Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.09.2020 12:39 | Niila Heikkilä | ||
| Nyt puhutaankin vain Tornio-Haaparanta 3.5 kilometrin osuudesta, ja vain jos Tornionjoen sillat menevät kokonaan uusiksi. Nelikiskoraiteen sähkörata-ATU:ssa (ajolanka toiseen raiteeseen nähden huomattavan sivussa) liikkumaan pystyvä monijänniteveturi on kuitenkin rautatieyhtiöille omanlaisensa hankintaprosessi jonka käyttöön pitää olla taloudelliset perusteet heti alusta saakka. Raja-asemalla sitä ei kannata enää vaihtaa junaan, koska matka on niin lyhyt. Veturin pitäisi vetää junaa lähtöasemalta saakka. Sikäli tietysti kaikki on mahdollista, mutta 3-kiskoraide mahdollistaisi paremmin vaiheittaisen kehittämisen rajanylityksessä jossa maksajana olisi kaksi valtiota infran suhteen, eivätkä operaattorit. | ||||
|
|
05.09.2020 23:40 | Niila Heikkilä | ||
| Jos nämä sillat menevät lähivuosina kokonaan uusiksi niin miten olisi 3-kiskoraide jossa keskimmäinen olisi molemmille raideveyksille yhteinen? Silloin radan saisi sähköistettyä sekä Ruotsin että Suomen järjestelmällä. Jos oletetaan että tuon nykyisen olemassaolevan 4-kiskoraiteen äärimmäiset kiskot ovat jo nyt jossain 1700mm etäisyydellä toisistaan, rautatiealuetta tarvisi silloin leventää vain reilun metrin. Tuolla järjestelyllä turvattaisiin myös rajan ylittävän rautatieliikenteen kehitysmahdollisuudet pitkälle tulevaisuuteen. | ||||
|
02.09.2020 21:29 | Niila Heikkilä | ||
| Tänään juuri oli toisaalla keskustelua että liekö niin että lätätkin (jos yksilötasolla puhutaan) ovat olleet jo kauemmin museokäytössä kuin varsinaisessa ammattiliikenteessä? | ||||
|
20.08.2020 11:33 | Niila Heikkilä | ||
| Jos ihan tarkkoja ollaan niin vuonna 1971 Haapaveden mastoa ei vielä ollut, vaan lähetykset hoidettiin Ylivieskasta. Masto on yhä pystyssä, asemalta muutaman kilometrin päässä. Haapavesi valmistui vasta 1978 jolloin alueen päälähetysema siirtyi sinne. Tuo kuvan masto lienee linjaradion tukiasema. Sisälsi mahdollisesti myös VR:n puhelinverkon linkkejä. Nippa nappa voisiko tuossa jopa olla vuokralla myös ARP. | ||||
|
13.08.2020 10:41 | Niila Heikkilä | ||
| Suunnitelmat ovat olemassa koko Tpe-Ov 4-kaistaistamiselle. Sitä tehdään vaiheittain. Kohta alkaa ohituskaistaparin rakentaminen Orituvan eteläpuolelle. Moottoritie tulee jatkumaan eteläpäässä aikanaan Suinulaan saakka. Moni saattaa vielä muistaa millainen Vt9 oli aikoinaan Ov-Jäs -välillä, eli tämän kuvan ottopaikallakin vuoteen n. 2004 saakka. Se oli kapea, mutkainen ja mäkinen, ja lähes koko matkalla oli 80km/h rajoitus eikä realistisia ohituspaikkoja juuri ollut. Länkipohja oli Suomen tilastoissa ykköspaikalla kirjoitettujen sakkojen määrässä. Liikkuva poliisi hoiti hommansa tehokkaasti, osin ehkä jopa liiankin. Kyseisen tieosan tavaramerkki olikin etenkin viikonloppuisin sininen Saab tienpenkalla, takapenkillä Pertti peruskansalainen kuuntelemassa tuomiotaan. | ||||
|
07.07.2020 20:36 | Niila Heikkilä | ||
