3993-162737 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.07.2011 23:39 Niila Heikkilä  
  Tuollaisen tasoristeyksen vikaantuessa junaliikenne joutuu pysähtymään tai matelemaan hiljaa. Voisi kuvitella tilanteen jos kaikki pääradan ali- tai ylikulkusillat olisivatkin tasoristeyksiä, ja niistä olisi vaikkapa ukkonen hajottanut puolet. Junaliikenne kärsisi valtavasti, ja syyttävä sormi.. niin, kenelle se pitäisi pitäisi osoittaa? Betoninen silta ei ainakaan kovin hanakka ole vikaantumaan luonnonilmiöiden seurauksena niin että siitä olisi liikenne- tai turvallisuushaittaa.
kuva 06.07.2011 01:38 Niila Heikkilä  
  Eikös tuossa ole ihan normaali tilanne. Ajolanka ja kannatinvaijeri on jouduttu radan siirron takia katkaisemaan kiristyspainojen väliltä, (välimatka 1500m luokkaa) jolloin lanka löystyy tuollaiseksi. Itse purkutyöt voidaan tehdä vasta sen jälkeen kun johdot eivät ole kireällä kuin viulun kieli.
kuva 05.07.2011 18:49 Niila Heikkilä  
  Eikös senior class ole jo täyttä totta. Ne vaunun istumajärjestyksen opaskyltissä olevat penkit joilla istuu kumaraselkäinen pappa kepin kanssa.
kuva 05.07.2011 02:39 Niila Heikkilä  
  Olisiko 20-30 vuotta sellainen karkea aikaväli jolloin sepeli alkaa olla seulonnan tarpeessa. Tämä riippuu tietysti liikenteen määrästä. Tosin Suomessa ei luultavasti edes ole kovin montaa rataosaa jotka olisi seulottu historiansa aikana useita kertoja. Johtuu osin siitä ettei nykyisenlaisia sepeliseuloja ole ollut käytössä vuosikymmeniä, (sepeli voitiin toki vaihtaa kokonaan) ja radat olivat sorapohjaisia pitkälti 1960-luvulle asti. Päällysrakenteen muuttaminen sepelille alkoi laajemmin vasta kiskon jatkuvaksihitsauksen ja/tai raskaamman kiskotuksen myötä. Betonipöllejä käytettäessä sepeliä alkoi näkyä myös sivuraiteilla, koska betoni ei kestä hiekkapenkassa.
kuva 30.06.2011 14:30 Niila Heikkilä  
  Dokumenttina hyvä. Yleensä onkin järkevää antaa kameran pyöriä paikallaan ja tehdä sitten nopeat kuvakulman muutokset (jos niitä on pakko tehdä) ja leikata ne jälkikäteen pois valmiista materiaalista. Eli lyhyesti sanottuna kuva siirtyy leikkauksena tai päällekkäishäivytyksenä seuraavaan kuvakulmaan ilman zoomin pumputtelun tai jalustan siirrosta aiheutuvan heilahtelun näkymistä. Nämä leikkaukset voi siis tehdä jälkikäteen kotona. Jos joskus kuvaat tasoristeyksessä, kerrataanpa vielä yleisohje: Koskaan ei kannata mennä aivan kellon alle kuvaamaan, sen ääni peittää alleen kaikki muut äänet. Suositeltava välimatka kelloon on vähintään 50 metriä, jos videosta haluaa saada nautittavan myös ääniltään.
