3494-119758 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.07.2008 15:31 Niila Heikkilä  
  Niin, eikös noissa ko. malleissa ole myös käsijarruja toisessa päässä enemmän? Ja jääkaappeja?
kuva 08.07.2008 14:58 Niila Heikkilä  
  Jyväskylän liikennepaikan junasuorittaja ja suoritus on edelleen olemassa, päiväsaikaan. Se on Suomen oloissa varsin erillinen etäpiste, koska fyysinen sijainti on Pieksämäki.
kuva 04.07.2008 13:45 Niila Heikkilä  
  Kyllä. Päivystysveturi on jo myyty romuttamolle.
kuva 18.06.2008 10:45 Niila Heikkilä  
  Töitä riittää, sillä vielä on kiertämättä Talvivaara, Sokli, Ylläs ja URPO..
kuva 15.06.2008 00:53 Niila Heikkilä  
  Tuo törmäyksenvaimennuslankutus on vain porttien sisäpuolella, jos sitä tarkoitat.
kuva 13.06.2008 19:54 Niila Heikkilä  
  Kanavaa käytetään Vanajaveden pinnan säännöstelyyn, eli mikäli tulvien aikaan Kuokkalankosken vetokyky ei riitä, avataan kanavan sulkuportteja, lisäjuoksutuksen tapahtuessa siis kanavan kautta. Virtaus on tällöin erittäin kova. Vuonna 1984 tapahtui että kanavan yläpäässä yöpynyt vene irtosi itsekseen kiinnityksistään ja ajautui sulkuun. Veneessä nukkumassa olleet ihmiset ( 4 henkilöä) menehtyivät veneen mennessä ympäri kanavassa. Turvavälpät rakennettiin pian tämän jälkeen, estämään vastaavanlaiset onnettomuudet. Näiden uusimisesta on ollut vuosien varrella puhetta, välpillä on ollut taipumus jumiutua.
kuva 12.06.2008 02:18 Niila Heikkilä  
  Aito on. Kuva on otettu Fuji Velvia ISO 50 diafilmille 30 sekunnin valotusajalla. Se on melkoisen värikylläinen filmi, joskin ymmärrettävistä syistä melko vaativa yöolosuhteissa. Se ei kuitenkaan pala puhki läheskään niin helposti kuin herkemmät diafilmit, joten sopii myös tällaiseen yörevittelyyn puolihämärissä olosuhteissa. Pimeässä yössä se ei toimi, toisin kuin kinonega joka saattaa yltää jopa ällistyttäviin tuloksiin ääriahneilla aikavalotuksilla. Nyt tosin mennään jo sille aihealueelle jossa digikuvaaja hymähtää että miksei sitä digilläkin voi ottaa yökuvia. Voi toki, mutta se ei (vielä) osaa simuloida filmiä kuin tiettyyn rajaan asti. Harrastuksena voi harrastaa filmin ääriominaisuuksien kolkuttelua, nyt kun sitä vielä voi tehdä :)
kuva 11.06.2008 01:31 Niila Heikkilä  
  Oletkos koskaan kuullut miten sorsanmetsästäjä pyytää sorsia?
kuva 02.06.2008 11:53 Niila Heikkilä  
  Eipä tarvi miettiä miksi esimerkiksi Muhoksella, jossa kantava peruskallio löytyy vasta 1000 metrin syvyydestä, on malmijunilla alhainen nopeusrajoitus.
kuva 30.05.2008 23:51 Niila Heikkilä  
  Tämän vastapeluri ei aikanaan halunnut moiseen värinvaihtoleikkiin ryhtyä http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/bryp2w2k7v86.pdf
kuva 28.05.2008 10:35 Niila Heikkilä  
  Knoppi oli tosiaan tarkoituksella hieman kahtiajakoinen. Opastintunnus ei tällä kertaa vie Oulun seutuville, vaan ollaan hieman etelämpänä. Menossa on asetinlaitteiden uusiminen välillä Orivesi-Länkipohja. Vanha Ganz-linjasuojastus on vielä olemassa, mutta uudet asetinlaitteet ovat jo toiminnassa taustalla. Tämä opastin sijaitsee fyysisesti Talviaisten pohjoispuolella, Lapinvuoren maisemissa. Hirviaita suojaa radan lisäksi Vt9:iä, ja puupölkyt vaihdettiin kesällä 2005 betonisiin.
