Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.01.2015 07:59 | Timo Salminen | ||
| Keritsinvirranpoisottaja? | ||||
|
02.01.2015 14:47 | Timo Salminen | ||
| Mutta jollen muista väärin, kaupunki otti äskettäin raiteen ylläpitääkseen siltä varalta, että sille olisi tulevaisuudessa tarvetta. | ||||
|
02.01.2015 07:56 | Timo Salminen | ||
| Syksyllä 2010 matkustaessani yöjunalla Kööpenhaminasta Müncheniin junamme seisoi puoli tuntia tuolla sillalla, juuri kuvassa näkyvien rakennusten kohdalla. Saman puoli tuntia myöhässä se kulki perille asti. Eräs saksalainen tuttavani, joka työskentelee DB:n palveluksessa, tuntui (tapauksesta hänelle kerrottuani) pitävän vähintäänkin sopimattomana, ettei myöhästystä saatu kiinni. | ||||
|
31.12.2014 07:55 | Timo Salminen | ||
| Sinivalkoinen lienee yhä Tallinnan [muuten, lisääthän puuttuvat n:t] raitiovaunujen "oikea" väritys, vaikka enemmän taitaa näkyä kaikkea muuta. | ||||
|
30.12.2014 09:45 | Timo Salminen | ||
| Veerasta en tiedä, mutta eräs nyttemmin edesmennyt veturinkuljettaja painotti minulle aikanaan useammin kuin kerran, että nimenomaan 1001 oli ainoa Ukko-Pekka; 1002 oli Ellen ja muut sarjan veturit pelkkiä Pekkoja. Rinnalla on tietysti voinut elää toisenlaisiakin käsityksiä jo tuolloin. | ||||
|
26.12.2014 17:56 | Timo Salminen | ||
| Vrt. esim. https://vaunut.org/sarja/676 . | ||||
|
13.12.2014 13:15 | Timo Salminen | ||
| Kesästä 1984 en pysty sanomaan, mutta kesällä 1987 P65 on kulkenut, saapumisaika Rovaniemelle 9.12. | ||||
|
10.12.2014 13:50 | Timo Salminen | ||
| Kuvatekstissä mainitut hinnat taitavat päteä nimenomaan verkkokaupassa. Junasta ostettuna Tallinna - Tartto 2. lk maksaa 10,90, ja 1. lk varmaan samassa suhteessa enemmän. Erityisen tervetullut tuore lisä yhteyksiin on iltapäivällä klo 13.16 Tallinnasta lähtevä pikajuna, johon ehtii hyvin Helsingistä klo 10.30 lähtevältä laivalta. Tuli tuo todettua toissapäivänä. | ||||
|
22.11.2014 18:44 | Timo Salminen | ||
| Mene numerojärjestyksessä seuraavaan kuvaan. Tuohon aikaan kuvasarjankokoamistoimintomahdollisuutta ei tainnut olla olemassakaan. | ||||
|
20.11.2014 18:49 | Timo Salminen | ||
| Ja höpö höpö tuohon, mitä Salminen yllä vajaa kuukausi sitten kirjoittaa. Sama Salminen matkusti tänään Eil 25003:ssa paikalla nro 68, ja numeroituja olivat kaikki muutkin paikat sekä siinä että naapurivaunussa, tavallisilla ja pistekirjoitusnumeroilla. | ||||
|
18.11.2014 09:58 | Timo Salminen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/97153 . | ||||
|
16.11.2014 12:30 | Timo Salminen | ||
| Nyt saatan kuvitella, mutta olikohan työläisjunissa jossakin vaiheessa oma tariffinsa eli omat matkalippunsa, jotka eivät kelvanneet muissa junissa? | ||||
|
02.11.2014 09:28 | Timo Salminen | ||
| Katosten lippoja kai lyhennetään vähän - ja käsittääkseni 2. ja 3. laiturin katokset eivät jostakin syystä ole suojeltuja, vain asemaan kiinteästi kuuluva 1. laiturin katos. | ||||
|
01.11.2014 18:51 | Timo Salminen | ||
| Mutta kulkuominaisuuksiltaan miellyttävin juna, jolla olen koskaan matkustanut. | ||||
|
01.11.2014 18:49 | Timo Salminen | ||
| Mitä nuo ratapihalla seisovat junat ovat? | ||||
|
01.11.2014 18:48 | Timo Salminen | ||
| Juuri siksi tanskalaisille ei kannata puhua ruotsia. Valittipa hiljattain myös eräs riikinruotsalainen kollegapariskunta, ettei tanskalaisten puheesta ota mitään tolkkua. | ||||
|
28.10.2014 08:30 | Timo Salminen | ||
| Ääni matkustukselle ilman taustaohjelmaa. | ||||
|
|
