Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.09.2013 17:35 | Timo Salminen | ||
| Kiitokset vertailukuvalinkistä. Siinä kiinnittävät huomiota ainakin puinen välilaituri ja rakennuksen tummat vuorilaudat. | ||||
|
|
16.09.2013 07:44 | Timo Salminen | ||
| Juuri siellä. Tosin siitä ei oikein pysty päättelemään, voiko yläpuolella tai vieressä olla toisenkielinen kilpi. Lisähämäystekijä on venäjän vanhan oikeinkirjoituksen vokaalia edeltävä i-kirjain, joka on samannäköinen kuin latinalainen i; esimerkiksi siis Лiето. Vanhojen virkapukujen ja pelkän suomenkielisen nimikilven yhdistelmä taitaisi kyllä olla mahdollinen pari vuotta 1910-luvun lopussa, jolloin kuvalle saataisiin melko lailla tarkka ajoitus. Vaan entäpä paikka? Ratkaiseva tunnistustekijä lienee vastapäinen maaseutumaisema. Selvittelyt jatkuvat täälläkin. | ||||
|
15.09.2013 13:26 | Timo Salminen | ||
| Jorma T. voisi tietää, milloin Ri tornista on vettä saanut. | ||||
|
|
14.09.2013 18:47 | Timo Salminen | ||
| Jarl Ungernin suunnittelema. Vanhin on Riihimäen torni vuodelta 1936, ja ennen sotaa tuollainen ehdittiin rakentaa myös Sortavalaan. Muut (Oulu, Toijala, Pieksämäki, oliko muita?) ovat 1940-luvun lopusta ja 1950-luvun alusta. | ||||
|
14.09.2013 18:45 | Timo Salminen | ||
| Jättiläisethän asuttivat vähän joka maata, muun muassa Suomea ja Ruotsia, ennen nykyasukkaita - ainakin, jos kansanperinteeseen on uskominen... | ||||
|
14.09.2013 18:42 | Timo Salminen | ||
| Määräasema Tallinn-Väike johtunee tässä siitä, että päärautatieasema oli tuossa vaiheessa ratatöiden eristämänä. | ||||
|
14.09.2013 08:05 | Timo Salminen | ||
| Höyryvetureista runsain lie ollut Tk3, jota valmsitettiin kai noin 160 kpl vai kuinka? Sijoittuisi siis kolmanneksi. | ||||
|
12.09.2013 14:28 | Timo Salminen | ||
| Kuulostaa 1920-luvun Neuvosto-Venäjältä. Siellähän kai sanottiin jotenkin siihen tapaan kuin, että "lippuja on, on aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta onko paikkoja, on kokonaan toinen asia". | ||||
|
09.09.2013 19:12 | Timo Salminen | ||
| Emmekös me ole joskus jossakin esittäytyneet? No, ehkä muistin väärin, mea culpa. | ||||
|
04.09.2013 14:50 | Timo Salminen | ||
| Vaikken tunne tähän veturiin paneutuneita henkilökohtaisesti, olen sivusta seuranneena saanut sen vaikutelman, ettei heillä ole ennenkään ollut tapana jättää asioita puolitiehen. Menestystä siis hienosäädölle! | ||||
|
Kuvasarja: Tv1 nro 933 höyryssä |
03.09.2013 17:30 | Timo Salminen | ||
| Tapaus on merkittävä, kun ajattelee, millainen suomalaisen tavaraliikenteen työhevonen Tv1 aikanaan oli. Sitä paitsi lienee melko ainutlaatuista, että tässä maassa on saatu vuosikymmeniä seissyt höyryveturi liikkeelle suunnilleen sillä, että mennään vain ja lämmitetään. | ||||
|
03.09.2013 17:28 | Timo Salminen | ||
| Voisikos tuo pikkuveturikin olla merkittynä tunnisteisiin? | ||||
|
25.08.2013 14:37 | Timo Salminen | ||
| VR, Lasi, Paloheimo, vankila, varuskunta. Olen nähnyt lukuja mutten muista ulkoa. Kerron, jos löydän, ehkä helpostikin. - Rautatienkirjuri otti välillä päähänsä punaisen lakin ja oli sillä hetkellä junanlähettäjä. Ville-isosedästäni tuli moinen joskus 1940-luvulla. | ||||
|
22.08.2013 18:25 | Timo Salminen | ||