kuva 26.05.2008 13:51 Niila Heikkilä  
  Aamulehdessä oli muutama kuukausi sitten pieni uutinen, jossa kaksi henkilöä oli mennyt tavarajunassa jäniksinä Tampereelta Raumalle kesällä 1984. Siihen aikaan osa tavarajunista jatkoi aseman läpi pysähtymättä suoraan satamaan saakka. Toinen kaveruksista oli hypännyt vauhdissa pois aseman kohdalla, toinen oli jatkanut junan mukana satamaan, kadoten jäljettömiin. Kului reipas pari vuosikymmentä, kunnes toinen jäniksistä löydettiin sataman öljynerotuskaivosta syksyllä 2007. Eräs lukuisista tapauksista joka oli johtaa ikävään lopputulokseen tapahtui Kolarin malmiliikenteen aikaan. Rautuvaaran malmijunan lähtiessä kohti etelää, veturista oli onneksi nähty jonkun nousevan viimeiseen vaunuun. Olivat pysäyttäneet ja käyneet etsimässä jäniksen, joka oli luullut pääsevänsä elävänä 20 asteen pakkasella Kemiin saakka. Moni muistanee myös kaksi liputonta kaverusta, jotka hyppäsivät täydessä vauhdissa sinisen vaunun ovesta konduktööriä karkuun. Toinen selvisi ehjänä, toinen meni sähköratapylväästä läpi.
kuva 24.05.2008 17:50 Niila Heikkilä  
  IC-sukupolven ihmisille junan kissa saattaa olla oudompi tuttavuus, joten selvennettäköön että kyseessä on vanha Valtionrautateiden tarra, joka löytyi joka WC:stä. "Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa". Loput voi kukin omalla tahollaan päätellä. Tässäkin tapauksessa lienee painettu kapua, ja kissa on pudonnut hortoilemaan radalle. Mutta missä on ulla? Vanhempi harrastajakunta tuntenee hänetkin.
kuva 24.05.2008 12:37 Niila Heikkilä  
  ÄLÄ K YTTÄÄ JUNAN KI SSA
kuva 19.05.2008 12:54 Niila Heikkilä  
  Tässä on esimerkillisen hieno kuva harvinaisesta tilanteesta. Ei liian tiukka rajaus, vaan sopivasti ympäristöä mukana, siis kaikki oleellinen. Ulkopaikkakunnallakin asuva pääsee käsitykseen - Ahaa, tältä näyttää tilanne kokonaisuudessaan, pikuri kaartaa Nokelaan. Harvinaista!
kuva 14.05.2008 14:39 Niila Heikkilä  
  Tuo Nynnyn kommentti on kyllä totta. Lähinnä mieleen tulee sellainen esimerkki jossa joku laittaa tärähtäneen kuvan: "Tämä on eka kuvani täällä, saisinko kommentteja" Kuvan alle ilmestyy pikapikaa kommenttirypäs: "Hieno kuva, tervetuloa joukkoon" -Jossain taisi siis mennä pieleen, tervetulotoivotusta lukuunottamatta? Rakentavan ja nimenomaan aidon palautteen antaminen on siis tärkeää, että saisimme nauttia rautatiesivustosta jolla pönkitetään valokuvauksen harrastusta, mutta ehkä joissain ääritapauksissa saatetaan kohteliaasti takaisin ovelle, kourassa III Lk. junalippu Maitojunaan. Muistakaamme että kellä kamera on, sitä kannattaa käyttää toki muulloinkin kuin radan varressa.
