Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.03.2025 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Unohdin näemmä aksentin. Šiška: https://en.wikipedia.org/wiki/Sjisjka#/media/File:Sjisjka_station_1708_2008b.jpg | ||||
|
|
03.03.2025 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen vastaava hauska seisake on Sjisjka. Ihmettelin ensin, mistä on peräisin noin kummallinen nimi, mutta sehän onkin vain saamea translitteroituna ruotsalaiseen asuun. Eli voisi kirjoittaa myös Šiška. | ||||
|
03.03.2025 09:09 | Jouni Hytönen | ||
| 90-luvulla keksittiin vähäksi aikaa Äänekosken-Suolahden vaihtotöihin idea, että ajetaan aamulla Tve4 Jyväskylästä Äänekoskelle, tehdään siellä päivä vaihtotöitä ja tuodaan Tve4 sitten illalla jälleen yksinään takaisin Jyväskylään. Seurasin kerran, kuinka Tve4 lähti yhdeksän kuormatun sahatavaravaunun kanssa Suolahdesta Äänekoskelle ja varsin epätoivoiselta vaikutti. Siirrettävää massaa oli noin 9*40 = 360 tonnia. | ||||
|
25.02.2025 19:54 | Jouni Hytönen | ||
| Syystä tai toisesta suojat ehkä päätyivät vääriin vetureihin päikseen, koska 2548:ssa on vastaavasti 27-sarjan pakoputkien suojus. Samassa Riihimäen onnettomuudessa syntyneitä vaurioita korjattiin molempiin. | ||||
|
25.02.2025 19:49 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaankin mieluummin huono raiteen asema kuin tilanne. | ||||
|
25.02.2025 19:41 | Jouni Hytönen | ||
| Eilen menin autolla Lappeenrannasta kohti Kouvolaa ja ennen Luumäen asemaa saavutin punaisen 3035:n vetämän T 2362:n. Näin varmassa asetelmassa pysähdyin Kaitjärvelle kuvaamaan junan. Muuten olen välillä miettinyt, näkeekö silloin yhtään punaista, jos vaan sattumanvaraisena päivänä menee radan varteen? Toki vihreätkin Sr1:t ovat vielä tämän päivän arkiliikennettä, mutta kuinka monta vuotta tästä eteenpäin? | ||||
|
20.02.2025 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Miksihän tuossa on LHS:n leima, video lienee yleisemmällä tasolla Puolan vaihtotöiden opasteista. | ||||
|
|
20.02.2025 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| LHS eli Linia Hutnicza Szerotorowa onkin mielenkiintoinen erikoisuus Puolassa, se on 1520 mm:n muusta rataverkosta erillinen lähes 400 km:n rata Ukrainan rajalta Katowiceen. Kuten tuossa videollakin näkyy, sitä pitkin on voitu tuoda rautamalmin lisäksi vaikka Ladoja. :) | ||||
|
20.02.2025 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä saneeraamattomat BFS9:t ovat kyllä erittäin väsyneen näköisiä, sisältäen tämän 90-luvun vanhan nopean seutuliikenteen värityksen, huolellisesti kootun likakerroksen ja ysärin Flygande Falukorv -liikemerkin. :) Tai siis sen paikan, johon on kertynyt likaa tilalle. | ||||
|
18.02.2025 11:14 | Jouni Hytönen | ||
| Trafikverket tilaa ja SJ AB ajaa. | ||||
|
18.02.2025 11:03 | Jouni Hytönen | ||
| Toki itä-länsi/länsi-itä-suuntiin kulkeneet junat käyttivät muitakin numeroita riippuen lähtö- ja määräpiireistä. Malmijunapari oli pitkään 7030/3071 eli Joensuun piiristä Tampereen piiriin ja toisinpäin. Lähtökaivos oli aluksi Outokumpu, myöhemmin malmia tuli muualtakin. | ||||
|
|
18.02.2025 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Idästä länteen kulkivat kuvitteellisesti junat 6041, 6043, 6045 jne. ja lännestä itään 4060, 4062, 4064 jne. Kaikki numerot eivät välttämättä olleet käytössä. Olisikohan juna 6043 kulkenut Iisalmi-Ylivieska-rataosalla? Mutta junanumeroita 6040, 6042, 6044 & 4061, 4063, 4065 jne. ei tuolloinen numerointi käsittääkseni tuntenut. Nykyäänhän 4061 kulkee Iisalmesta Pyhäkumpuun ja sen paluujuna onkin 5048 Pyhäkumpu-Ruokosuo. | ||||
|
18.02.2025 10:47 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1985 nähtävästi liikkui vielä tällaisia veto-liite-liite-veto-yhdistelmiä, jotka olivat aikaisemmin ihan yleisiäkin. Viimeistään vuonna 1986 standardirunko oli jo veto-liite-veto ja vaunukierrollisista syistä joissakin junissa saattoi joinakin viikonpäivinä olla tuplarunko tai lisävetovaunuja. | ||||
