![]() |
26.05.2015 22:33 | Olli Aalto | ||
Suomea se on. Kaiken takana on vanha Höystöveden kylä tällä paikalla. | ||||
![]() |
13.05.2015 16:21 | Olli Aalto | ||
Minä olen ajanut nokivasaralla yhtä matalilla kierroksilla, eikä karstoittuminen ole ollut koskaan ongelma. Luulisi nyt sentään dieselin olevan pahempi karstoittumaan kuin bensakoneen. | ||||
![]() |
26.04.2015 21:27 | Olli Aalto | ||
Vaan mikäs sieltä ruudun takaa pilkistääkään? | ||||
![]() |
15.04.2015 20:38 | Olli Aalto | ||
Kyseinen vartija syyllistyi virkavallan anastukseen ottamalla henkilötietosi ylös ja yrittämällä häätää sinut julkiselta metsämaalta. Eikö kannattaisi tehdä tutkintapyyntö poliisille kyseisestä rikoksesta. | ||||
![]() |
04.04.2015 22:45 | Olli Aalto | ||
Ja Valkossa ne syötetään LISO:n mukaan aina johtoveturista, elleivät määräykset ole muuttuneet. Ainoa vaihtoehto syöttää 1500 V useammasta kuin yhdestä yksiköstä on junarungon jakaminen eri sektoreihin, esim. puolet ja puolet. Ensimmäistä puolikasta syöttää valko ja toista perällä oleva De. Puolikkaiden välille EI kytketä 1500 V. Toki onnistuu kolmeen jakaminen laittamalla De keskelle ja Valko perälle. | ||||
![]() |
03.04.2015 23:34 | Olli Aalto | ||
Edelleenkin junarungon syöttö on fysiikan lakien vastainen mahdottomuus kolmesta peräkkäisestä yksiköstä samanaikaisesti toteutettuna. | ||||
![]() |
03.04.2015 12:18 | Olli Aalto | ||
Olin aiemmin vuosikymmenen ajan Elisan uskollinen asiakas matkapuhelinmarkkinoilla, kunnes reilu kolme vuotta sitten vaihdoin Soneraan. Syynä oli pari sataa euroa edullisemmaksi käynyt pakettitarjous iPhone 4S:stä. Lisäksi myöhemmin samana vuonna mahdollistui puhelimen käyttö Ruotsissa kuin kotona, mikä on tuonut huimat säästöt sekin. Tuohon aikaan lisäksi moni Elisan tukiasema oli vielä kämyisen 2 megan kuparin päässä, joten yhteyden puuroutuminen oli valitettavan yleistä iltaisin. Soneralla ne sen sijaan olivat kuidun päässä. Nyt LTE-verkkoon olen ollut tyytyväinen, nopeutta riittää ja siellä missä se kuuluu, kuuluu se täydellisesti eikä kaikkialla keskinkertaisesti/huonosti. |
||||
![]() |
30.03.2015 23:03 | Olli Aalto | ||
Epäilenpä, ettei VR:llä olisi varaa haaskata ja pistää näitä vaunuja romuksi jos se joutuisi kilpailemaan matkustajista raiteilla jonkun toisen operaattorin kanssa. Silloin olisivat liput halvempia, mutta niin myös tämäkin romutusaalto olisi ajoittunut ensi vuosikymmenelle. | ||||
![]() |
23.03.2015 19:46 | Olli Aalto | ||
Kyllä, plootuthan piti suunnitella kokonaan uudelleen kesken kaiken 1970-luvun puolessavälissä, ennen kuin tuotantoa voitiin jatkaa. Lisenssillä valmistetut saksalaisvaunut eivät nimittäin toimineet sellaisinaan, vaan nekin piti päivittää suomalaisvaunujen kaltaisiksi. | ||||
![]() |
09.03.2015 00:16 | Olli Aalto | ||
Ohhoh, kylläpäs tuolla Pohjanmaan itäreunalla on vielä paljon lunta. Rannikolla on jo täysin musta maa. | ||||
![]() |
05.03.2015 15:46 | Olli Aalto | ||
Satunnaisarvonta. Heti Seinäjoelta lähdettäessä Vaasan radalla on peltoaukea, jonka kohdalla junan ikkunasta näkee helposti Lapualle saakka. Kyseinen välimatka lienee luokkaa 20 km. | ||||
![]() |
05.03.2015 15:31 | Olli Aalto | ||
Lämpöpumppu se on kylmäkonekin, kuten ilmalämpöpumppukin. | ||||
![]() |
03.03.2015 23:52 | Olli Aalto | ||
Resiina-lehden viimeisimmän numeron tasoristeyspalstalla ilmoitettiin, että vetureiden varikkokohtaisesta sijoittelusta luovuttiin vuodenvaihteessa. Kyseinen käytäntöhän oli voimassa rautateiden alusta saakka. http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/97 |