kuva 14.05.2008 13:53 Niila Heikkilä  
  Kuvapari on kyllä hieno esitys pyöröpolarisaattorin toiminnasta pilvipoutaisella säällä. Täytyy myöntää että vaikka itsekin silloin tällöin kuvaa sellaisen läpi, ei kuvaparista osannut heti päätellä mitä siinä oikein ajetaan takaa. Kuvatekstiin tosiaan kannattaa laittaa tarkka selostus mitä tehokeinoja kuvissa on käytetty, koska kuulen kohinan jo nyt, kuinka aloitteva kuvaaja imee itseensä tietoa kokeneemmilta kuvaajilta. Suosittelen ehdottomasti pyöröpolarisaattoria pilvipoutasäälle. Pilvet tulevat näkyviin, ja vaalea UV-usva väistyy. Etenkin veden heijastukset saa sillä minimiin, ja pinnan alle alkaa nähdä ihan eri lailla. Jos siellä nyt sitten joku juna menisi. Hmm..miksei. https://vaunut.org/kuvasivu.php/6102
kuva 12.05.2008 18:10 Niila Heikkilä  
  Nortille?
kuva 11.05.2008 14:11 Niila Heikkilä  
  Tätä paikkaa on pommitettu muutenkin kuin kameroitten voimalla. Keväällä 1943 sillan alle muodostui iso jääpato, ja Rovaniemen kentältä nousi Stuka-syöksypommittajia antamaan jääpadolle kyytiä lentopommeilla. Varsin tarkkaa puuhaa, sillä molemmilla rannoilla oli asutusta, joen länsipuolella tietysti itse kaupunki. Jääpato oli sen verran iso että Stukatkaan eivät saaneet sitä avattua, vaan piti odottaa että kevät teki tehtävänsä. Monet kaupunkilaiset muistavat kevään 1973 suurtulvan, jolloin Kemijoen virtaama on ollut huipussaan 4000 kuution paikkeilla sekunnissa. Isohaarassa vielä enemmänkin.
kuva 09.05.2008 14:16 Niila Heikkilä  
  Kontiomäki-Oulu -osuus on sen verran iäkäs että suoranaiset korpiliikennepaikat ovat tuolla aika harvassa. Tuossakin menee kuva-alan ulkopuolella vilkkaasti liikennöity päätie. Jos pitäisi aidosti mennä keskelle ei mitään, suosittelisin visiittiä pääradalle vaikkapa Raunioon tai Ratikylään. Tottahan jokainen arvonsa tunteva vorgisti on fotannut noissa paikoissa?
kuva 08.05.2008 14:02 Niila Heikkilä  
  Suomessa on toki havaittavissa sama homma. Kaikissa mäkipaikoissa missä jarrutetaan kovasti, sähköratapylväät näyttävät varsin ruosteisilta. Sinkki ei kuitenkaan syövy muutamassa vuodessa mihinkään, vaan se on jarrulosseista tullutta pölyä. Kuvaan liittyen, LKAB:n kalustolla lossi kipinöi varsin usein tuotaessa malmijuna 500 metrin korkuista rinnettä alas.
kuva 05.05.2008 02:24 Niila Heikkilä  
  Nätti kuvakulma. Kuvatekstin voi tulkita kahdella tavalla, mutta jos kuvaaja tarkoittaa Ounaskosken ja Suutarinkorvan rautatiesiltojen fyysistä ikää, ne ovat molemmat varsin samanikäisiä. https://vaunut.org/kuvasivu.php/4235
kuva 05.05.2008 02:16 Niila Heikkilä  
  Eli vakuutus on korvannut itse sillan muttei kiskoja...
