Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.05.2015 09:46 | Jouni Hytönen | ||
| Imatralle on nyt toimitettu 41 vaunua ja ensi viikon keskiviikkona tullee Ilmalasta lisää. Oulun vaunut tähän päälle niin päästään jo noin-lukuun 75 kpl. | ||||
|
21.05.2015 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tämäkin rata on ilmeisesti edelleen toiminnassa, vaikka Vitebskin suunnan radan varteen rakennettiin miljoonabudjetilla uusi kymmenen kilometrin betonipölkytetty Lasten rautatie. En ole itsekään tänne ehtinyt koskaan sellaisena päivänä, kun radalla olisi ollut liikennettä. | ||||
|
Kuvasarja: Imatralla vuonna 2015 romutettuja sinisiä vaunuja |
21.05.2015 00:50 | Jouni Hytönen | ||
| Kyttäsin Oulusta tulevaa siirtoa, mutta tuo mainittu satsi tulikin Ilmalasta. Eli en ollut hereillä. | ||||
|
21.05.2015 00:47 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt on jäljellä enää vihreä 26907. | ||||
|
20.05.2015 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä voi katsoa, mitä kaikkea on kadonnut jo vuoden 2003 jälkeen: http://www.parovoz.com/maps/spb-tram.gif | ||||
|
|
20.05.2015 09:38 | Jouni Hytönen | ||
| Täällä on laadukas kartta Pietarin raitiotieverkon nykytilanteesta: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/14/Saint_Petersburg_Tram_System_Map.svg | ||||
|
19.05.2015 22:28 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikuttaa siltä, etteivät matkustajat sittenkään ole enää valmiita maksamaan muutaman minuutin nopeutuneesta matkasta entisenlaisia sikamaisia ryöstöhintoja, kun muutakin tarjontaa on. Hinnalla ei ole väliä -työmatkustajien määräkin lienee nykymaailmassa vahvassa laskussa, kiitos mm. videopalaverilaitteiden, Skypen ja Lyncin. Maakunnista ei välttämättä pikkupomon tai muidenkaan työntekijöiden tarvitse enää raahautua aamulla Helsinkiin ison pomon luo, jos haluaa edistää asioitaan. | ||||
|
19.05.2015 22:16 | Jouni Hytönen | ||
| Ihan kuin punavalot palaisivat etupäässä? | ||||
|
19.05.2015 12:55 | Jouni Hytönen | ||
| Ratakilometrin 419 pituus on edelleen 648 metriä kuten se on oikaisun valmistuttua ollut. Paikannusmerkkijärjestelmässä on vältetty lyhyitä kilometrejä ja sen vuoksi maastossa ei ole paikannusmerkkiä 421, vaikka sellainen radanpidon kilometrimerkki siellä kyllä on. Paikannusmerkiltä 419 on noin 1600 metriä seuraavalle paikannusmerkille 422. | ||||
|
18.05.2015 18:33 | Jouni Hytönen | ||
| Mihin aikaan? Kolmella Sm1/2:lla ajettavat K-junat niputetaan illalla Helsingin asemalla kuuden yksikön nipuiksi ja siirretään tyhjinä Ilmalaan. | ||||
|
18.05.2015 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Tavaraliikenne käyttää nykyään lähinnä pohjoista ohitusraidetta Parnasin aseman kautta. Tuo vanhan yhdysraiteen pohjoinen haara on melko vähällä käytöllä. | ||||
|
18.05.2015 09:16 | Jouni Hytönen | ||
| Samaa mieltä. Tärkeintä on liike, ei aina päämäärä. :) | ||||
|
|
17.05.2015 23:57 | Jouni Hytönen | ||
| Jos olisi aikakone käytettävissä, raahaisin itseni Google-ukkona oikopäätä kuva-alalle. :) | ||||
|
|
17.05.2015 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Varsovan asema on nykyään kauppakeskuksena ja museo toimii taivasalla sillä raiteistolla, mitä jäljellä on. Ainakin joitakin vuosia sitten oli vielä vireillä keskustelua museon siirtämiseksi muualle. Varsovan aseman veturivarikko ehdittiin jo lakkauttaa. Yksityisautoiluun suopeasti suhtautuvassa Pietarissa museon aluetta haviteltaisiin uudeksi kaduksi etelästä keskustaan. | ||||