kuva 29.06.2011 20:26 Niila Heikkilä  
  Jokunen laajiskuva löytyi kenkälaatikkoa kaivelemalla. Tässä on Tomille pieni kooste kuvista jotka otettu kun käyty kiipeilemässä ja tutustumassa lähiseudun mäkiin minkälainen näköala niiltä aukeaa. http://tinyurl.com/6f433bn ja http://tinyurl.com/5ssyvs8
kuva 28.06.2011 11:54 Niila Heikkilä  
  Tätä Valmetin löylymittaria näkee yhä käytössä ympäri Suomea. Kuva ei ole manipulaatio, vaan kännykkäkameralla otettu kuva jossa mittari lähestyy uhkaavasti sn:ää. Kyseessä pienikokoinen parakkisauna jossa puoliksi peltiseinät. Oli päässyt hieman lämpiämään. http://tinyurl.com/6x8dfz5
kuva 27.06.2011 12:55 Niila Heikkilä  
  Kyllä näin on. Henkilöliikenneasema laitureineen oli valituksi tulleen Kyrösjärven itäpuolisen linjauksen suunnitteluvaiheessa vielä poissa toteutuslistalta. Yksi oikoradan alkuaikojen suunnittelulinjaus olisi jatkanut Ylöjärveltä Hämeenkyrön ja Ikaalisten kautta Parkanoon, Kyrösjärven länsipuolta. Muistelisin olleen olemassa myös Näsijärven rantaa myötäilevä pohjoinen vaihtoehto joka olisi ohittanut Parkanon vielä huomattavasti kauempaa. Parkanon asema/louhitut bunkkeritilat on kuitenkin suunniteltu nykyiseenkin vaihtoehtoon kauko-ohjaamon sijoituspaikaksi. Parkanosta kauko-ohjattiin koko rataosaa 1975-1995. Asemarakennuksen on rakentanut Keminmaalainen Rantamaula Oy.
kuva 21.06.2011 11:12 Niila Heikkilä  
  Vaikka kyse onkin museoradasta, kiskoteräksen fysikaaliset ominaisuudet määräävät millä sitä voi hitsata ja miten. Täytyyhän korjauksen olla vähintään yhtä hyvän kuin kuin mitä rata oli ennen varkaiden tuloa. Olisi aika kallis räkäsauma jos yllämainitulla 10 000 - 15 000 eurolla tehtäisiin sutta. Voisi melkein suositella lukemaan tämän http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/4bcaf75e9fcf3345f3dab7215cbe31dd/1308642552/application/pdf/1704876/RAMO%2012%20P%C3%A4%C3%A4llysrakennehitsaus.pdf
kuva 20.06.2011 22:52 Niila Heikkilä  
  Ratakiskojahan ei pysty hitsaamaan yhteen tavanomaisilla hitsauslaitteilla. Tarvitaan aivan toisentyyppinen menetelmä. Luultavasti kätevin vaihtaa koko pätkä kerralla, vaikka kyse olisikin vain resiinaradasta.
kuva 18.06.2011 13:59 Niila Heikkilä  
  Ei toimi ainakaan maissa joissa maa routii.
kuva 09.06.2011 14:25 Niila Heikkilä  
  Eilin (tuuli)kaapissa kasvanut henkilö on selvästi halunnut aistia optisen lisäksi myös akustista äänimaailmaa. Erkkojen kolahdukset, rosopyörän röpötys ja luistoneston sihahtelut huonolla kelillä pitänee laskea myös Eilimatkustajan kuulomuisti-interiööriin.
kuva 08.06.2011 12:47 Niila Heikkilä  
  Sitten ovat nämä vakiojuoksijat jotka junan pysähtyessä Pasilaan lataavat joka aamu kaiken energiansa juoksemalla vaunun ovelta koko laiturin matkan liukuportaisiin. Erään kerran juna olikin pysähtynyt hieman pidemmälle. Ilmeinen vakiojuoksija spurttasi vauhtiin vaunun ovelta. Juoksi kymmenen metriä Helsingin suuntaan kunnes huomasi että höh, liukuportaat eivät olekaan siellä missä normaalisti, teki U-käännöksen ja juoksi taas.
kuva 07.06.2011 01:56 Niila Heikkilä  
  Mahtoiko 1976 tässä edes olla erotusjaksoa. Tuolloin sähköradan syöttöasemajärjestelyt olivat erilaiset, ja mm. siihen aikaan Ilmalan syöttöasemaa ei vielä edes ollut. Se tuli vasta 1992.