kuva 30.04.2008 09:30 Niila Heikkilä  
  Nyt painaa kyllä pahasti päälle kaupunkikeskeisyys. Vaikkapa Ilomantsin Möhkössä asuva voi olla tupakoimatta, mutta ilman autoa hän ei voi käytännössä liikkua, eikä hän voi kulkea työmatkojaan junalla vaikka haluaisikin :)
kuva 29.04.2008 12:35 Niila Heikkilä  
  Juurikkaita Vilppulaan.. Itse asiassa tällainen tapaus on sattunut vuosia sitten juurikasjunien monimuotoisessa historiassa. Säkylään menossa ollut lastattu juurikasvaunusto oli yhteensattumien summana harhautunut raakapuujunan sijasta Vilppulaan. Asia oli huomattu vasta Vilppulan suorittajan ihmetellessä saapuvan junan vaunustoa. Vilppulan sahalla ei ollut niin pieniä teriä että olisi voitu sahata raakapuun korvikkeena sokerijuurikasta, ja paperiakaan niistä ei kai Mäntässä osattu tehdä. Tämä knopin juna voisi ehkä kuljettaa haketta Vilppulasta, tai miksei se voisi tehdä matkaa vaikkapa Kannonkoskella.
kuva 26.04.2008 21:35 Niila Heikkilä  
  Olisko kuvat mahdollista laittaa isompana? Vorsalaisten historiaan liittyvä äärimmäisen harvinainen aikansa kuva olisi melkein pakko nähdä arvonsa mukaisena tauluna. Nyt harmillisesti tämä(kin) näkyy vaatimattomasti hieman postimerkkiä suurempana.
kuva 25.04.2008 13:57 Niila Heikkilä  
  1970-luvun lopulla, kun Pohjanmaan radan edellistä tasonnostoa toteutettiin, maailma oli toisenlainen. Jos asemarakennus oli olemassa, rautatien toiminnot rakennettiin pääasiassa asemille. Nykypäivänä tilanne on toisenlainen, joten mennäänpä siis Pohjanmaalle vaikkapa vuoteen 1978: Lähes joka asemalla on miehitys, ja käytössä on kirjava joukko mekaanisia asetinlaitteita, jotka vaativat melkoisesti huolenpitoa. Junasuorittajan on poistuttava tämän tästä toimistostaan hoitamaan liikennettä. Inhimillisen muistin varassa on paljon asioita. Tuoreessa muistissa on vielä mitä tapahtui Kempeleessä edellisenä vuonna. Rautatiehallitus on päättänyt tehostaa Pohjanmaan radan liikennettä. Aletaan rakentaa sähköistystä, asemilla oleviin vapaisiin päätyhuoneisiin alkaa rakentua pala palalta Siemensin toimittamia releasetinlaitteita. Asemien välille alkaa ilmestyä opastimia, joiden ketjua kutsutaan linjasuojastukseksi. Suorittajan tilaan putkahtaa ohjaustaulu, josta liikenteenohjaus ja kulkutien muodostaminen käykin käden käänteessä muutamaa nappia painamalla. Suorittajan tekemän Inhimillisen erehdyksen riski on pienentynyt huomattavasti. Ulos ei tarvitse mennä enää kuin hoitamaan JT:n velvoittamat pakolliset ohitusluvat, ja sekin pääasiassa siksi että ohittava juna katsotaan ja kuunnellaan visuaalisesti. Tasonnostotyömaa kuitenkin jatkuu edelleen. Ruotsalainen Ericsson toimittaa laitteiston, jolla asemilla sijaitsevia releasetinlaitteita voidaan hoitaa kauko-ohjatusti, ja viimein 1983-84 on kaikki valmista. Viimeinenkin suorittaja poistuu pikkuasemalta. Asema kuitenkin elää, kauko-ohjauksen valvonnassa. Aseman ottaminen miehitettyyn erilliskäyttöön on kuitenkin mahdollista, vaikkapa huoltotöiden yhteydessä.
