![]() |
09.06.2010 15:50 | Olli Aalto | ||
Yöjunatkin olivat Pieksämäki-Joensuu-Pieksämäki ravintolavaunuttomia, koska se siirrettiin 835:stä 802:een. Niissä oli tietenkin myös CEmtejä, joita ei taajamajunassa näy, joskus Fot, joskus (vai useinkin 90-luvulla) tavaravaunuja P-jarrulajilla. | ||||
![]() |
09.06.2010 00:20 | Olli Aalto | ||
Tulo-opastimella. Siellä kun on akselinlaskentasuojastus. | ||||
![]() |
01.06.2010 21:25 | Olli Aalto | ||
Sattuipa etusivulta tämä kuva esiin. Jos hytin haluaa viileämmäksi talviaikaan, niin sen voisi mieluummin tehdä tuosta termostaatista eikä tuhlaamalla melkoisesti toisen energiaa avaamalla ikkuna, joka varmaan ensimmäisenä tulisikin mieleen. | ||||
![]() |
01.06.2010 16:45 | Olli Aalto | ||
Kyllä. Ja maisemastakin huomaa mannerilmastoisen seudun olevan kyseessä. | ||||
![]() |
30.05.2010 19:37 | Olli Aalto | ||
Kyllä on. Vaihtotyöyksikkönä kulki. Ulkoapäin tämä alkaa olla jo entisellään, sisällä on vielä kaikki ohjauspaneelit auki. | ||||
![]() |
30.05.2010 19:31 | Olli Aalto | ||
Onhan hän myös tänne rekisteröitynyt ja lisännyt kuvia. | ||||
![]() |
30.05.2010 19:30 | Olli Aalto | ||
Esim. pää/kädet eikä jalat edellä junasta poistuminen. | ||||
![]() |
21.05.2010 13:39 | Olli Aalto | ||
Dm12 pistää MAN:llaan vielä hitaammaksi, tyhjäkäynnillä kiertelee vain 600 rpm. | ||||
![]() |
20.05.2010 20:08 | Olli Aalto | ||
Omskista tai Novosibirskistäkään tulevat vaunut eivät ole mikään tavattomuus. | ||||
![]() |
19.05.2010 18:24 | Olli Aalto | ||
Kyllä Cmc on hienon näköinen kun portaat ja ylikulut on valaistu ja loparitkin palavat tyyliin Venäjä. | ||||
![]() |
19.05.2010 08:51 | Olli Aalto | ||
Läpisoitto.. | ||||
![]() |
16.05.2010 18:39 | Olli Aalto | ||
Ei sentään ollut kyse ilma-aluksiin annettavasta valomerkistä "Lentopaikka vaarallinen älä laske", joka juurikin on punainen vilkkuva valo? | ||||
![]() |
10.05.2010 20:30 | Olli Aalto | ||
Kyllä tuo vaan vaunuvaa'alle näyttää, kun on nopeusrajoitukset lisäkilpineenkin takanaan. | ||||
![]() |
05.05.2010 13:18 | Olli Aalto | ||
Ehkä sellainen uskomus kummittelee harrastajien keskuudessa, että dieselien tankkien tilavuudet eivät ehkä riitä noin pitkälle matkalle. Sähköveturi kun saa langasta energiansa, jota riittää koko matkalla. | ||||
![]() |
02.05.2010 21:48 | Olli Aalto | ||
Kiitos kuvasta. | ||||
![]() |
25.04.2010 19:45 | Olli Aalto | ||
Huomattava osa sivuraiteista on kiskotettu 1930-luvun kiskoilla. | ||||
![]() |
24.04.2010 20:28 | Olli Aalto | ||
Olisiko Kurkimäen paluujuna, tammikuun numeroa en nyt muista. Ja tämähän on todennäköisimmin Suonteeltä. | ||||
![]() |
23.04.2010 18:48 | Olli Aalto | ||
2700 sarjalla oli tuo r (raskas) v:n (väliraskas) sijaan, koska Claytonin höyrynkehitin nosti sen verran akselipainoa. Myöhemmin, kun tuosta vanhasta merkintätavasta ja höyrynkehittimistä luovuttiin, niin myös nämä "alenivat" väliraskaiksi. Vieläkin on päämoottorin edessä jäänteet vesisäiliön luukuista. | ||||
![]() |
22.04.2010 16:11 | Olli Aalto | ||
