Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2013 13:32 | Timo Salminen | ||
| Näytti olevan oikein rappioromantiikkaa sillä suunnalla. | ||||
|
07.12.2013 08:21 | Timo Salminen | ||
| Aina oltuaan jossakin mukana ja katsellessaan toisten samassa tilanteessa ottamia kuvia jää miettimään, mikä nimi ja millaiset kasvot kuuluvat yhteen. Tällä kertaa taidan pystyä yhdistämään, sillä lienen itse ollut kameroineni tämän kuvan ottajan selän takana vähän matkan päässä. | ||||
|
30.11.2013 08:22 | Timo Salminen | ||
| Mahtaako muuten tuo Lyypekin laiturikatos olla kokonaan uusi, vanhan kaltainen, vai entinen vanha katos, joka on vain koottu uudelleen alkuperäistä korkeammalle (ks. betonijalusta kuvassa vasemmalla)? | ||||
|
17.11.2013 14:23 | Timo Salminen | ||
| Mene Hallintaan, valitse oikea kuva ja korjaa siellä. | ||||
|
10.11.2013 13:57 | Timo Salminen | ||
| Se näyttää perustuvan ajatukseen siitä, että ratkaisevia ovat ajetun radan kilometrit, joita saa olla korkeintaan 200. Sen sijaan junan kulkemilla metreillä ei näytä olevan merkitystä. Onko missään sanottu, saako tuon enintään 200 km:n mittaisen pätkän ajaa useaan kertaan edestakaisin päivän aikana? Luulisi, että saisi. | ||||
|
09.11.2013 08:11 | Timo Salminen | ||
| Tämä laiturinreunan karhennus on mielenkiintoinen merkki ajattelutavan muutoksesta. Parikymmentä vuotta sitten Virossa oli tapana pinnoittaa uusien ja kunnostettujen rakennusten ulkoportaita aivan sileiksi hiotuilla kivilaatoilla, ilmeisesti, koska se oli hienoa, urbaania, eurooppalaista jne. Kukaan ei vain tullut ajatelleeksi, että kun sellaiselle kivilaatalle astuu lumisilla kengillä... Pahin villitys meni kyllä onneksi melko nopeasti ohi. | ||||
|
06.11.2013 19:46 | Timo Salminen | ||
| Vanhan (tarkkaan ottaen keskimmäisen) sarjamerkintäjärjestelmän aikanahan lisäksi sarjan numero kertoi voimanlähteen: höyryveturisarjojen numerot alkoivat 1:stä (esim. Hr1) ja dieselveturien sarjat 11:sta (esim. Hr11). Sen logiikan mukaan ensimmäisen raskaan sekajunasähköveturisarjan olisi pitänyt oikeastaan olla Sr21 eikä Sr1 - tai vaihtoehtoisesti henkilöjunaveturiutta painottaen Hr21. | ||||
|
04.11.2013 08:03 | Timo Salminen | ||
| Muistaakseni YIT omisti matkakeskuksen ainakin aluksi, mutta nykytilanteesta en ole varma. | ||||
|
|
03.11.2013 18:46 | Timo Salminen | ||
| Johonkin muuhun paikkaan seisomaan. Kukaan ei taida vielä tietää, mihin. Tähän kaupunki ei sitä kai enää halua, koska paikka on ahdas ja keskellä katua. Ehkä joku on minua viisaampi tästä tai ehkä ei? Kuulemma kaupunki oli matkakeskusta rakennettaessa ehdottanut YIT:lle, että veturille olisi järjestetty paikka rakennuksen sisältä, mutta ehdotus ei kelvannut. |
||||
|
31.10.2013 14:06 | Timo Salminen | ||
| Tähän tarkoitukseen käytettiin usein hyvin ohutta paperia, niin ohutta, että siitä miltei näkyy läpi. | ||||
|
29.10.2013 10:10 | Timo Salminen | ||
| Tämä nimenomaan on juuri sitä yksilöllistä tuntumaa, mutta eivät nämä minusta ole epämukavammat kuin sinisten vaunujen istuimet, vaikka ovatkin kovemmat. Milteipä pidän näistä enemmän. | ||||