| Päivittää? Eipäs nyt Niemen Teppo kiertele-kaartele vaan sanoo suoraan. Eihän minun tietoni vanhentunut ollut vaan mitä ilmeisimmin virheellinen. Kyllä silloin pitää oikein korjata eikä vain päivittää... | ||||
|
|
21.08.2013 20:04 | Timo Salminen | ||
| Vaunu 2183 lienee CEm eikä Em? | ||||
|
21.08.2013 19:58 | Timo Salminen | ||
| Samaa kuin Heikki K. yllä, olen minäkin joskus kysellyt. Oma historiallisen rautatiekaluston luetteloni, jota olen koonnut sekalaisista lähteistä ja joka epäilemättä on jonkin verran vajaa, tuntee laskujeni mukaan 56 säilynyttä puukorista matkustaja- tai konduktöörivaunua sarjamerkinnöillä A, BT, BXT, CEm, EFi, Ei, Eik, Eis, Ek, Em, F ja Fo. Osa niistä on nimenomaan säilyneitä eikä niinkään tietoisesti säilytettyjä. | ||||
|
21.08.2013 10:00 | Timo Salminen | ||
| Onko yhdessäkään vaunussa säilynyt alkuperäisiä 1960-luvun alun istuimia? Nämähän ovat saman vuosikymmenen lopulta tai seuraavalta. Viimeisenä alkuperäisiä oli käytössä kai joissakin EFit- tai vastaavissa vaunuissa. Näiden pitäisi kääntyä niin, että vedetään ensin käytävälle päin ja sitten käännetään. |
||||
|
17.08.2013 08:10 | Timo Salminen | ||
| Ai niin, että lyhyempikin kolauttaa päänsä niihin helpommin... | ||||
|
16.08.2013 18:27 | Timo Salminen | ||
| Vielä poliittisista murhista Suomessa. Onhan vielä kolmaskin eli prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen murha 1905 (tekijä Lennart Hohenthal). Ritavuorelle on muuten muistolaatta hänen kotitalonsa seinässä Helsingin Nervanderinkadulla, olisiko numero 9 tai 11. | ||||
|
16.08.2013 08:59 | Timo Salminen | ||
| Tämäkin alkaa kaivata nykyistä parempaa suojaa: ilmeisesti joskus aivan viime viikkoina ovat sotkijat valitettavasti iskeneet vaununkylkeen, eivät tosin onneksi kovin laajalle alueelle. | ||||
|
|
15.08.2013 13:52 | Timo Salminen | ||
| Älä unohda sisäministeri Ritavuoren murhaa 1922. | ||||
|
12.08.2013 07:47 | Timo Salminen | ||
| Yksi ilahduttava seuraus uudesta hallista näytti olevan, että yli satavuotias F-vaunu oli lopultakin päässyt sisään vanhemman hallin puolelle. Toivottavasti ei enää joudu taivasalle. | ||||
|
10.08.2013 19:21 | Timo Salminen | ||
| Kuvatekstissä 1150:n paikalla pitänee olla 1168? | ||||
|
08.08.2013 10:03 | Timo Salminen | ||
| Suomenkielisten nimien kirjoitusasuhan vakiintui oikeastaan vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, koska asiakirjat kirjoitettiin ruotsiksi. Ruotsiksikaan ei välttämättä ollut yhtä oikeaa tapaa kirjoittaa jokin nimi tai sana. Monessa tapauksessa tämä suomenkielisen paikan ns. ruotsinkielinen nimi on suomenkielisen nimen genetiivi kuten vaikkapa Loppis [socken], lienee myös Ois [by] samaa sarjaa. Sitten on sellaisia vähän hämmentäviä pareja kuin Loimaa - Loimijoki. On tuo Keuru tuossa käyttöyhteydessä vähän yllättävä, mutta en minä sen vuoksi yöuniani menettäisi. | ||||
|
06.08.2013 12:24 | Timo Salminen | ||
| Linkitetään nyt vaikka tähän Venäjänmaan vertailukuva, joka tuli vastaan Baltia-sivustolla: http://gallery.balticrailpics.net/displayimage.php?album=lastup&cat=0&pos=7 . | ||||
|
05.08.2013 13:16 | Timo Salminen | ||
| Kuvia Turun onnettomuudesta http://vaunut.org/kuva/52203, http://vaunut.org/kuva/52204, http://vaunut.org/kuva/52205, http://vaunut.org/kuva/52206 . Tapahtuman 80-vuotispäivä on viikon kuluttua. | ||||
|
29.07.2013 09:58 | Timo Salminen | ||