kuva 06.06.2011 13:31 Niila Heikkilä  
  Voisikohan Nurmon nyt jo purettu asema sopia kuvaan?
kuva 05.06.2011 15:10 Niila Heikkilä  
  Ruotsissa puomien lasku tapahtuu huomattavan paljon aikaisemmin ennen junan tuloa kuin Suomessa. Samaten radassa on kulunvalvontaan liitetyt V-signal tasoristeysopastimet jotka pysäyttävät junan mikäli puomilaitoksessa häikkiä. Siksi kolaritilastot eivät ole aivan suoraan verrannollisia naapurimaiden välillä eri tekniikasta johtuen. Puomien poikkiajoa tietystikään mikään ei estä, mutta jo pitkän aikaa alhaallaolleiden puomien läpi junan eteen ajaminen on harvinaisempaa.
kuva 03.06.2011 10:40 Niila Heikkilä  
  Radan itäpuolella ei pohjanmaalla juuri asemia ole jotka sopisivat aamuhetkeen ja auringon suuntaan. Kauhavalta tämän on vaikea kuvitella olevan. Sievi ehkä jotenkin helpommin, mutta jokin, mm. puuttuva kaarre siinäkin vastustaa. Parhaiten paikka sopisi ehkä Tuomiojaksi tietyin varauksin.
kuva 02.06.2011 13:37 Niila Heikkilä  
  Vielä pieni päivämäärätieto Parkanon radasta: Se avattiin kaupalliselle tavaraliikenteelle kahdessa vaiheessa. 1.1. 1970 avattiin Seinäjoki-Parkano, ja vuotta myöhemmin eteläosa Parkano-Lielahti 1.1. 1971 jolloin radan läpi ajoi ensimmäinen tavarajuna junanumeroltaan 4064A, Seinäjoelta Tampereelle. Tätä voidaan pitää samalla ensimmäisenä koko matkan kulkeneena ja samalla radan ensimmäisenä kaupallisena junana. Radan nopeutta nostettiin arvoon 110km/h 23.5. 1971 jolloin radalle siirtyi 2 pikajunaparia. Ensimmäisen aikataulunmukaisen ja kaikelle yleisölle avoimen matkustajajunan numerosta ei ole varmaa tietoa, mutta se lienee mahdollista tarkistaa senaikaisista aikatauluista jos jollain on tallella. Aikataulukauden vaihteessa 27.9. 1971 radan rakenteellinen nopeus nostettiin arvoon 140km/h, jolloin radalle siirtyi lisää henkilöjunia. Tosin tästä meni reilut toistakymmentä vuotta ennenkuin radalla alettiin ajaa tuota vauhtia, tähän vaikutti tietysti senaikainen junakalusto, mutta ennenkaikkea se että vasta vuonna 1983 (suojastettujen) ratojen kattonopeus nostettiin Suomessa tähän tasoon. Käytännössä ensimmäinen vakinainen matkustajajuna Pko-baanalla oli Lapponia, joka kiihdytti menonsa tuohon hurjaan vauhtiin kesällä 1983.
kuva 01.06.2011 15:06 Niila Heikkilä  
  Parkanon radan sn oli ensimmäisen kaupallisen tavarajunan aikaan 75km/h. Asiaan vaikutti mm. työaikaisen kiskotuksen (K30-K43) vaihto järeään K54-kiskoon. Tämä työ oli vielä osin kesken. Rata on siis lyhyehkön olemassaolonsa aikaan kiskotettu läpi asti jo peräti 3 kertaa. Viimeisin kiskonvaihto (UIC60) valmistui 1996, ja Parkanon aseman K54 palakisko-osuus poistui vasta 2004.
