Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa |
11.09.2014 18:56 | Timo Salminen | ||
| "Joku muu" alkoi itse laskea suhdelukuja. Lukuni ovat tosin sikäli vajavaiset, ettei niissä ole sellaisia yksityisradoille hankittuja vetureita, jotka eivät koskaan siirtyneet VR:lle. Lisäksi jätin tietoisesti pois käytettyinä ulkomailta hankitut veturit eli sarjat Hr2 - 3 sekä sotasaalisveturit. Näillä reunaehdoilla päästään seuraavaan tulokseen (luvut pyöristetty lähimpään täyteen prosenttiin): - 1860-luku 43 uutta veturia, säilynyt 5 % - 1870-l. 56 vet., säil 2 % - 1880-l. 50 vet., säil. 8 % - 1890-l. 137 vet., säil. 0 % - 1900-l. 204 vet., säil. 3 % - 1910-l. 119 vet., säil. 6 % - 1920-l. 222 vet., säil. 12 % - 1930-l. 76 vet., säil. 20 % - 1940-l. 116 vet., säil. 34 % - 1950-l. 60 vet., säil. 43 % Ja kysehän on tässä siis pelkistä höyryvetureista. Muu kalusto ei ole luvuissa mukana. Luvuissa kuvastuva uusimman kaluston yliedustus osoittaa havainnollisesti sen, miten veturien säilymisen taustalla ovat olleet pääasiassa oletetut käytännön tarpeet. Tämä sinänsä on tiedetty koko ajan ennenkin. Valitettavaa on erityisesti 1890-luvun kaluston toivoton aliedustus - siitä huolimatta, että suuri osa siitä oli amerikkalaisperäistä. Luvut laskettu Eonsuu & al., Suomen veturit 1 taulukoiden mukaan. |
||||
|
Kuvasarja: Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa |
04.09.2014 20:09 | Timo Salminen | ||
| Kuvasarja innoitti jälleen kerran pohdiskelemaan suomalaisen museaalisen rautatiekaluston säilytyspolitiikkaa aikojen kuluessa - vai pitäisikö pikemminkin puhua sen puutteesta. Osviitaksi laskin oman kirjanpitoni mukaan, paljonko eri vuosikymmenillä valmistuneita Suomessa liikennöineitä leveäraiteisia höyryvetureita on säilynyt ja päädyin seuraaviin lukuihin: - 1860-luku 2 - 1870-luku 1 - 1880-luku 4 - 1890-luku 0 - 1900-luku 7 - 1910-luku 7 - 1920-luku 27 - 1930-luku 15 - 1940-luku 39 - 1950-luku 26 Yhteensä siis 127 veturia, joista käsittääkseni 17 asuu nykyään ulkomailla. Joku muu laskekoon seuraavaksi noista säilyneiden veturien lukumääristä suhdeluvut sille, kuinka suuren osan kullakin vuosikymmenellä hankituista vetureista ne muodostavat. Luvut saattavat olla mielenkiintoiset. |
||||
|
02.09.2014 09:27 | Timo Salminen | ||
| Eikös tämä ole se veturi, joka oli vuosikymmenet leluna Lastenlinnan pihalla? Lienee riisuttu siinä vaiheessa. Muistankohan oikein, että saksalaiset eivät ehtineet tehdä Baltian maiden raideleveyden kaventamista loppuun asti vaan se oli kesken vielä 1944? |
||||
|
29.08.2014 07:54 | Timo Salminen | ||
| Mutta oletteko huomanneet sitä, minkä minä ainakin kuvittelen huomanneeni: pohjoissaksalaiset autoilijat ovat mielestäni ainakin jalankulkijaa kohtaan kohteliaampia kuin eteläsaksalaiset? | ||||
|
15.08.2014 07:43 | Timo Salminen | ||
| :-O ... :-DD | ||||
|
12.08.2014 19:03 | Timo Salminen | ||
| Riihimäen talissa ei enää taida olla kaupallista veturikalustoa sisällä vai miten lienee? | ||||
|
05.08.2014 17:32 | Timo Salminen | ||
| Oliko junassa siis sekä 01603 että 01605 vai onko tähän lipsahtanna vahingossa viärä numero? Vrt. Jounin tieto sarjan kommenteissa. | ||||
|
05.08.2014 09:21 | Timo Salminen | ||
| Jäljellä olevat Sk:t ovat Sk1 124 ja Sk3 400 SRM:ssa Hyvinkäällä, Sk1 135 VR:n Hyvinkään konepajan portilla ja Sk2 315 entisellä Tampellan tehdasalueella Tampereella. | ||||