| Kuvia on nykyään niin paljon, että niistä tulee ähky. Itse kuvaan periaatteessa sekä filmille että kennolle mutta käytännössä en viime aikoina tuon ähkyn vuoksi juuri millekään. Tuntuu, että viisainta on useimmiten jättää kamera kotiin. Ja kyllä digikamerakin voi yli viisi vuotta kestää. Omallani on tällä hetkellä ikää yhdeksän vuotta, se on ollut melko ahkerassa käytössä (ehkä noin 30 000 valotusta) ja toimii yhä - tai toimi ainakin vielä viime viikolla... Tosin tuskinpa se samanlaista elinikää saavuttaa kuin filmikamerani, jolle on nyt kertynyt vuosia 46. Minua se on palvellut siitä ajasta 21 vuotta, joiden aikana sitä on pitänyt huoltaa kerran. |
||||
|
26.07.2013 07:51 | Timo Salminen | ||
| Ai se meni sittenkin niin päin. Alkuaan oletin itsekin ratapihan olleen nimenomaan toisella puolella, mutta kaupungin kartasta tulkitsin lopulta sen olleen kadun paikalla. Kiitos korjauksesta, muutetaan teksti. | ||||
|
25.07.2013 20:32 | Timo Salminen | ||
| Varhainen ja melko lailla vapaasti toteutettu postikorttinäkemys Helsingin uudesta rautatieasemasta: http://vaunut.org/kuva/84784 . | ||||
|
24.07.2013 18:58 | Timo Salminen | ||
| Mielenkiintoinen virkalakki... | ||||
|
22.07.2013 18:11 | Timo Salminen | ||
| Milloinkas lakkasi kulkemasta perjantaisin Helsingistä Seinäjoelle mennyt ja sunnuntaisin takaisin palannut henkilöjuna, joka ainoana pysähtyi myös Jalasjärvellä? Siinä taisi jossakin vaiheessa olla Eil-runko, vaikka joskus se kai oli myös Sm1/2. | ||||
|
|
22.07.2013 13:26 | Timo Salminen | ||
| Riihimäki, Pori, Kuopio ja Lahti ovat kuitenkin jo 1930-luvulta eli eivät kuulu sodanjälkeiseen (jälleen)rakennuskauteen. Minulle funkisasema toisi ehkä ensiksi mieleen Tampereen, Turun ja Hangon. Esimerkki puisen asemarakennuksen riisumisesta koristeista on puolestaan nähtävissä Kemissä. | ||||
|
19.07.2013 08:30 | Timo Salminen | ||
| Ei tämän yhtiön junissa millään, sillä pehmeitä vaunuja ei ollut. Tässä vaunussa kannattaa huomata muotoillut ja koristellut penkit, joiden vuoksi tätä kutsuttiinkin "1. luokan vaunuksi". - Sisustuksen kunto ei ole vajaassa 40 vuodessa juuri muuttunut. | ||||
|
Kuvasarja: Lopen rautatien muistojuna Riihimäellä vuonna 1974 |
18.07.2013 18:43 | Timo Salminen | ||
| Muistomerkki ei tosin sijaitse RLR:n Riihimäki-nimisellä liikennepaikalla vaan Riihimäen ja Kulmalan välissä, miltei jälkimmäisellä. RLR-Riihimäkihän oli VR-Riihimäen vieressä eli aseman luona. | ||||
|
18.07.2013 18:38 | Timo Salminen | ||
| Tässä vaiheessa on siis vielä numero 1 jäljellä kyljessä RLR-tekstin alla. Jossakin uudelleenmaalauksessa se sittemmin hävisi eikä ole tullut takaisin. | ||||
|
17.07.2013 17:59 | Timo Salminen | ||
| Eihän tämä kuva ole pieni. Miksi pahoitella? | ||||
|
05.07.2013 19:21 | Timo Salminen | ||
| Toivottavasti junat eivät edes yritä mahtua laiturille, sillä silloin voi näyttää esimerkiksi tältä: http://vaunut.org/kuva/15877 . Sama koskee laivoja. | ||||
|
05.07.2013 12:19 | Timo Salminen | ||
| Tämänaamuinen Aamuposti julkaisi ison, yli puolisivuisen jutun Gunnar Anttalaisen viimeisestä työpäivästä. Toimittaja olisi tosin voinut tarkastuttaa tekstinsä haastatellulla, sillä nyt siihen oli jäänyt kaikenlaisia hassuja yksityiskohtia kuten "FLIRT-sarjan Sm5-veturi". Tosin jutun kanssa oli tainnut tulla kiire, sillä kahdella kuvallakin oli täsmälleen sama kuvateksti. | ||||