| Yksityisiä rautatieyrityksiä alkaa Suomessakin olla nyt ihan eri malliin verrattuna aikakauteen jolloin sillan kohtalosta päätettiin. Saisikohan näiden yritysten taholta liikennetarvetta tälle (Sl-Hko) radalle? Vetokalustostakaan se ei enää ole kiinni. Päinvastoin. | ||||
|
28.06.2020 17:28 | Niila Heikkilä | ||
| Sikäli tietysti hankala knoppi selvitettäväksi että jos sen ainoa ratkaisu on koluta hakuammunnalla koko Suomen rataverkko läpi. Ehkä knoppikuvaan voisi koettaa sisällyttää jotain lisävihjeitäkin. Pusikosta voi päätellä vain että ollaan Ivalon alapuolella jossa kulkee kuusiraja. :) | ||||
|
17.06.2020 23:37 | Niila Heikkilä | ||
| Pakko kysyä missä junassa laittaisit Turun makuuvaunuletkan Rovaniemelle, tai alas sieltä? Jos huomioidaan että aikatauluja ei ole mahdollista muuttaa ratatöiden takia. | ||||
|
15.06.2020 12:04 | Niila Heikkilä | ||
| Parkanon radan turvalaitetöiden takia voimassa poikkeavat aikataulut. | ||||
|
09.06.2020 12:11 | Niila Heikkilä | ||
| Toisiko lisäpainoa jarruttaville pyörille? Tuossa taitaa olla alamäki. Jatkoiko metro matkaa tuosta omin voimin vai tuliko hinaaja Roihupellosta? | ||||
|
26.05.2020 13:29 | Niila Heikkilä | ||
| Dieselhydraulisen voimansiirron kanssa myös pitkiä moottorijarrutuksia tulee välttää. Suora kolmosvaihde sisässä, polttoaineen ruiskutus nollassa, MGO pyörii suurilla kierroksilla, ja ilmaa virtaa moottorin läpi valtavia määriä jäähdyttäen männänlakea.. | ||||
|
21.05.2020 00:31 | Niila Heikkilä | ||
| Virroittimen aiheuttama nostearvo on tarkkaan määritelty, riippuen osin nopeustasosta. Se ei voi olla liian pieni, koska valokaari kuluttaisi (jopa kesällä) hiilen nopeasti loppuun. Myös tehonotto vaikeutuu jos seassa on koko ajan runsaasti tasakomponenttia (valokaari tasasuuntaa virtaa) ja yliaaltoja. Virroitin aiheuttaa ajolankaan sekä nostetta että ajolangan siksakin vuoksi myös sivuttaisheiluntaa. Sähköratapylväiden välimatka ei millään radalla ole tasainen. Yleensä pylväiden perustusten paikkoja sijoitettaessa vain kolme pylväsväliä saa olla saman mittaisia, sen jälkeen väliä on muutettava vähintään muutamia metrejä. Tämä siksi ettei ajolankaan pääsisi sopivalla nopeudella ajettaessa muodostumaan koko ajan kertautuvia värähtelyjä, ja virroitin alkaisi "laukkaamaan" etenkin pystysuunnassa. Pylväsvälejä tasaisesti muuttamalla tämä värähtelyilmiö katkaistaan. | ||||
|
19.05.2020 13:59 | Niila Heikkilä | ||
| Deeverin esteenraivaaja puskee sumulauttaa edellään. | ||||
|
03.05.2020 22:46 | Niila Heikkilä | ||
| PYO:lla jos matkustelee, jää itäinen Suomi kokonaan kokematta. | ||||
|
30.03.2020 00:16 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös siellä puujunia kulje? | ||||
|
15.03.2020 14:53 | Niila Heikkilä | ||
| Tuon linkin takana siis Hangonsaareen vievän penkereen levitys toista raidetta varten. Onkos tuosta työmaasta joku ottanut kuvia? | ||||
|
|
15.03.2020 14:51 | Niila Heikkilä | ||
| https://tinyurl.com/vuszr4k | ||||
|
15.03.2020 13:09 | Niila Heikkilä | ||
| Hyvä kun olet napannut kuvan myös tuosta tuotelaatasta. Tavallaan tallennettu pala suomalaisen teollisuuden historiaa. Vaikka kyseessä on näennäisen vähäpätöinen yksityiskohta, silti mukava tietää että jalustat tulivat Kurikasta eivätkä Kiinasta. | ||||