Lisäksi on myös hätäjarru ulkona, avaamalla jonkin kolmesta vapaana olevasta itsetoimijarrun hanasta saa kyllä hätäjarrutuksen aikaan. | ||||
![]() |
21.04.2010 16:25 | Olli Aalto | ||
Avattavat ikkunat ilmastoiduissa vaunuissa eivät vain olisi kannattavaa, kun ne kuitenkin lepattaisivat auki. Silloin se yrittäisi myös jäähdyttää jo jäähdytettyä sisäilmaa kuumempaa ulkoilmaa, ja turhaa energiaa kuluisi siihenkin. Viime kesänä konduktööri kävi useassa Chfy:n hytissä hieman äkäisenä sulkemassa ikkunan kolmioavaimen kera juuri tämän energianhukkasyyn takia. | ||||
![]() |
20.04.2010 21:33 | Olli Aalto | ||
Eli virallisesti 3000 jalkaan, koska ilmailu käyttää jalkajärjestelmää luukuunottamatta Venäjää ja Kiinaa, jossa on metrijärjestelmä. | ||||
![]() |
20.04.2010 19:04 | Olli Aalto | ||
Dv11? | ||||
![]() |
19.04.2010 17:01 | Olli Aalto | ||
Kyllä. Pmt on pohjoisessa, Pmla etelämpänä eli lähempänä asemaa, jonne myös laskumäki Tavarasta johti. Lajittelussa on myös pohjoisen ja etelän/lännen viuhkat. Etelän/lännen viuhkassa ajolangat päättyvät raiteen keskivaiheille, ja vain eteläosa on sähköistetty, jotta etelään menevien junien sähköveturit voivat ajaa keulille. Sama juttu, mutta päinvastaiseen suuntaan, on myös pohjoisen viuhkalla. Onkohan tuon motiivina alunperin ollut säästö/turvallisuussyyt? | ||||
![]() |
19.04.2010 16:51 | Olli Aalto | ||
Niinhän minä tarkoitinkin, mutta tulin näemmä jättäneeksi ajan pois. :) | ||||
![]() |
18.04.2010 18:43 | Olli Aalto | ||
Kun systeemi on tehty jännitteettömäksi, kiinnitetään kaapelin toinen pää ajolankaan, jossa 25 kV maahan verrattuna, ja toinen paluukiskoon, joka on m a a p o t e n t i a a l i s s a, eli samassa, kuin esim. sähköratapylväs, paluujohdin(ja maaperä luonnolisesti). Maadoituksen tarkoituksena on johtaa muista linjoista indusoituvat jännitteet vähävastuksista reittiä maahan esim. korjaavan työmiehen sijaan, ja toisaalta myös suojata vahingossa kytketyltä jännitteeltä, koska sähköaseman maasulkurele katkaisee hyvin nopeasti jännitteen. Jos näin ei tapahtuisi, voisi seurauksena olla kuolleiden lisäksi mm. tämä muuntajaöljyn kuumenemisen synnyttävä räjähdys syöttävän muuntajan luona: http://www.youtube.com/watch?v=c8gdMkBCw9k&feature=related | ||||
![]() |
16.04.2010 13:53 | Olli Aalto | ||
Kesällä oli kiva matkustaa Sibeliuksessa kun Exy:n tuloilmapuhallin työnsi tuon mustat kömyt sisään matkustamoon ja olipa sankka sininen usva sisällä. | ||||
![]() |
15.04.2010 17:32 | Olli Aalto | ||
The Hiivattikone 2523 vanhassa asussa, ehanaa. | ||||
![]() |
15.04.2010 15:10 | Olli Aalto | ||
() | ||||
![]() |
15.04.2010 12:54 | Olli Aalto | ||
Menee. Raakapuuta lähtee ja Akonniemessä käydään 1-2 kertaa viikossa. Kovien pakkasten aikaan sieltä myös vedettiin polttoöljyä kaukolämpökeskusten tarpeisiin. | ||||
![]() |
14.04.2010 16:55 | Olli Aalto | ||