||||
![]() |
22.02.2015 13:03 | Olli Aalto | ||
Ja tuo silta, jonka päällä kulkee tie. | ||||
![]() |
13.02.2015 14:43 | Olli Aalto | ||
Eikä tässä vaunussakaan näytä edes käytön aiheuttama kuluminen paljoa vaivaavan. | ||||
![]() |
08.02.2015 00:51 | Olli Aalto | ||
Juu, myös sisämaahan annettiim varoitus. Mutta Haapamäen veturitallin kattohan on huopaa ja puusto sattuu olemaan tallin itäpuolella, joten kyllä kaikki paikallaolevat Haapamäen talkoolaiset voivat nukkua yönsä tältä osin ihan rauhassa :) | ||||
![]() |
08.02.2015 00:17 | Olli Aalto | ||
Myräkkäpä hyvinkin. Tuulihan puhaltaa jo nyt toistakymmentä metriä sekunnissa rannikolla Merenkurkusta ylöspäin, ja tulevalle yölle on luvattu kattopellinlennätyspuuskia. | ||||
![]() |
08.02.2015 00:12 | Olli Aalto | ||
Föhntuuli on tosiaan tuonut viime päivinä kaukaa lännestä aurinkoa ja lämpöä ainakin Pohjanmaan puolelle, ja varmasti sen vaikutus ulottuu tuonne saakka jossain määrin. Kunnes myräkkä iski tänä iltana. | ||||
![]() |
05.02.2015 16:18 | Olli Aalto | ||
Toisaalta IC- ja Sm3/6-kalustossa Faradayn häkillä ei ole merkitystä, koska niissä on matkapuhelinverkon toistimet. Mitä pankkien intoon myöntää debit-kortteihin tulee, niin kyllä ainakin minun korttini on sellainen, että se varmentaa erittäin harvoin, ja näin ollen ostokset näkyvät tilillä vasta päivien kuluttua - tilinylityksen vaara siis piilee. Varmentamattomuuden ansiosta olen jo pelastunut lähes varmalta paleltumakuolemalta, kun matkapuhelinverkko oli nurin eikä lompakossa ollut senttiäkään käteistä. Debit online -kortit ovat sitten asia erikseen, voinee VR sinä tapauksessa kieltää halutessaan vaikka kaikki online-kortit (joissa siis lukee "Electronic use only"). Vaikka @450-verkko otettaisiin uudelleen käyttöön, täytyy kaukoliikennekaluston laitteistoa uusia siitä huolimatta, sillä vanha @450 käytti vanhentunutta Flash-OFDM -tekniikkaa. Uusi ei sitä tule käyttämään. |
||||
![]() |
04.02.2015 22:44 | Olli Aalto | ||
Niin, toki Pohjanmaalla 3G ja kovaa vauhtia 4G:kin ylettyy nykyisin maaston ansiosta lähes joka kolkkaan, joten silläkin saattoi olla oma osuutensa asiaan. Toista maata lienee esim. Kouvolan pohjoispuoli kaikkine tunneleineen ja kallioleikkauksineen. Mitenkähän muuten on, jos sillä hetkellä kun siru päättää kysyä varmennusta ei yhteys toimikaan tai maksupääte on kokonaan offline ilman minkäänlaista yhteyttä ulkomaailmaan, jääköhän maksu siinä tapauksessa hyväksymättä? |
||||
![]() |
04.02.2015 22:05 | Olli Aalto | ||
Vaikka kuukautta vaille yhdeksän vuotta yllä olevan keskustelun jälkeen Visa Electron ei edelleenkään kelpaa konduktööriltä lippua ostettaessa, tein viime viikolla erään vähintäänkin mielenkiintoisen havainnon, kun ostin junassa konduktööriltä lipun, jonka maksoin MasterCard Debitillä. Ei siinä mitään sen ihmeempää, mutta hämmästykseni oli vähintäänkin suuri, kun huomasin tililleni ilmestyneen välittömästi katevarauksen kyseisestä maksutapahtumasta. Offline-korttini siru oli päättänyt juuri silloin tehdä satunnaisvarmennuksen. Kyseessä oli pendo ja juna oli maksuhetkellä Karkmossa lähellä Mustasaaren ja Laihian rajaa. Näin ollen totuus lienee se, että kyllä se Visa Electron oikeasti kelpaisi sinne maksupäätteeseen ja maksaminen jopa onnistuisi ainakin IC- ja Sm3-kalustossa, mutta sitä ei haluta edes yrittää, koska varmennus saattaa joskus tökkiä. |