|
15.03.2020 12:56 | Niila Heikkilä | ||
| Lienevätkö saapuneet suoraan Aurajoki Oy:ltä Pirkkalasta. Sähköratapylväät on tyypillisesti galvanoitu siellä. Ainakin yhteen aikaan Potila hitsasi pylväät. Mistä ne nykyään tulevat? Tekikö mm. Rauma-Repola radiomastojen tapaan 60/70-luvun pylväät jne. | ||||
|
05.03.2020 18:54 | Niila Heikkilä | ||
| Alikulusta taidettiin tehdä kerralla täysimittainen, elleivät ennakkosuunnitelmat ole muuttuneet? Tuo pylväs on ainakin hankalahkosti alikulun kohdalla. Imumuuntajakentän siirto vaatii myös pitkästi uutta ajolankaa, ja luonnollisesti uuden imumuuntajapylvään/kentän laiturin ulkopuolelle. | ||||
|
|
04.03.2020 22:47 | Niila Heikkilä | ||
| Sähköratarakenteetkin kokevat suuria muutoksia. mm. Pylväät korvataan P-portaaleilla laituri(e)n kohdalla, ja tuo imumuuntaja siirretään toiseen paikkaan laiturialueen ulkopuolelle. Junahan ei voi seistä pitkään imumuuntajakentässä tai lanka palaa poikki. | ||||
|
02.03.2020 03:29 | Niila Heikkilä | ||
| Lumensyöjän filosofia ei kai ole ainakaan Suomessa puskea jatkuvasti metrin hangessa vaikka se siihen pystyisikin. Junaliikenne pysähtyy jo paljon aikaisemmin. Koneellisen lumenpoiston tarve alkaa kun lumen pinta nousee hieman kiskon harjan yli. | ||||
|
04.02.2020 01:10 | Niila Heikkilä | ||
| Tavallaan hyviä dokumenttikuvia, mutta mitenkäs drone vetää horisontin noin kieroon? Oikein kova itätuuli ja drone joutuu tappelemaan täysillä sitä vastaan, vaiko häiriö gimbalissa? Nuo kannattaisi oikaista kuvankäsittelyohjelmalla niin kuvat olisivat entisestäänkin nautittavampia. | ||||
|
01.02.2020 20:56 | Niila Heikkilä | ||
| Ahaa, kadun alla on noinkin suuri betonirakennelma. Tässä on ainakin alikulkutunneli. Rakenne lienee tehty Koskikeskuksen yhteydessä 1980-luvun puolivälissä. | ||||
|
04.01.2020 00:56 | Niila Heikkilä | ||
| Jos URPO joskus rakennetaan, Rauman edustalle muodostuu varsin mielenkiintoinen kolmioraidealue, jos kaikista suunnista pitää päästä kaikkiin suuntiin. | ||||
|
03.01.2020 18:47 | Niila Heikkilä | ||
| Onko nuo höyryveturiajan lappuhaalarit edelleen osa kuljettajan työasua? | ||||
|
03.01.2020 17:23 | Niila Heikkilä | ||
| Kameranhan voi tarkentaa etukäteen valittuun tiettyyn pisteeseen ja ottaa automaattitarkennuksen kokonaan pois. Silloin välttyy kokonaan kuvan pumppausongelmilta. Tulosta videosta kannattaisi myös leikata alusta lähes minuutin verran tyhjää pois. | ||||
|
27.12.2019 16:48 | Niila Heikkilä | ||
| Junan leveys on huomattavan suuri. Tästähän olikin juttua että jos tällä junalla aiottaisiin jatkaa pidemmälle Suomeen, vaikkapa Imatralle, pitäisi suomalainen ahtaampi atu tarvittaessa avartaa junan kulun mahdollistamiseksi. | ||||
|
22.12.2019 19:04 | Niila Heikkilä | ||
| Onko ratikan opastimen nuolivalo ollut joskus punainen, vai onko tuo autoliikenteen? | ||||
|
12.12.2019 10:41 | Niila Heikkilä | ||
| Mites tulevaisuudessa kun mm. Ylöjärvellä ja Pirkkalassa on alivarikoita. Onko nekin "Tampereen ratikka"? | ||||
|
09.12.2019 23:44 | Niila Heikkilä | ||
