Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2016 23:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän kohtaloksi on koitunut sijainti liian lähellä rataa. Aseman ja raiteen välissä ei juuri muuta mahdu tekemään kuin seisomaan. Ansaitsisi kyllä säilyä yhtenä lajinsa viimeisistä, mutta miten? Harvat junat pyyhkivät kuitenkin nopeudella 100 km/h muutaman metrin päästä seinästä. Radan varaaminen ratatyölle kunnostuksen ajaksi junien välissä? Senaatin myyntilistoillekaan tämä ei ole näistä ongelmista johtuen päätynyt. | ||||
|
|
28.12.2016 23:34 | Jouni Hytönen | ||
| 17.6.1988 olen poistunut junasta P 41 tälle asemalle, yöpynyt huutoetäisyydellä kaverin mummolassa ja noussut seuraavana aamuna P 42:n kyytiin. Muut kohtaamiset alueen kanssa ovat tapahtuneet henkilöautolla, tosin paikka on niin syrjässä, että tänne täytyy kyllä varta vasten suunnata. | ||||
|
28.12.2016 23:29 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin tämä maisema sopisi Keuruulle, mutta toisaalta ei sitten kuitenkaan. Museo - check. Asema - check. Henkilöliikenne - no jotenkuten. Tavaraliikenne - no ei ole juuri mitään. Asfalttitie - tuntuu oudolta. Puhelinlinja - tuntuu liian vilkkaalta. Kuormauslaituri - sopinee. Kisko-Kalle - tuntuu oudolta. Pelataan nyt kuitenkin se Keuruu-kortti. | ||||
|
28.12.2016 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| Kuva on varmaankin valomaston alemmalta tasanteelta. Joskus kesällä 1992 otettiin Höyryveturipuiston mainoskuvia sen jälkeen, kun oli ensim puoli päivää viritelty kalustoa asemiin tallikaareen ja lähiraiteille. Kävin itsekin ottamassa pari kuvaa tornin ylätasanteelta ja voi sanoa, että sinne kiipeäminen oli kyllä oman sietokykyni ylärajalla. Lattialuukku piti vielä työntää tikkailta käsin auki ennen kuin pääsi ylätasolle. | ||||
|
27.12.2016 23:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kampiasetinlaitteen purkaminen on jo alkanut, mutta lukituksista riippumattomille siipiopastimille on täytynyt järjestää pukkikääntö loppuajaksi. | ||||
|
|
27.12.2016 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän täytyy kyllä mielestäni olla uudempi kuin vuodelta 1987. Tarjoan kesää 1989, jolloin ratapiharemontti oli meneillään tässä päässä. | ||||
|
|
27.12.2016 23:29 | Jouni Hytönen | ||
| Huomio kiinnittyy myös vielä tuossa vaiheessa tyhjyyttään kumisevaan tallin raiteistoon. | ||||
|
|
27.12.2016 23:27 | Jouni Hytönen | ||
| Hetkinen, kyllähän molemmissa päissä ratapihaa oli kampiasetinlaitteet ja siipiopastimet, mutta tästä päästä ne purettiin ensiksi pois. Samalla vaihdekujia yksinkertaistettiin huomattavasti, tässähän on vielä jäljellä entisen vilkkaan risteysaseman vähällä käytöllä olevia vaihdekujia. Muisti pätkii nyt vähän, mutta olikos niin, että eteläpää uusittiin vuonna 1989 ja pohjoispää vuotta myöhemmin? | ||||
|
27.12.2016 21:09 | Jouni Hytönen | ||
| Kontiomäen suunnasta saavuttiin vielä ainakin vuonna 1992 henkilöratapihalle kaavion alinta raidetta, varsinaista pikataivalta pitkin. K30-kiskotuksella Dr16-vetoisten junien Sn 20. :) | ||||
|
27.12.2016 20:46 | Jouni Hytönen | ||
| Saneeratut 20 veturia olivat 2302, 2308, 2311, 2315, 2316, 2321-2325, 2330, 2333, 2334, 2337, 2344, 2346 ja 2348-2351. | ||||
|
|
27.12.2016 08:51 | Jouni Hytönen | ||
| Puhelinlinjan moniorsisuus viittaisi vähän siihen, että ei olla missään aivan syrjässä. | ||||
|
26.12.2016 08:05 | Jouni Hytönen | ||
| Ovat kiskot varmaan naukuneet sillä reissulla. :) Olisi ollut mielenkiintoinen näky. | ||||
|
26.12.2016 07:58 | Jouni Hytönen | ||
| Alkaa olla jo haasteellista uskoa, että tästä on joskus museojuniakin kulkenut. Edellisestä toki jo yli 20 vuotta aikaa. | ||||
|
26.12.2016 07:56 | Jouni Hytönen | ||
| Mietin, olikohan Virrat tuohon aikaan kuinka paljon miehitetty, mutta tässähän ainakin näyttäisi junasuorittaja kävelevän viimeisenä pois laiturilta, sekin puhuisi takaohjaamosta otetun poistumiskuvan puolesta. | ||||
|
Kuvasarja: Pori - Haapamäki silloin ennen |