|
|
28.10.2013 12:40 | Timo Salminen | ||
| Tietenkin se on yksilöllistä, mutta ei näissä minun kokemukseni mukaan mitään erityistä vikaa ole. Olen istunut pitkiäkin matkoja tällaisilla istuimilla ilman mitään erityistä paikkojen kipeytymistä. Muotoilu on ainakin minun tuntumani mukaan parempi kuin oikeastaan missään muussa suomalaisessa junanistuimessa. | ||||
|
22.10.2013 09:43 | Timo Salminen | ||
| Metritavaraa, josta sahataan sopivia pätkiä? ;-) | ||||
|
17.10.2013 07:52 | Timo Salminen | ||
| Ei tästä välttämättä muuten hullumpi tule, mutta aivan kuin arkkitehdille olisi sattunut mittakaavavirhe... | ||||
|
17.10.2013 07:50 | Timo Salminen | ||
| Ei näytä joku osaavan yhdyssanoja ruotsiksi. | ||||
|
16.10.2013 12:10 | Timo Salminen | ||
| Käykääpä, tamperelaiset, kuvaamassa tämänhetkinen tilanne vertailuksi. | ||||
|
12.10.2013 19:43 | Timo Salminen | ||
| Pikkukommentti sivuasiasta: laki asunto-osakeyhtiöistä säädettiin vuonna 1926. Yhtäkkiä en pysty varmistamaan, oliko samasta asiasta ollut lakeja jo aiemmin, mutta joka tapauksessa järjestelmä on huomattavasti 1960-luvun kaupungistumisaikaa vanhempi. Syy lienee tuolloinkin ollut juuri sama, jonka Eljas mainitsee eli pakottava tarve kerätä rakentamisen vaatima pääoma jostakin. | ||||
|
11.10.2013 18:05 | Timo Salminen | ||
| Olisiko taistelun vuosi ollut 1713? Vuonna 1723 Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsi rauha. - Ratakiskoja 1870-luvulta saattaisi löytyä Riihimäeltä aidanpylväinä, kun viitsisi nuuskia. | ||||
|
08.10.2013 07:42 | Timo Salminen | ||
| Vastataanpa Pyrhös-Kimmolle melkein seitsemän vuoden takaiseen kommenttiin, koska huomasin sen vasta nyt: kyllä me matkustimme Lahden ja Kouvolan kautta Dm8-kyydillä. Onhan kyseessä voinut olla jokin poikkeuskalusto, tiedä häntä. | ||||
|
07.10.2013 19:09 | Timo Salminen | ||
| Niin kumman nyt pitikään olla näkyvämpi ja kumman maastoväri? Kyllä tässä siis taidetaan parodian puolella olla. | ||||
|
04.10.2013 18:38 | Timo Salminen | ||
| Sillan lähellä kasvavat pensaat ainakin olisivat houkuttelevan samankaltaiset. | ||||
|
|
04.10.2013 07:52 | Timo Salminen | ||
| Jarmolla on siis ilmeisesti varma tieto sijainnista, kenties samanlainen kuva, johon paikka on merkitty? | ||||
|
|
03.10.2013 13:14 | Timo Salminen | ||
| Mielenkiintoisia näkökohtia. Puhelinlinjaa minäkin silmilläni alusta asti olen etsinyt vaan ei näy. Täytyy siis olla junan takana. Sillan varjosta voisi ehkä tosiaan päätellä radan yksiraiteiseksi. Lisättäköön vielä varmuuden vuoksi, että kuvan ajoitus on pelkkä oletus. Terminus post quem on 1912, jolloin ensimmäiset H7-veturit tulivat käyttöön - jos siis tunnistukseni kuvasta osui oikeaan. | ||||
|
02.10.2013 19:25 | Timo Salminen | ||
| Vrt. venäläisen kaluston epätasaisesti punaisella suditut keularaidat. | ||||
|
30.09.2013 08:07 | Timo Salminen | ||
| Kannattaisiko kuvien reunoihin näkyviin jääneet diankehykset (tms.) rajata kuvankäsittelyllä pois? Varsinaisen skannauksen laatua en osaa moittia. | ||||
