Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2012 13:48 | Oskari Kvist | ||
| Taipaleen Ganz-releasetinlaite otettiin käyttöön vuonna 1986 (syksyllä?) ja nuo ovat todellakin Te pohjoispään lähtötolpat. Se rajaa huomattavasti tämän kuvan aikahaarukkaa 1986-1987. Suojastusopastinta ei vielä näy, se tuli vuonna 1988, en muista mikä vuodenaika.. | ||||
|
26.11.2012 10:07 | Oskari Kvist | ||
| Mikäs tää tämmönen IC2? Eikös tässä pitäisi olla ainoastaan 2-krs-vaunuja? | ||||
|
24.11.2012 10:59 | Oskari Kvist | ||
| Mihinkähän kuljetuksiin tuo hakejuna on liittynyt? | ||||
|
22.11.2012 21:53 | Oskari Kvist | ||
| Siis väli-, asemaväli- vai linjasuojastus? | ||||
|
22.11.2012 21:46 | Oskari Kvist | ||
| Joo, toistobaliiseja on lisäilty melko paljon vähän joka paikkaan, joissa junia yleensä pysähtyy matkustajaliikenteen takia, mm. Suonenjoelle vuosi sitten lisättiin. | ||||
|
21.11.2012 18:54 | Oskari Kvist | ||
| N E Ä nkö väärin vai ovatko postit häkeissä, ja siirrettiinkö ne häkeissä vaunuun? Entäs vaunusta pois määräasemalla? | ||||
|
21.11.2012 13:15 | Oskari Kvist | ||
| Oho, tästä kertaajasta en ollutkaan tietoinen. Oisiko jollakulla laittaa Airakselan ja Suonenjoen ja myös eteläisen Savonradan (Kv-Pm) kertaajista kuvaa tänne? | ||||
|
|
21.11.2012 13:05 | Oskari Kvist | ||
| "kertaajat" tulenevat takaisin OJ2010:n laituriopastimien muodossa. Tällöin (ilmeisesti?) esiopastin-konfiguraatiolla varustettu opastin sijoitetaan laiturin pään lähelle, juuri tuollaisissa paikoissa. Varsin hyvä juttu, sillä liikenteenohjaajilla riittää tekemistä muutenkin ja stressitasot ovat kovia, varsinkin suuren liikennemäärän omaavissa paikoissa. "Onks meille värejä"-kyselyt kävisivät tarpeettomiksi, ja kuljettajankin työ helpottuisi. | ||||
|
|
21.11.2012 11:31 | Oskari Kvist | ||
| Oho, näin hyvää kuvaa kertaajasta ei vielä vaunut.orgista olekaan ollut. Hieno homma. Vanhemmat kertaajat olivat muuten samanlaisia mitä vanhan järjestelmän esiopastimet, mutta ilman valkoista valoyksikköä, jonka aukko oli peitetty peitelevyllä. | ||||
|
18.11.2012 01:46 | Oskari Kvist | ||
| Mutta mikähän mahtaisi olla tämän junan numero, kun tämä on menossa etelään päin? Muistatko Antti, oliko OTK:n raiteella kuinka paljon liikennettä ja minkä tyyppisiä vaunuja käytössä? | ||||
|
16.11.2012 20:25 | Oskari Kvist | ||
| Periaatteessahan Itella voisi laittaa matkustajajuniin oman vaununsa, tuosta keskusteltiin aiemmin keskustelualueen Itellan ja VR:n yhteistyötä koskevassa ketjussa. | ||||
|
|
16.11.2012 11:59 | Oskari Kvist | ||
| Etuna olisi tietenkin vielä se, että noita vaunuja voitaisiin integroida matkustajajuniin (esim IC), ja tällöin olisi mahdollista saavuttaa huomattavia aikasäästöjä pitkällä matkalla verrattuna pelkkään rekkakuljetukseen. Esim. kiitotavara kumipyörillä Helsinki-Oulu 9 h 25 min voisi puristua Sk-Ol-remontin valmistumisen jälkeen junakyydillä noin viiteen tuntiin (tai jopa alle) IC:n kyydissä kulkiessa.. Neljä tuntia pois matka-ajasta ja tavara tietenkin pois teiltä. Jokuhan voisi laskea ton neljän tunnin säästymisen hinnan... Jos tuollainen vaunu joskus tulisi, niin tokihan sen pitäisi olla Sn 200-kelpoinen. Akselipainokaan tuskin muodostuisi ongelmaksi, kun kiitotavara ei yleensä hirveitä paina. | ||||