26.12.2016 07:54 | Jouni Hytönen | ||
| Samaa mieltä, tältä rataosalta ei liikaa kuvia ole henkilöliikenteen ajalta. | ||||
|
26.12.2016 07:52 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan vetovaunu 4137 ennen viimeiseksi jäänyttä B-korjausta, vielä sinisin numeroin. | ||||
|
|
26.12.2016 07:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tämäkin sopisi hyvin asemalta poistuvan junan tunnelmaan. | ||||
|
26.12.2016 07:47 | Jouni Hytönen | ||
| Junan ylityksen jälkeen nouseviksi puomeiksi nuo sopisivat hyvin. Kuvakulma vaikuttaisi sopivan takaohjaamon kuljettajan paikalta otetuksi. Muissa kuvissa kyllä näkyy yhdellä moottorivaunulla tai veto-liite-yhdistelmällä ajettuja junia. Yhden moottorivaunun kokoisen junan takapäästähän tämä voi hyvin olla, sopii myös liitevaunun matkustajaeteispäästä otetuksi. Rahtipäässä olisi vähän haasteita. | ||||
|
25.12.2016 20:52 | Jouni Hytönen | ||
| Vai pitäisikö kysyä, rakennetaanko turvalaitteita samassa yhteydessä. Eihän tuolla juuri mitään ole... | ||||
|
|
25.12.2016 18:37 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin voisi aavistella, että tämä olisi kuitenkin kuvattu viimeisestä vaunusta taaksepäin eli oltaisiin poistumassa Parkanosta Porin suuntaan. Tasoristeyksen puomit olisivat melko myöhään menossa alas, jos tämä kuva olisi etuohjaamosta. | ||||
|
25.12.2016 18:32 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa viimeinen Porin suuntaan olikin tämä sarjansa nestori, joka päätyi Rautatiemuseoon. | ||||
|
25.12.2016 17:52 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko Kotalan länsipään järvipenger? | ||||
|
25.12.2016 15:17 | Jouni Hytönen | ||
| Elokuvassa on myös kohtauksia kaksikerrosvaunun sisätiloista ja kuten tästäkin kuvasta voi katsoa, ulkokuvissa ei kaksikerrosvaunuja näy. :D | ||||
|
20.12.2016 18:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kaikki kaksi? :) | ||||
|
19.12.2016 08:27 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikkeivät kaivinkoneet nyt kovin isosti ole kiinnostaneet, tämä sympaattinen Brøyt ja sen "susi lampaan vaatteissa"-olemus on kyllä kiehtova. Hyvin voi kuvitella etenkin juuri Pohjanmaalla äkkinäisten sivustakatsojien pilkan ja ivan määrän, joka on tosiaan muuttunut hyvin nopeasti vahvaksi kateudeksi. | ||||
|
19.12.2016 08:22 | Jouni Hytönen | ||
| Väinänperälle löytyisi tieto, että se olisi poistettu käytöstä vuonna 1992. | ||||
|
|
19.12.2016 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Ihmettelin tuota liejulautanen-termiä, mutta tuosta mainosvideostahan sekin valkeni. | ||||
|
|
19.12.2016 08:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo mainosvideo ja Heikin kuvaus vahvistavat hienosti toisensa, tämä on ollut kyllä osaavissa käsissä melko pitelemätön laite. Ehkä on tullut ensikertalaiselle mieleen samoja ajatuksia kuin itselle armeijan ajoleirillä UAZin ratissa: anna mennä vaan, kyllä se tätä rinnettä nousee. Usko loppui ensin itseltä. :) | ||||
|
18.12.2016 22:06 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt viimeisen vuoden aikana sähköistysprojekti on taas pitkästä aikaa avannut näkymät tähän penkereelle. | ||||
|
|
16.12.2016 23:39 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyään, kun kuvien kehittäminen on melko marginaalista toimintaa, tunnin kuva tarkoittaa esimerkiksi kuvaa, jonka yksityiskohtia voi ihailla vaikka tunnin. Tämä kuva kuuluu siihenkin sarjaan. :) | ||||
|
|
16.12.2016 14:19 | Jouni Hytönen | ||
| Parhaat kuvat herättävät palavan hingun päästä kokemaan sama tunnelma omissa nahoissaan, tämä kuva kuuluu ehdottomasti siihen ryhmään. | ||||
|
14.12.2016 21:05 | Jouni Hytönen | ||
| Kymmenessä vuodessa kaikki muut ylempänä esiintyneet linkit paitsi vaunut.org-kuvalinkit ovat muuttuneet toimimattomiksi. | ||||
|
|
14.12.2016 20:57 | Jouni Hytönen | ||
| On kyllä upea kuva! | ||||
|
13.12.2016 20:55 | Jouni Hytönen | ||
| Valitettavasti 160 lienee liian suuri luku, vaikka siinä olisi viherretytkin mukana. | ||||
|
