Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.05.2014 01:32 | Jouni Hytönen | ||
| 20-vuotisjuhlan läheisyys. | ||||
|
05.05.2014 01:15 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä Rautatiehakemistot ovat kyllä melkoisia ajankuvauksia tämän päivän näkökulmasta katsottuna. | ||||
|
05.05.2014 01:12 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt täytyy kyllä ensi tilassa katsoa omiakin kuvia läpi, kun muisti näyttää tällä tavalla 20 vuodessa haalistuvan. :) | ||||
|
05.05.2014 01:10 | Jouni Hytönen | ||
| Enpä olekaan koskaan huomannut, että tämä Alapitkän rakennus on näin suuren näköinen takapuolelta katsottuna. Pitäisi aina viitsiä kiertää rakennus ympäri, jos se ei ole asuttu. | ||||
|
|
03.05.2014 13:31 | Jouni Hytönen | ||
| Korjaan edellistä kommenttiani: olivathan ne vanhat suojastusopastimet todella käytössä sen pari-kolme vuotta. Viimeinen suojastusopastin ennen Jyväskylää ei ollut päivääkään käytössä ennen kuin se vaihdettiin kaksivaloiseksi pääopastimeksi. | ||||
|
03.05.2014 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Itinoita oli Tåg i Bergslagen -liikenteessä kaksi ja ne oli nimetty paikallisten henkilöiden mukaan kuten moni muukin TiB-liikenteessä käytettävä junayksikkö. Y31 1400 oli Björn Skifs ja 1401 Gunde Svan. Täältä http://www.jarnvag.net/index.php/banguide/banor-svealand/repbacken-malung löytyy tieto, että Gunde Svan ei myöhemmin halunnut nimeään yhdistettävän näihin epäluotettaviin junayksiköihin. :) | ||||
|
02.05.2014 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| 293 on ulkona laiturialueella lasikaapissa, tuskin siinä nyt sentään lämmitystä on. | ||||
|
02.05.2014 01:39 | Jouni Hytönen | ||
| Täällä http://www.jarnvag.net/index.php/banguide/banor-svealand/repbacken-malung onkin tästä radasta kommenttia: "Sidobanan gick från Brintbodarna omkring tre mil norr om Vansbro och invigdes 1892. Denna bana byggdes genom ren ödebygd. Tiotalet år senare förlängdes banan från Malung till Limedsforsen. På 1920-talet förlängdes den ytterligare via Sälen ända upp till Särna, en linje som mycket snart överläts till staten pga ekonomiska problem. När denna bana stod klar framstod linjen Brintbodarna-Malung som en besvärlig omväg med låg standard och kraftiga lutningar. Således byggdes en ny linje mellan Vansbro och Malung i den mera befolkade dalgången längs Västerdalälven." Öjen järviseudun jälkeen ei tuolla tien varressa näkynyt yhtään ketään missään. Jos radan taso oli heikko, tätä nykyistä hiekkatietä pystyi ajoittain päästelemään selvästi muinaisia junia nopeammin. :) Olin varautunut hyvin hitaasti edettävään metsätiehen. | ||||
|
Kuvasarja: Taalainmaan suljettuja ratoja |
02.05.2014 01:29 | Jouni Hytönen | ||
| Rajaan tämän nyt vain Taalainmaan alueelle, koska kuvattavaa olisi muissakin lääneissä niin holtittomasti, että kuvien määrä karkaisi käsistä saman tien. | ||||
|
02.05.2014 00:05 | Jouni Hytönen | ||
| Myönnän syyllisyyteni. :) | ||||
|
02.05.2014 00:03 | Jouni Hytönen | ||
| Geodata.se tarjoaa hyviä karttoja, joissa nämä puretut ratalinjat näkyvät jopa ällistyttävän tarkasti: http://www.geodata.se/mapsearch/ | ||||