|
|
16.11.2012 11:44 | Oskari Kvist | ||
| Kuljetushäkkien käsittely voitasiin periaatteessa toteuttaa ihan normaalilla teollisuusrobotilla, joka olisi vaunun sisällä, vaunun pituussuuntaisella kiskolla. Joku Simn-t-vaunun kokoinen vaunu olisi sopivan kokoinen, ja siihen mahtuisi jo aika monta esim. 1 m3-kokoista häkkiä kahteen kerrokseen. Vaunussa olisi integroituna ohjausjärjestelmä (teollisuusrobotin vaatima ohjausyksikkö), joka kontrolloisi myös ovien avausta ja sulkemista yms. Turvallisuusstandardit tietenkin edellyttäisivät sitä, että robotti olisi aika uutta sukupolvea, joka huomioi robotin työalueella olevat ihmiset ja hidastaa/pysähtyy jos havaitsee ihmisen omalla työalueellaan, ja jatkaa ihmisen poistuttua. Käytännössä yhden ihmisen pitäisi olla vastuussa automaation toiminnasta ja ohjauksesta, ettei turvalaitteista huolimatta tule vahinkoja, ja käytännössä ihmisen tehtäväksi jäisi painaa start-nappia tai tarvittaessa seis/hätäseis. Ohjelmoitavia Rfid-tunnisteita häkeissä käytettäessä robotti osaisi käsitellä nuo häkit automaattisesti (kerätä ja jättää ne oikeisiin paikkoihin). Myös varoitusmajakka tai pari olisi välttämätön vaunujen sivuille. |
||||
|
|
16.11.2012 11:24 | Oskari Kvist | ||
| Hmm, mitähän muuta kiitorahtia oli ollut kyydissä? Vastannee suurinpiirtein nykyajan Matkahuollon kautta kulkevaa tavaraa? Nykyaikana olisi periaatteessa teknisesti mahdollista toteutettaa kiitotavaran lastauksen ja purkamisen automatisointi käyttäen paikasta-paikkaan-kuljetushäkkejä kiitotavaran kuljetukseen, vähentäen huomattavasti tarvittavaa pysähdysaikaa kun yksittäisiä tavaroita ei tarvitse poimia junasta. Automaation vaatima paikoituskin onnistuu helpommin verrattuna maantieliikenteeseen, kun yleensä yksi liikkumisakseli on mahdollista järjestää täysin radan suuntaiseksi. Lieköhän missään päin maailmaa tällaista systeemiä käytössä? Lastausautomaatio voitaisiin integroida vaunukalustoon, jolloin erillistä infrastruktuuria ei tuollaisten kuljetushäkkien käsittelylle välttämättä edes tarvita. Vastaanottava jakeluauto voisi ottaa kyytiin tuollaisen häkin omalla perälautanostimellaan, jos tuossa häkissä olisi vielä pyörät alla. Nykyaikana kun on konenäkö käytettävissä, niin periaatteessa lastausautomaatio voi poimia kuljetushäkin mistä tahansa automaation ulottuvilta ja miten päin tahansa, jolloin kuljetushäkin tarkalle asemoinnille (jakeluauton tuodessa sen) ei ole tarvetta. Joku operaattori voisi kokeilla tuollaista ratkaisua jossain demona. Olisi varsin mielenkiintoista nähdä kappaletavaran rautatiekuljetusten renesanssi joskus. |
||||
|
15.11.2012 09:39 | Oskari Kvist | ||
| Asiaa on puitu aiemminkin tällä sivustolla, mutta identtisen ohjauselektroniikka- ja moottoriteknologian omaava M100-sarjan metro pitää juurikin (todistetusti?) samanlaista ääntä. Ensimmäisen sukupolven (puolijohde-) taajuusmuuttajia käytössä molemmissa. "Taattua Strömbergin vinkunaa" | ||||
|
|
15.11.2012 09:23 | Oskari Kvist | ||