|
|
17.05.2015 23:53 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa, tässähän näkyy tuo Laatokan suunnan junien nyt jo kadonnut Irinovskajan radan asema. Mikähän olisi ollut kehityspolku, jos mitään vallankumousta ei olisi koskaan tapahtunutkaan ja tsaarin Venäjä olisi jatkanut eloaan? Olisiko toisen maailmansodan aikoihin tapahtunut kuitenkin yhteenotto Saksan ja Venäjän välillä? Missä vaiheessa Suomi olisi päässyt irtautumaan itsenäiseksi? | ||||
|
17.05.2015 23:45 | Jouni Hytönen | ||
| Suomen asema on siis kuvan ulkopuolella oikealla. Kuinkas olikaan ennen yhdysradan rakentamista, oliko jo olemassa ratoja Raudun suuntaan ja Laatokan rantaan / Pähkinälinnan suuntaan? Tänä päivänähän tuossa vanhan yhdysradan eteläisellä haaralla on melko vilkas lähijunaliikenne Ladozhskoje Ozeroon, Nevskaja Dubrovkaan ja Raudun/Kaarlahden suuntaan. Osa Raudun/Kaarlahden suunnasta tulevista lähijunista kääntyy takaisin Devjatkinon metroasemalla. Kuvassa näkyvä yhdysradan pohjoinen haara on tänä päivänä hyvin vähällä käytöllä, tavaraliikenne käyttää uudempaa Pietarin ohitusrataa Parnasin aseman kautta. | ||||
|
17.05.2015 23:19 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, Levashovo ja Valkeasaari ovat olleet tärkeitä junien kääntöpaikkoja ja osa junista on kääntynyt jo ennen Levashovoakin. Tänä päivänä Valkeasaaressa kääntyvät vain Siestarjoen radan junat, pääradan junilla ensimmäinen kääntöasema on Terijoki. Raivolassa kääntyy myös tänäkin päivänä junia. | ||||
|
17.05.2015 22:23 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhaan kysymykseen osavastaus: Hyvinkään konepajan raiteistolla on tiettävästi ainakin K60-kiskotusta jäljellä. | ||||
|
17.05.2015 22:13 | Jouni Hytönen | ||
| No niinpä juu, se ei tullutkaan mieleen. Voikioskissa taisikin olla betonireunainen välilaituri. | ||||
|
17.05.2015 22:12 | Jouni Hytönen | ||
| Pirttiselän liikennepaikka taitaa olla sijainnut tämän vanhan linjan toisessa päässä. Onko siellä vielä maastossa jotain merkkejä sivuraiteesta tai liikennepaikkarakennuksesta? En ole itse tuolla ajatuksella liikkunut. | ||||
|
17.05.2015 21:38 | Jouni Hytönen | ||
| Tarjoaisin marraskuuta 1989. | ||||
|
17.05.2015 21:36 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmankos en muista tämän kunnostamisesta mitään, jos työn teki MRY:n talkooporukka. Palapelin palat 25 vuoden takaa asettuvat paikoilleen. :) | ||||
|
|
17.05.2015 21:34 | Jouni Hytönen | ||
| Itse asiassa juuri Mikkeli-kuvan valoisuuden perusteella Voikoski tuntuu vahvemmalta arvaukselta nyt. | ||||
|
|
17.05.2015 21:33 | Jouni Hytönen | ||
| Kannatetaan Haukivuorta. Voikoski toiseksi ehdokkaaksi varalle, koska Mikkelistä on valoisassa otettu kuva. | ||||
|
17.05.2015 21:30 | Jouni Hytönen | ||
| Go 199035. Takana Tk3 1102. | ||||
|
|
17.05.2015 21:29 | Jouni Hytönen | ||
| Vieressä Vr1 669. | ||||
|
|
17.05.2015 21:28 | Jouni Hytönen | ||
| Vai olisiko ollut peräti Höyryveturipuiston palkallista kunnostustyötä vielä tuohon aikaan. Laittaisin vuodeksi nyt ainakin sen 1989, ellei löydy todisteita vuoden 1990 tueksi. | ||||
|
17.05.2015 21:26 | Jouni Hytönen | ||
| Hv2 680? Nämä siirrettiin Haapamäelle joulukuussa 1989. Minulta löytyy varma havainto näiden sijainnista Haapamäellä 27.12.1989. Resiinoistahan tuo siirtopäivä löytynee. Olisiko tässä käyty katsomassa ja kuvaamassa siirtovalmisteluja joulukuussa 1989? | ||||
