25.02.2015 21:39 | Oskari Kvist | |||
Tämä kuva on itse asiassa Iisalmi-Peltosalmi-väliltä, muttei ihan Iisalmen sahan vaihteilta, kuten liikennepaikka-kohdassa on. | ||||
25.02.2015 21:33 | Oskari Kvist | |||
Melkein tulee entinen Savonlinna mieleen tästä. | ||||
25.02.2015 21:18 | Oskari Kvist | |||
Jotain tästä kuvasta puuttuu... Onko puomit ja niiden kääntölaitteet viety parempaan käyttöön? http://vaunut.org/kuva/30021?tsr=Jokiniementie |
||||
25.02.2015 20:26 | Oskari Kvist | |||
Mikähän on näiden funktio? | ||||
25.02.2015 20:25 | Oskari Kvist | |||
Nämä viisi kuvaa olisi mukava saada kuvasarjaan :) | ||||
25.02.2015 20:19 | Oskari Kvist | |||
Ahaa, tämmöinenkin mielenkiintoinen yksityiskohta on ollut aikanaan jopa asennettuna. Ei varmaan ole kovin pitkän aikaa olleet noissa opastimissa. | ||||
21.02.2015 23:57 | Oskari Kvist | |||
Tämä taitaa olla jonkinasteista sukua venäläisille vaihtovetureille (RSD-1 rinnakkaismalli) ? | ||||
21.02.2015 01:39 | Oskari Kvist | |||
Tämä kompuran moottori näyttää kyllä ihan normaalilta kolmivaiheiselta oikosulkumoottorilta. | ||||
20.02.2015 21:29 | Oskari Kvist | |||
Kaipa niitä varmaan koulutetaan jossain vaiheessa, kun Savoonkin alkaa tulla niitä Sr2/Edo-ajettuja junia lauantaisin. | ||||
19.02.2015 19:57 | Oskari Kvist | |||
Tämän suoran päässä on kaksivaloinen pääopastin, Taipale-Iisalmi linjan viimeistä suojaväliä suojaava sellainen. | ||||
19.02.2015 19:54 | Oskari Kvist | |||
Loppupeleissä 2000 kW neliakselinen dieselveturi on "melko" nuhapumppu vetäjä itsekseen, eikä DE-Vectron tuskin tee poikkeusta siihen. TS2015:ssa voi kokeilla ER20:tä esimerkiksi 2000 tonnin junalla niin saa siitä osvittaa. | ||||
19.02.2015 00:46 | Oskari Kvist | |||
Oikealla 20 kV:n PAS-linjaa. Vähemmän häiriöherkkää kuin perinteinen 20 kV avolinja ja vaatii pienemmän tilan. | ||||
14.02.2015 22:07 | Oskari Kvist | |||
Tästä asiasta tuli mieleen myös se, että samojen vaiheiden välille kytkettyjä syöttöasemien muuntajia voi kytkeä rinnakkain syöttämään ajolankaa, tästä oli maininta VR:n 125-vuotishistoriikissa. Mitenkähän usein näin tapahtuu? | ||||
14.02.2015 22:03 | Oskari Kvist | |||
Tommi, kyllä se on tuo 43,5 kV. Osoitinpiirroksella (tähti/kolmio) sen voi todistaa. Se ei vaikuta, että onko se kahden vaiheen välissä, koska samassa tahdissahan se sähkö joka tapauksessa on, olipa se ensiö maita vasten tai ei, vaihe-ero 120 astetta. | ||||
14.02.2015 21:50 | Oskari Kvist | |||
Kylki näyttää heijastavan opastimien punaista valoa... Vai onko se sittenkin kylkimaalaus? | ||||
12.02.2015 22:53 | Oskari Kvist | |||
Tämä on ilmeisesti Habis-1? | ||||
11.02.2015 22:31 | Oskari Kvist | |||
Jokin osa vanhoista vartioimattomista tasoristeyksistä joita tällä rataosalla on/oli, on aiemmin varustettu kojulla ja tieosuudella, vaikkei varoituslaitosta ole rakennettukaan, kuten mm. Konttinen km 731+157: http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=102239 ja http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=102241 vaikka itse tasoristeys onkin vartioimaton: http://www.tasoristeys.fi/raporttihaku?reportId=19085 Ilmeisesti joskus on joltakulta loppuneet rahat kesken, kun ei ole kaikkiin paikkoihin (joissa koju ja tieosuus on jo), rakennettu puolipuomilaitoksia, ainoastaan valmius sen asentamiselle. |
||||
11.02.2015 17:44 | Oskari Kvist | |||
Onkohan Hk-vaunu ollut tälle pohjana? | ||||
09.02.2015 21:24 | Oskari Kvist | |||