Palataanpa sitten nykypäivään: Rautatielaitoksen henkilöstömäärä on pudonnut murto-osaan menneistä ajoista. Sana paikallissuoritus on käsitteenä hyvin harvinainen. Junakalusto on kohentunut huomattavasti, ja ohittavaa junaa on vaanimassa iso liuta kuumakäynti-ilmaisimia. Tietokoneet ovat vallanneet jalansijan (lähes) kaikkialla uudisrakentamisessa. Uusia asetinlaitteita rakennettaessa liikenteenohjauslaitteet tulevat jo tehtaalla valmiiksi kalustetuissa konteissa. Niiden mahduttaminen nykyisille asemille on äärimmäisen hankalaa, ellei mahdotonta. Liikennepaikalle tarvitaan erillinen pieni asetinlaiterakennus, ja iso osa sen tarvitsemista tietokoneista voi sijaita aivan joissain muualla, satojen kilometrien päässä. Mikä lienee Pohjanmaan radan juuri alullaan olevan tasonnoston lopullinen tilanne, sitä ei kai tätä kirjoitettaessa tiedä vielä kukaan. Riippunee pitkälti siitä millainen on rahoittavan yhtiön ( Oy Suomi Ab ) kassatilanne.
kuva 17.04.2008 22:00 Niila Heikkilä  
  Riittääkö sellujunakapinan kriteereiksi Kemijärven Massaliike ja tehtaan pakkolunastus? :)
kuva 16.04.2008 23:23 Niila Heikkilä  
  Eikös kuvassa ole ennemminkin konepelti eikä ohjaamo..
kuva 16.04.2008 23:18 Niila Heikkilä  
  Mainiota JPH, kuva on otettu tulotolppien ulkopuolelta :) Taustan hieno lumimaisemakin on vain hetken lainassa kevään auringolta, joka sulattaa huhtikuisen lumimyräkän muistot pois nopeassa tahdissa.
kuva 08.04.2008 11:12 Niila Heikkilä  
  Onpas sarsin asiallinen soittopeli Peipohjan kanttorilla. Tätä Ganzgasalan turvalaite-urkutehtaan harmoonia soitellaan lieriössä pyörivien viivamaisten nuottien mukaan, alkaen nuotista A. Alennus tai ylennys soi keltavihreänä, ja jos toiminta on liian "Largo", Harjavalta soittaa Ericssonilla, ja komentaa "Forte"! (Käyttäjä muokannut 08.04.2008 11:16)
kuva 04.04.2008 11:13 Niila Heikkilä  
  VAPO avasi tämän uuden pellettitehtaan vuonna 2004, ja kyllä sen pitäisi olla toiminnassa ihan normaalisti. Myös vieressä sijaitseva turvekonetehdas suoltaa koneita ulos täydellä teholla. VAPO (valtion polttoainekeskus) on nostanut ja kuljettanut yhteistyössä Valtionrautateiden (VR) kanssa Haukinevan turvetta jo vuodesta 1975. Vaikka nimilyhenteitten merkitys on muuttunut, ja turve siirtynyt kumipyörille, ei turpeennostolle ole ainakaan lähivuosina näkyvissä loppua. Peräseinäjoki on muutenkin VAPO:lle varsin keskeinen paikka, sillä siellä sijaitsee kuljetusten ohjaamiseen keskittynyt logistiikkakeskus. Vanha Louon liikennepaikka edustaa vanhaa Parkanon rataa varsin mukavan museaalisessa hengessä. Siellä sijaitsee mm. rataosan ainut jäljelläoleva lekaharkoista tehty asetinlaiterakennus, jonka uumenista voi edelleen kuvitella kuulevansa releasetinlaitteen kulkutie-rouskahtelua ja akselinlaskennan rytmikästä raksutusta ruskean suden vetämän junan telien ohittaessa tulotolpilla sijaitsevia laskijoita. Vaikka molempien käyttötarkoitus on muuttunut, ja varsinainen sivuraide purettu (n.1993) myös vanhan radiokauko-ohjauksen masto humisee tuulessa edelleen alkuperäisen oloisessa asussaan linkkipeileineen, joista toinen on edelleen suunnattuna kohti ent. Haukinevaa, toinen Seinäjokea..