|
|
01.05.2014 21:35 | Jouni Hytönen | ||
| Nälkä on kasvanut arvosta 0 hyvinkin suureksi näitä vanhoja ratoja tutkiessa. Vielä joulukuussa minulla ei ollut juuri mitään hajua, kuinka rikas historia Ruotsin rautateillä on. Yksityisratoja on mennyt melkein joka notkelmaan ja valtion radat ovat olleet vielä 1900-luvun alkupuolella vähemmistönä silmämääräisesti kartasta arvioiden. | ||||
|
|
01.05.2014 21:14 | Jouni Hytönen | ||
| TGOJ-rata Grängesberg-Ludvika on purettu sähkörata, mutta sieltä on purettu kaikki kilkkeet jo pois. Ensiksi kuulemma lähtivät kiskot eli se olisi ollut juurikin toivomasi tyyppinen rata joskus 15 vuotta sitten. | ||||
|
01.05.2014 20:24 | Jouni Hytönen | ||
| Inlandsvägeniksi nimetty tie 26 kulkee samansuuntaisesti vähän ylempänä rinteessä. Hyvin kyllä ymmärtää, miksi rata seurailee melko tarkasti järven rantaa. | ||||
|
01.05.2014 20:09 | Jouni Hytönen | ||
| Heh! Tänne Vanin asemalle johtavaa tietä ei löytynyt millään valtatieltä 26 käsin, kaikki tiet oli suljettu puomeilla heti alussa. Oli pakko kävellä tänne rataa pitkin seuraavalta tieltä, jota ei oltu suljettu. | ||||
|
01.05.2014 20:04 | Jouni Hytönen | ||
| Trätåg-liikenteen terminaalit: (linkki vanhentunut) | ||||
|
01.05.2014 19:19 | Jouni Hytönen | ||
| Näkymä kilometri etelään: https://vaunut.org/kuva/92081 | ||||
|
01.05.2014 18:33 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tässä yleiskartta SWB:n linjoista: http://historiskt.nu/normalsp/swb/swb_overs_.html | ||||
|
|
01.05.2014 18:31 | Jouni Hytönen | ||
| Täältä löytyy vielä tarkempi kartta juuri tästä Ludvika-Björbo-Vansbro-radasta: http://historiskt.nu/normalsp/swb/swb_ludv_vansbro.html | ||||
|
|
01.05.2014 13:29 | Jouni Hytönen | ||
| Älä nyt, hyviä arvauksia tulee koko ajan. Toinen noista viimeisistä täydentää oikean vastauksen eli Björbo-Ludvika-Fagersta-Ängelsberg-Ramnäs-Tillberga-Enköping-Tukholma. Björbo-Ludvika ja Ramnäs-Tillberga on purettu kokonaan. Kaikki nämä radat kuuluivat aikoinaan yksityiselle yhtiölle nimeltä Stockholm-Västerås-Bergslagens Järnväg. | ||||
|
|
01.05.2014 11:34 | Jouni Hytönen | ||
| Fagersta oikein ja sieltä lähdetään Kolbäckin suuntaan, mutta yksi kikka on vielä jäljellä. Tämä kilometrimittaus kulkee kahden puretun radan kautta ja lisäksi tietysti vielä rataoikaisuja, mutta niillä ei ole kokonaisuuteen niin suurta vaikutusta. | ||||
|
|
01.05.2014 01:09 | Jouni Hytönen | ||
| Tosin käännytään Ludvikaan jo Björbosta. Vain rata puuttuu. :) | ||||
|
|
01.05.2014 01:08 | Jouni Hytönen | ||
| Ludvikaan asti meni oikein. | ||||
|
01.05.2014 00:45 | Jouni Hytönen | ||
| Ja eikö näillä ole noin vuosi ajettu Pietarin ja Novgorodin välillä myös? Yksi junapari taisi olla myös Pietarin ja Moskovan välillä. | ||||
|
|
01.05.2014 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Toki samoin myös Rush Railin kuljettaja, joka jää Vansbroon. Jos oikein tiristetään, Green Cargon kuljettaja näkee viisi, ellei sitten Borlängessä osu silmiin vielä lisää... | ||||
|
|
01.05.2014 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| Green Cargon kuljettaja, joka ajaa tavarajunan Borlängestä Rågsvedeniin, näkee matkalla neljän eri kilometrimittauksen mukaisia kilometripylväitä. :) | ||||
