Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.02.2014 00:31 | Jouni Hytönen | ||
| 69 -> 68 ja 73 -> 66. | ||||
|
21.02.2014 11:58 | Jouni Hytönen | ||
| Liikenne taitaa olla Elronin ja Flirtien myötä hiukan lisääntynyt? Narvaan ajetaan nyt kaksi junaparia, kun aikaisemmin toinen jäi Rakvereen. Ihmettelinkin, että kuinka Narvan junan voi tähän aikaan vuodesta päivänvalossa kuvata. :) Sähköliikenteessä ei näytä olevan yhtään Pääskülan junaa, ne on ilmeisesti jatkettu Keilaan. Paldiskin liikenne tuntuisi tihentyneen. Eteläsuunnassa Viljandiin ajetaan kolme junaparia kaikkina viikonpäivinä, kun ennen keskipäivän pari kulki vain pe-su. | ||||
|
|
21.02.2014 11:54 | Jouni Hytönen | ||
| Ja toistuuko niissä sama mystinen logiikka (tai sen puute) kuin noissa kansallisissa numeroissa. | ||||
|
18.02.2014 22:05 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän tekisi mieleni epäillä, olisiko tiukasta kotivarikkosidonnaisuudesta jopa luovuttu? Veturi kuin veturi ja huoltopaikka kuin huoltopaikka. Saavutetaanko jotain merkittävää etua sillä, että saman veturisarjan eri vetureilla on kolme eri suljettua kiertoa? | ||||
|
17.02.2014 23:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tällaisia pönttöjunia tulee Vainikkalasta, ei Imatralta. | ||||
|
17.02.2014 22:17 | Jouni Hytönen | ||
| Kohtalaiset torjunta-aineet on varmaan tähänkin levitetty, kun ei näy pienintäkään heinänkorrenpätkää missään. | ||||
|
17.02.2014 19:38 | Jouni Hytönen | ||
| Samanlainen rakennus vähän vähemmän kuumentuneilla asuntomarkkinoilla: https://vaunut.org/kuva/87680 | ||||
|
17.02.2014 10:14 | Jouni Hytönen | ||
| Peuranmäen asema oli pienen harrastajanalun silmin lättähatun ikkunasta katsottuna jopa vähän pelottavan näköinen - hiljainen rakennus synkän metsän hämärissä. Eikä lättä edes pysähtynyt siellä. Peuranmäen merkitys taisi olla melko puhtaasti liikenteenhoidollinen - saatiin kohtauspaikka Kuusasta vähän keskemmälle Laukaan ja Suolahden välistä rataosuutta. Sama historia kuin Kollinjoella Huutokosken ja Varkauden välissä, sama nykytilakin. | ||||
|
16.02.2014 00:55 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan Sr1-vetureihin osattu tilata ja asentaa tsekkoslovakialaisvalmisteiset telitkin, kai nyt jossain päin SEV-aluetta nyt sentään sähköpattereitakin valmistettiin? Vai oliko sitten niin, että telit olivat veturin rakennustyössä välttämättömät, mutta sähköpatterit eivät. :) | ||||
|
15.02.2014 20:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeys.fi-palvelussa ei pääsääntöisesti ole yksityisraiteiden tasoristeyksiä. | ||||
|
15.02.2014 20:14 | Jouni Hytönen | ||
| Se on kansallinen, perinteinen numero. | ||||
|
15.02.2014 02:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tässäkin vaunussa näyttäisi olevan ainakin jäänteet pohjaluukuista ellei peräti täysin toimivat. Puuttuu vain kunnollinen purkuraide Keljonlahdesta. | ||||
|
15.02.2014 02:40 | Jouni Hytönen | ||
| Tavarajunat ovat toistaiseksi vältelleet kameraani, mutta esimerkiksi Rush Railin raakapuujunia on silmien eteen kyllä osunut. | ||||
|
15.02.2014 02:35 | Jouni Hytönen | ||
| Määrä vaihtelee vuosittain noin viiden tienoilla. | ||||
|
|
14.02.2014 22:52 | Jouni Hytönen | ||
| Täältä http://sv.wikipedia.org/wiki/Statens_j%C3%A4rnv%C3%A4gar_%28aff%C3%A4rsverk%29 ja muualtakin löytyy näemmä tieto, että Affärsverket Statens Järnvägarin toiminta on päättynyt 31.12.2012 ja jäljelläolleet toiminnot olisi siirretty Trafikverketin alaisuuteen. Mielenkiintoista, VKM-tunnus SSRT on ainakin näissä kahdessa Rc3-veturissa (1040 ja 1041) edelleen kyljissä ja ERA:n tuorein VKM-lista tuntee vanhan viraston http://www.era.europa.eu/Document-Register/Pages/list-VKM.aspx . | ||||
|