Kuten nimestäkin on pääteltävissä, nykyinen Pohjois-Louko (sn140 vaihde) sijaitsee kilometrin verran pohjoisempana, Seinäjoelta tulevan kaksoisraiteen eteläpäässä.
kuva 20.03.2008 16:28 Niila Heikkilä  
  Tässähän olisi kaikki tötteröintiainekset koossa Pohjois-Karjalaisille fotaajille. Ei kun tossua toisen eteen ja kamerapatteriston tuliasemat pystyyn tuonne vaaranrinteeseen. Näyttäisi olevan kalliokin paljaana muutamassa kohtaa puuston kasvua estämässä. Sitten vain laakatulta joka suuntaan kun kiskoilla näkyy liikettä.
kuva 20.03.2008 15:31 Niila Heikkilä  
  Kapeampi raideleveys = kapeammat vaunut. Meillä Suomessa puolestaan on Otanmäen tehtaalla yksi valttikortti käytössä. -Mahdollisuus valmistaa maailman suurimpia matkustajavaunuja.
kuva 14.03.2008 23:23 Niila Heikkilä  
  Malmilla on edelleen oma asetinlaitteensa. Jos releryhmäasetinlaite nyt koskaan voi olla yksinkertainen, on se lajissaan kuitenkin Suomen pienin. Keskittyy pääasiassa suojastuksen ohjaamiseen. Suomen ehdottomasti pienin asetinlaite lienee varmaankin Ilmala 4. Sen koko määräytyy asetinlaitemiehen kengännumeron mukaan. (Käyttäjä muokannut 14.03.2008 23:33)
kuva 13.03.2008 01:05 Niila Heikkilä  
  Pakkaa sekoittaakseni: Entäs jos veturissa ei ole ollenkaan JKV:tä? Tällaisiakin tilanteita saattaa vielä joskus esiintyä. Henkilöjunissa tällainen ei toki tulisi enää kysymykseen, mutta jossain keräilyjunassa saattaa veturipulan vuoksi joskus olla Dr14, josta koko laite puuttuu. Veturivetoinen matkustajajuna saa vielä nykysäännöillä ajaa (valtakunnanohjaukselta saadun luvan kanssa) tapauskohtaisesti seuraavalle mahdolliselle veturinvaihtopaikalle, jos JKV vikaantuu kesken ajon. Parisen viikkoa sitten taisivat joutua vaihtamaan Tampereella P273:een veturin, kun JKV oli tehnyt tenän tenän Toijalassa. Eli tässä tyyppiesimerkki toimintatavasta, ja tapauksista joita kuitenkin sattuu aina silloin tällöin. Rovaniemelle asti ei juna aja viallisella kulunvalvonnalla. Pendon ollessa kyseessä se voidaan tietyissä tapauksissa kääntää ympäri lähimmällä kolmioraiteella. Hankalin esimerkki voisi olla ehkä Kolari, jos paikallaolevan ainokaisen veturin kulunvalvonta sanoisi hiihtoloman päätteeksi sunnuntai-illan lähdön hetkellä sopimuksen irti, ja edessä täysin tyhjää rataa satoja kilometrejä. Mikä on toiminta-analyysi? (äänekästä hiusten raavintaa)
kuva 07.03.2008 17:49 Niila Heikkilä  
  Näin tiukalla rajauksella kuvasta taitaa puuttua myös itse maisema :)
kuva 07.03.2008 00:11 Niila Heikkilä  
  Sinulla on JPH sen verran hyviä otoksia, ettei kuvaustaitojen soisi kilpistyä yhdelle ainoalle ratapihalle. Ethän pahastu tästä kannustukseksi tarkoitetusta kysymyksestä että oletko koskaan harkinnut kuvaamista myös Jyväskylän tulotolppien ulkopuolella? :)
kuva 05.03.2008 11:57 Niila Heikkilä  