||||
![]() |
04.02.2015 17:29 | Olli Aalto | ||
Myös sinisen vaunun jätevesitorvi tapaa jäätyä hyvinkin usein talvisaikaan, ja eritteiden seos sitten tulvii lattialle. Yäk. | ||||
![]() |
26.01.2015 21:56 | Olli Aalto | ||
2-ikkunaisia ne ovat. 2-päässähän on muiden ravintolavaunujen kaltainen palo-ovi. | ||||
![]() |
11.01.2015 17:19 | Olli Aalto | ||
Satunnaisarvonta. Jonin kommenttia korjaten, kahva täytyy ensin virittää ala-asentoon (vaakasuoraksi) ennen kuin oven voi sulkea. Kun oven aukaisee, jää tuo kahva tuohon vaakasuoraan virityskulmaan. Kahva ei siis painu itsestään alas teljen osuessa vastalevyyn, ja jos kahvan ollessa yläasennossa oven yrittää sulkea, ovi ei mene kiinni. Vähän sama kuin "tavallisessa" Abloy lukkorungossa yrittäisit saada oven kiinni kun telki on painettu käsin takalukkoon, ei onnistu sekään vaan kolahtaa ja kimpoaa ikävästi takaisin karmista. Kun ovi suljetaan, vapauttaa teljen osuminen vastalevyyn tuon kahvan yläasentoon. Siinä täytyy vain käyttää kunnolla voimaa, jotta ovi ehtii sulkeutua kunnolla ennen kuin kahva ehtii ponnahtamaan ylös. http://fi.wikipedia.org/wiki/Solenoidi lienee se laite, joka jännitteisenä estää sisäkahvan toiminnan. |
||||
![]() |
21.12.2014 20:55 | Olli Aalto | ||
On tuollainen Kimmo varmasti ollut mahdollista kun mennään tarpeeksi ajassa taakse päin, sillä nyt kun mainitsit tuon neljänneksen lämpötehon, niin muistui mieleeni vanha LISO. Siellä muistaakseni todettiin jotain sen suuntaista, että vaunujen lämmitysteho on alhaisempi 1500 V jännitteellä. Varmaankin asia on muuttunut RIC-standardin mukaiseksi jo jonkin aikaa sitten, kun edellisissä Tolstoin vaunuissakaan yhdenkään vaunun lämmityskattilasta ei tuprutellut savuja, sikäli kun syöttö on saatu toimimaan. edit: mainitsin po. mainitsit |
||||
![]() |
21.12.2014 13:21 | Olli Aalto | ||
Tuli satunnaisarvonnassa kohdalle tämä kuva, ja vaikka nämä faktat on todettu täällä jo aiemmin, on niitä jälleen sivuttu ja jätetty uudelleen avoimiksi kysymysmerkeiksi. Wikipediaan voi tällä kertaa luottaa tässä asiassa: http://en.wikipedia.org/wiki/Head-end_power Siellä todetaan seuraavaa: "Russian cars use electric heating with either 3 kV DC voltage on DC lines or 3 kV AC voltage on AC lines provided by locomotive's main transformer. Newer cars are mostly made by Western-European manufacturers and are equipped similarly to RIC cars." ja " In countries using DC power (either 1.5 kV or 3 kV DC), the voltage collected by the pantograph is supplied directly to the cars. (Belgium, Poland and Spain, and some lines in Russia and Italy use 3 kV, and the Netherlands, and some lines in France use 1.5 kV" Eli kyllä venäläisissä vetureissa ei ole muuta kuin 3 kV syöttö, ja DC-radoilla se viedään suoraan virroittimesta junanlämmityskaapeliin, ja AC-radoilla meikäläiseen tyyliin veturin päämuuntajan kautta. Mikko ei taida olla ajan tasalla, kun jo ainakin kaksinumeroinen luku vuosia venäläisvaunuihin on Suomen puolella työnnetty se 1500 V. Mikon ja Topin mainitsema Ameriiiiiiikan temppu on seuraava: "A standard RIC-compliant heater has six resistors which are being switched accordingly to voltage: 6 in series (3 kV DC), 2 × 3 in series (1.5 kV AC or DC) or 3 × 2 in series (1 kV AC). The selection and switching of a proper configuration is automatic for the sake of safety. Passengers can only operate thermostat.". Vanhoissa vaunuissa sitä käytetään vain lämmitykseen, muut tulevat akseligeneraattorin kautta. Edit: kyllä Siemens-taustaisiin vaunuihin olisi löytynyt vastaus täältä vaunut.orgista. https://vaunut.org/kuva/90033 |