| Mitäs kaikkea näissä TK:oissa oli tyypillisesti rahtina? | ||||
|
12.11.2012 17:45 | Oskari Kvist | ||
| Kimmo: Kumpi olisi Dr15:n ääntä lähempänä, Scania-V8: http://www.youtube.com/watch?v=-dxRDTvIpcY vaiko esim. Ruotslainen Tb? http://www.youtube.com/watch?v=FAmrT-TYekQ / http://www.youtube.com/watch?v=joN9p1ySI-s (tuossa junan lopussa työntämässä). Itseäni toki kiinnostaisi kuulla tietenkin tuo Wärtsilän 12V22:n käyntiääni mahdollisimman sellaisena kun mitä se oli veturikäytössä. Ilmeisesti tuo superhurun moottori saattaisi olla vielä Hy Knp:llä, ellei sitä siirretty laivakäyttöön (Reginaan?). Myös tutkimusalus Arandassa on toisena pääkoneena Wärtsilä Vaasa 12V22: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkimusalus_Aranda Ja arandaa operoivan tahon yhteystiedot: http://www.itameriportaali.fi/fi/aranda/aranda_yhteystiedot/fi_FI/yhteystiedot/ Lisäksi otin myös selvää että Alfons Håkansin hinaaja nimeltä Jason http://www.alfonshakans.fi/fleetbase/info/fleet/17/attachment omaa myös tuon samaisen moottorin. Haluaisikohan joku joskus meidän rautatieharrastajien iloksi äänittämässä noiden jommankumman laivan konehuonetta ja/tai pakoputkien lähiympäristöä? Tuo superhurun ääni on itseäni juurikin kiinnostanut, ja ilmeisesti muitakin, sen "infernaalisuuden" takia. Tokihan laivakäytössä noita ääniä on vaimennettu vähän jytäkämmin (ja laivakoneet kiertävät vaan 1000 rpm?), mutta äänen muokkauksella saadaan kyllä aikaan varmasti myös veturikäyttöä vastannut ääni, jos äänitetty moottori on muuten samanlainen. |
||||
|
11.11.2012 00:01 | Oskari Kvist | ||
| Hmm, suoritusarvojen pohjalta tässä voisi olla hyvinkin pitkälle samanlaiset telit kuin mitä Sr1:ssä. Ja eikös Sr1:n telit olleet Skodan valmistamia? | ||||
|
10.11.2012 23:11 | Oskari Kvist | ||
| Kilkatinlaitoskin kuvassa, vaikkei sitä heti huomaa. | ||||
|
10.11.2012 00:49 | Oskari Kvist | ||
| Kimmon kuvaama kentänheikennys tapahtuu ilmeisesti 5 min 15 s kohdalla tässä videossa: http://www.youtube.com/watch?v=eyqvUJKFZsE | ||||
|
10.11.2012 00:37 | Oskari Kvist | ||
| Toisaalta kuvassa https://vaunut.org/kuva/73815 on kyllä sähkölämmitysvastus A100:ssa. Olisi ihan mielenkiinnosta kiva tietää, onko enää käyttökelpoinen (myös kaikissa muissakin Valtterin vaunuissa?). Sr1-vetoinen (ei ekosusimaalauksella oleva) sähkölämmitteinen Valtteri olisi hyvin mielenkiintoinen näky. | ||||
|
10.11.2012 00:22 | Oskari Kvist | ||
| Nämä ovat Resiina-lehden mukaan Proxionin vuokraamia, entisiä junalauttavaunujen pyöräkertoja. :) | ||||
|
|
10.11.2012 00:00 | Oskari Kvist | ||
| Olikos näissä vaunuissa säilytetty 1500V lämmityksen käyttömahdollisuus? | ||||
|
09.11.2012 21:03 | Oskari Kvist | ||
| No joo, yhdestä kirjaimesta viis. | ||||
|
|
09.11.2012 20:53 | Oskari Kvist | ||
| Erkkamerkin asjanmukaisuus. | ||||
|
|
08.11.2012 21:06 | Oskari Kvist | ||
| Ohhoh. Tämäpä tulikin yllätyksenä... Tosin radanpätkä oli aika pitkään ilman käyttöä (2009->?), joten enää ei tässä tulla koskaan näkemään raideliikennettä... Kuusankoski varmaan muuttaa Iisalmen jätekeskuksen viereen lähivuosina. Vuonna 2008 olin työharjoittelussa VR-T:lla ja silloin käytiin tämä harjaamassa Tka8:lla (vai olikohan se Tka7) perille asti. Yksittäisien vaunujen liikennettä ei haluta enää hoitaa.. Tällekkin raiteenpätkälle olisi voinut periaatteessa olla jokin muu teollisuuskäyttäjä Kuusankosken muuton jälkeen. | ||||