|
29.09.2013 19:28 | Timo Salminen | ||
| Merkitään, ehkä vielä pienen kysymysmerkin kera, kunnes lopullinen varmistus on saatu. En ollutkaan huomannut tuota Jarmon kommenttia aiemmin. | ||||
|
27.09.2013 19:44 | Timo Salminen | ||
| Itse asiassa mitään lupausta katoksen alle pääsystä ei taida vielä olla, pelkkä toive vain. Toivoa kuitenkin sopii parasta. | ||||
|
27.09.2013 07:42 | Timo Salminen | ||
| Mitä tapahtuu, jos kummankin Edon ohjaamossa on kuljettaja ja heille syntyy erimielisyyttä siitä, kumpaan suuntaan lähdetään? | ||||
|
23.09.2013 09:04 | Timo Salminen | ||
| P36. | ||||
|
22.09.2013 20:09 | Timo Salminen | ||
| Olen käynyt Baijerissa vain kerran, pikaisesti syksyllä 2010, mutta yksi silmiinpistävä piirre oli nimenomaan yleinen siisteys - myös muihin näkemiini Saksan osiin verrattuna. Kyllä Baijeri selvästi on monessa suhteessa eri maata. | ||||
|
|
22.09.2013 12:56 | Timo Salminen | ||
| Siinä lukee nimenomaan Bagage. Jätin vaunun sarjamerkin tunnisteista toistaiseksi pois, koska en niitä käytännössä tunne. Lisäys: Ga lisätty tunnisteisiin. | ||||
|
19.09.2013 19:51 | Timo Salminen | ||
| :-D | ||||
|
18.09.2013 10:05 | Timo Salminen | ||
| Poikkeuksia 70:n maksiminopeudesta lienee nähty kuten esim. tässä: http://www.youtube.com/watch?v=WR6-DWTPN9o . | ||||
|
|
17.09.2013 20:03 | Timo Salminen | ||
| Itse asiassa päädyn puista oikeanpuoleinen ei olisi ongelma: sellainen on melkein joka asemalla. Sen sijaan tuo vasemmanpuoleinen on hankalampi, sillä sitä vastaavaa ei näy oikein minkään aseman kuvissa. Jos Auran asemalle olisi rakennettu välilaituri joskus 1910-luvulla, se voisi ehkä tulla kyseeseen. Toinen mahdollinen olisi nähtävästi vielä Kyrö. Selvitellään... | ||||
|
|
17.09.2013 14:57 | Timo Salminen | ||
| Kiitos Matku-kuvasta (tässähän pääsee itse helpolla...). Matku ei käy: välilaituri puuttuu. Kyllä tämä siis nähtävästi Liedosta on. | ||||
|
|
17.09.2013 12:09 | Timo Salminen | ||
| Jos (kun) aseman laajennus oli rakennettu suunnilleen 1908 ja laudoitettu (kai se hirsistä tehtiin) ehkä pari - kolme vuotta myöhemmin, linkkikuva voi olla aikaisintaan noin vuodelta 1911. Paljonko puut olisivat ehtineet kasvaa siitä ennen kuin rautatieläisillä oli uudet vaatteet niskassaan? Voisi varmaan olla mahdollista, ettei kaikilla pikkuasemilla siirrytty uuteen kuosiin välittömästi vaan vanhoja virkapukuja oli käytössä vielä jonkin aikaa. - Viiala tämä ei siis ilmeisesti kuitenkaan raiteidensa ja laituriensa perusteella ole. Matkun osalta tilanne on vielä selvittämättä. | ||||
|
|
16.09.2013 17:35 | Timo Salminen | ||
| Kiitokset vertailukuvalinkistä. Siinä kiinnittävät huomiota ainakin puinen välilaituri ja rakennuksen tummat vuorilaudat. | ||||
|
|
16.09.2013 07:44 | Timo Salminen | ||