||||
![]() |
15.12.2014 20:25 | Olli Aalto | ||
Ehkäpä aseman omistajalle voisi vinkata tuollaisen olemassaolosta, jos tämä siis itse asemarakennuksen seinässä on. | ||||
![]() |
15.12.2014 17:08 | Olli Aalto | ||
Karin epäilemä alkuperä tuli minunkin mieleeni. Nytpähän se jälleen alkoi soida päässäni, kiitos arvon kollegat :) Heeelan gååår... (sup) SJUNG HOPP FADERALLAN LEJ! | ||||
![]() |
12.12.2014 16:58 | Olli Aalto | ||
Vanha avainsalpalaite on edelleen jäljellä radan paikalla kulkevan kevyen liikenteen väylän varrella. Se lienee ainoa irtain osa, joka koko radasta on säilynyt alkuperäisellä paikallaan, ellei nyt parina viime vuonna ole poistettu. | ||||
![]() |
10.12.2014 23:18 | Olli Aalto | ||
Ilmeisesti sellaista on jälleen luvassa tunneleiden kunnon perusteella. | ||||
![]() |
04.12.2014 11:28 | Olli Aalto | ||
"Hieman puskista" taitanee olla suomeksi melkoisen tökerö aasinsilta. Kummasti testamentista ensin paukuteltiin henkseleitä (taas jälleen), mutta suuruutta kysyttäessä vastausta ei tipukaan. | ||||
![]() |
03.12.2014 12:52 | Olli Aalto | ||
Kysytään sitten suoraan, eli miten suuri kyseinen testamentti olisi sitten vaikka esim. euromääräisesti ollut? | ||||
![]() |
02.12.2014 22:33 | Olli Aalto | ||
Oikeassa olet. Eurot taitavat taas kerran konsultoida. Toivottavasti tuo mainittu testamentti on nyt iäksi mennyttä eikä sillä enää koskaan yritetä kiristää ketään. Tämä vastaa myös Niklaksen epäsuoraan kysymykseen, ja kyseessä on sellainen fakta, jonka kiistäminen kertoo siitä, että kiistäjä elää hyvin voimakkaassa valheessa ja itsepetoksessa. |
||||
![]() |
02.12.2014 22:23 | Olli Aalto | ||
Taisi putkiremontti tulla joka tapauksessa tarpeeseen ihan ei-yllättävänä, ja sen myötä saatu erillinen vesimittari höyryveturille haukkunee remontin hinnan takaisin ajan mittaan säästyneinä jätemaksuina. Pitäisi vain tietää, olisiko testamentti taannut suuremmat rahat kuin säästöt ko. maksuissa tulevat olemaan, jotta sen tarvitsemiseen osaisi ottaa kantaa. Rt-projektiin liittyen odotan edelleen sitä työlistaa, joka kertoisi, mitä kaikkea siinä vaunussa pitäisi tehdä. Muutoin on hyvin vaikea tehdä mitään, kun ei tiedä, mistä sitä oikein aloittaisi. Generaattori odottanee edelleen puoli kilometriä kuparilankaa itseensä. Lättien ja Tk3:n osalta sellaiset listat ovatkin ilmestyneet, siitä kiitos Hannulle ja Timolle. |
||||
![]() |
02.12.2014 21:44 | Olli Aalto | ||
https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1282.msg7482 Yllättävä putkiremontti ei toteutunutkaan, joten senkin puolesta Dm9-projekti on nyt paljon edistyneempi. Ilmeisesti testamenttia ei tarvittu juuri sen vuoksi. Muutoin kyseisellä asiakirjalla ei liene vaikutusta talkooporukan suuruuteen. | ||||
![]() |
02.12.2014 20:36 | Olli Aalto | ||
Caac miten havainnollistava kuva sieltä vähemmän nähdyltä alueelta. | ||||
![]() |
20.11.2014 21:33 | Olli Aalto | ||
Ei välttämättä. Ei Sm3:ssakaan vaunujen välillä ole 25 kV -kaapeleita, vaan 2,3 kV, 1,5 kV sekä 230/400V. | ||||
![]() |
10.11.2014 14:29 | Olli Aalto | ||
Jouni, sanoisinko niin, että tieto lisää tuskaa. Aitonevan vaunuissa muhii tosiaan j ä r k y t y s, kuten Juhani sanoi. | ||||
![]() |
08.11.2014 00:32 | Olli Aalto | ||