|
17.05.2015 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| 1139 ja 1082 hinattiin Mikkelistä Haapamäelle marraskuussa 1989. Jyväskylässä ne olivat menossa 13.11.1989. Uskaltaisiko asettaa kuvaushetken liukusäätimen marraskuulle 1989? | ||||
|
17.05.2015 21:19 | Jouni Hytönen | ||
| Siirtäisin vuosilukua ainakin yhdellä vuodella eteenpäin, vuonna 1988 tämä ei mielestäni Haapamäellä vielä ollut. | ||||
|
17.05.2015 21:17 | Jouni Hytönen | ||
| Eiköhän tämäkin kuva ole Haapamäeltä? Vähän liian avaraa ollakseen Lievestuoreen asevarikolta. | ||||
|
16.05.2015 13:28 | Jouni Hytönen | ||
| Näyttäisi viimeisellä sivulla olevan paras arvaus tilanteesta, joskin Dv12 2662 puuttuu. | ||||
|
15.05.2015 10:35 | Jouni Hytönen | ||
| 2302 taisi pysyä liikenteessä viimeisen vuoden 2000 tammikuulle asti. | ||||
|
13.05.2015 15:11 | Jouni Hytönen | ||
| Jos erilaisiin keskustelufoorumeihin on yhtään luottamista, kirjainlyhenteet TSI ja DSG vaikuttavat itsensä paholaisen keksinnöiltä. :) Jonkin verran esiintyy soraääniä, että molempien kanssa on eletty ilman ongelmia, mutta vähemmistöön jäävät ne näkemykset. Itse olen ollut yhteistyössä vuosimallin 2011 TSI-moottorin kanssa vasta 6000 km, mutta ilman ongelmia toistaiseksi. Minulla kyllä kamerat, puhelimet ja tietokoneetkin kestävät pidempään kuin monilla tutuilla, olen mahdollisesti sitten hellempi käyttäjä. Kop kop. :) | ||||
|
12.05.2015 18:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ei voi kuin taas kerran ihmetellä, miten jo tasoristeyksessä oleva juna voi tulla tällä tavalla yllätyksenä vastaan. | ||||
|
12.05.2015 18:52 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaa olla kyse myös pehmeiköstä, joka on ollut parempi kiertää kauempaa, ettei hetken päästä ala vanhakin raide uppoamaan. | ||||
|
12.05.2015 18:50 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin tuntuisi, ettei tämä rata- ja tielinja nyt sentään ole ainoa paikka Savossa, jossa lokit kykenevät pesimään. | ||||
|
12.05.2015 08:52 | Jouni Hytönen | ||
| Molemmat ovat varmasti leipänsä vuosien saatossa tienanneet, mutta Rc-veturiperhe on ollut tehtaalta lähtiessään valmiimpi käyttöön. Veturisarjoja Rc1-Rc6 (7) on rakennettu yhteensä 366 kpl ja vasta ensimmäinen sarja (Rc1) on jäänyt pois liikenteestä. Vuosina 1970-71 valmistuneita Rc3-vetureita myytiin viime vuonna SJ:ltä yksityisille operaattoreille. Green Cargo on modernisoinut kaikki Rc2-veturit Rd-sarjaan eikä Rc1-sarjan ulkopuolelta ole hylätty kuin yksittäisiä onnettomuuksissa vaurioituneita yksilöitä. Ei ole myöskään Sr1-veturisarjasta hylätty muuta. Yksityiset operaattorit ovat myös ostaneet Itävallasta takaisin Ruotsiin sinne toimitetuista 10 Rc2-veturista yhdeksän jäljellä ollutta ja niistä kahdeksan on liikenteessä Ruotsissa. | ||||
|
11.05.2015 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Raja on km:llä 333+110 eli hiukan kuvaajan selän takana. | ||||
|
10.05.2015 21:58 | Jouni Hytönen | ||
| Mietinkin, että mikä kumman kuljetus liikkuu Kouvolan ja Vaalan välillä kohtalaisen tiheästi lähiaikoina. Kiskoja perusparannukseen, jo selkisi. | ||||
|
10.05.2015 21:55 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan 28.5.1978 jo sitten kaikki valmista, kun henkilöliikenne siirtyi kulkemaan Jämsän oikorataa Jyväskylään? | ||||
|
09.05.2015 23:28 | Jouni Hytönen | ||
