Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.04.2019 23:31 | Niila Heikkilä | ||
| Ilmeisesti alun alkujaan aseman raitiotiepysäkki piti tulla asematunneliin, josta pääsisi kätevästi suoraan asemalaitureille. Asematunnelin ratasillan tuleva remontti siirsi pysäkit Hämeenkadun alkupäähän. Onko se pysyvä järjestely, vai siirtyykö pysäkki vielä joskus tulevaisuudessa tähän? | ||||
|
03.04.2019 00:00 | Niila Heikkilä | ||
| Edojunakaan ei ole sujuvin mahdollinen vetureiden siirtoon, etenkin jos tarvetta siirtää useampi veturi kerrallaan. Kolarin yöpikurissa voisi tietysti laittaa aikanaan tulevaisuudessa vaikka kolmea kerrallaan Ouluun. :) | ||||
|
29.03.2019 01:33 | Niila Heikkilä | ||
| Etenkin rautakanavan loppumisen jälkeen Jy-Äki -liikenne taisi notkahtaa aallonpohjaansa joka vain syveni hiljalleen kun kuljetukset vähenivät eri tehtailta. Kulkiko oikeastaan raakapuutakaan kovin paljoa hiljaisimmassa vaiheessa? Jos rautakanava toimisi vielä nykypäivänä, Suolahti-Keljonlahti olisikin Sr3:lle mitä mainioin last mile -:toimintakenttä. | ||||
|
26.03.2019 02:19 | Niila Heikkilä | ||
| Hieno kuvasarja. Lumitöitä on tehty melkoisesti. Pystyisikö joku referoimaan näihin kuviin liittyviä historiallisia faktoja, minkä vuoksi kaluston siirto piti tehdä näin lumisissa olosuhteissa, eikä esimerkiksi muutamaa viikkoa myöhemmin jolloin luonto olisi hoitanut aurauksen itsestään. Oliko radan sulkemisella/liikennöinnillä jokin ehdoton takaraja josta ei ollut neuvotteluvaraa tms? Radan purku kai tapahtui vasta kesän 1974 aikana? | ||||
|
Kuvasarja: Vanhaa Savon rataa |
22.03.2019 01:36 | Niila Heikkilä | ||
| Vanhoissa kuvissa näkee toisinaan rakennetun apusiltoja joille vaunut työnnettiin, ja siten voitiin vaunun sivusta kipata korkealta koko penkereen yläreunan tasalle saakka aina apusiltaa korottamalla. Myös lauttoja käytettiin penkereitten alkutäytöissä. | ||||
|
27.02.2019 00:04 | Niila Heikkilä | ||
| Entäs jos tuo onkin lyhenne sanoista Tur(Å)bo. Nappia painamalla vaunun saa laitettua kylmäksi pitkäaikaisparkkiin. | ||||
|
25.02.2019 20:29 | Niila Heikkilä | ||
| Kuinka suuri määrä vaunuja mahtuu Tahkoluodon ratapihalle kerralla? | ||||
|
21.02.2019 02:56 | Niila Heikkilä | ||
| Tämä kuva sivunnee sitä miltä maailma näyttää kun veturia ei tullut http://vaunut.org/kuva/45070 | ||||
|
01.02.2019 14:28 | Niila Heikkilä | ||
| Ratikan sähköistyksessä on tosiaan lyhyellä matkalla huomattavan paljon erilaista konstruktiota. Tässä Hervannan valtaväylän varressa melkeinpä joka kolmas pylväs on jollain tavalla erilainen kuin edellinen. Rautateiden tyylinen vanha kunnon I-pylväiden horisonttiin jatkuva harmonia puuttuu. | ||||
|
|
30.01.2019 19:23 | Niila Heikkilä | ||
| Ristikkopylväs on monesti maisemallisesti avarampi koska siitä näkyy läpi. Pyöreä umpinainen pylväsjono muodostaa radan suuntaisesti tietyssä kulmassa katsottuna helpommin läpinäkymättömän "muurin". Tuossa muuten on vasta kannatinlanka asennettuna koska ajojohdon ohjain on tyhjä. | ||||
|
22.01.2019 19:35 | Niila Heikkilä | ||