Niilan knoppaama ajankohta oli 1990-luvun alku uuteen opastinjärjestelmään siirryttäessä, ja siirtymäaika kesti käsittääkseni pääosin n. 1990-luvun puoliväliin. | ||||
09.02.2015 21:17 | Oskari Kvist | |||
Kuinkahan paljon on tällaisen seisakkeen rakennuskustannukset, ottaen huomioon että nuo elementit lienevät bulkkitavaraa? | ||||
09.02.2015 21:15 | Oskari Kvist | |||
Näinköhän nykyaikainen Trafin määräykset täyttävä laituri saadaan kolmen viikkoa ennen avajaisia kasaan? Tai no, saadaanhan se kasaan kyllä, mutta kerkeääkö byrokratia-armeija tarkastamaan sen sitä ennen? | ||||
09.02.2015 00:10 | Oskari Kvist | |||
Ei aurata, sen on kyllä huomannut. Säästösyistä, kuten ei maanteitäkään, kuin ihan vasta kun on pakko. En ole kyllä koskaan ennen tätä vuotta nähnyt että näin paljon lunta olisi ollut radalla, jota ei ole sitten kuitenkaan aurattu pois, vaan oletettu että kyllähän junat omat jälkensä auraavat. Olisiko vetokalustoon syytä asentaa lumiaurat kuten Ruotsissa ja Norjassa? | ||||
08.02.2015 12:23 | Oskari Kvist | |||
Tätä samaa moottoria on käytössä myös toisena pääkoneena R/V merentutkimusalus Arandalla sekä pääkoneena Jason-hinaajalla (Alfons Håkans) http://www.alfonshakans.fi/fleetbase/info/fleet/17/more Erittäin mielenkiintoinen asia on tuo Dr15:n äänimaailma.. Vastaavan moottorin ääntä voisi olla mahdollista nauhoittaa kysymällä asiallisesti varustamolta, olisiko päämoottorin ääntä mahdollista nauhoittaa? :) |
||||
07.02.2015 21:03 | Oskari Kvist | |||
Tässä on kyllä todelliset turvavärit. | ||||
07.02.2015 17:12 | Oskari Kvist | |||
Mikko, kiitos tiedoista. | ||||
07.02.2015 15:28 | Oskari Kvist | |||
Paljonkohan tässä tulee teho-painosuhteeksi, 3 veturia ja 3 vaunua vs. 1 veturi ja 3 vaunua? | ||||
07.02.2015 12:24 | Oskari Kvist | |||
Onkohan näistä Shimmns-vaunuista tietoja (taara, kuorma, nopeus) kellään? | ||||
07.02.2015 01:29 | Oskari Kvist | |||
Ei kannata. Uutta dieseliä on tulossa VR:llekin. Mutta, mahtaako tulla dieselhydraulisen vai dieselsähköisen voimansiirron omaavaa veturia? | ||||
06.02.2015 22:19 | Oskari Kvist | |||
Kaikissa Dr16-vetureissa ei näemmä sittenkään ole ollut tehtaalta lähtien JKV-veturilaitetta asennettuna, vrt. http://vaunut.org/kuva/4013 ja http://vaunut.org/kuva/82075 | ||||
05.02.2015 19:40 | Oskari Kvist | |||
Vihreävalkoinen väritys ei näy, ei kesällä eikä talvella :) Näkeehän sen jo melko selvästi tästäkin kuvasta... | ||||
04.02.2015 20:42 | Oskari Kvist | |||
Millä video on kuvattu? Ihan hyvää laatua :) | ||||
02.02.2015 23:08 | Oskari Kvist | |||
Tästä tuli mieleen, ilmeisesti myös lähistöllä Sievissä oli ratapihalla puolipuomilaitos ennen alikulkua? | ||||
01.02.2015 21:21 | Oskari Kvist | |||
Tämmöinen tasoristeys kevyelle liikenteelle toimisi Suomessakin. | ||||
01.02.2015 21:18 | Oskari Kvist | |||
Oho, onko 15 kV 16 2/3 Hz kaapeli ohjausvaunun katolta veturin katolle? | ||||
01.02.2015 21:16 | Oskari Kvist | |||
Mahtaako sähköistys olla 25 kV? | ||||
30.01.2015 18:41 | Oskari Kvist | |||
Kuvasta huomaa että tämä uusi väritys maastoutuu millä tahansa kelillä, (kuvitelluista) turhateipeistä huolimatta. | ||||
Kuvasarja: Great Northernin jalanjäljissä |
30.01.2015 01:01 | Oskari Kvist | ||
Tätä rataosaa voi pelata Train Simulator 2015:ssa, kun ostaa Stevens Pass-lisäosan. Toki sähköistystä ei ole, vaan se kuvaa linjaa nykyaikana. | ||||
Kuvasarja: Great Northernin jalanjäljissä |
30.01.2015 00:47 | Oskari Kvist | ||