Kiertokummajaisia. Paluujunassa 4244 oli vain muutama kuormattu umpivaunu, loput tyhjiä pankkovaunuja. Samat veturit tulevat taas 4245:ssä Kommilaan, jossa voi olla muutama kymmen kuormattu raakapuuvaunu. Paluujuna 2268 on yleensä myös pitkä ja raskas, kuulemma joskus painavin lähtenyt on ollut 2600 tonnia ja vieläpä kahdella 2600-sarjalaisella. Ylämäissä kulki todella ripeästi. ;) | ||||
![]() |
11.04.2010 18:23 | Olli Aalto | ||
Juurikin näin. | ||||
![]() |
07.04.2010 15:47 | Olli Aalto | ||
2652. | ||||
![]() |
05.04.2010 17:23 | Olli Aalto | ||
Mahdollisesti tuo uudempi 50-luvun tuote, vielä 1980-luvun puolivälissä tämä auraili täällä. | ||||
![]() |
05.04.2010 14:00 | Olli Aalto | ||
Todennäköisesti 95 tuolla jököttää. | ||||
![]() |
04.04.2010 21:38 | Olli Aalto | ||
Luistonestolaiteko tämän määrää? | ||||
![]() |
04.04.2010 19:51 | Olli Aalto | ||
KE siis jarrujen valmistaja Knorr-Bremse, P matkustaja- ja kiitotavarajuniin tarkoitettu nopea jarrulaji, R kuten P mutta hieman voimakkaampi ns. suurnopeusjarru. A on kuormantuntevat jarrut, Mg kiskojarrut. D levyjarrut, ep=sähköpneumaattiset jarrut. Alemmat sitten kertovat vaunun jarrupainon eri jarrulajeilla. | ||||
![]() |
01.04.2010 16:30 | Olli Aalto | ||
Superkondensaattoreilla ehkä ennemmin. | ||||
![]() |
31.03.2010 15:42 | Olli Aalto | ||
Eiköhän ole 4231 Pmt-Kmm. | ||||
![]() |
30.03.2010 21:16 | Olli Aalto | ||
Kyllä. | ||||
![]() |
30.03.2010 21:13 | Olli Aalto | ||
Tuurihaukka. :) | ||||
![]() |
28.03.2010 17:26 | Olli Aalto | ||
https://vaunut.org/kuva/1706 siinä vielä kytkentä SA3:n ja ruuvikytkimen koukun välillä. Siinä mielessä hieman ärsyttävä kapine, kun aiheuttaa nykimistä vaunuissa koska väliä ei voi kiristää vaan on aina jonkin verran löysä. Välttää voi jos viitsii, kun ei lähde aivan hanat kaakossa liikkeelle ja sitten jarrutettaessa "kokoaa" junan esim. sähköjarrulla, jolloin löysätkin välit puristuvat kasaan. Sen jälkeen sitten tasaisen voimistuvaa jarrutusta itsetoimijarrulla. Joku kuljettaja arvosteli tätä viritystä nimellä romurauta. | ||||
![]() |
25.03.2010 16:03 | Olli Aalto | ||
Kohta asjallisen kauhtunut. | ||||
![]() |
23.03.2010 21:12 | Olli Aalto | ||
Mutta kun sen oman hyttinsä tuloilmaventtiilin tukkii, niin sitten jossain toisessa hytissä käy hirmuinen puhuri eikä kesällä ääritapauksessa saa ikkunaakaan auki. Ei hyvä. | ||||
![]() |
22.03.2010 15:11 | Olli Aalto | ||
Jouluna nuokkuivat vielä aseman sepelikasan luona. Tätä korvaamistahan on puuhattu jo vuodesta 2003 lähtien. | ||||
![]() |
21.03.2010 10:41 | Olli Aalto | ||
Jospa Tarja ei halua että hänelle käy samoin kuin edellisten presidenttien vaimoille. Mitenkä moni nainen onkaan stressaantunut miehensä presidenttiyden loputtua, kun ennen ei saanut tehdä mitään itse kuten juuri esim. ruokaa, ja piti matkustaa virkakulkuneuvoilla, ei tavan kansan parissa, ja sitten yhtäkkiä joutuukin tekemään ja maksamaan kaiken itse, ihan yhtä "karusti" kuin tavallinen kansakin. | ||||
![]() |
05.03.2010 13:50 | Olli Aalto | ||