| Oikoradalta tullessa kyseessä on myötävaihde jossa sn160. Muuttuvatko asetelmat jos ajetaan perusliikennesuuntia vasten vastakarvaan? | ||||
|
15.01.2019 01:28 | Niila Heikkilä | ||
| Nyt on vielä maisemassa väriä. Millainenhan mahtaa olla tulevaisuuden verrokkikuva. Kovaa kyytiä ollaan siirtymässä 4000K ledeihin. Sen on jokin instanssi päättänyt että se on hyvä katulampun väri. Toki on totta että ledilampun värintoistokyky on hyvä, Cri-arvot alkavat olla 80 ja ylikin. Ei toisaalta kaipaisi sitäkään että kaikki mahdollinen valaistus on vain ja ainoastaan 4000K steriilinomaista valoa. Puistoissa ja paikoissa missä tarvitaan tunnelmaa, 3000K hehkulamppumainen valo on parempi Tämä kuva on kyllä hieno. Yö-VFR:ää dronella. | ||||
|
10.01.2019 16:01 | Niila Heikkilä | ||
| Savuttaahan deeveritkin. | ||||
|
31.12.2018 02:02 | Niila Heikkilä | ||
| Pisimmät painatukset jotka tulevat mieleen, taitavat olla allejäännin vuoksi kesken matkan perutun erään IC:n painatus takaisin Rekolasta Helsinkiin (20km) keväällä 2007, ja MRY:n syysretkijunan painatus Parkanosta Kihniölle yöpymään syksyllä 2015. Matkaa taitaa tulla Kihniölle n. 18km. | ||||
|
30.12.2018 13:27 | Niila Heikkilä | ||
| Erittäin hyvä dokumenttikuva. Etenkin jos ajatellaan asiaa isompana kokonaisuutena. Tässä on paljon objekteja jotka olivat aikoinaan "hyvin kaukana tulevaisuudessa tapahtuvia asioita". Riihimäki, tunneli, kolmioraide ja suora matkustajajuna idästä länteen ja takaisin. Milloinkahan näistäkin on ensimmäisen kerran ollut alustavia kaavailuja? Tunneli toki oman aikansa tyyliin avoleikkauksena. | ||||
|
18.12.2018 02:13 | Niila Heikkilä | ||
| Suomessa rautateillä linjaolosuhteissa tyypillinen kiristyspituus on 750 metriä, ääritilasssa jopa 900 metriä. Kiristimen täytyy pystyä tuottamaan n. 1250kg jatkuva voima lämpötilarajoissa -40C...+50C joten sen on pystyttävä hallitsemaan pitkälti toista metriä olevaa langan pituusvaihtelua lyömättä toppariin. Käytetäänköhän raitiotiellä edes noin pitkiä kiristyspituuksia? | ||||
|
|
17.12.2018 11:24 | Niila Heikkilä | ||
| Saattaa muuten olla että kuva-alalle tulee kahdenlaista kiristysmekanismia, koska tulee myös kolmenlaisia pylväsratkaisuja. Yleisesti painokiristys kannatinlangan kanssa mielletään parhaimmaksi nopeaan ajoon, ja painokiristyksestä mainitaan myös suunnitelmissa. Tässä on kuitenkin myös reunapylväsratkaisuja seassa. Ilmeisesti tilankäytöllisistä syistä. | ||||
|
15.12.2018 20:27 | Niila Heikkilä | ||
| Riipan asl on nykyään (toiminnassa) Lapualla. | ||||
|
14.12.2018 01:50 | Niila Heikkilä | ||
| Osiin jaetut liikennepaikathan ovat tänä päivänä muotia, joten Humppilan kapearaiteisen henkilöliikenneaseman puolihan voisi olla Humppila Riippa. :) | ||||
|
12.12.2018 13:19 | Niila Heikkilä | ||
| Mikäs nosturilla riippuu koukussa? No, joku Riippa tietenkin. | ||||
|
06.12.2018 02:58 | Niila Heikkilä | ||
| Esiopastinetäisyys olisi luultavasti kasvanut kohtuuttoman suureksi jos ratkaisu olisi joku muu kuin tämä, Toijalan osalta. Uusien turvalaitteiden myötä on pyritty muutenkin entiseen verrattuna tasapitkiin suojaväleihin, joka helpottaa huomattavasti peräkkäinajoa. | ||||