Mielenkiintoinen pruju. :) Varsin eksoottinen sähköistys ollut aikanaan tuolla, 25 Hz järjestelmä. Harmillista että USA:ssa nykyäänkään ei ole sähköistystä juuri nimeksikään, päinvastoin sitä on vain purettu muutamina menneinä vuosikymmeninä sieltä. |
||||
29.01.2015 21:54 | Oskari Kvist | |||
Kun tarkemmin kuvaa katsoo, tuossahan lukee STEYR. Joten jotain sinnepäin täytyy olla kyseessä.. | ||||
29.01.2015 21:52 | Oskari Kvist | |||
Yllättävää kyllä, VR sitten päätyi valitsemaan pari kappaletta dieseleitä näihin vetureihin. | ||||
29.01.2015 21:46 | Oskari Kvist | |||
http://vaunut.org/kuva/98794 Minun mielestä tässä kyseisessä kuvassa (sama paikka) näkyy varoituslaitos, ja kuva on otettu vuonna -67. Jos kuva olisi suurempi niin saisi ehkä paremmin selvää. | ||||
29.01.2015 21:38 | Oskari Kvist | |||
Ovatko nämä autovaunut viherrettävänä vaiko korjattavana täällä Pieksämäellä? Silloin tällöin näitä näkee juurikin tuolla raiteella. Lienee konepajan Tve4. Mahtaako tuossa muuten olla JKV-laitetta? | ||||
29.01.2015 21:28 | Oskari Kvist | |||
Onko liikennettä tänne enää? | ||||
29.01.2015 21:23 | Oskari Kvist | |||
Joku on myynyt tähän tuplavalot ja ilmastointilaitteen katolle, kuten Dv12:aankin. | ||||
28.01.2015 23:24 | Oskari Kvist | |||
Entäs tuo toinen silta taaempana, puretaanko se joskus ja rakennetaanko tilalle leveämpiaukkoinen? | ||||
28.01.2015 23:17 | Oskari Kvist | |||
Ihan kuin olisi ottanut hiukan osumaa tuo toinen pää. Mistähän lie tullut? | ||||
28.01.2015 19:46 | Oskari Kvist | |||
Kyllähän tämä on. Kaksi muuta olivat taustan VT5:llä, mutta ne on purettu pois ajat sitten. Tämä silta jäi "viimeiseksi mohikaaniksi". https://www.youtube.com/watch?v=ZvHmWRwv3F4 | ||||
25.01.2015 21:03 | Oskari Kvist | |||
Kuvatekstiä korjattu. | ||||
22.01.2015 19:40 | Oskari Kvist | |||
Syöttöasemien muuntajista suurin osa lienee 7,5 MVA:n muuntajia, ja se tekee ajolangasta otettavaksi nimellisvirraksi n. 300A. Ylikuormitustilanteissa ajojohdon jännite siis vain laskee, ja esim. jos 2x Sr1 vetoinen tavarajuna lähtee yhtä aikaa kiihdyttämään jonkun Sr2-vetoisen pikajunan kanssa niin se sitten myös näkynee ajojohdon jännitteen vaihteluna. Ja jos tarpeeksi kuormitus kasvaa, niin syöttöaseman kytkin avautuu hetkeksi? Jossain paikoissa voisi tietty kasvattaa syöttöaseman muuntajan koon 12,5 MVA:ksi, mutta varmaan maksaa jonkin verran tuon kokoiset muuntajat.. Tietääkö muuten joku sähkörata-asiantuntija, että voidaanko kahdelta peräkkäin olevalta sähköasemalta syöttää niiden väliin jäävää osuutta molemmilta puolilta yhtäaikaisesti (rinnankytkentä)? Tällöin yhden syöttöosuuden teoreettinen kuormitettavuus voisi olla kahden 7,5 MVA:n muuntajan ansiosta 15 MVA, jolla liikkuu jo melko monta sähkövetoista junaa yhtäaikaisesti kiihdyttämässä. Toki varmaan vaatii sen, että rinnakkain syöttävät syöttöasemat ottavat sähkönsä samojen kantaverkon vaiheiden väliltä, ja tätä (samojen vaiheiden väliltä ottoa) ilmeisesti pyritään välttämään epäsymmetrisen kuorman välttämiseksi. Kantaverkon kolmas vaihe katkeaa pääsääntöisesti syöttöasemilla ensimmäiseen erottimeen. Jos syöttävien vaiheiden väliä voitaisiin vaihtaa "lennosta" niin syöttöasemien rinnakkainsyöttöön tai sen ohjaukseen esim. automaattisesti olisi varmaan paremmat mahdollisuudet. |
||||
19.01.2015 19:05 | Oskari Kvist | |||
Eipä ole pitkään aikaan tältä paikalta vaunut.orgiin tullutkaan kuvia. | ||||
13.01.2015 22:06 | Oskari Kvist | |||
Onko maaperä niin vetelää? |