27.10.2014 19:37 | Timo Salminen | ||
| Eileistä paikkanumerot poistuivat saneerauksen yhteydessä eli melko hiljattain. | ||||
|
20.10.2014 07:58 | Timo Salminen | ||
| Sitten täytyy varmaan uusissa vetureissa ohjaamon varustukseen liittää sellainen entisaikojen koulunkellon tapainen varren päässä oleva, kädessä heiluteltava kello. Lehmänkellokin käy paremman puutteessa. Kuljettaja aina tarpeen mukaan työntää räpylänsä ulos ikkunasta ja kilisyttää sitä. ;-) | ||||
|
19.10.2014 12:53 | Timo Salminen | ||
| Latinan taurus = sonni. | ||||
|
Kuvasarja: Tapanilasta Malmille |
18.10.2014 19:03 | Timo Salminen | ||
| Eräässä välissä tuolla seisoi vuosikaudet jonkinlainen suurenpuoleinen venhe. Alkaessani kulkea Ri - Hki -väliä vuonna 1986 se oli vielä pressuilla peitettynä. Jossakin vaiheessa peite hävisi ja lopulta hävisi koko vesikulkuväline. Todennäköisesti kyseessä oli keskeneräinen runko, mutta miksi lie jäänyt sijoilleen? | ||||
|
05.10.2014 19:28 | Timo Salminen | ||
| Ja tuossa vuotta 1995 edeltävässä sarjamerkinnässä t tarkoitti terästä, siis erotukseksi puuvaunusta, jonka rakennusainetta ei pidetty tarpeellisena ilmoittaa erikseen. | ||||
|
02.10.2014 18:35 | Timo Salminen | ||
| Onko sijoituspaikkakysymykseen tullut vielä minkäänlaista uutta valoa? Matkakeskuksessahan olisi tyhjää tilaa aina vain enemmän ja enemmän... | ||||
|
29.09.2014 07:45 | Timo Salminen | ||
| Ettei vain olisi alla sama teksti, joka oli Riihimäen asemalla olleessa kilvessä vielä jokunen vuosi sitten: Radalla kulkeminen ja veräjien aukijättäminen sakon uhalla kielletty. Vähän viittaisivat luettavissa olevat kirjaimet siihen suuntaan. Tuosta Ri kilvestä taitaa olla parikin kuvaa jossakin näillä sivuilla. |
||||
|
24.09.2014 18:55 | Timo Salminen | ||
| Ovinapit lienevät Porkkanasta. En tiennytkään, että siitä oli olemassa kapearaideversiokin. ;-) | ||||
|
24.09.2014 07:42 | Timo Salminen | ||
| Ja poikkeustapauksissa jopa R-junissa kuten eilen Riihimäeltä klo 7.52. Juna saapui Hkiin noin viisi minuuttia myöhässä. | ||||
|
20.09.2014 08:17 | Timo Salminen | ||
| Yksi keskeinen ainakin uupuu vielä Liivinmaalta: Fellin. Jos mennään etelämmäs ja toiselle kielialueelle, ei sovi unohtaa Kovnoa. Nykyisen Puolan alueelta taas, josta koko keskustelu alkoi, muistettakoon esim. Danzig, Breslau ja Posen. Ne kuvastavat hyvin sitä, miten vahvemmat ovat siirrelleet, pilkkoneet ja koonneet Puolaa aina kulloisenkin suurpoliittisen tilanteen ja omien halujensa mukaan. |
||||
|
|
18.09.2014 17:39 | Timo Salminen | ||
| Mitau tuolla kai oli mutta Libau puuttui. | ||||
|
|
18.09.2014 08:20 | Timo Salminen | ||
| Wesenberg, Hapsal, Arensburg, Oberpahlen, Laisholm, Walk, Werro... | ||||
|
|
17.09.2014 07:52 | Timo Salminen | ||
| Baltiahan noita on täynnä (kuten juuri esim. Mitau = Jelgava ja Memel = Klaipéda) pitkäaikaisen saksalaisasutuksen vuoksi. Osa on maakielisistä nimistä väännettyjä, etenkin monet pikkupaikkojen nimet, mutta suuri osa kokonaan eri nimiä. | ||||
|
|
16.09.2014 08:30 | Timo Salminen | ||
| Ei ole mitään erityistä suomalaista nimeä. | ||||
|
11.09.2014 19:37 | Timo Salminen | ||
| Eilien lämmitys... Eil-junan lähtiessä Helsingistä lämmitys katkaistaan yleensä jo lähtöasemalla, talvipakkasilla lämmintä saatetaan antaa vähän pidempään. Erinäiset kerrat on saanut Järvenpään paikkeilla kiskoa takkia niskaan ja jollei vielä siinä, niin joka tapauksessa viimeistään Hyvinkäällä on kylmä. On siis suhteellisen samantekevää, mikä on lämmityslaitteen teho, kun ei sitä kuitenkaan käytetä. | ||||