11.12.2016 20:58 | Jouni Hytönen | ||
| Alkuperäiselle 0084:lle tapahtui jotain isompaa, koska viimeisinä aikoina 0084:n numerolla liikkui 0040. | ||||
|
11.12.2016 20:56 | Jouni Hytönen | ||
| Vieressä ER2-1290, tunnistaa aukottomasti tuosta Karelija-nimestä. | ||||
|
11.12.2016 20:44 | Jouni Hytönen | ||
| Ei voi valmistusmäärän perusteella lukea onnistuneimpien veturityyppien joukkoon. Voihan tässä tietysti olla jotain sellaista teknistä edistyksellisyyttä, jonka käyttöönottoa ei pidetty erityisen tarpeellisena, kun junat liikkuivat alkeellisemmallakin tekniikalla. | ||||
|
11.12.2016 20:40 | Jouni Hytönen | ||
| Erottuuko tästä, että kuvassa on nimenomaan 8 eikä 7? | ||||
|
|
11.12.2016 20:39 | Jouni Hytönen | ||
| Onko tässä siis todella ChS8? Niitähän ei ole käytetty Pietarissa päinkään tyyliin koskaan. Ei kyllä ole VL85-vetureitakaan. | ||||
|
Kuvasarja: Venäjän rautateiden 150-vuotisjuhlien uuden kaluston näyttely 1987 |
10.12.2016 01:13 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä, kiitokset tästä sarjasta, mielenkiintoista! | ||||
|
10.12.2016 00:54 | Jouni Hytönen | ||
| Esimerkiksi Kristinehamnissa Tågåkeriet i Bergslagen hoitaa vaihtotyöt siten, että Green Cargon veturi voi hakea sieltä valmiin junan. | ||||
|
09.12.2016 23:55 | Jouni Hytönen | ||
| Vuosina 2006-2007 rakennettiin myös 26 kpl TEP70U-vetureita. Tämän lisäksi on rakennettu vielä 12 kpl 2TE70-tavarajunavetureita. | ||||
|
|
09.12.2016 23:47 | Jouni Hytönen | ||
| Liettua hankki TEP70BS-sarjan ensimmäiset sarjatuotantoveturit 002-005 vuonna 2006. Sen jälkeen ei sinne ole uusia saman sarjan vetureita hankittu. LG on ostanut Latviasta pari tarpeettomiksi jäänyttä TEP70-veturia. | ||||
|
|
09.12.2016 23:46 | Jouni Hytönen | ||
| TEP70-sarjaa rakennettiin 576 kpl vuosina 1973-2006. Protosarja käsitti veturit 0001-0007 vuosilta 1973-1977, tämän jälkeen vetureita rakennettiin harvakseltaan 0008-0050 vuosina 1978-1986 ja lopulta sarjatuotanto pääsi toden teolla vauhtiin vuonna 1987, jolloin rakennettiin jo 42 veturia. Tuotanto hiipui Neuvostoliiton hajottua siten, että vuonna 1996 valmistui vain kuusi veturia. Tämän jälkeen tuotantoluvut lähtivät uudelleen kasvuun ja vuonna 2005 valmistui jälleen 45 veturia. Pian tämän jälkeen alkoikin sitten jo TEP70BS-vetureiden sarjatuotanto vuonna 2006. | ||||
|
09.12.2016 23:37 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on sitten ilmeisesti ChS6-013. | ||||
|
09.12.2016 23:34 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa on ilmeisesti 2M62-0545 vuosimallia 1982, jos nyt tulkitsin oikein tuon kryptisen numeron 1681 0905. | ||||
|
|
09.12.2016 23:28 | Jouni Hytönen | ||
| Lisätään käyttöalueiden listalle Mongolia: https://vaunut.org/kuva/21098. Jo pelkästään M62-vetureita on rakennettu 1877 kpl entisen Neuvostoliiton alueelle ja lisäksi muiden maiden veturit, tähän päälle 2M62 Neuvostoliittoon 1261 kpl, edelleen 2M62U lähes 400 kpl ja 3M62U yli 100 kpl. Mitähän tuosta tulisi kokonaisluvuksi, jos laskettaisiin 2M62 kahdeksi veturiksi ja 3M62U kolmeksi? Ainakin 7000 on rakennettu. | ||||
|
09.12.2016 23:19 | Jouni Hytönen | ||
| Laatan ulkoasu on muuten entisellään, mutta ylimmäksi on vaihdettu Rossija. Numerot menevät jossain lähempänä 4000:a tällä hetkellä. | ||||
|
|
09.12.2016 23:16 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on TEP70-0084:n valmistajalaatta. | ||||
|
07.12.2016 11:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä olisi ainesta vaikkapa graduun. Monelta suunnalta tihkuu tällaista tietoa, että aikataulut eivät ole loppuvaiheessa soveltuneet oikein kenellekään tai pieneltä pysähdyspaikalta on päässyt kolmeksi tunniksi isompaan keskukseen. Kukaan päätöksiä tuolloin tekemässä ollut tuskin kuitenkaan suoraan myöntää, että liikenteen heikentäminen olisi ollut tarkoituksellista päämääränä päästä siitä kokonaan eroon. | ||||
|
01.12.2016 21:46 | Jouni Hytönen | ||
| Sim-vaunuja Hurut pääsivät viimeisinä vuosinaan vetämään, mutta korotettuja variaatioita eivät. | ||||