Dm7-kalustossahan tuollaisella kammella valittiin, otetaanko lämmönjakoon käytettävä ilma sisältä vai tuoreena ulkoa. EDIT: Pöh. Tuossahan lukee selkeästi että auki-kiinni, lämmityskammessa vastaavat tekstit taisivat olla sisältä ja ulkoa. Eli vedän vastaukseni takaisin. Mutta edelleen lättähatussa oltaneen. |
||||
![]() |
07.11.2014 22:44 | Olli Aalto | ||
Pohjanmaan rannikolla ollut tiistaista saakka se pari-kolme senttiä ja tiet peilijäässä kun pakkanen on jatkunut. Varmaan taas ylihuomenna sulavat poikkehe. | ||||
![]() |
24.10.2014 20:59 | Olli Aalto | ||
Yhdyn edellisiin, kyllä on harvinaisen ruma. Aivan suoraa jatkumoa neukkukuutiokaudelta. | ||||
Kuvasarja: Maadoitusta Kaivokadulla |
24.10.2014 19:24 | Olli Aalto | ||
Jälleen kerran täytyy taas viilata pilkkua, että virraton ei tarkoita samaa asiaa kuin jännitteetön. Jos johtimessa ei ole lainkaan kuormaa, on se virraton, mutta silti jännitteinen, ja sähköiskun mahdollisuus siten olemassa. Siksi johtimet täytyy tehdä myös jännitteettömiksi, jotta tapaturmat vältettäisiin. Pelkkä virrattomuus (joka tehdään irtikytkemällä kaikki kuorma) ei siten riitä. | ||||
![]() |
24.10.2014 16:51 | Olli Aalto | ||
Eikös Sr1:n (siis tasavirtamoottorein varustettu) kohdalla esiintynyt maasulkuja Vuosaaren tunnelissa, ilmeisesti ilmankosteuden takia? | ||||
![]() |
13.10.2014 00:06 | Olli Aalto | ||
Eräässä toisessa kuvassa väitettiin suunnitelmatalouden tuotteisiin liittyen, että "tuskin nyt viallisia vetureita olisi valmistettu" tjs. Neuvostoliitossa kuitenkin valmistettiin jopa 48 000 viallista tv-vastaanotinta ennen kuin kukaan puuttui asiaan, ja tämäkin tapaus on vain pisara meressä. Siten muutama tuhat täysin pieleen mennyttä veturia olisi enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Näyttää siltä, ettei Toni tunnu ymmärtävän, millainen todellisuus kommunistidiktatuureissa vallitsi. | ||||
![]() |
11.10.2014 21:52 | Olli Aalto | ||
Eikös veturi lähtenyt pois käytöstä ilman tikkareita. Eli museointihetken asussa mennään. | ||||
![]() |
29.09.2014 22:55 | Olli Aalto | ||
Näinpä, painaa po. tykätä, eli jos saisikin tykätä kahdesti, niin tykkäisin :) | ||||
![]() |
29.09.2014 21:10 | Olli Aalto | ||
Olisipa tässä käytettävissä tykkää-painike, voisi painaa vaikka kahdesti. | ||||
![]() |
25.09.2014 21:25 | Olli Aalto | ||
Kun Maalahden kunta muuttui parikymmentä vuotta sitten kaksikieliseksi, tuli ajankohtaiseksi kyhätä ruotsinkielisten tienviittojen alle myös nimen suomenkielinen versio. Vanhoja paikannimiä ei kuitenkaan lähdetty kääntämään väkisin suomeksi, vaan esim. Långåminnevägen -> Långåminnentie ja Nybyvägen -> Nybyntie. Tai sitten ne tapaukset, joissa eri kieliryhmät eivät käytä suoraa käännöstä jommasta kummasta kielestä, vaan tyystin eri versioita, kuten Korsholm - Mustasaari. |
||||
![]() |
25.09.2014 21:14 | Olli Aalto | ||
Mitenkäs Seinäjoen ikivanha Östermyra-nimi, ahdasmielisesti kirjain kirjaimelta kääntäen se olisi "Itämuurahainen" :) Vaikka kylläkin kielipääni sen Itänevana/rämeenä mieltää. Edit: vai "Väggälv"? |
||||
![]() |
25.09.2014 17:36 | Olli Aalto | ||
No niinpä tietenkin, olisihan se pitänyt arvata. Aivan kuten Pännäinen, joka sekin on perimätiedon mukaan täysin VR:n oma keksintö Bennäs-nimestä. Nykyään Pännäinen-nimi on tosin saavuttanut jopa virallisen aseman. | ||||
![]() |
25.09.2014 15:15 | Olli Aalto | ||
Jaa niin joo, sitähän tuo "ajallisesti" sana meinasikin :) Hieman taas kuume pehmentää päätä... |