|
Kuvasarja: Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa |
11.09.2014 18:56 | Timo Salminen | ||
| "Joku muu" alkoi itse laskea suhdelukuja. Lukuni ovat tosin sikäli vajavaiset, ettei niissä ole sellaisia yksityisradoille hankittuja vetureita, jotka eivät koskaan siirtyneet VR:lle. Lisäksi jätin tietoisesti pois käytettyinä ulkomailta hankitut veturit eli sarjat Hr2 - 3 sekä sotasaalisveturit. Näillä reunaehdoilla päästään seuraavaan tulokseen (luvut pyöristetty lähimpään täyteen prosenttiin): - 1860-luku 43 uutta veturia, säilynyt 5 % - 1870-l. 56 vet., säil 2 % - 1880-l. 50 vet., säil. 8 % - 1890-l. 137 vet., säil. 0 % - 1900-l. 204 vet., säil. 3 % - 1910-l. 119 vet., säil. 6 % - 1920-l. 222 vet., säil. 12 % - 1930-l. 76 vet., säil. 20 % - 1940-l. 116 vet., säil. 34 % - 1950-l. 60 vet., säil. 43 % Ja kysehän on tässä siis pelkistä höyryvetureista. Muu kalusto ei ole luvuissa mukana. Luvuissa kuvastuva uusimman kaluston yliedustus osoittaa havainnollisesti sen, miten veturien säilymisen taustalla ovat olleet pääasiassa oletetut käytännön tarpeet. Tämä sinänsä on tiedetty koko ajan ennenkin. Valitettavaa on erityisesti 1890-luvun kaluston toivoton aliedustus - siitä huolimatta, että suuri osa siitä oli amerikkalaisperäistä. Luvut laskettu Eonsuu & al., Suomen veturit 1 taulukoiden mukaan. |
||||
|
Kuvasarja: Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa |
04.09.2014 20:09 | Timo Salminen | ||
| Kuvasarja innoitti jälleen kerran pohdiskelemaan suomalaisen museaalisen rautatiekaluston säilytyspolitiikkaa aikojen kuluessa - vai pitäisikö pikemminkin puhua sen puutteesta. Osviitaksi laskin oman kirjanpitoni mukaan, paljonko eri vuosikymmenillä valmistuneita Suomessa liikennöineitä leveäraiteisia höyryvetureita on säilynyt ja päädyin seuraaviin lukuihin: - 1860-luku 2 - 1870-luku 1 - 1880-luku 4 - 1890-luku 0 - 1900-luku 7 - 1910-luku 7 - 1920-luku 27 - 1930-luku 15 - 1940-luku 39 - 1950-luku 26 Yhteensä siis 127 veturia, joista käsittääkseni 17 asuu nykyään ulkomailla. Joku muu laskekoon seuraavaksi noista säilyneiden veturien lukumääristä suhdeluvut sille, kuinka suuren osan kullakin vuosikymmenellä hankituista vetureista ne muodostavat. Luvut saattavat olla mielenkiintoiset. |
||||
|
02.09.2014 09:27 | Timo Salminen | ||
| Eikös tämä ole se veturi, joka oli vuosikymmenet leluna Lastenlinnan pihalla? Lienee riisuttu siinä vaiheessa. Muistankohan oikein, että saksalaiset eivät ehtineet tehdä Baltian maiden raideleveyden kaventamista loppuun asti vaan se oli kesken vielä 1944? |
||||
|
29.08.2014 07:54 | Timo Salminen | ||
| Mutta oletteko huomanneet sitä, minkä minä ainakin kuvittelen huomanneeni: pohjoissaksalaiset autoilijat ovat mielestäni ainakin jalankulkijaa kohtaan kohteliaampia kuin eteläsaksalaiset? | ||||
|
15.08.2014 07:43 | Timo Salminen | ||
| :-O ... :-DD | ||||
|
12.08.2014 19:03 | Timo Salminen | ||
| Riihimäen talissa ei enää taida olla kaupallista veturikalustoa sisällä vai miten lienee? | ||||
|
05.08.2014 17:32 | Timo Salminen | ||
| Oliko junassa siis sekä 01603 että 01605 vai onko tähän lipsahtanna vahingossa viärä numero? Vrt. Jounin tieto sarjan kommenteissa. | ||||
|
05.08.2014 09:21 | Timo Salminen | ||
| Jäljellä olevat Sk:t ovat Sk1 124 ja Sk3 400 SRM:ssa Hyvinkäällä, Sk1 135 VR:n Hyvinkään konepajan portilla ja Sk2 315 entisellä Tampellan tehdasalueella Tampereella. | ||||
|
04.08.2014 12:36 | Timo Salminen | ||