|
|
30.04.2014 23:35 | Jouni Hytönen | ||
| Eljas saattaa tietää tämän heti, joten jarruttele vähän. :) | ||||
|
30.04.2014 22:52 | Jouni Hytönen | ||
| Ovatkohan mustat pallot merkinneet junasuorituspaikkoja kuten kuljettajan aikatauluissakin? Vähän on maailma muuttunut noista ajoista. | ||||
|
30.04.2014 22:46 | Jouni Hytönen | ||
| Kevään 1992 Höyryveturipuiston avajaisjuna oli muhkea Tr1 1033:n perässä. Jyväskylän päivystäjä (Dv15) avusti junaa perästä Köhniönjärvelle saakka. Tuona päivänä vaan oli rutikuivaa ja päivän toinen höyryjuna jäi myös viimeiseksi palokunnan kiellettyä höyryveturilla ajamisen 1033:n sytyteltyä lukuisia pikku paloja Haapamäen ja Jyväskylän välille. | ||||
|
30.04.2014 22:42 | Jouni Hytönen | ||
| Juu, taitaa olla kesämökkinä. Tallustelin vain ratalinjalla ja sieltä käsin juuri ja juuri näki lukea aseman ovessa olevan lapun, jossa kiellettiin tontilla oleskelu. "Jos näet lukea tämän, olet liian lähellä..." | ||||
|
30.04.2014 22:36 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvin vaisuja jäänteitä jos mitään. Kääntöpöydän kuoppa tosiaan löytyy ja se tuli vastaan metsästä suoraan nenän eteen. :) | ||||
|
30.04.2014 21:15 | Jouni Hytönen | ||
| Vanjoki. Ei tässä kohtaa vielä kovin iso. | ||||
|
|
30.04.2014 21:12 | Jouni Hytönen | ||
| Jos oikein ymmärsin, tätä Brintbodarna-Malung-rataa pidettiin jälkikäteen virheinvestointina, koska se rakennettiin vaikeaan maastoon läpi tyhjien metsien. | ||||
|
|
30.04.2014 19:56 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan, että maastoon jo asennetut suojastusopastimet vaihdettiin uuden järjestelmän mukaisiksi pääopastimiksi ennen kuin ne ehtivät olla päivääkään käytössä. Muistini taitaa pätkiä, Jyväskylän tietokoneasetinlaite otettiin käyttöön keväällä 1991, mutta menikös tuon kauko-ohjauksen ja suojastuksen käyttöönotto aina vuoden 1994 syksyyn? | ||||
|
|
30.04.2014 19:43 | Jouni Hytönen | ||
| Melko kipakoita nousuja vaikuttaisi olevan. Brintbodarnan aseman korkeus merenpinnasta on 251 m ja ensimmäisen liikennepaikan tähän suuntaan 342 m (Löderån). Matkaa niiden välillä on 6,8 km. | ||||
|
|
30.04.2014 19:14 | Jouni Hytönen | ||
| Köhniönjärven sijainti oli 371+376. Siellä oli myös kohtausraide aikoinaan. | ||||
|
|
30.04.2014 18:04 | Jouni Hytönen | ||
| Muurame oli miehitetty aina kevääseen 1991 saakka, jolloin kauko-ohjaus näillä laitteilla otettiin käyttöön. Siihen saakka Muuramessa oli varmistuslukko- ja opastinturvalaitos. Junasuorittaja istui kuitenkin tässä rakennuksessa. Saakoskella on samanlainen. | ||||
|
29.04.2014 15:30 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä telit olivat loppuaikoina vain Esslingenin vaunuissa 23005-23007. Kuinka suuressa joukossa näitä siis alun perin oli? | ||||
|
29.04.2014 11:15 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä, että tälläkin radalla on sentään jotain liikennettä. Kaiholla voi muistella aikoja, jolloin tässä oli kesäisin vilkas rautakanavaliikenne ja sen lisäksi vielä öljyvaraston vaununvaihdot. Vuoden 1990 lopulle saakka öljyvaunujen vaihdon teki usein Dr12 Jyväskylän Pv3:na. | ||||