| Tuossa varmaankin tarkoitetaan lähinnä sekaliikennekaistoja. Sellainen tilannehan on käytännön elämässä mahdoton, tai ainakin äärivaarallinen että autoliikenteellä olisi samalla kaistalla 50km/h rajoitus ja ratikalla 80. Tai toisinpäin.. | ||||
|
11.11.2019 10:33 | Niila Heikkilä | ||
| Uutisointi asiasta on ehkä hieman ylimalkaista. Onko tämänkään kuvan alueella vielä lainkaan ajolankoja? | ||||
|
01.11.2019 11:44 | Niila Heikkilä | ||
| Asemalla on hyvin hoidettu piha ja penkkikin vaikka matkustajajunia ei tuohon aikaan kulkenut lainkaan Jämsään. | ||||
|
08.10.2019 15:35 | Niila Heikkilä | ||
| Sepeliharjakonetta vielä kaipaa joka harjaa pölkyt puhtaiksi ja muotoilee päällysrakenteen lopulliseksi. Tuleekohan sekin Ruotsista? | ||||
|
03.10.2019 20:52 | Niila Heikkilä | ||
| Entäs sitten Haapajärvi, Haapavesi ja Haapamäki? | ||||
|
02.10.2019 12:40 | Niila Heikkilä | ||
| Täytyy tietysti muistaa että rautatieliikenteen havainnointiin aistinsa äärimmilleen virittänyt harrastaja huomaa pienimmänkin radalla kulkevan objektin monikymmenkertaisella tahokkuudella kuin tavallinen kiireinen arki-ihminen jolle radasta koituu vain lähinnä estevaikutusta. Näin hieman kärjistäen sanottuna. :) | ||||
|
24.09.2019 14:21 | Niila Heikkilä | ||
| Näkeekö autoilija/ulkopuolinen havainnoitsija jostain milloin ne ovat teknisessä mielessä käytössä kun ratikoita ei kulje? Vai millainen varoitusvalojen toimintaperiiaate on Tampereella? | ||||
|
02.08.2019 23:27 | Niila Heikkilä | ||
| Perustusten jakojuna? | ||||
|
17.07.2019 01:33 | Niila Heikkilä | ||
| Radan varressa paikallaan tapahtuva sihtailu tarkkuushiotun lasin läpi tuottaa epäilemättä paremman havaintotuloksen kuin vanhanaikainen eyeball mark 1.0 liikkuvan veturin perinteisemmällä tavalla hiekkahiotun ja vähävalovoimaisemman tuulilasin läpi. :) | ||||
|
13.06.2019 13:37 | Niila Heikkilä | ||
| Tuollainen ajatusmalli toimii parhaiten Helsingin lähiliikennealueella, mutta mitä kauemmaksi mennään pk-seudulta, sitä tärkeämmäksi käyvät muut asumistekijät. Esimerkiksi Parkanon asemalle olisi vaikea kuvitella kerrostaloa liityntäpysäköintipaikan tilalle. | ||||
|
|
13.06.2019 13:04 | Niila Heikkilä | ||
| Jos ajatellaan että nämä 200 autoa ajaisivat liityntäpysäköintipaikalla seisomisen sijaan joka päivä menopaluuna saman reitin kuin juna, tekisi se päivässä 400 autoa, mutta keskimääräisen 200 vuosittaisen työpäivän mukaan laskettuna jo 80 000 autoa tiestöä ruuhkauttamassa ja samalla saastuttamassa. Liikennepolitiikassa asioita pitääkin ajatella huomattavasti suurempina kokonaisuuksina kuin jonkun yksittäisen junan matkustajamäärinä. | ||||
|
02.06.2019 22:57 | Niila Heikkilä | ||
| Tuliko puolenvaihtopaikka? | ||||
|
31.05.2019 23:56 | Niila Heikkilä | ||
| Noissa vanhoissa sähköistyksissä on tullut ihmeteltyä miksi posliinieristimeen ja kannakkeisiin kohdistetaan varsin suuria sivusuunnassa vääntäviä voimia. Ts. eristimen pitää olla aina laakeroituna pystyasentoon. Uusissa orsirakenteissa voimat ovat sen sijaan pituussuunnassa työntäviä ja vetäviä, joita materiaalit kestävät paremmin. | ||||
|
