvostoliiton konkurssipesästä Viroon päätyneet veturit uudelleen. | ||||
|
26.06.2017 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Sieltä puuttuvat tyystin kauniit peltomaisemat. Jos joskus on jotain viljelty, niin ei ainakaan enää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Jos löytyy tällainen aukea maisema, siellä ei muuta kasva kuin jättiputkea. | ||||
|
25.06.2017 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Kuormaus on tainnut olla mahdollinen edellisen kerran joskus 30 vuotta sitten. :) Eihän ainakaan 90-luvun loppupuoliskolla enää ollut muuta Kuopioon pudotettavaa kuin makuuvaunut. | ||||
|
25.06.2017 08:39 | Jouni Hytönen | ||
| Mansikkapenkki? :) | ||||
|
25.06.2017 08:37 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä veturi ei ollut ainakaan kesäkuussa 2014 enää liikenteessä. Tietysti sen jälkeen on ollut kolme vuotta aikaa laittaa se kulkukuntoon. | ||||
|
Kuvasarja: Eilispäiväin ruuhkajunia |
16.06.2017 23:26 | Jouni Hytönen | ||
| En ole kovin usein matkustanut Eil-kalustolla. Ehkä useimmin tuli lähes 20 vuotta sitten matkustettua Eil-vaunussa viikonlopun lisävaunussa esimerkiksi Helsingistä Joensuuhun tai toiseen suuntaan. Ryhdikkäästi yli 500 km. :) | ||||
|
16.06.2017 13:03 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumoisin olen juuri tänään Kupittaalla työasioissa, mutta tämä jäi näkemättä. Anteeksiantamatonta? | ||||
|
10.06.2017 09:51 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, että tällaisia ainakin suurimmalle osalle meistä tuntemattomia metsä/pusikko/teollisuusaluevaunuja tulee edelleen uusia ja uusia vastaan. Yli 30 vuotta on jo kohta kulunut liikennekäytön lopusta ja edelleen suuri määrä koreja löytyy sieltä täältä ajokunnossa säilyneiden lisäksi. | ||||
|
|
10.06.2017 09:45 | Jouni Hytönen | ||
| Ulkoseinien maalipinnoista voi olla melko haasteellista tässä vaiheessa elinkaarta enää tunnistaa vaunua. Jos ikkunoista näkee sisään, eteisten seinissä matkustamon ovien yläpuolella on maalattuna vaunun numero ja siellä se säilyy yhtä kauan kuin vaunun katto ellei joku maalaa seinää yli. Eli pitäisi tähyillä vaikka oven ikkunasta sisään seinälle oikealle ylös. | ||||
|
10.06.2017 09:41 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno dokumenttikuva tästäkin lyhytikäiseksi jäävästä junakokoonpanosta. | ||||
|
09.06.2017 15:26 | Jouni Hytönen | ||
| Suurin piirtein tällainen näky jäi itsellekin viimeiseksi muistikuvaksi Dr12-veturista liikennekäytön loppuhetkillä. Dr12 2222 siirtyi marraskuun puolivälissä Seinäjoelta Jyväskylään korvaamaan hajonnutta 2219:ää, jonka viimeiseksi ajoksi jäi tavarajuna Äänekoskelle, hinauksessa Tampereelle. 2222 ei enää ehtinyt tehdä Jyväskylästä käsin mitään isompaa, muistaakseni 21.11.1990 se oli jo ajettu ulos tallipätkään tarkoituksena lähettää se tavarajunassa Tampereelle. Lähtö peruuntui vielä ja viimeiseksi käytöksi jäi Pv3:na toimiminen 26.11.1990. Äitini näki kävelylenkillään sattumalta 2222:n seisovan keskellä Seppäläntien tasoristeystä Sulun radalla. Itse olin tietysti koulussa tietämättömänä tästä historiallisesta tapahtumasta. 2222 hinattiin joulukuussa 1990 Tampereelle. | ||||
|
09.06.2017 15:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä jäi nyt vähän avoimeksi, mistä oli tarve juosta turvaan tasoristeyksen punaisen valon jo sytyttyä. | ||||
|
02.06.2017 21:56 | Jouni Hytönen | ||
| T 2710:llä lukee myöhästymissyykoodina junanmuodostus J1 eli se onkin tainnut jäädä myöhään ihan operaattorin omasta toiminnasta johtuen. | ||||
|
|
02.06.2017 21:52 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa, jos katsoo graafista aikataulua, 1940:n kulkuviiva ei ole kovin hyvin synkronoitu yhteen vastaantulevan ja jopa samaan suuntaan kulkevan liikenteen kanssa. T 2710 on joutunut odottelemaan Joensuussa ja MUS 1940 väistää nyt Tikkalassa IC 11:ä. | ||||
|
|
02.06.2017 21:47 | Jouni Hytönen | ||
| Jatkuuko vai onko tuumaustauko Tikkalassa? | ||||
|
02.06.2017 21:42 | Jouni Hytönen | ||
| TE3-veturi. Näitä tuli vuonna 1991 muutamia romutettavaksi Suomeen. | ||||
|
02.06.2017 21:40 | Jouni Hytönen | ||
| D1-junayksikkö 538 (tai osa siitä). Vetovaunut ovat 1 ja 3, välivaunut 2 ja 4. Tässä näyttäisi olevan vetovaunu 1. Säästyyköhän näitä ajokunnossa museotarkoituksiin missään entisessä Neuvostoliiton maassa? Liettuastakin viimeiset jäivät jo pois liikenteestä, mutta olivat käytössä vielä tällä vuosikymmenellä. Länsi-Ukranainasta näitä tiettävästi vielä löytyy palveluksesta. | ||||
|
02.06.2017 10:43 | Jouni Hytönen | ||
| Käyttääkö joku juna tätä Turku tavaraa johonkin toimintaan? Aina kun Turussa on liikkunut, tavarajunat saapuvat ja lähtevät henkilöaseman kohdalle/lta. | ||||
|
01.06.2017 00:00 | Jouni Hytönen | ||
| Sijoitan panokseni moottoritien ja ratapiharemontin vaatimille muutoksille. Nykyisen linjaraiteen kaarresäde on myös vähän loivempi kuin vanhan ratalinjan. Tavarajunat pääsevät pitkästä vaihteesta vanhaa linjaa pitkin omassa rauhassaan tavarajunaraiteille. | ||||
|
31.05.2017 11:06 | Jouni Hytönen | ||
| 4209 on jäänyt mieleen siitä, että se harhaili joskus Äänekosken lättäliikenteen loppuaikoina (1986-87) kauas etelään Oulusta ja ihmettelin, kun Äänekosken junassa oli jokin näinkin eksoottinen yksilö. Samoihin aikoihin Oulusta siirrettiin Pieksämäelle myös tarkoituksella vaunut 4199, 4200 ja 4203 lättäliikenteen loppuajaksi. | ||||
|
28.05.2017 12:57 | Jouni Hytönen | ||
| 2234 taisi ajaa viimeisen ajonsa jo helmikuussa 1989. Olisiko se tässä kuvassa juuri tullut aamutavarajunassa Tampereelle matkallaan Veturipuiston kokoelmiin. | ||||
|
27.05.2017 20:00 | Jouni Hytönen | ||
| Aika monta junaa olen itsekin samoilta jalansijoilta kuvannut. :) | ||||
|
|
27.05.2017 07:46 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvauspaikka lienee tässä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=6850349.29543753&e=387116.0700536139&title=Kuvauspaikka&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | ||||
|
27.05.2017 07:38 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla lausunnolla pääsi heittämällä yli parodiahorisontista. | ||||