kuva 01.06.2011 01:47 Niila Heikkilä  
  Ilmeisesti ratapöllijuna. Näin sellaisen Äkin silloilla kun ohitin paikan autolla joskus 23.30.
kuva 30.05.2011 02:41 Niila Heikkilä  
  Niin, ja ratahan palvelee Niinisalon tykistöprikaatin lisäksi myös muita yksiköitä, Pohjankankaalla käydään leireilemässä Vuohijärveltä asti. Parolan panssarivaunujen kuljetus Pohjankankaan harjoituksiin vaikeutuisi mahdollisen radan lakkauttamisen jälkeen myös aika lailla, kuljetusketjuun tulisi paljon logistisia lisäkuvioita. Leopardilla ei ainakaan kaikilla maantiesilloilla voi ajaa liian rajun pistekuormituksen takia, taitaisi mennä täysin lavettikuljetuksiksi koko matkalta. Nähtäväksi tosiaan jää mikä lasketaan sotavaltion taholta tulevaisuudessa kannattavimmaksi. Junan lastaus, matka ja purku jo itsessään on harjoitusta kriisiajan varalle.
kuva 29.05.2011 21:53 Niila Heikkilä  
  Olen monesti ihmetellyt naapurin nopeakulkuisten koneiden puskinlyhtyjen järeitä ritilöitä. Jopa uudehkossa Ep1:ssä on vankilakalterin murtolujuustasoa olevat suojukset. Valotehon kannalta ei mikään hyvä ratkaisu. Ilmeisesti siihen on kuitenkin joku syy. Vaununpyörien lennättämät sepelikivet? Tuntuu aika kaukaa haetulta. No, olihan Suomessakin muodissa vielä 1980-luvun alkuvuosina ajovaloumpioden suojaritilät autoissa. Settiin kuului erottamattomasti keltaiset huomiovalot ja monesti vieläpä maadoitusharain taka-akselissa. Olisiko kyse siis vain totutusta rakenteesta jota ei ole huomattu uudistaa, umpioiden halvennuttua huomattavasti takavuosien tasolta.
kuva 29.05.2011 11:55 Niila Heikkilä  
  Itsellä tuon 3 minuutin säännön ajalta olevat vahvimmat muistikuvat muotoutuvat CEmt-makuuvaunun hämäristä tehtyihin havaintoihin. Varsinkin La-Su yönä jolloin moni tavarajunakohtaus oli peruuntunut, yöpikajunat ajoivat pohjanmaalla pitkiä matkoja aivan mateluvauhtia. Oikeastaan tuon voisi sanoa jopa pohjanmaan yöpikurien tavaramerkiksi, koska oli enemmän sääntö kuin poikkeus että juna ajoi jossain vaiheessa todella hiljaa normaalia pidemmän matkan. Normaaleissa arkiaikatauluissakin tuntui olevan aika lailla pelivaraa. Ei ollut täysin tavatonta että matkanopeutena oli 40km/h ja sitä ajettiin yön hämyssä jopa kymmeniä kilometrejä ettei juna olisi esim. Kokkolassa liikaa etusessa.
kuva 28.05.2011 01:24 Niila Heikkilä  
  Liekö peräti tällä kertaa näin että kiskoja ja baliiseja lukuunottamatta kaikki kuvassanäkyvä on kotimaista valmistetta.
kuva 27.05.2011 22:28 Niila Heikkilä  
  Tuo selostus kuulosti tulevan suoraan hämyisen, sormipaneloidun huoneen nurkasta, jossa Lahden aallolle viritetty putkivastaanotin suoltaa väräjävällä äänellään ohjelmaa "kiertomatkalla Suomessa". Helvar vaiko Asa?
kuva 23.05.2011 11:29 Niila Heikkilä  
  Tätä historiallista seikkaa on toki käsitelty ennenkin, mutta kertaus on opintojen äiti. Tässä pisteessä olisi Pertulla ollut melko tukalat oltavat elokuussa 1859.