|
Kuvasarja: SRHS Pieksämäellä 24.3.1990 |
08.11.2012 13:24 | Oskari Kvist | ||
| V o i m a k k a a s t i jalkaanmenevää. | ||||
|
|
03.11.2012 22:42 | Oskari Kvist | ||
| Ja vielä tarkennuksena tällöin, junahan on menossa etelään päin eli kohti Helsinkiä, ei saapumassa Iisalmeen. | ||||
|
|
03.11.2012 22:39 | Oskari Kvist | ||
| Tähän kuvaan palatessa on vähän jännä miettiä että mihinkäs päin tässä ollaankaan otettu kuva... Nyt äkkiseltään näyttäisi siltä että tämä on otettu etelään päin, mutta etelään päin mennessä tuossa OTK:n takana pääraide kaartaa vasemmalle ja sen jälkeen oikealle S-kurvimaisesti. OTK:n raide oli siis pääraiteen itäpuolella? Kauempana paistaa imumuuntaja ja sen sijainti on aika täsmälleen siinä missä loppuu nykyään vetoraide, ja raide ennen jatkui jollekkin toiselle teollisuuslaitokselle? | ||||
|
02.11.2012 22:11 | Oskari Kvist | ||
| Hiukan on sellaista "Varkaus"-tunnelmaa tässä, vaikka ollaankin ihan muualla. | ||||
|
02.11.2012 13:41 | Oskari Kvist | ||
| Sitä jokainen voi päissään kuvitella että kuinka monta tuhatta tonnia moskaa (erinäisiä hiilivetyjen epätäydellisiä palamistuotteita ja lisäksi typen oksideja yms..) nuo veturit syöksevät ilmakehään päivässä (ottaen huomioon sen että noita tuon ikäluokan ja teknologian vehkeitä on käytössä koko venäjän alueella aika paljon), ja kuinka myrkyllisiä/karsinogeenisiä osa niistä on, puhumattakaan itse päästöjen ilmastovaikutuksista.. Suomen nykyisten henkilöautojen päästöt ovat aika pieni tippa päästöjen valtameressä noihin verrattuna. Kuka venäläisille opettaisi ympäristöasioita? Euroopassa on täysin turhaa joku Euro 5-päästörajojen asettelu, kun tuolla toisella puolen nuo rajat paukkuvat rikki ties kuinka monta kertaluokkaa (heitän hatusta että 100-10000-kertaisesti).. | ||||
|
|
02.11.2012 13:22 | Oskari Kvist | ||
| Kommentti tuossa videossa käännettynä: Eli toisinsanoen, turboahdin on tuossa heikoin lenkki. Erittäin epäluotettava ja vaatii paljon säännöllistä kunnossapitoa. Varikot eivät halua kunnossapitää sitä oikein, valitettavasti. Tässä voimme nähdä hyvän esimerkin tästä kunnossapidosta. Turboahdin on vahvasti karstoittunut ja likainen ja turbiini ei tuota tarpeeksi ilmaa polttoaineelle. Jonka seurauksena seos ei pala kokonaan sylintereissä, ja se tulee ulos isona määränä "kömyä". Turboahdin noissa vanhoissa vetureissa on siis liian high-tech-vempele venäläisille varikoille? |
||||
|
|
02.11.2012 12:24 | Oskari Kvist | ||
| Toimivaltaiselle liikenneministerille vois näyttää tota viimeistä. Junahan on aina paras ja saastuttamattomin kulkuväline kaikkialla maailmassa... Ehkä ei tuolla susirajan toisella puolen. | ||||
|
31.10.2012 00:00 | Oskari Kvist | ||
| Niin, juurikin, sahanpurusta siis. :) | ||||
|
30.10.2012 21:54 | Oskari Kvist | ||
| Ei liene ollut aukean tilan ulottumaan hirveästi matkaa tuon auton keulasta kuitenkaan. | ||||
|