|
26.11.2018 13:00 | Niila Heikkilä | ||
| Lavasteeksi on näköjään tuotu sähköratapylväitäkin jotta 70-luvun alun höyrykauden loppu on saatu hienosti rekunstruoitua. Ensi vuonna joulupukki ajelee jo sähköllä. | ||||
|
16.11.2018 03:33 | Niila Heikkilä | ||
| Yksi läpiajettava lastausraide on melko vähän uuteen terminaaliin. Voisiko toisaalta Nurmeksen ratapihan läheisyys auttaa että sitä voi käyttää puskurivarastona jos tulee yllättävää vaunuruuhkaa. | ||||
|
12.11.2018 23:03 | Niila Heikkilä | ||
| 70v kohdalla pääsee muistomerkiksi katoksen alle, vai peräti kunnostetaan uudelleen ajoon? :) | ||||
|
01.11.2018 22:18 | Niila Heikkilä | ||
| Tallennusnopeudeltaan liian hidas muistikortti saattaa olla yksi syy, varsinkin jos aina silloin pätkii kun kuvaan tulee paljon liikkuvia elementtejä. | ||||
|
|
25.10.2018 02:57 | Niila Heikkilä | ||
| Tästä nähdään että raideleveys-erityisolosuhteemme ovat joko etumme tai haittamme. Olisi mielenkiintoista tietää millainen rajaliikenne kohisisi Haaparannan kautta ja mitä sieltä tulisi ja menisi, jos meilläkin olisi standardileveys. Kaikki itäiset rajanylityspaikat olisivat tässä skenaariossa sulkeutuneet viimeistään -44. Vartiusrata olisi luonnollisesti kokonaan rakentamatta ja rajalle johtavat haararadat luultavimmin lakkautettu. Kalustokin pitkälti erilaista. | ||||
|
20.10.2018 00:10 | Niila Heikkilä | ||
| https://www.satakunnankansa.fi/a/201260660 Nähtävästi hiililiikenteen loppuminen ei ole aivan välittömässä näköpiirissä. | ||||
|
17.10.2018 11:36 | Niila Heikkilä | ||
| Käytössä olevista paikoista Härmä lienee nykyisellään pitkälti Powerparkin oma seisake. | ||||
|
13.10.2018 02:04 | Niila Heikkilä | ||
| Kyllähän kulussa on jopa vakituinen kaikkina päivinä kulkeva juna jossa Edoa vetää Sr2. Ohittavaa junaa vilkaisemalla hoksaa (kai) heti miksi näin tapahtuu junassa 933. | ||||
|
10.10.2018 01:25 | Niila Heikkilä | ||
| Kuva tuo mieleen aikakone-efektin parhaimmillaan. Eletään 1950-lukua, mutta yläkuvassa väläytellään katsojalle millainen miljöö on 2020-luvulla. Varsin futuristinen kaikin puolin. | ||||
|
05.10.2018 00:13 | Niila Heikkilä | ||
| https://www.aamulehti.fi/uutiset/nyt-loppuu-yksityisautoilu-hameenkadulla-myos-hameensillan-korjaus-aloitetaan-maanantaina-200719031/ Ei koske takseja ja huoltoajoa. Tosin tietyssä mielessä yksityisautollakin voi ajaa huoltoajoa. Jos vaikka rahtaa muuttotavaroita paikasta A paikkaan B. | ||||
|
|
03.10.2018 12:16 | Niila Heikkilä | ||
| Reposaaren läppäsillan alituskorkeus on 5 metriä joten sitä tarvitsee avata harvemmin. Tämä dokumentti kertoo vuosittaisista avausmääristä ja siltoihin liittyvistä monitahoisista operaattorivastuista. Tilanne vaihtelee kuka milloinkin voittaa minkäkin kilpailutuksen https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58652/L%C3%A4pp%C3%A4siltojen+avaaminen+vesiliikenteelle.pdf/f7122471-a501-4e03-8654-e11062f6e0cd | ||||
|
|
02.10.2018 21:29 | Niila Heikkilä | ||