|
04.08.2014 12:36 | Timo Salminen | ||
| Mitä yksilöitä muuten ovat nuo viides, kuudes ja seitsemäs vaunu? | ||||
|
04.08.2014 07:45 | Timo Salminen | ||
| Eikö VR:n kannattaisi ottaa "pieni purtava" vieläkin kirjaimellisemmin ja tarjota keksien asemesta purukumia? | ||||
|
Kuvasarja: VR:n virka-aikatauluja vuodelta 1991 |
28.07.2014 14:58 | Timo Salminen | ||
| Kannattaisiko tällaisten päivättyjen dokumenttien ajoitukseksi merkitä kuvauspäivä-kohtaan niiden todellinen päiväys eikä skannauspäivä? Ajattelen tilannetta, jossa joku haluaa etsiä asioita esim. juuri vuodelta 1991 ja voisi silloin löytää nämäkin. | ||||
|
18.07.2014 18:21 | Timo Salminen | ||
| Nykyisestä lähiliikennelipun hinnasta Riihimäen ja Helsingin välillä voi muuten havaita tuon suurin piirtein kahden markan vuosikorotustahdin pysyneen keskimäärin vakaana. Muutos on tapahtunut siinä, mihin juniin vyöhykelipulla sopii mennä. | ||||
|
|
18.07.2014 09:51 | Timo Salminen | ||
| Kuvan lisääjän arvelema vuosi 1998 sopii, sillä silloin ABCDEF maksoi tuon 42 mk; vuodelta 1999 minulla ei ole yhtään kertalippua tallella, joten en pysty varmistamaan sen vuoden hintaa. Veikkaan kuitenkin, että hinta oli silläkin kertaa noussut vuodenvaihteessa. Lippu-uudistus tuli 2001 eli viimeisenä markkavuonna. Kommentin muokkaus: kaivoin esiin vuoden 1999 aikatauluvihon, sillä lipunhinnat kerrotaan aikatauluissa. Vuonna 1999 ABCDEF maksoi 44 markkaa eli tämä on todellakin vuodelta 1998. Hinta näyttää nousseen säännöllisesti kaksi markkaa vuodessa. |
||||
|
17.07.2014 17:53 | Timo Salminen | ||
| Se mitä Kotuksen sivuilla yhdysmerkistä ja välilyönnistä sanotaan, on käsitykseni mukaan ollut sääntö ainakin Setälästä alkaen eli vähän toista sataa vuotta - ja sitä ennen ei asiasta lie ollut minkäänlaista sääntöä. Minulle se on opetettu viimeistään 1980-luvun alussa. Kieli-ihmiset varmistakoot välilyöntihistorian, jos joku osuu näköetäisyydelle. | ||||
|
17.07.2014 09:06 | Timo Salminen | ||
| Vielä yksi näkökulma: 50:n vuoden kuluttua näillä vaunuilla ja sähkövetureilla harjoitetaan museojunaliikennettä, josta nostalgiannälkäiset matkustajat jonottavat nauttimaan... | ||||
|
17.07.2014 09:03 | Timo Salminen | ||
| Toisaalta on olemassa sellaisia tekijöitä, joiden vaikutusta ei pysty tarkkaan ennustamaan kuten liikenteen hiilidioksidipäästöjen säätely tai mahdollisten pienempien liikennöitsijöiden tulo tavarankuljetukseen. Yllätykset joka suuntaan ovat siis mahdollisia. | ||||
|
|
14.07.2014 14:02 | Timo Salminen | ||
| Olenkohan minä nyt aivan poikkeustapaus, mutta eivät kaksikerrosvaunujen istuimet minun tuntumani mukaan mitenkään huonot ole, päinvastoin. Muotoilu on melko lailla kohdallaan, eikä muulla ole oikeastaan väliä. Vaunujen ainoa vika on, että niissä ei ole otettu kunnolla huomioon matkustamista matkatavaroiden kanssa - tosin tätäkin on yritetty uusimmissa yksilöissä korjata tekemällä eteisiin entistä suurempia lokeroita. Tämän puutteen vuoksi varaankin kantamusten kanssa matkustaessani mieluiten paikkani Ex-vaunuun, jos sellainen vain junassa on. Vanhat siniset vaunut häviävät joka suhteessa molemmille näille. | ||||
|
12.07.2014 18:52 | Timo Salminen | ||