14.02.2014 17:26 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa tuollainen on ollut Huutokosken vanhin asetinlaite. Se ja koppinsa lienee edelleen tallella alkuperäisellä sijoituspaikallaan? | ||||
|
14.02.2014 17:16 | Jouni Hytönen | ||
| Onko peräti joku vaunuista 2367-2382 tässä vasta valmistumassa Eht-vaunusta muuttamalla? | ||||
|
14.02.2014 00:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ukrainassa oli hyvä palvelu - kun junassa ei ollut ravintolavaunua, vaunuemännät loihtivat konttoreissaan maukkaita aterioita ja kiidättivät niitä sitten halukkaille suoraan hytteihin. | ||||
|
14.02.2014 00:43 | Jouni Hytönen | ||
| Taisin tuona päivänä matkustaa tällä junalla Pihkovaan, jossa yö ja seuraavana päivänä tutkimaan kaupunkia reippaassa 32 asteen pakkasessa. :) Jossain vaiheessa ajattelin, että vähän kylmältä tuntuu, kysynpä tekstiviestillä kaveria katsomaan netistä, mikä on Pihkovan lämpötila parhaillaan. En olisi uskonut, että niin kylmä sentään. Finnair tarjosi tuona viikonloppuna meno-paluulentoa Helsingistä edullisesti, joten tuli sitäkin kertaalleen kokeilua. Polkupyörällä en ole (vielä) Venäjän rajaa ylittänyt, mutta jalan, henkilöautolla, linja-autolla, junalla, laivalla, kirkkoveneellä ja lentokoneella on menty. | ||||
|
13.02.2014 23:43 | Jouni Hytönen | ||
| Meni juuri noin eli veturi kiersi Rezekne 2:lla. Rezeknessä on melkein täydellinen rautatien eritasoliittymä: https://maps.google.lv/?ll=56.517979,27.332525&spn=0.034803,0.104628&t=m&z=14 :) | ||||
|
|
13.02.2014 21:38 | Jouni Hytönen | ||
| Rezeknessä tilanne oli hetken aikaa se, että Vilna-Pietari-junat käyttivät myös 2-asemaa, koska siellä liitettiin junaan Riika-Pietari-vaunuryhmä. Nyt tuo liittäminen tehdään Daugavpilsissä. Riika-Minsk-junassa on myös Pietarin vaunuryhmä, joka pudotetaan Daugavpilsiin ja liitetään Vilna-Pietari-junaan. Sama tietysti aamulla päinvastoin. Nykytilanne on parempi kuin Rezeknessä liittäminen, koska Daugavpilsissä vaihtuu Vilnan junaan muutenkin veturi. Tietysti matka-aika Riiasta Pietariin pidentyy hieman, mutta ei varmaankaan ole pidempi kuin silloin, kun vaunut seisoivat tunnin Rezeknessä. | ||||
|
13.02.2014 21:29 | Jouni Hytönen | ||
| Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten ennustanut, että Isokylään tulee sähköistys, seurauksena olisi ollut huutonaurua. :) Näin se maailma muuttuu. | ||||
|
|
13.02.2014 21:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kaikki kolme Tuomiojan tasoristeystä ovat historiaa. | ||||
|
12.02.2014 00:56 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmeisesti puiset ajojohdinpylväät eivät ole Ruotsissakaan kovin yleisiä? Tällä Borlängen ja Moran välisellä radalla niitä on kuitenkin paljon. | ||||
|
12.02.2014 00:45 | Jouni Hytönen | ||
| 11.12.2011, http://www.jarnvag.net/index.php/banguide/banor-svealand/repbacken-malung | ||||
|
11.02.2014 22:42 | Jouni Hytönen | ||
| Nuorimies minä muistan kyllä kuulleeni, vaikka en ollut kuvanottohetkellä vielä syntynytkään. :) | ||||
|
11.02.2014 00:48 | Jouni Hytönen | ||
| Laitetaan 30 cm ja vähän painoa lisää, niin en ole aivan täysin samaa mieltä. Penkin mataluus, erilaiset kulmat penkin rakenteissa ja kiinteät käsinojat eivät isokokoisempia välttämättä miellytä. Olihan tässä junassa kyllä onneksi muunlaisiakin vaunuja. | ||||
|
10.02.2014 21:09 | Jouni Hytönen | ||
| Toisaalla saman radan varressa: https://vaunut.org/kuva/90112 https://vaunut.org/kuva/90113 | ||||
|
10.02.2014 20:54 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan näitä Dm3-vetureita enää yhtään ajossa? | ||||
|