| Allegrolla rajanylityksen kätevyys on vertaansa vailla. Ei tarvitse turata missään jonossa yhtään ylimääräistä minuuttia, vaan matka etenee koko ajan. Kiinnostus autorajanylityspaikkojen kautta kulkemiseen on omalta osaltani romahtanut olemattomiin. | ||||
|
09.05.2015 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| Simolan raidepituudet olivat niin vaatimattomia, että onkohan sitä ylipäätään enää tuohonkaan aikaan junaliikenteessä kovin paljon hyödynnetty? Ilmeisesti vastaus on kyllä, koska niinkin monta raidetta sitten lopulta sähköistettiin. Vielä 2003 tähän ykkösraiteelle olisi teoreettisesti päässyt ajamaan Raiposta kolmioraiteen kautta. | ||||
|
08.05.2015 22:19 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän maalaiskunnan entisessä ystävyyskunnassa Borlängessä ei ole tätä liitosta ilmeisesti vielä huomattu, koska Borlängen Liljeqvistin puistosta löytyy etäisyysviitat ystävyyskuntiin mukaan lukien Jyväskylän maalaiskunta. :) | ||||
|
|
08.05.2015 22:16 | Jouni Hytönen | ||
| Suomen viimeiseksi maalaiskunnaksi jäi Jyväskylän maalaiskunta, joka vuosikausien jahkailun jälkeen viimein liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Väkiluku ehti ennen liitosta nousta jo arvoon 36 465 eli selkeästi suuremmaksi kuin monissa kaupungeissa. Maalaiskunta oli pitkään haluton liittymään, koska kaupungin talous oli ja on edelleen kuralla. Sittemmin paljastui, että maalaiskunnan paremman taloustilanteen takana oli osin se, että tarpeellisiakin investointeja oli jätetty tekemättä ja Jyväskylän yhdistynyt kaupunki sai häälahjana kuorman korjausvelkaa omiensa päälle. | ||||
|
08.05.2015 12:54 | Jouni Hytönen | ||
| Batetskaja-Luga on yksi hitaimmista koskaan matkustajajunalla matkustamistani radoista. Matkaa on 38 kilometriä ja tämä juna käytti siihen tunti 20 minuuttia. Pyörällä olisit melkein jo perillä. :) | ||||
|
|
08.05.2015 12:51 | Jouni Hytönen | ||
| Surkeus, kuvanottohetkellä tämä oli vielä jokapäiväinen juna. Viidessä vuodessa tilanne heikkeni jo tällaiseksi https://vaunut.org/kuva/68669 eli juna ajettiin kolmena päivänä viikossa TEP70:llä ja yhdellä vaunulla. En ole varma, kulkeeko tätä junaa enää laisinkaan. Jossain oli tieto, että Pihkovan alueen paikallisliikenne oli jouduttu lakkauttamaan kokonaan Venäjän rahapulan vuoksi. Tässä kuvassa ei olla Pihkovan alueella, mutta Pihkovan aluehallinto on varmaankin osallistunut junayhteyden kustannuksiin. | ||||
|
07.05.2015 19:11 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tämä se Lappohjan tehtaalla ollut Tve4? | ||||
|
|
07.05.2015 09:49 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa vuonna 1977 on vielä ollut Simolan asemarakennus 2 käytössä? Vai onko kolmonen jo tässä heti vasemmalla näkymättömissä asetinlaitteineen se todellinen operatiivinen piste? | ||||
|
07.05.2015 08:04 | Jouni Hytönen | ||
| Mystistä on myös katsoa kuvia vetureiden kiihdytyskilpailusta Höyryveturipuiston avajaisista 17.6.1988. Tuolloin neljä höyryveturia löysi tuolta ratapihan eteläpäästä neljä rinnakkaista vapaata raidetta kilpailua varten. Tosin se oli aikaa ennen ratapihan muuttamista nykyasentoon, jolloin molemmissa päissä ratapihaa oli vielä huomattavasti enemmän vaihteita ja raiteita kuin tänä päivänä. Eteläpää muutettiin syksyllä 1989 ja pohjoispää muistaakseni kesällä 1990. | ||||
|
06.05.2015 23:38 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä ne näyttävät vain tässä kuvassa tosi tummilta. | ||||