| Onko tämä ollut alkuaankin vain pelkkä asemapäällikön asunto? Rakennushan on muodoltaan kuin jokin 1800-luvun lopun liikennepaikkarakennusten tyyppi. | ||||
|
12.07.2014 08:23 | Timo Salminen | ||
| Hetkinen, eikös Martin ole jossakin maininnut asuneensa tässä Pahuuden valtakunnassa myös 1980-luvulla? - Taitaa olla asennekysymys, näkeekö kehitystä tapahtuneen vai ei... | ||||
|
05.07.2014 19:14 | Timo Salminen | ||
| Olisiko tämän kesän poikasia? | ||||
|
03.07.2014 18:47 | Timo Salminen | ||
| saukko > saukon (n lopussa) paasi > paaden, paatta Ei pidä uskoa kaikkea, mitä vorgissa näkee... |
||||
|
|
03.07.2014 18:32 | Timo Salminen | ||
| Saukonpaatta? | ||||
|
02.07.2014 14:29 | Timo Salminen | ||
| Hämäläis-savolainen korvani epäilee joitakin yksittäisiä muotoja muutamissa teksteissä, mutta voin hyvin erehtyäkin. | ||||
|
02.07.2014 14:23 | Timo Salminen | ||
| Rikun huomaama Lahti Herrala Lahti näyttäisi samalta ilmiöltä, jossa ruotsinkielinen teksti kulkee yhden asemanvälin suomenkielistä jäljessä ainakin joillakin asemanväleillä. Esimerkiksi R-junissa on ilmeisesti poikkeuksetta niin, että junan saapuessa Jokelaan teksti on Jokela Hyvinge Jokela, Järvenpäässä Järvenpää Jokela Järvenpää ja Keravalla Kerava Träskända Kerava. Saavuttaessa Tikkurilaan ruotsinkielinen teksti vaihtoyhteysinformaatioineen koskee Keravaa, mutta Pasilassa tekstit saattavat taas olla synkronissa. En ole painanut kaikkia yksityiskohtia mieleeni, joten niistä jokin saattoi mennä väärinkin. | ||||
|
02.07.2014 07:42 | Timo Salminen | ||
| Jossakin päin Suomea (ehkä jopa Hämettä?) olen nähnyt yhden tällä tavalla pystytetyn rakennuksen - kun vain muistaisin, missä. | ||||
|
28.06.2014 18:46 | Timo Salminen | ||
| Yksinkertaista: punainen ja kermanvärinen maali ovat tietenkin loppuneet. | ||||
|
25.06.2014 07:36 | Timo Salminen | ||
| Tässä näkyy jälleen oikein hyvin vaunun numero 1, jota nykyään ei enää ole. | ||||
|
24.06.2014 07:43 | Timo Salminen | ||
| Martinilla on mielenkiintoinen asenne paikkakuntiin, joista hän ei tiedä mitään. Eikö pikemminkin voisi odottaa jonkinlaista uteliaisuutta ryhtyä selvittämään, mikä se sellainen Haukivuori (tai tilanteen mukaan mikä hyvänsä muu paikka) on, josta niin paljon puhutaan, ja miksi siitä puhutaan? | ||||
|
23.06.2014 08:35 | Timo Salminen | ||
| Helsingin Sanomissa 19.6. iso juttu murteista; siinä väitettiin murteiden olevan uudessa nousussa. Kuulemma etenkin alle 30-vuotiaat suosivat. | ||||
|
19.06.2014 12:35 | Timo Salminen | ||
| Kuulkaas, kyllä se on niin, että tuorein onnistunut vaunutyyppi on tämä: https://vaunut.org/kuva/76275 , https://vaunut.org/kuva/76619 . Näitä lisää! | ||||
|
16.06.2014 19:03 | Timo Salminen | ||
| Alkuperäiset DR1A-istuimet lie olleet suunnilleen valurautaa... Näillä sivuilla ei näytä olevan kuvaa. Lähinnä samantapaisia näkyy sähköjunakuvassa Latviasta https://vaunut.org/kuva/32454 . Vanhoja suomalaisia IC-istuimia oli viimeksi virolaisjunien 1. luokan osastoissa, luullakseni muissakin kuin Susannassa ja Johannassa. Ks. esim. https://vaunut.org/kuva/53389 . | ||||
|
14.06.2014 19:10 | Timo Salminen | ||
| Suomen ritarihuone sijaitsee fyysisesti Helsingin Aleksanterinkadun varrella valtioneuvoston linnan naapurissa. Ritarikunnista: leijonan väristä ei puhuta mitään... |
||||
|
14.06.2014 08:17 | Timo Salminen | ||