|
Kuvasarja: Vanha saa väistyä |
23.06.2013 08:19 | Timo Salminen | ||
| Kivikukon uusi omistaja ei ole tainnut oikein oivaltaa, että varsinkin tuontapainen rakennelma on sidoksissa paikkaan. Siten on aivan samantekevää, pystytetäänkö sitä uudelleen vai ei, ja jos pystytetään, näkyvään vai näkymättömään paikkaan, kun se kerran on alkuperäisestä paikastaan purettu pois. | ||||
|
22.06.2013 09:05 | Timo Salminen | ||
| Pieni lisäys, jottet ota toistuvia oikeinkirjoituskommenttejani henkilökohtaisesti. Noin yleisellä tasolla pistää eri yhteyksissä silmiin sellainen omituinen ilmiö, että sekä suomalaiset että virolaiset kirjoittavat toistensa paikan- ja henkilönnimet jatkuvasti enemmän tai vähemmän pieleen. Kielet ovat olevinaan sen verran lähellä toisiaan, että niiden kai ajatellaan menevän oman kielen perusteella oikein, mutta näinhän ei välttämättä ole. Logiikka niissä onkin kyllä usein sama, mutta se ei välttämättä näytä päältä katsottuna samannäköiseltä. | ||||
|
22.06.2013 07:54 | Timo Salminen | ||
| Ööö, õlletehas. | ||||
|
Kuvasarja: Viron henkilö- ja tavaraliikennettä 2007-2013 |
22.06.2013 07:52 | Timo Salminen | ||
| Kiintoisa sarja, lisääkin voisi katsoa. - Niin, ei Virossaa aina sada. Eräänä kesänä 1990-luvulla sattui niin, että itse mennessäni Viroon yleensä myös satoi ja poissa ollessani oli kuivaa niin, että eräs kollega kerran kirjoitti, että voisin tulla käymään, jotta saisivat vähän sadetta... | ||||
|
22.06.2013 07:51 | Timo Salminen | ||
| Tosin kommunistin nominatiivi on viroksi kommunist, genetiivi kommunisti. | ||||
|
22.06.2013 07:49 | Timo Salminen | ||
| Korjaathan paikannimestä yhden kirjaimen: Pääsküla. | ||||
|
22.06.2013 07:49 | Timo Salminen | ||
| C30-7i? Ehkä tuo on oikein. Muistelin vain kaikkien amerikkalaisten olleen C36-7 joko i:llä tai ilman. | ||||
|
|
22.06.2013 07:47 | Timo Salminen | ||
| Kyllä se taipuu aivan astevaihtelullisena: Tartto > Tarton. Kyseessä on siis vanha eteläviron kielen muoto ja taivutus muuten, mutta suomalaiset vain lisäävät loppuun tuon oman n:nsä. Nämä tällaiset junakohtaustilanteet ovat valitettavasti nykyään harvemmassa kuin 1990-luvulla, koska junavuoroja on sen jälkeen niin paljon harvennettu. |
||||
|
02.06.2013 13:56 | Timo Salminen | ||
| Matkaa Valgasta Tallinnaan on kyllä enemmän kuin 150 kilometriä; en tosin yhtäkkiä muista paljonko, mutta Tallinnasta Tarttoonkin taitaa olla parisataa. | ||||
|
02.06.2013 13:55 | Timo Salminen | ||
| Lisääthän tässä ja naapurikuvassa Tarttoon keskeltä puuttuvan t-kirjaimen, jotta kuvat löytää myös paikkahaulla. | ||||
|
20.05.2013 13:55 | Timo Salminen | ||
| Huomattakoon, että asemalla näkyy olleen myös naisten huone, siis naismatkustajien oma odotustila. | ||||
|
27.04.2013 12:22 | Timo Salminen | ||
| Raudteehoov. Mietin tässä muutaman päivän, mikä oli se Bahnhof-sukuinen rautatieasemaa tarkoittava sana, jota olen nähnyt joissakin vanhoissa virolaisissa teksteissä, ja seon raudteehoov. | ||||
|
|
26.04.2013 20:12 | Timo Salminen | ||
| Viron jaam-sanaa lienee ennen rautatieasema-merkitystä käytetty ainakin postiasemasta puhuttaessa (postijaam). Ja sisä- ja ulkopaikallissijoja suomessa: tuleeko juna tai laiva laituriin vai laiturille? Toivottavasti ensiksi mainittuun... |
||||