| Mitä yksilöitä muuten ovat nuo viides, kuudes ja seitsemäs vaunu? | ||||
|
04.08.2014 07:45 | Timo Salminen | ||
| Eikö VR:n kannattaisi ottaa "pieni purtava" vieläkin kirjaimellisemmin ja tarjota keksien asemesta purukumia? | ||||
|
Kuvasarja: VR:n virka-aikatauluja vuodelta 1991 |
28.07.2014 14:58 | Timo Salminen | ||
| Kannattaisiko tällaisten päivättyjen dokumenttien ajoitukseksi merkitä kuvauspäivä-kohtaan niiden todellinen päiväys eikä skannauspäivä? Ajattelen tilannetta, jossa joku haluaa etsiä asioita esim. juuri vuodelta 1991 ja voisi silloin löytää nämäkin. | ||||
|
18.07.2014 18:21 | Timo Salminen | ||
| Nykyisestä lähiliikennelipun hinnasta Riihimäen ja Helsingin välillä voi muuten havaita tuon suurin piirtein kahden markan vuosikorotustahdin pysyneen keskimäärin vakaana. Muutos on tapahtunut siinä, mihin juniin vyöhykelipulla sopii mennä. | ||||
|
|
18.07.2014 09:51 | Timo Salminen | ||
| Kuvan lisääjän arvelema vuosi 1998 sopii, sillä silloin ABCDEF maksoi tuon 42 mk; vuodelta 1999 minulla ei ole yhtään kertalippua tallella, joten en pysty varmistamaan sen vuoden hintaa. Veikkaan kuitenkin, että hinta oli silläkin kertaa noussut vuodenvaihteessa. Lippu-uudistus tuli 2001 eli viimeisenä markkavuonna. Kommentin muokkaus: kaivoin esiin vuoden 1999 aikatauluvihon, sillä lipunhinnat kerrotaan aikatauluissa. Vuonna 1999 ABCDEF maksoi 44 markkaa eli tämä on todellakin vuodelta 1998. Hinta näyttää nousseen säännöllisesti kaksi markkaa vuodessa. |
||||
|
17.07.2014 17:53 | Timo Salminen | ||
| Se mitä Kotuksen sivuilla yhdysmerkistä ja välilyönnistä sanotaan, on käsitykseni mukaan ollut sääntö ainakin Setälästä alkaen eli vähän toista sataa vuotta - ja sitä ennen ei asiasta lie ollut minkäänlaista sääntöä. Minulle se on opetettu viimeistään 1980-luvun alussa. Kieli-ihmiset varmistakoot välilyöntihistorian, jos joku osuu näköetäisyydelle. | ||||
|
17.07.2014 09:06 | Timo Salminen | ||
| Vielä yksi näkökulma: 50:n vuoden kuluttua näillä vaunuilla ja sähkövetureilla harjoitetaan museojunaliikennettä, josta nostalgiannälkäiset matkustajat jonottavat nauttimaan... | ||||
|
17.07.2014 09:03 | Timo Salminen | ||
| Toisaalta on olemassa sellaisia tekijöitä, joiden vaikutusta ei pysty tarkkaan ennustamaan kuten liikenteen hiilidioksidipäästöjen säätely tai mahdollisten pienempien liikennöitsijöiden tulo tavarankuljetukseen. Yllätykset joka suuntaan ovat siis mahdollisia. | ||||
|
|
14.07.2014 14:02 | Timo Salminen | ||
| Olenkohan minä nyt aivan poikkeustapaus, mutta eivät kaksikerrosvaunujen istuimet minun tuntumani mukaan mitenkään huonot ole, päinvastoin. Muotoilu on melko lailla kohdallaan, eikä muulla ole oikeastaan väliä. Vaunujen ainoa vika on, että niissä ei ole otettu kunnolla huomioon matkustamista matkatavaroiden kanssa - tosin tätäkin on yritetty uusimmissa yksilöissä korjata tekemällä eteisiin entistä suurempia lokeroita. Tämän puutteen vuoksi varaankin kantamusten kanssa matkustaessani mieluiten paikkani Ex-vaunuun, jos sellainen vain junassa on. Vanhat siniset vaunut häviävät joka suhteessa molemmille näille. | ||||
|
12.07.2014 18:52 | Timo Salminen | ||
| Onko tämä ollut alkuaankin vain pelkkä asemapäällikön asunto? Rakennushan on muodoltaan kuin jokin 1800-luvun lopun liikennepaikkarakennusten tyyppi. | ||||
|
12.07.2014 08:23 | Timo Salminen | ||
| Hetkinen, eikös Martin ole jossakin maininnut asuneensa tässä Pahuuden valtakunnassa myös 1980-luvulla? - Taitaa olla asennekysymys, näkeekö kehitystä tapahtuneen vai ei... | ||||