| Kuvatekstin sanahan on selbsttätig eikä -ständig, ja noin minäkin sen jossakin muistan kuulleeni. | ||||
|
|
14.06.2014 08:15 | Timo Salminen | ||
| Vuonna 1996 ottamani kuva https://vaunut.org/kuva/40607 paljastaa, että pääsisäänkäynnin yläpuolella on aikanaan ollut neuvostovaakuna. | ||||
|
23.05.2014 19:53 | Timo Salminen | ||
| Eikös tuo näiden nostalgiavaunujen katonreunakilvissä mainittu Liseberg ole jonkinlainen huvituspuisto? Se tekisi suorastaan odotuksenmukaiseksi sen, että reitillä on käytetty vähän tavanomaisesta poikkeavaa kalustoa. | ||||
|
15.05.2014 19:48 | Timo Salminen | ||
| Muistankohan aivan väärin, kun kuvittelen, että junien nimeämiseksi järjestettiin jonkinlainen yleisökilpailu? | ||||
|
15.05.2014 19:47 | Timo Salminen | ||
| Siis Gripsholm Mariefredissä. | ||||
|
15.05.2014 19:45 | Timo Salminen | ||
| Kuva lienee Mariefredistä, koska näyttäisi Gripsholmin linnalta oikeassa reunassa. Tämä arvio paikkaa omin silmin näkemättä. | ||||
|
12.05.2014 14:14 | Timo Salminen | ||
| Nõmmelta täytyy muuten mainostaa aivan radan varressa, rautatieaseman lähellä sijaitsevaa leipomokahvilaa Köök & Kook, siis Keittiö & Leivos: http://www.kookjakook.ee . Paikasta saa myös lounasta. | ||||
|
|
12.05.2014 14:11 | Timo Salminen | ||
| Mitenkäs Virossa (ja kai muuallakin entisen Neuvostoliiton alueella) sanottiin: seal kus lõpeb mõistus, algab raudtee, siis siellä, missä järki loppuu, alkaa rautatie. | ||||
|
|
12.05.2014 07:57 | Timo Salminen | ||
| Sitä paitsi, mikä oli se informatsiooni: sekö, että kuvaaja ei tiedä mitään? ;-) | ||||
|
11.05.2014 08:43 | Timo Salminen | ||
| Kortti lienee 1920-luvun alusta. Sitä näkee liikkeellä sekä valokuvavedoksena että painettuna korttina ja painettua korttia puolestaan sekä mustavalkoisena että väritettynä. | ||||
|
|
11.05.2014 08:32 | Timo Salminen | ||
| Ei tea, aga võiks oletada, et Valga rong ootab. | ||||
|
10.05.2014 18:47 | Timo Salminen | ||
| Pöydässä näkyvä harmaa luukku on roskalaatikon kansi ja saman laatikon kyljessä on kaksi pistoketta. | ||||
|
06.05.2014 06:56 | Timo Salminen | ||
| Asemarakennus on hyvin samantyylinen kuin Uppsalan vanha asema. | ||||
|
30.04.2014 08:53 | Timo Salminen | ||
| Sopivatko jalkatuet alkuperäisiin penkkeihin? Aivan kuin ne olisivat seuraavaa mallia? | ||||
|
25.04.2014 14:15 | Timo Salminen | ||
| Varmuuden vuoksi: Nikolaopolis = [uusi eli nykyinen] Vaasa 1852 alkaen. | ||||
|
|
24.04.2014 19:00 | Timo Salminen | ||
| Jos Tampereelta ei olisi koukattu itään, olisi pitänyt koukata länteen, koska suoraan vastassa oli suuria soita. On sanottu myös, että mahdollisimman suurelle alueelle haluttiin luoda yhteys Vaasan satamaan, ja siksi valittiin se reitti, joka valittiin. Täältä Riihimäeltä katsottuna harmillista tietenkin on, ettei jo 1870-luvulla kaavailtu Riihimäen ja Turun välinen rata ole edelleenkään toteutunut, ja esiintyipä suunnitelmissa 1900-luvun puolella myös Ri - Jy -rautatie. |
||||
|
21.04.2014 19:17 | Timo Salminen | ||
| Veikkaus: ensin kaksi Tv1:tä ja kolmantena jokin Hv. | ||||
|
|
21.04.2014 08:50 | Timo Salminen | ||
| Mutta tämähän ei kai ole Tk3 vai miten? | ||||
|
Kuvasarja: Peltosaaren siltatyömaa |
21.04.2014 08:47 | Timo Salminen | ||
| Miten minulla on koko ajan tuntu, että sillankaiteen laatassa olisi vuosiluku 1974? Voihan olla, että muistan väärin. | ||||