kuva 23.05.2011 01:57 Niila Heikkilä  
  Nykyajan urbaania häivetekniikkaa. Veturi maastoutuu taustan rakennukseen. Lisäksi komeita pensaita istutettu veturin katolle. Kumpi noista ohjaamoista on ajo-ohjaamo ja kumpi (sivuikkuna) piirretty?
kuva 20.05.2011 19:00 Niila Heikkilä  
  Oho! Korkeitten kuvauspaikkojen koluaminen on näemmä kannattanut. Erittäin komea ja mieleenjäävä maisemakuva. Jatka samaa rataa!
kuva 18.05.2011 14:28 Niila Heikkilä  
  Kiven päällä näyttää todellakin erehdyttävästi istuvan riekko kesäasussaan. Piti oikein varmistaa muutamasta naapuriruudusta mikä siinä on. Kiven takana näyttäisi olevan kuusentaimen latva, ja itse kivessä on juuri sillä kohtaa vaaleampi alue. Tuo lintuteoria oli siksi kyllä aiheellinen, koska kuvaa otettaessa yläpuolella kaarteli illan viimeisissä termiikin puhkumissa nosteissa isohko haukka, mutta se ehti tyrkätä itsensä liukuun kohti Metsolahtea ennenkuin kamera saatiin suunnattua siihen.
kuva 04.05.2011 09:49 Niila Heikkilä  
  Näköjään miehitetty varoituslaitos joka tarkastaa junan vaunu vaunulta.
kuva 30.04.2011 20:10 Niila Heikkilä  
  Mitenkä tasoristeyksen poisto liittyy kerjäläisiin? Noin filosofisiin vertauksiin pitäisi kyllä esittää kansantajuisemmat perustelut. Noilla perusteluilla Jsk-Jy -oikorata joka tehtiin jo 1970-luvulla lähtökohtaisesti ilman tasoristeyksiä lienee sitten uusi Mierontie?
kuva 30.04.2011 15:41 Niila Heikkilä  
  Ajolangan vaihtovirran taajuus ja joku sen kerrannainen tuntuisi todennäköisimmältä vilkkumistaajuuden tahattoman tahdistuksen aiheuttajana.
kuva 27.04.2011 22:15 Niila Heikkilä  
  Jos yöjunakonseptia ajatellaan liikkuvana hotellina - aamuksi pirteänä perille, pitänee ottaa huomioon matkustajamääriltään isot risteysasemat nimeltä Tampere ja Oulu. Kummassakaan ei olisi hyvä olla liian myöhään yöllä, eikä liian aikaisin aamulla jo vaihtoyhteyksienkin takia. Niiden välinen matkustusaika ei myöskään saisi olla kovin paljon nykyistä lyhyempi, jos halutaan että matkustajat käyttävät yöjunaa myös lyhyemmillä sydänyön osamatkaväleillä. Oulun yläpuolella rataa tuskin kovin äkkiä korjataan 160km/h tasolle, joten pohjoisessa matkustusaikaan vaikuttaa eniten poisjäävä veturinvaihto Rovaniemellä, ja ehkä jonkin verran loppuvälin sähköistys. Tämä tosin edellyttänee koko junan jatkamista Kemijärvelle, koska vaunujen otto ja jättö söisi muuten saavutetun hyödyn. Näillä rataverkon tulevaisuudennäkymillä voitaisiin ehkä ajatella että suurin hyöty makuuvaunujen täyden nopeuden käytöstä saavutetaan ruuhka-Suomessa Helsinki-Tampere välillä, sen yläpuolella ajoajan lyhentämisen merkitys pienenee asteittain, ja saavuttaa jossain Seinäjoen tasalla pisteen jossa sitä ei enää kannata aikataulullisesti liikaa lyhentää. Tosin voidaanhan laittaa kulkuun useita junia, joista yksi olisi hitaampi, ja toinen ohittaisi Oulun jo aamukolmelta, ja pudottaisi Kemijärven laituriin seitsemältä aamulla täyden junallisen pirteitä työmatkalaisia :)
kuva 26.04.2011 02:21 Niila Heikkilä  
  Suomi taitaisi loppua kesken ennen aamua jos yöjuna porhaltaisi koko ajan 160km/h.