|
|
17.02.2025 10:33 | Jouni Hytönen | ||
| Junapari 6041/4062 Pieksämäki-Seinäjoki-Pieksämäki. En muista aikatauluja, ehtikö 6041 Seinäjoelle ennen 4062:n lähtöä vai kohtasivatko junat matkalla jossakin. Junalauttavaunuja näkyi kyllä Jyväskylässä vielä 90-luvun puolellakin säännöllisesti. Tämä junapari kyllä lopetettiin jo noin vuonna 1987. | ||||
|
17.02.2025 08:36 | Jouni Hytönen | ||
| Yksi matkalasku Lappeenranta-Pasila-Lappeenranta (juna) kerran palautettiin pyynnöllä täsmentää reittiä. Tuolloin hekoteltiin kavereiden kanssa, että tulostanko Teemun linkkaamat tiedot laskun liitteeksi. :D | ||||
|
13.02.2025 22:39 | Jouni Hytönen | ||
| Jonkin aikaa se oli myös Suolahdessa, jossa vandaalit rikkoivat siitä lähes kaikki ikkunat. | ||||
|
13.02.2025 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Katselin Haapamäki-Jyväskylä ja Jyväskylä-Suolahti-ratalinjat läpi ja on mykistävää, miten sata vuotta sitten muuttunut ratalinja näkyy edelleen ihan selkeästi, jos nyt ei ole ihan suoraan päälle rakennettu jotain. Huomasin monta kohtaa, joissa ei ole edes ajatellut, että vanha ratalinja on jäänyt 23-tien alle. Kiitos tuosta Lidar-linkistä, en ollut ollenkaan perillä, kuinka suuri ero siinä on rinnevarjosteeseen. | ||||
|
|
13.02.2025 12:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo lidar-kuva on kyllä mielenkiintoinen, kun siinä erottuu monenlaista, mikä ei ilmakuvastakaan näy. | ||||
|
12.02.2025 16:35 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaankin Norrtågin visiointia siitä, että tuolla aikajänteellä Suomen puolellakin ehkä ehtii jo jotain tapahtua. Eihän ruotsalaisella yhteiskunnan hankintayhteenliittymällä varmaankaan ole intressiä järjestää liikennettä Suomen puolella. | ||||
|
|
11.02.2025 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Norrtåg on hankintayhteenliittymä ja sen tuotebrändi samoin kuin Tåg i Bergslagen. Molemmat kilpailuttavat oman alueellisen liikenteensä, TiB-alueen operaattori on jo VR Sverige, Norrtåg-alueen operaattorina se aloittaa tämän vuoden joulukuussa. | ||||
|
|
11.02.2025 10:29 | Jouni Hytönen | ||
| Norrbotniabanan muuttaa isosti Pohjois-Ruotsin saavutettavuutta ja Norrtågilta löytyy kiehtovaa visiointia, kuinka paikallisliikenne voi hyödyntää uutta tilannetta: https://norrtagab.se/wp-content/uploads/2024/01/Norrtag-2040-%E2%80%93-En-tagvision.pdf | ||||
|
05.02.2025 09:11 | Jouni Hytönen | ||
| En minäkään osaa pitää tätä mitenkään epätyydyttävän näköisenä. Suoria linjoja ja juurikin höyryveturin näköinen, ei ole mitään itänaapurissa tyypillisiä kolhuja ja vinkuroita osia ympäri veturia. | ||||
|
03.02.2025 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Näillä kuljetettiin dieselpolttoainetta VR:n omiin tarpeisiin ainakin vielä 90-luvulla. Esimerkiksi Jyväskylän veturitallilla oli muistaakseni 90 kuution maasäiliö, johon yksi tällainen BSo tyhjeni sopivaan aikaan tilattuna. | ||||
|
27.01.2025 10:53 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä Dm11-sarjasta jäivät havainnot vähäisiksi, etenkin liikkeessä. Olin muistaakseni kesällä 1997 Mäntyharjulla odottamassa tavarajunaa saapuvaksi aikana ennen mitään reaaliaikaista keinoa selvittää junan sijainti - oli vain odotettava. Täytenä yllätyksenä tuli toisesta suunnasta yhtäkkiä Dm11, edes kuvaa en ehtinyt ottaa. | ||||
|
13.01.2025 11:32 | Jouni Hytönen | ||
| Pienellä viiveellä täydennystä tähän - ravintolan edessä oli raide 1 ja aseman edessä raide 2. Kolmonen on selän takana vasemmalla edelleen ja tästä kuvasta jo puretun vaihdekujan aikaan laituriraiteita oli yksi enemmän. Oikeanpuoleisin eli nykyinen viitonen oli kuutonen. Nyt ei ole käsillä mitään raiteistokaaviota, oliko lätän alla oleva laituriraide nelonen myös vanhan vaihdekujan aikaan, jolloin vanha viitonen olisi takaoikealla. | ||||