| Ratasillan vapaa alituskorkeus on vain 3.5m suljettuna ollessaan. Kun ollaan kuitenkin meriolosuhteissa, ei tarvitse olla loppujen lopuksi kovinkaan iso paatti jossa vähintään mastojen huiput menevät tuon korkeuden yli. Sähköistyksen lisääminen kääntösiltaan on sekin haasteellinen homma. Äkkiseltään voisi kuvitella että siihen tulee jännitteetön osuus entisten Kallansiltojen tapaan. Mutta joka tapauksessa sähköä pitää syöttää myös Tahkoluodon puolelle katkotta. Vaatii sillan ohittavan 25Kv merikaapelin, tai sitten oman syöttöasemansa Tahkoluotoon. Myös (kääntö)sillan uusiminen kokonaan voi olla yksi vaihtoehto | ||||
|
30.09.2018 20:47 | Niila Heikkilä | ||
| Noissa havainnekuvissa näyttäisi olevan myös ylhäällä yksinäinen valonheitin. Onko se perävalo, vai ajovalo? | ||||
|
29.09.2018 20:43 | Niila Heikkilä | ||
| En tunne ratikan jarrutus- ja mäennousukyvyn äärirajoja, mutta ainakin silmämääräisesti katsoen rataan rajautuva suhteellisen tiheä metsikkö tarjoilee lehtiään syksyisin varsin hyvällä tuotolla. Lovipyöräriski? | ||||
|
27.09.2018 16:27 | Niila Heikkilä | ||
| Tämähän on täysin selvä Ramo:n lisälehtisestä löytyvä ajojohdottoman sähköradan kiinteäkielinen tasoristeysvaihde. | ||||
|
11.09.2018 17:09 | Niila Heikkilä | ||
| Jos oikein olisi tarvetta pyöritellä junia, Riihimäki-Kerava-Lahti ratakolmion kaikissa kärjissä on nykyään kolmioraide. Oulun uuden kolmioraiteen myötä puolestaan mahdollistuu Suomessa ensimmäistä kertaa ringinajo sähköveturilla ilman suunnanvaihtoa. | ||||
|
09.09.2018 20:02 | Niila Heikkilä | ||
| Dr18:n puskinlyhdyt tuottavat varsinaisen radan valaisuun tarvittavan valon. Ylävalonheitin on vain heikkotehoisempi merkkivalo, jolla saadaan synnytettyä veturin keulaan kolmiovalovaatimus junana kuljettaessa. Miksei ylävalonheitinkin voisi sitten olla yhtä tehokas. Hyvä kysymys. Mustassa syysyössä valoa harvoin on liikaa. | ||||
|
02.09.2018 15:29 | Niila Heikkilä | ||
| Näitä maisemakuvia on mukava katsella. Se ei ole tällaisissa kuvissa edes tärkeintä että veturin keulasta erottuu jokainen niitti, vaan dronekuvakulman tarjoama hieno yleismiljöö, joka ilman siipiä on täydellisen tavoittamattomissa. Jatka Jussi samaa rataa, ja dokumentoi ahkerasti myös täydellisen arkipäiväisiä tilanteita. Jos jotain pitäisi ehdottaa, kokeile myös täysin sivulta otettuja kuvakulmia. Silloin juna näkyy dronen laajakulmaobjektiivin kuvaamassa maisemassa hieman suurempana objektina. Ilmassa on myös kätevä vaihtaa puolta "lennossa", ja valita kuvauspuolta vähän sen mukaan mistä aurinko paistaa. Sikälimikäli moinen on maisemallisesti mahdollista. Nämä siis vain tällaisia kokeiluehdotuksia, mitään ainutta oikeaa tapaahan ei ole. Hienoa työtä! | ||||
|
13.08.2018 22:33 | Niila Heikkilä | ||
| Mutta eihän tuo mitään modernia ole. Suoraksi viistettyjä alareunojahan on esiintynyt junien pyörissä jo ammoisista ajoista asti.:) | ||||
|
06.08.2018 01:00 | Niila Heikkilä | ||
| Tyhjä asema ja ratapiha on siis aina viihtyisämpi? :) | ||||
|
29.07.2018 19:28 | Niila Heikkilä | ||