kuva 25.04.2011 03:24 Niila Heikkilä  
  Tämä matkan aloittava tasavirtakone on keulilla junan kokonaismatkaan suhteutettuna luultavasti lyhimmän aikaa, muutaman tunnin rykäisyn Moskovasta Vladimiriin.
kuva 14.04.2011 13:17 Niila Heikkilä  
  Kaksi mummoa istui Seinäjoella junassa. He katselivat ikkunasta asemalaiturin vilinää ja ihmettelivät ääneen matkanteon helppoutta: - On se nykyajan tekniikka ihmeellistä. Mie oon menossa Rovaniemelle ja sie Helsinkiin, ja samassa junassa silti istutaan.
Kuvasarja:
Oriveden Karppi puhelinlangoista ajojohtimiin
 
 11.04.2011 00:25 Niila Heikkilä  
  Tpe-Ov avojohtolinja on purettu lopullisesti keväällä 1990. Sähköistetyllä radalla avojohtolinjoihin liittyisikin jo 50Hz häiriöitä melkoisesti.
kuva 31.03.2011 00:52 Niila Heikkilä  
  Ja koska Haapamäellä ei ole kuvanottohetkellä ollut sähköistystä se ei todennäköisesti voi olla vihreä Sr1-veturikaan. En tosin ole aivan varma.
Kuvasarja:
Kirnukoski 80-luvulla
 
 30.03.2011 13:08 Niila Heikkilä  
  Tarkoitin siis tuon sillan sijaintia sivuhaaramaininnalla. Siltahan ylittää Pienijoen, joka mm. tuo itäisen valuma-alueen, Iso-Pyhäntäjärven vedet Pyhännän voimalaitoksen kautta Emäjoen pääuomaan. Eli sillanalus kuuluu säännöstelyn ja naapurilaitoksiin synkronoidun juoksutuksen piiriin, Pyhännän alakanavan alaosaan. Kun katsoo noita kuvia, on mahdollisuus että Bycyrys on käynyt osaltaan avartamassa sivu-uoman kapeikkoa sillan kohdalla, vaikka itse rantaviiva olisikin samalla paikalla. Leppikosken voimala ei todennäköisesti vaikuta tänne asti muuten, kuin hidastamalla tiettyinä vuodenaikoina virtausta luonnontilaiseen jokeen nähden. Aikaisemmat, uittojen yhteydessä tehdyt perkaukset saattavat olla myös hyvä teoria Kirnukosken katoamiseen. Mikään jyrisevä köngäs se tuskin koskaan on ollutkaan. Emäjoen pääuomassa suoritettiin voimalaitosrakentamisen aikana kymmenien kilometrien matkalta isoja avarrustöitä, ja niitä oli myös tekemässä Oulujoki Oy:n toinen iso kone, eli Marion 7400 laahakaivinkone, joka on edelleen suurin Suomessa työskennellyt kaivinkone. (Näitä oli 3 kpl maassa) Suurin yksittäinen Marionin tekemä perkaustyö Emäjoella oli Aittokosken voimalaitoksen alakanavan 13km matkalta poistetut 6.5 milj.m3 maamassat.