|
13.01.2025 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Jaahas, Triplan hotellihuoneista olikin upean esteetön näköala lähes kaikkiin suuntiin idästä etelän kautta länteen. | ||||
|
10.01.2025 10:56 | Jouni Hytönen | ||
| Voihan se olla myös myöhässä kulkeva Luulajan yöjuna 91. Tunnin etuajassa saapuminen kuulostaa mahdottomalta, ellei sitten juna ole ajettu koko matkalla poikkeusaikataululla. | ||||
|
08.01.2025 11:10 | Jouni Hytönen | ||
| Olin kerran Rättvikin asemalla, kun paikalle sattui täysin yllättäen TMZ-vetoinen raakapuujuna matkallaan Morasta Borlängen suuntaan. Rättvik on Siljan-järven rannalla ja heti aseman jälkeen alkaa jyrkkä nousu Tällbergiin. Äänimaailma oli mielenkiintoinen, mutta kuuntelin sitä loittonevan junan takaa. | ||||
|
08.01.2025 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| 2501 on kyllä jännä poikkeus, täysin uniikki ulkoasu. Muitakin yksilöllisiä poikkeamia on toki vuosien varrella ollut, kuten vaikka 2548. | ||||
|
05.01.2025 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Muistaakseni Allegro mainittiin ”New Pendolinoksi” silloin kun ne tulivat. Ja oliko vieläpä niin, että näihin varta vasten tilattiin sama vanhempi keula kuin muissakin Suomen Pendolinoissa? New Pendolino: https://en.wikipedia.org/wiki/New_Pendolino | ||||
|
05.01.2025 11:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko peräti tässäkin kuvassa toinen runko Pieksämäelle illalla tulleesta P 105:stä ja toinen Jyväskylästä mukaan liitetty, mahdollisesti koko viikon siellä seissyt maanantaiaamun runko? P 94:n aikaan en itse asemalle koskaan osunut. | ||||
|
|
05.01.2025 11:50 | Jouni Hytönen | ||
| Dm8/9:t normaaliliikenteessä jäivät omalta osalta melko lyhytaikaiseksi nautinnoksi. Näin yleensä junan P 105 Turku-Pieksämäki. Siinä oli hyvin usein runko 5101+5601+5102. Muistikuvat sijoittuvat kaukoliikennekäytön viimeisille vuosille 1985 ja 1986, valtaosin jälkimmäiselle. Kierrossa oli vielä mahdollisesti talvella 1985/86 sellainen erikoisuus, että maanantaiaamuisin Tampereelta Jyväskylään ajetussa junassa (P 99?) saapunut runko jäi koko viikoksi Jyväskylän tallille. Ehkä tämä oli suunniteltu Jyväskylän vararunko koko viikon ajan. Se lähti vasta viikonloppuna takaisin Helsinkiin. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
05.01.2025 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Usein koko perheellä tullessa muut priorisoivat raitioliikennemuseon kohdelistan häntäpäähän, joten se on jäänyt vielä odottamaan. :) Vanhassa sijainnissa käytiin, kun lapset olivat pieniä. | ||||
|
20.12.2024 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö se ole kolmosella? | ||||
|
19.12.2024 12:21 | Jouni Hytönen | ||
| Luulajan asemalla on laituripolku puomeineen, mutta Bodenissa puolestaan tunneli. Borlängeen on ollut maastollisesti helppoa tehdä ylikulkusilta. Gävlessä ja Uppsalassa on alikulkutunnelit, samoin Uumaja C:ssä. Norrköpingissä ja Sundsvallissa laituripolku on heti aseman edustalla ja ylitettävänä on suuri määrä raiteita. Ehkä on todettu, että noissa paikoissa tunnelin sovitus asema-alueelle olisi poikkeuksellisen hankalaa ja kallista? | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
19.12.2024 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän tämän paikan pohjoispuolella sijaitsi Sulun raiteen käytön loppuaikoina romunlastauspaikka. Päivystäjä kävi sieltä hakemassa tilanteen mukaan 1-3 Hbr/Obr/Obrk-vaunua. Nythän tästä alkuperäisestä Jyväskylä-Suolahti-ratalinjasta ei Jyväskylän päässä enää Kyyhkysentien/Pääskyntien jälkeen muuta ole jäljellä kuin näiden vaunujen alla oleva pätkä raidetta. | ||||
|
|