Aivan joo näin. Luin vielä sitten tuon kohdan 2.3.1.5, jossa todellakin käsketään laskemaan virroitin kun tehdään kytkentöjä joissa veturin kaapeli on kytketty junarunkoon (esim. juurikin vaunu-veturi kytkentätyö). Hieman itseänikin arvelutti tuo vaihtotyösääntö, tiedän itsekin ettei kontaktorit todellakaan muodosta niin luotettavaa avausväliä. | ||||
![]() |
04.03.2010 21:00 | Olli Aalto | ||
Ja Topi kun on ammattilainen niin voinee perustella väitettänsä tuota vastaan: B Vaihtotyösääntö: Veturin ja junarungon välinen kaapeli irrotetaan kohdan [2.3.1.5] mukaisesti, jolloin veturilla voidaan suorittaa kokoonpanomuutoksen vaihtotyöt nopeasti. Sähköveturin virroitinta ei tarvitse laskea tai dieselveturin dieselmoottoria ei tarvitse tällöin pysäyttää kytkettäessä vaunujen välisiä välikaapeleita. Aggregaattivaunun moottorin on oltava pysäytettynä. Vaihtotyön jälkeen veturin ja junarungon välinen kaapeli kytketään [2.3.1.4] mukaisesti. Kytkentätöissä käytetään veturin avainta. C Vara-avainsääntö: Kytkentätyö suoritetaan kohtien [2.3.1.1]-[2.3.1.3] mukaisesti paikallisella tai vaunukohtaisella vara-avaimella., silloin kun veturin tai aggregaattivaunun ja kytkentä-/katkaisukohdan välinen matka on pitkä ja liikenteenhoito vaatii nopeita toimia matkan jatkamiseksi. Katso paikallisen varaavaimen määritelmä [liite 2]. Tässä tapauksessa on veturinkuljettajan ja 1500 V kytkijän välillä vain radioyhteys, joten jokainen käsky/lupa on varmistettava käyttämällä junan numeroa ja toistamalla sanoma. Huom. Vara-avain pitää palauttaa sille kuuluvaan paikkaan. |
||||
![]() |
03.03.2010 19:19 | Olli Aalto | ||
Jos kerta kokoonpanoa on muutettu, niin normaali 1500V jännitteen katkaisu ollut kyseessä. Jos syöttävällä veturilla tehdään vaunujen vaihtotöitä, niin silloin riittää pelkkä 1500V jännitekatko, pääkatkaisija pysyy kiinni ja virroitin langassa mutta 1500V:n kontaktori on auki. Näin vaihtotyöt sujuvat helpommin ja rasioiden lukitukset voidaan hoitaa lähempänä olevan konduktöörivaunun avaimella. | ||||
![]() |
01.03.2010 17:01 | Olli Aalto | ||
Meikäläisen 1980-luvun puolivälin jälkeen rakennettu harjakattotalo onkin sitten se harvinaisempi malli, kun ei kerta jääpuikot rönötä koskaan katossa. Johtuneeko siitä, kun talossa on alunperin ollut Valmetin ilmalämmitys, joka jostain syystä korvattu 1993 vesikiert. patteri- ja lattialämmityksellä. Yleisestikin nämä ilmalämmitystalot taitavat todella tiiviitä ja hyvin eristettyjä, kun on nelinkertaiset ikkunatkin. Lämpöenergian kulutus korkeintaan 45 kWh/m²/a. | ||||
![]() |
28.02.2010 18:21 | Olli Aalto | ||
Samahan on venäläisen standardin mukaisten matkustajavaunujen kanssa. Katon eristys on surkea verrattuna meikäläisiin "matalaenergiavaunuihin" + tyypillinen venäläinen sisälämpötila (+30 C) = katto on jääpuikoissa. | ||||
![]() |
22.02.2010 21:08 | Olli Aalto | ||
Helpointahan se on kiskoja pitkin, reaktorejakin on viety näillä. On vieläkin isompia muuntajia nähty, tuo Jonin kuvan muuntaja kun on vain kahden vaiheen väliin (ensiöpuolella) kytkettävä yksivaihemuuntaja. Asutuksen, teollisuuden yms. muuntajat ovat kolmivaihemuuntajia, ja niistä niitä keloja löytyy luonnollisesti 3 kertaa enemmän. |