|
29.04.2014 09:21 | Jouni Hytönen | ||
| Nopeasti vaihtuvat vuodenajat noissa Kiirunan seudun ilmakuvissa: http://goo.gl/maps/zbkJ3 :D | ||||
|
28.04.2014 21:31 | Jouni Hytönen | ||
| Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon. | ||||
|
28.04.2014 21:30 | Jouni Hytönen | ||
| Eivät mokomat olleet tajunneet rakentaa nivelbussinmentävää pihaa ko. mökille, joten letku piti kääntää viimeisessä T-risteyksessä ympäri ja peruuttaa siitä pihaan. :) | ||||
|
|
28.04.2014 21:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitoksia, teet kulttuuriteon, kun viitsit muuttaa näitä vanhoja dokumentteja sähköiseen muotoon. Olen viettänyt yhden juhannuksen kartassa numerolla 3 merkityllä Saukonmajalla Pinkjärven rannalla ilman mitään hajua siitä, että paikka liittyy jotenkin rautateihin. | ||||
|
27.04.2014 23:46 | Jouni Hytönen | ||
| Vt 18 on muuttunut kolminumeroisesta tiestä valtatieksi vaihtamalla tienumerokilvet. Uudella valtatiellä ei olisi tuollaisia tasoristeyksiä missään tapauksessa. | ||||
|
27.04.2014 22:02 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on kuulemma Tågabin heikkokuntoisin TMY ja jäänyt nyt pois liikenteestä varaosalähteeksi. | ||||
|
27.04.2014 17:59 | Jouni Hytönen | ||
| Tällekin yhtiölle on annettu kapasiteettia vain Silverhöjdspåretin kautta Ställdalenin ja Grängesbergin välillä. | ||||
|
27.04.2014 10:32 | Jouni Hytönen | ||
| Sen käytettävyys on tosin vähän kyseenalainen, kun kaikkien Suomen ulkopuolisten maiden kalusto niputetaan saman tunnisteen alle. No, kahta samaa EVN-numeroa tuskin tietenkään esiintyy. | ||||
|
27.04.2014 10:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kuva noudattanee hyvin nykykäytäntöä eli jos voimassaolevaa yksityisraidesopimusta ei ole, ilmestyy raiteen alkupäähän ajokieltomerkki. Mahdollisesti vanhan, raiteen rakennuttaneen yrityksen toimintaa ei tänä päivänä jatka mikään taho ja uusi toimija alueella ei katso tarvitsevansa rautatiekuljetuksia. | ||||
|
27.04.2014 10:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tuskin tähän nytkään muuta syytä on kuin veturikierrolliset. :) | ||||
|
|
27.04.2014 10:22 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kulkee siis samalla junanumerolla 49210 ainakin Göteborgista Hallsbergin kautta Insjöniin. Sen kauempaa en nopealla haeskelulla löytänyt numeroa graafisista. Jossain lähteessä muistan nähneeni tiedon, että puupylväät ovat tyypillisiä juurikin tällä Repbäckenin ja Rättvikin välisellä rataosuudella. | ||||
|
26.04.2014 13:05 | Jouni Hytönen | ||
| Wikipedia on väärässä (jälleen kerran). Parempaa tietoa löytyy vaikka täältä: http://www.lokstallet.n.nu/rd2-gc Neljä viimeistä on parhaillaan muutettavana. 75 veturia on jo liikenteessä. En keksi, mikä on se puuttuva yksi, että tulisi tasan 80 kpl. Kaksi Rc3-veturia (1040 ja 1041) ovat Trafikverketin omistuksessa ja Tågåkeriet i Bergslagenin käytössä. Loput 25 Rc3-veturia ovat SJ:n, eivät Green Cargon. Ensimmäiset 13 niistä myytiin jo Hector Railille ja loput 12 sitten ilmeisesti ensi vuonna, jos SJ:n uutista on uskominen. | ||||