18.12.2024 15:22 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeksi Ruotsissa käydessäni kiinnitti huomiota, että Norrköpingin ja Sundsvallin asemilla ei ole asematunnelia, vaan laitureille kuljetaan puomeilla varustettujen laituripolkujen yli. Vastaavia paikkoja voi olla muuallakin, mutta nuo kaksi nyt ainakin ovat ihan pääraiteiden yli. Ei siellä toki ajeta 200 km/h. | ||||
|
18.12.2024 15:18 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen uusi puolipuomilaitos saman kaupungin alueella on Naarakoskentie, vähän Äänekoskelta Saarijärven suuntaan. | ||||
|
|
18.12.2024 15:17 | Jouni Hytönen | ||
| Laitteet ovat varmaankin rakennettu valmiiksi, mutta lopullinen käyttöönottotarkastus ehkä vielä puuttuu. | ||||
|
17.12.2024 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Joku päivä kun junalla 233 matkustin, kokeilin noita leimauslaitteita ja vaikutti siltä, että jokainen kävi omaa aikaansa. :) | ||||
|
17.12.2024 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| TMX- ja TMY-vetureita on edelleen liikenteessä Ruotsissa. Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) hankki vuonna 1993 Tanskasta omaksi kolme MY-veturia samalla hinnalla, jonka SJ olisi perinyt vuokraa yhdestä T44-veturista vuodessa. MX-vetureita päätyi DSB:ltä Tanskan pienille yksityisradoille, mutta MY:t olivat niille liian raskaita. | ||||
|
13.12.2024 15:49 | Jouni Hytönen | ||
| Mitä joku päivä tutkin Salon kaupungin sivuja, jäin siihen käsitykseen, että päiväkoti ei enää toimi tässä rakennuksessa. | ||||
|
21.11.2024 09:31 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo tieto olisi hienosti synkronissa sen kanssa, että Satamatien tasoristeys on viimein saamassa puomilaitoksen. Onko tuo tieto vai huhu? | ||||
|
19.11.2024 13:52 | Jouni Hytönen | ||
| Ja yksi vedenjakaja on sitten tietysti vielä Salpausselkäkin. Vasemmalla lähistöllä virtaa Urpalanjoki, joka pujahtaa Venäjälle Vaalimaan raja-aseman lähistöllä ja laskee suoraan Suomenlahteen. | ||||
|
|
19.11.2024 13:48 | Jouni Hytönen | ||
| Joo, tuossa lähestytään vedenjakajaa, Kivijärvi laskee vetensä länteen Kymijoen suuntaan ja Saimaa Vuoksea pitkin Laatokkaan. | ||||
|
15.11.2024 16:21 | Jouni Hytönen | ||
| Noilla vaunuilla EVN-numero tekee jännän hyppäyksen perinteisiin kansallisiin lyhytnumeroihin verrattuna, nelinumeroisina nuo tunnetaan 5211:nä ja 5300:na. Nelimerkkinen numero on merkitty keskelle vaunua sulkuihin. | ||||
|
15.11.2024 16:15 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko tuo talli käytössä kovinkaan pitkään? Jo 90-luvun alusta löytyy minultakin kuvia, joissa puistojunan veturi talvehtii veturitallissa rullavaunun päällä. Vaunut taisivat viettää talven tuolla radan lyhyessä aaltopeltitunnelissa. | ||||
|
11.11.2024 10:57 | Jouni Hytönen | ||
| Toki myös Liikenne Oy:n punainen vahvasti edustettuna Rautatientorilla. | ||||
|
08.11.2024 10:40 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus muinoin 25 vuotta sitten saattoi lauantai-illan tavarajunassa Turusta Tampereelle olla viisikin Dr13-veturia, neljä toki hinauksessa. Hinattavat veturit olivat tuolloin korkeintaan pikkuvikaisia ja palasivat normihommiin viimeistään maanantaina. Tässä Sr2:t todennäköisesti matkaavat viimeisiä kilometrejään rataverkolla nöyryyttävästi neuvostovalmisteisen vanhemman konkarin vetämänä. | ||||
|
31.10.2024 13:02 | Jouni Hytönen | ||
| Kolme niitä on kai vielä olemassa, mutta tiedä sitten, ovatko kaikki vielä liikennekelpoisia. Joskus on ollut tässä junassa kaksikin Eilf-vaunua, joten olisivatko Eil-vaunut vielä enemmän kortilla? | ||||
|
31.10.2024 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä sentään hoituu Nurmeksen liikennepaikan sisällä, mutta Lieksa-Nurmes on nykyisellään hankalan pitkä liikennepaikkaväli ilman mitään turvalaitteita. Yksi kulkija varaa käyttöönsä koko yli 50 kilometrin osuuden. | ||||