| Juuri siellä. Tosin siitä ei oikein pysty päättelemään, voiko yläpuolella tai vieressä olla toisenkielinen kilpi. Lisähämäystekijä on venäjän vanhan oikeinkirjoituksen vokaalia edeltävä i-kirjain, joka on samannäköinen kuin latinalainen i; esimerkiksi siis Лiето. Vanhojen virkapukujen ja pelkän suomenkielisen nimikilven yhdistelmä taitaisi kyllä olla mahdollinen pari vuotta 1910-luvun lopussa, jolloin kuvalle saataisiin melko lailla tarkka ajoitus. Vaan entäpä paikka? Ratkaiseva tunnistustekijä lienee vastapäinen maaseutumaisema. Selvittelyt jatkuvat täälläkin. | ||||
|
15.09.2013 13:26 | Timo Salminen | ||
| Jorma T. voisi tietää, milloin Ri tornista on vettä saanut. | ||||
|
|
14.09.2013 18:47 | Timo Salminen | ||
| Jarl Ungernin suunnittelema. Vanhin on Riihimäen torni vuodelta 1936, ja ennen sotaa tuollainen ehdittiin rakentaa myös Sortavalaan. Muut (Oulu, Toijala, Pieksämäki, oliko muita?) ovat 1940-luvun lopusta ja 1950-luvun alusta. | ||||
|
14.09.2013 18:45 | Timo Salminen | ||
| Jättiläisethän asuttivat vähän joka maata, muun muassa Suomea ja Ruotsia, ennen nykyasukkaita - ainakin, jos kansanperinteeseen on uskominen... | ||||
|
14.09.2013 18:42 | Timo Salminen | ||
| Määräasema Tallinn-Väike johtunee tässä siitä, että päärautatieasema oli tuossa vaiheessa ratatöiden eristämänä. | ||||
|
14.09.2013 08:05 | Timo Salminen | ||
| Höyryvetureista runsain lie ollut Tk3, jota valmsitettiin kai noin 160 kpl vai kuinka? Sijoittuisi siis kolmanneksi. | ||||
|
12.09.2013 14:28 | Timo Salminen | ||
| Kuulostaa 1920-luvun Neuvosto-Venäjältä. Siellähän kai sanottiin jotenkin siihen tapaan kuin, että "lippuja on, on aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta onko paikkoja, on kokonaan toinen asia". | ||||
|
09.09.2013 19:12 | Timo Salminen | ||
| Emmekös me ole joskus jossakin esittäytyneet? No, ehkä muistin väärin, mea culpa. | ||||
|
04.09.2013 14:50 | Timo Salminen | ||
| Vaikken tunne tähän veturiin paneutuneita henkilökohtaisesti, olen sivusta seuranneena saanut sen vaikutelman, ettei heillä ole ennenkään ollut tapana jättää asioita puolitiehen. Menestystä siis hienosäädölle! | ||||
|
Kuvasarja: Tv1 nro 933 höyryssä |
03.09.2013 17:30 | Timo Salminen | ||
| Tapaus on merkittävä, kun ajattelee, millainen suomalaisen tavaraliikenteen työhevonen Tv1 aikanaan oli. Sitä paitsi lienee melko ainutlaatuista, että tässä maassa on saatu vuosikymmeniä seissyt höyryveturi liikkeelle suunnilleen sillä, että mennään vain ja lämmitetään. | ||||
|
03.09.2013 17:28 | Timo Salminen | ||
| Voisikos tuo pikkuveturikin olla merkittynä tunnisteisiin? | ||||
|
25.08.2013 14:37 | Timo Salminen | ||
| VR, Lasi, Paloheimo, vankila, varuskunta. Olen nähnyt lukuja mutten muista ulkoa. Kerron, jos löydän, ehkä helpostikin. - Rautatienkirjuri otti välillä päähänsä punaisen lakin ja oli sillä hetkellä junanlähettäjä. Ville-isosedästäni tuli moinen joskus 1940-luvulla. | ||||
|
22.08.2013 18:25 | Timo Salminen | ||
| Päivittää? Eipäs nyt Niemen Teppo kiertele-kaartele vaan sanoo suoraan. Eihän minun tietoni vanhentunut ollut vaan mitä ilmeisimmin virheellinen. Kyllä silloin pitää oikein korjata eikä vain päivittää... | ||||
|
|
21.08.2013 20:04 | Timo Salminen | ||
| Vaunu 2183 lienee CEm eikä Em? | ||||