10.02.2014 01:35 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tuossa oli oikealla kuvasta ulkona ainoastaan käsin avattava portti. Pääraide lienee tässä matkustajajunan alla eli tämä muistuttaa vähän Jämsää ilman varoituslaitetta. Rättvikin asemalla oli puomilaitos kummallekin raiteelle erikseen. | ||||
|
10.02.2014 00:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tätä vanhaa ratalinjaa piti oikein tosissaan etsiä tieltä 70 lähestyttäessä. Suomalaisissa rekisterikilvissä olevia autoja ei näillä nurkillla taida ihan joka päivä näkyä. :) | ||||
|
09.02.2014 23:54 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö telinvaihtopaikka ole Moskova-Varsova-radalla Brest (edelleen)? Bialystokhan on jo kaukana Puolan puolella. Neuvostoaikana rataosa Pietari-Varsova oli myös huomattavan vilkas. Tänä päivänä se on surkeassa alennustilassa - Liettuasta ei mene rajan yli vanhaa päärataa Puolaan yhtään mitään ja Latviasta Liettuaankin (Turmantas) vain yksi ainoa juna suuntaansa vuorokaudessa. Telinvaihto oli Pietari-Varsova-radalla Kuźnica Białostockassa. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Taalainmaalta |
09.02.2014 22:40 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvää lähdemateriaalia: Järnvägsdata med trafikplatser - Svenska Järnvägsklubben 2009 Svenska lok och motorvagnar med personvagnar 2012-01-01 - Ulf Diehl och Lennart Nilsson 2012 |
||||
|
09.02.2014 21:25 | Jouni Hytönen | ||
| No nyt kun tutkii vähän lähdemateriaalia, paljastui, miksi tämä linja ei ollut liikenteen näkökulmasta kovin ihanteellinen: Rättvikin asemalta on tänne seitsemän kilometriä ja nousua sillä matkalla 81 metriä (!). | ||||
|
09.02.2014 19:55 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä vihreä tai punainen heijastintarra parantaisi kummasti tämänkin mustan möykyn näkyvyyttä loskaisessa talvimaisemassa. | ||||
|
09.02.2014 19:53 | Jouni Hytönen | ||
| Viisivuotias isosisko oli lepovuorossa, kun oli kuvannut pokkarikameralla tämän toisen: https://vaunut.org/kuva/90120 Tasapuolisuus on tärkeää. | ||||
|
|
09.02.2014 19:51 | Jouni Hytönen | ||
| Kuljettaja tervehtii näyttävästi kolmen hengen kuvausrintamaamme. :) Junan ohitus taltioitiin jalustalla olevalla videokameralla, itse kuvasin tämän ruudun järjestelmäkameralla ja pieni kolmivuotias tyttäreni tallensi kuvaustilanteesta videon Canonin pokkarikameralla. Tämä olikin meidän ensimmäinen kuvausmatka kolmistaan. :) | ||||
|
09.02.2014 13:00 | Jouni Hytönen | ||
| Sauvamäki ei kenties ollut maaston puolesta aivan ihanteellinen junakohtauspaikka. | ||||
|
|
09.02.2014 12:55 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole tullut koko matkaa tutkittua, mutta itse kuopan perällä on kyllä käyty. Siellä seisoi 90-luvulla liikenteestä poistettua tavaravaunukalustoa. Jokunen kuva löytyy, tosin skannaaminen tapahtuu osaltani aikaisintaan heinäkuussa. | ||||
|
09.02.2014 08:59 | Jouni Hytönen | ||
| Puolipuomilaitos. Tällainen oli myös Hermannin rantatiellä Helsingissä. Väärään ajosuuntaan ajaen on edelleen mahdollista päätyä radalle. Paripuomilaitoksessa on myös poistumissuunta suljettu. | ||||
|
|
09.02.2014 00:37 | Jouni Hytönen | ||
| Jos ei ole tarvetta viipyä pidempään Valko-Venäjällä, maistiaiset saa vähän kätevämmin jo transitviisumillakin. Sillä saa olla maassa muistaakseni 48 tuntia. Vuonna 2004 otin sellaisen Vilnasta 15 minuutin palveluajalla ja 25 euron maksulla. Vuonna 2005 puolestaan Pietarista viikon palveluajalla ja 15 dollarin maksulla. Kesällä 2004 matkustin Vilnasta Minskiin ja illalla Minskistä Kiovaan. Keväällä 2005 puolestaan Pietarista Minskiin ja illalla Minskistä Kaliningradiin. Ostettaessa Pietarista lippua tuolle viimeiselle siirtymälle täytyi allekirjoittaa kuponki, jolla vakuutti omistavansa tarpeelliset dokumentit Liettuan kauttakulkua verten. :) Minskistä junaan noustessa vaunuemäntä selasi ihmeissään passejamme - ei löydy Liettuan kauttakulkulupaa. Vakuuttelimme, että meillä ei ole sellaisille yhtään mitään käyttöä. :) | ||||