28.05.2019 01:05 | Niila Heikkilä | ||
| Tässä on uudehkoa uutisointia mm. Kalarannan kohdan sähköistyksestä http://www.avakka.com/Avakka/Etu2.html | ||||
|
26.05.2019 01:25 | Niila Heikkilä | ||
| Tässä on kyllä harrastettu täydellistä AAA-sertifikaatin metsänhoitoa. Avohakkuu, Asfaltointi, Asuinkerrostalo ja/tai Automarket. | ||||
|
18.05.2019 23:42 | Niila Heikkilä | ||
| Ratikkatyömaan aitaaminenkin on hoidettu esimerkillisesti. | ||||
|
10.05.2019 16:54 | Niila Heikkilä | ||
| https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/a1c628aa-f9fc-4bd5-8867-2f62a4d3cd05 Yllättävä kansalaismielipide siltakyselyyn. Ehkä avaukset ovat haitanneet niin merkittävästi Savonlinnalaisten arkea että ne halutaan lopettaa pysyvästi kokonaan. | ||||
|
|
03.05.2019 11:54 | Niila Heikkilä | ||
| Avattavien siltojen kokonaisuuteen kuuluu myös Olavinlinnaan johtava ponttoonisilta, jonka kääntö vaatii miehityksen. Eli reittiä ei tuolloin pääsisi juuri venettä suuremmalla aluksella lainkaan, jos kaikkien siltojen kääntely lopetettaisiin. Pienveneväylä kiertää Olavinlinnan itäpuolelta, mutta siinä on huomattavan kova virtaus ja väylä on matalahko. Ratasillan 7.5m korkeus ei riitä höyrylaivoille. Toivottavasti jonkinlainen kompromissi löytyy, koska silloin saisi hienon Savonlinnan ympärikiertoristeilyn Kyrönsalmen ja Laitaatsalmen kautta. | ||||
|
|
30.04.2019 18:24 | Niila Heikkilä | ||
| Itse asiassa, onkohan rautatiesillan kääntömahdollisuutta vielä edes poistettukaan? Kyrönsalmi ja Olavinlinnan ohitus on maisemallisesti sen verran hieno, että on/olisi suuri menetys jos tästä ei pääsisi pienellä risteilyaluksellakaan enää lainkaan. Tiesiltojen altahan Saimaan höyrylaivat mahtuivat aikaisemminkin ilman siltojen nostoa. https://vayla.fi/-/kysely-miten-kyronsalmen-vaylan-alikulkukorkeuden-rajoitus-vaikuttaisi-liikenteeseen-#.XMhplYGU-yU | ||||
|
22.04.2019 20:49 | Niila Heikkilä | ||
| Tunneli on suuaukoltaan hieman korkeampi, madaltuen syvemmällä. Usein ylikorkean ajoneuvon ajaessa tunneliin jonkun matkaa meni hyvin, mutta sitten kuului ylhäältä kraaps ja matka pysähtyi. Jälkiä on katossa nähtävillä vuosikymmenten varrelta. Tiukilla tosiaan oli ratikan mahtuminen tähän tunneliin. Ajolangan minimikorkeus on kuitenkin oltava 4.2m. Johdinautot tästä mahtuivat kuitenkin hyvin, ajolanka oli paljon alempana. Raitiovaunun virroitin ei sen sijaan taivu johdinautojen toleransseihin. Virroitinsarvet yltävät vaikka kuinka korkealle ja laskeutuvat hyvin matalalle. Osaako joku kertoa mitkä olivat johdinauton ajolankojen maksimi- ja minimikorkeudet Tampereella? Toki on selvää että ajolangan on oltava siellä missä kumipyöräliikenne ja ratikkaliikenne kohtaa, riittävän korkealla jottei muu raskas kalusto tuo sitä alas. | ||||
|
|
13.04.2019 23:31 | Niila Heikkilä | ||
| Ilmeisesti alun alkujaan aseman raitiotiepysäkki piti tulla asematunneliin, josta pääsisi kätevästi suoraan asemalaitureille. Asematunnelin ratasillan tuleva remontti siirsi pysäkit Hämeenkadun alkupäähän. Onko se pysyvä järjestely, vai siirtyykö pysäkki vielä joskus tulevaisuudessa tähän? | ||||