28.10.2012 13:31 | Oskari Kvist | ||
| Tulikin tuosta mieleen, että varmaan Ilm-Yv-välin sähköstyksen valmistuessa, tämäkin tavarajuna liikkunee 2x Sr1-vedolla, tai sitten varmaan Sr3-vedolla.. Siilinjärvelle asti. Siilinjärvi-Kemira-välille tuskin saadaan sähköistystä, on aika hankalia paikkoja siellä tehtaan päässä.... Kolmioraiteen käyttöaste varmaan tippuu tuolloin aika lailla. Taisi muuten olla ensimmäinen kerta kun sähköveturi jollain tapaa on kytköksissä tähän pasuteliikenteen hoitamiseen? | ||||
|
28.10.2012 12:26 | Oskari Kvist | ||
| Ehkä se (Sr1) taisi olla kuitenkin Kekkosen eikä Koiviston poliittinen aikaansaannos? | ||||
|
24.10.2012 20:47 | Oskari Kvist | ||
| Laiturin osalta tilanne on Error 404, not found. | ||||
|
23.10.2012 23:26 | Oskari Kvist | ||
| Varsinkin kun tässä on ylikulkusilta. | ||||
|
22.10.2012 17:32 | Oskari Kvist | ||
| Hieno tilannekuva! | ||||
|
21.10.2012 14:31 | Oskari Kvist | ||
| Samalla hävinnee tuo taustan merkki lisäkilpineen, sillä se ei ole enää nykyisien säädösten mukainen. Käytännössä sen tilalle tulee punainen kakkonen, eli kaikella kalustolla sn 20. | ||||
|
21.10.2012 00:48 | Oskari Kvist | ||
| Ahaa, tämäpä kiva tietää. | ||||
|
20.10.2012 17:51 | Oskari Kvist | ||
| Vauhtia ja Voimaa-kirjassa (VR125-vuotisteos) on vielä kuvakin ydinjätesäiliöstä, jollaisia tuon sisällä kulki. | ||||
|
20.10.2012 15:06 | Oskari Kvist | ||
| Taisi olla vartijat tossa vaunussa, vieläpä aseistetutkin? Äkkiseltään tuolla ratapihalla näkyy olevan ainakin yksi ukko rynkyn kanssa. | ||||
|
|
20.10.2012 14:56 | Oskari Kvist | ||
| Nyt täytyy tähän vielä sekin todeta että sama moottori oli Dm10:ssä. | ||||
|
|
20.10.2012 12:58 | Oskari Kvist | ||
| Toisaalta, kyllähän tuossa aika selkeästi on ilmansuodatin ja ilmeisesti tuo häkkyrä puhaltaa jonnekkin ilmaa. Tai no... Minnekkäs turbon pakokaasut sitten menisivät jos tuo ei olisi Turbo-compound? Ilmeisesti tuohon isoon rööriin tulee kiinni pakoputki. |
||||
|
20.10.2012 11:38 | Oskari Kvist | ||
| Ohoo, lediopastimet ovat hiukan kehittyneet näemmä. Muistelisin että oli joku määräys joka kielti LED-valoyksiköiden käytön (opastimissa tai tievaroituslaitoksissa?) tällaisissa paikoissa joissa tievaroituslaitos on asetinlaiteriippuvainen. Esim. Murtomäessä on Talvivaaran kolmion itäpäässä ihan normaalit hehkulamput valoyksiköissä, sekä varoituslaitoksessa että itse opastimessa. Mistä syystä lie tuo kielto laitettu aikanaan (LED-opastimen valvonta?). No, joku viisas lienee ratkaissut sen ongelman. | ||||
|
20.10.2012 11:31 | Oskari Kvist | ||
| Polttoaineen syötön katkaiseminen jollakin tapaa lienee varmin ja turvallisin tapa sammuttaa moottori jos muuta keinoa ei ole. | ||||
|
20.10.2012 11:27 | Oskari Kvist | ||
| Korvaavan tieyhteyden rakentaminen radan "rannan" puolelle taitaa olla myös hankalahkoa? | ||||
|
|
20.10.2012 11:16 | Oskari Kvist | ||
| Tuo turbo näyttää jotenkin ihmeelliseltä... Mikä on tuo mokkula tuossa pakopesän vasemalla puolen? Joku ylimääräinen puhallin samalla turbon akselilla? | ||||
|
20.10.2012 00:03 | Oskari Kvist | ||
| Ei ole ollut mekaanisia asetinlaitteita silloin tuolla. | ||||