| Sehän on ihan laatukampe. Dronet kyllä mahdollistavat uusia, ennenäkemättömiä kuvakulmia paikoista joihin ei järkkärin ja jalustan kanssa liikkuvalla valokuvaajalla ole aikaisemmin ollut mitään asiaa. Joku synkän metsän sisässä piileskelevä kohde avautuu lintuperspektiivistä kuin tarjottimella. Harkitulla ja huolellisella käytöllä haittatekijätkin pystyy karsimaan aika vähiin. Vanha sananlasku "lennä sitten hiljaa ja matalalla" ei päde droneissakaan asutuilla alueilla lennettäessä. Omiin havaintoihin perustuen yli 100m korkeudessa lentävä drone on suht äänetön ja huomaamaton, versus matalalla ihmisten kattojen päällä päämäärättömästi edestakaisin sahaava kamerakopteri. Voi kuvitella tulevaisuuden museoajolla kun kuvausrintamaa järjestellään. Enää ei kuvissa näy kameraa mahan päällä roikottavia miehiä, vaan ilman täyttää herhiläismäinen surina... :) | ||||
|
|
29.07.2018 11:21 | Niila Heikkilä | ||
| Niin, mikä on merkki ja tyyppi? | ||||
|
20.07.2018 01:15 | Niila Heikkilä | ||
| Nähdäänköhän tässäkin lähivuosina raskas kisko ja sepelipäällysrakenne? | ||||
|
10.07.2018 15:13 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvasarja jatkuu http://vaunut.org/kuva/39431 | ||||
|
20.06.2018 00:56 | Niila Heikkilä | ||
| Tätä kuvaa kun katsoo, pakko kysyä että onko suomalainen kesämaisema näin harmaasävyinen ilman varjoja. Kuva on asetelmana ihan hieno, mutta jos saa rakentavana palautteena kysyä voisiko sinulla esim. olla kuvankäsittelymonitori liian himmeälle/sivuun säädetty, koska kuvien kontrastit näyttävät toisinaan olevan jälkikäsittelyvaiheessa vedetty täysin yli. Musta ei ole enää mustaa, vaan harmaata jne. Kamera harvoin tuottaa aivan tuollaista, ellei siinä ole vika. Tämän voisi tietysti laittaa yksityisviestilläkin, mutta otetaan puheeksi yleisessä kommenttikentässä koska näin on käynyt jollekin muullekin aikaisemmin. Jos asiaa ei tiedä, niin sitä voi olla vaikea korjatakaan.. | ||||
|
19.06.2018 11:36 | Niila Heikkilä | ||
| Hämmentävän hieno kuva-asetelma tämäkin. Etenkin kun tottunut että Savon rata on yhtä viidakkoa jossa ainoana primitiivinä merkkinä kulkee kaksi rautaa jatkuvassa vihertunnelissa. | ||||
|
12.06.2018 00:47 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös tällaisen taksin ole rahalla voinut tilata jo vuosikymmenet? | ||||
|
11.06.2018 23:48 | Niila Heikkilä | ||
| Jossain taisi olla maininta siitä miksi raitiotietä rakennetaan vain yhdessä vuorossa. Syynä on kaupunki-infran keskellä tapahtuva rakentaminen, johon liittyy putki/johtosiirtoja ja paljon muita aikaavieviä työvaiheita. Kaikkien eri toimialojen laittaminen kahteen vuoroon vaatisi niin paljon lisää eri alojen ammattihenkilöstöä että on käytännön syistä päädytty vain päiväsaikaiseen työskentelyyn. Myös meluhaitat olisivat haaste kello 6 aamulla tai myöhään illalla tapahtuvalle rakentamiselle. Joitain töitä toki tehdään myös ilta/yöaikaan. | ||||
|
09.06.2018 17:10 | Niila Heikkilä | ||
| Hyvin muuten huomaa kuinka näin kahdeksan vuoden kuluttua kuvatekstin sanomaa sai oikein jo jäädä miettimään. Tässä nähdään kuinka tärkeää on kuvatekstissä tai vähintään sarjassa mainita mistä aikalaistapahtumasta on kyse, jotta tulevaisuudenkin ihminen ymmärtää. | ||||
|
05.06.2018 19:43 | Niila Heikkilä | ||
| Mitäs jos edessä on punainen opastin? | ||||