Kuvasarja:
Kirnukoski 80-luvulla
 
 29.03.2011 23:28 Niila Heikkilä  
  Yksi mahdollisuus on myös Oulujoki Oy:n Bycyrus 200W laahakaivinkone joka ruoppasi n. 7km matkalla jokea Seitenoikean voimalaitoksen alapuolella tuottaen sille lisää putouskorkeutta. Myös vesialuetta säännöstelevän Leppikosken voimalaitoksen käyttöönotto 31.3. 1963 vaikutti luultavasti omalta osaltaan asiaan, vaikka ollaankin jo melko kaukana siitä ja varsinaisen Emäjoen sivuhaarassa.
kuva 29.03.2011 11:27 Niila Heikkilä  
  Eipä uskoisi että joitakin vuosia kuvanoton jälkeen kaikki Suomen Sr2-veturit ovat kulkeneet tämänkin sillan yli.
kuva 27.03.2011 01:45 Niila Heikkilä  
  Monesti spontaani keskustelujen seuraaminen tuottaakin enemmän tietoa kuin pitkien kysymyssarjojen kirjoittelu. Kenelläkään ei ole kaikesta niin paljoa tietoa että pelkästään kyselemällä voisi tulla täysinoppineeksi. Tämä pätee luonnollisesti normaalissa arkielämässäkin, toisinaan vain kannattaa pysähtyä seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu. Joskus tulee mieleen että olisiko vorgissakin syytä rajoittaa käyttäjän päiväkohtaisia kommentteja muutamaan kymmeneen, ettei kukaan pääsisi tahallisesti (tai tahattomasti) suoltamaan vuorokaudessa valtavaa määrää muutaman sanan mittaisia kommentteja. Yleensä ne saavat kirjoittajan hieman epäedulliseen asemaan lukijan silmissä, oli kommenttien tarkoitus sitten kuinka hyvä tahansa. Tuollainen rajoitus toimisi ennemminkin nettiaddiktiivisen kirjoittajan hyödyksi kuin haitaksi, koska se kertoisi milloin olisi hyvä sulkea tietotokone siltä päivältä.
kuva 25.03.2011 17:52 Niila Heikkilä  
  Näitä kuvia katsellessa tulee ajatus ettei sinulla vain olisi vahingossa kameran asetuksissa pienin 640x480 resoluutio päällä? Tsekkaappa asetuksista saisiko resoluutiota isommaksi, ts. laita paras taso päälle. Kuvien peruslaatu paranisi kovasti.
kuva 15.03.2011 11:40 Niila Heikkilä  
  Mierontien jotkut osuudet ovat osa Pirkanmaan virallista moottorikelkkareitistöä, ja karttakeskuksen moottorikelkka-GT -kartassakin rataosuus on merkattu reitiksi. Tämä luonnollisesti siksi että rataosuus on virallisestikin lakkautettu.
kuva 08.03.2011 10:18 Niila Heikkilä  
  Samaa paikkaa ehdottaisin minäkin. Kolmioraiteen sillalla tapahtui muuten alkuaikoina harvinainen onnettomuus. Liikenne nimittäin aloitettiin 1951 niin, että pari viimeistä silta-arkkuväliä oli väliaikaisena puuristikkorakenteena. Kyse oli ilmeisesti sen vuoden rakennusbudjetin täyttymisestä. Tästä säästöstä johtuen kävi niin, että rakenne sortui junan alla, ja veturi (Jumbo) putosi nokka pystyssä alas Viinikanojaan. Tästä tapauksesta on olemassa kuvakin, taisi olla viimeksi näkyvillä Aamulehti 50V juttuarkistossa kymmenkunta vuotta sitten.
kuva 07.03.2011 17:50 Niila Heikkilä  
  Joo, etikka on yksi perinteisiä keinoja myös, joskin juontaa juurensa jo ammoisilta ajoilta. Otsonointi on kehittyneempää tekniikkaa. Elohopeahöyryjähän siitä ei tule, koska itse purkausputkea ei ole tarkoitus rikkoa. Haapamäen muussakin vaunukalustossa voisi toki kokeilla otsonointia, sisätilanpuhdistusmekanismi otsonoinnilla on erittäin tehokas ja varmatoiminen jos ja kun hajuhaittoja ilmenee.