|
|
09.02.2014 00:29 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä ole paripuomilaitos. Siinä olisi myös poistumissuunnan puomit. Jos ajosuuntaan on useampi kuin yksi kaista, ne kaikki on toki suljettava. | ||||
|
|
07.02.2014 14:40 | Jouni Hytönen | ||
| Neljän hengen hyttejä sisältävä 36-paikkainen 2. luokan vaunu on yleisin vaunutyyppi Tolstoin rungossa. Eli siis yhdeksän neljän hengen hyttiä. | ||||
|
|
07.02.2014 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunun numero 02414 viittaisi 1. luokkaan. Tosin tuolta pilkistää myös paikkaluku 32. | ||||
|
06.02.2014 23:49 | Jouni Hytönen | ||
| Eivät ole suoraan kytköksissä JKV:aan, ellei laitos ole asetinlaiteriippuvainen. Käsittääkseni suurin osa tasoristeyksistä on kaukovalvonnassa eli tieto häiriöstä tulee liikenteenohjaukseen ja siellä asetetaan nopeusrajoitus. Etenkin hiljaisemmilla rataosilla on vielä ns. linjalaitoksia, joiden häiriötilanteen havaitsee ensimmäisen paikalle saapuvan kiskokulkineen kuljettaja, ellei joku tienkäyttäjä ole häiriöstä jo ennen sitä ilmoittanut. Puomin ajaminen irti aiheuttaa vikailmaisun, mutta käsittääkseni vain asetinlaiteriippuvaisissa tasoristeyksissä tämä vaikuttaa suoraan junakulkuteihin ja sitä kautta opastimiin. Ei ole olemassa tuollaista JKV:n kautta välitettävää tietoa pelkästä puomin irtoamisesta. Ulkomailla on kyllä käytössä esimerkiksi tasoristeyksen vapaanaolon valvontalaitteistoja, joissa vaikkapa ajoratasilmukoilla varmistetaan, ettei puomien välissä ole mitään. Voidaan myös kameravalvonnalla varmistaa sama asia. | ||||
|
06.02.2014 21:40 | Jouni Hytönen | ||
| Hainkin tuolla pohdiskelullani sitä, onko nykyisillä kohtauspaikoilla mahdollista nopeuttaa aikatauluja niin paljon, että nopeampi kääntö onnistuisi. Karjaan kohtauksien on ehkä järkevää pysyä paikoillaan Hangon vaihtoyhteyksien vuoksi, mutta olisiko Salon kohtauksen oltava jollain uudella kohtauspaikalla Salon ja Paimion välissä, että aikataulujen nopeuttaminen onnistuisi? | ||||
|
06.02.2014 21:27 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, eurooppalainen VKM-tunnus FPC ja EVN-numero. Onko tämä myös Sveitsin rekisterissä (CH)? | ||||
|
06.02.2014 15:29 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylässä oli 80-luvun lopulla muuan tallipäivystäjä, joka olisi tällaisen Dv12-parin purkanut ja kääntänyt toisen veturin ympäri kääntöpöydällä saadakseen lyhyet päät vastakkain. Muistan kuulleeni, että Tampereella olisi ollut muuan kuljettaja, joka vastaavasti purki pareja saadakseen pitkät päät vastakkain. :) Nykypäivänä ei taida enää kenelläkään riittää energiaa tällaiseen hiomiseen. | ||||
|
06.02.2014 13:37 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa kohtalaisen ahtaassa raidevälissä on ollut asetinlaiterakennus ja Mannerin konepajan iso valotorni. Mielenkiintoista! Kuinkahan iso kampiasetinlaite tuolla oli? | ||||
|
05.02.2014 21:32 | Jouni Hytönen | ||
| Liettuahan oli lähes kokonaan 1435 mm:n aluetta maailmansotien välisen ajan - tämä tieto tuli minullekin täytenä yllätyksenä joitakin vuosia sitten. Latviaan tuli Liettuan puolelta 1435 mm:n ratoja Riikaan, Daugavpilsiin ja Liepajaan. Kävikö niin, että Neuvostoliitto ehti leventää Liettuan ratoja omaan käyttöönsä, kunnes saksalaiset tulivat ja kavensivat ne taas? Ja sitten Neuvostoliitto levensi ne jälleen. Mitä kaikkea näilläkin rahoilla olisi saatu aikaan, jos mitään sotia ei olisi koskaan ollutkaan? | ||||
|
05.02.2014 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| Taisi mennä tuolla kertaa vain Vuohijärvelle saakka. | ||||