kuva 07.03.2011 17:23 Niila Heikkilä  
  Jos pitkään seisseessä museo- tai muussa kalustossa ilmenee hajuhaittoja homeen tai jonkun muun takia, sinne kannattaisi suorittaa otsonointikäsittely. Kaupasta myytävät puhdistimet maksavat maltaita, mutta sellaisen voi tehdä itsekin. Kotitekoinen otsonointilaite on halpa, ja sellainen on periaatteessa kenen tahansa tehtävissä. Tarvitaan elohopealampun kuristin (maksaa sähköliikkeessä n. 10e) ja elohopealamppu+kanta (n. 10 euroa). Elohopealampusta rikotaan loisteaineulkokuori, ja laitetaan lamppu päälle. Jos omistaa vanhan katulampun, ei tarvitse edes rakennella mitään, sen kun rikkoo polttimon kuvun ja kärrää lampun vaunuun sisälle. Elohopeahöyryputkesta tuleva voimakas ultraviolettisäteily pilkkoo ilman hapesta purkausputken pinnalla otsonia. Otsoni tappaa bakteereita ja homeitiöitä todella tehokkaasti, ja se pelkistää muut hajua aiheuttavat aineet. Lampun lähelle voi laittaa vielä jonkun tuulettimen jolloin otsoni leviää vaunuun parhaiten. Yön yli kun antaa lampun olla päällä, käsittely on valmis ja sisätila on raikas. Poistaa mm. henkilöautosta tupakanhajunkin kokonaan. Sen kun muistaa että käsittelyn jälkeen pitää otsoni tuulettaa pois, eikä elohopealamppua saa tuijottaa pitkään, UV on sen verran voimakas. Laitahan Juhani Porkkana otsonoitumaan :)
kuva 07.03.2011 14:54 Niila Heikkilä  
  Monilla talven asumattomana olevilla kesämökeillä riittäisi perinteisen 10 asteen peruslämmön sijaan ns. kuivanapitolämmitys. Tämä tarkoittaa sitä että sisälämpötila saa mennä pakkasen puolelle reilustikin, mutta ei koskaan saavuta täysin ulkolämpötilaa, vaan aina jää muutaman asteen lämpötilaero ulkoilmaan. Näin kosteus ei pääse kondensoitumaan rakenteisiin, ja vältytään myös homeen hajulta. Kuivanapitolämmityksen etuna on pieni energiankulutus. Normaalikokoisen - ja eristeisen mökin, joksi sininen vaunukin voitaneen ehkä joiltain osin rinnastaa, riittäisi kovillekin pakkasille teholuokaltaan luultavasti muutaman kymmenen watin lämmitin. Yksinkertaisimmillaan tästä selviäisi ehkäpä parilla 60W roikkahehkulampulla. Jotkut veneen -ja asuntovaununomistajat käyttävät tätä talvehtimismenetelmää.
kuva 06.03.2011 00:09 Niila Heikkilä  
  Länkipohjan sivuraiteet purettiin melko pian kuvanoton jälkeen, (1976-1977) mutta itse liikennepaikka lakkautettiin niinkin myöhään kuin vasta 1987. Lastauslaiturin viimeisetkin rippeet on purettu viimeistään Länkipohjan uudelleenavaamisen yhteydessä 2004 kun uusi kohtausraide rakennettiin pääraiteen ja aseman väliin. Vanhan sivuraiteen vaihteen paikka on pääteltävissä ainakin eteläpään kallioleikkauksesta.
kuva 04.03.2011 23:50 Niila Heikkilä  
  Sk-Rha välille ei ilmeisesti tule puolenvaihtopaikkoja. http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/valmistuneita_selvityksia_ja_suu/seinajoki-oulu_rataosan_palvelut/
kuva 03.03.2011 11:50 Niila Heikkilä  
  Jokos kaksoisraide on noin pitkällä että ajolangat ja opastimetkin jo paikallaan?
<<   >>