  Rajavartijoiden mainitsema veturista kuuluva poksaus johtuu siitä että 25kV:n pääkatkaisija avataan kun lähestytään rajalinjaa, ja rajanylityksen jälkeen 3kV tasavirtakoneistoa syöttävä pääkatkaisija ajetaan kiinni. Sama tietysti toiseen suuntaan tultaessa, päinvastaisessa järjestyksessä. VL82m:ssä on paineilmapuhalluksella varustettu valokaarensammutin pääkatkaisijassa, joten poksaus on melkoinen. Tämä sama ratkaisu on käytössä myös Sr1:ssä. En tiedä onko EP10:ssä, eli Vuoksassa tyhjiöratkaisuun perustuvat pääkatkaisijat, mutta asia on periaatteessa kuultavissa Vainikkalan asemalla kun veturi on tuonut (venäläisiä matkustajavaunuja) junan idästä, ja virransyöttö katkaistaan hetkeksi vaunujen irroittamisen ajaksi. Teoreettinen vikatilanne jossa 3kV pääkatkaisija ajettaisiin kiinni 25kV langan alla oltaessa aiheuttaa sähkön muuttumisen jossain päin hetkiseksi aikaa näkymättömästä näkyväksi. Mielenkiintoisia rajakuvia joka tapauksessa, joiden ottaminen olisi aiheuttanut vielä 15 vuotta sitten rajavaltuutettujen välillä lukuisia kiivassävyisiä keskusteluja ja metreittäin harmaata filmiä ja mustia silmiä.
kuva 04.03.2008 10:32 Niila Heikkilä  
  Noilla sinipohjaisilla merkeillä yritetään kiinnittää huomiota että tässä vaiheessa olisi syytä viimeistään tehdä jotain, tai konehuoneesta kuuluu poks. Olisiko tätä paikasta olemassa kuvaa jossa ajojohtorakenteet ja pylväät näkyvät paremmin? Tässähän on lyhyt jänneväli täysin virratonta osuutta. (Käyttäjä muokannut 04.03.2008 10:33)
kuva 03.03.2008 00:03 Niila Heikkilä  
  Tämä lienee Suomen ainut henkilöjuna jossa junapainossa mennään säännöllisesti toiselle tuhatluvulle, tietäen Sudelle haastetta kiidättää sataaneljääkymppiä. Mikä sitten mahtoikaan olla tämän erikoispitkän rungon sn.
kuva 02.03.2008 23:43 Niila Heikkilä  
  Nämä ovat erittäin mainioita arkistokuvia. Näitä tutkisi mielellään isommassakin resoluutiossa kuin 800x600, eli jos mahdollista niin 1024x768 tms. Nykyajan näyttöresoluutioilla 800x600 kuva tahtoo jäädä pieneksi näytöllä. Isommissa kuvissa pääsee mukavasti porautumaan yksityiskohtien ihmeelliseen maailmaan.
kuva 27.02.2008 23:47 Niila Heikkilä  
  Korven keskellä taotaan, ja lastut lentelevät maailmalle. Kun mietitään että tämän kyltin takaa on tullut Suomen modernein vaunukalusto, kaikki Sr1:t ovat käyneet Vaasassa, ja Sr2:t Taivalkoskella...Kankaanpäässäkin on tehty Sr2:een vaikka ja mitä..
kuva 27.02.2008 19:12 Niila Heikkilä  
  Hmm. Pakko laittaa petasolle lisäkysymys, mistä tunnistaa 1x25 ja 2x25kV järjestelmät?
kuva 27.02.2008 16:18 Niila Heikkilä  
  Hankala on. Betonipölkkyjä ei tuohon aikaan ollut ihan joka puolella suorittajan kolkutella resiinallaan. Miljöö voisi sopia 1960-luvulla rakennetulle rataoikaisulle, jossa vanha asema jäi radasta sivuun. Oikaisulle rakennettiin uusi kohtauspaikka, joka sekin purettiin 2004. Menisikö Kuivaniemi etelän suuntaan kuvattuna pahasti korpikuusikkoon?
kuva 27.02.2008 16:01 Niila Heikkilä  
  Tällainen linjalta otettu junanperäknoppi jossa näkyy vain suomalaista talousmetsää, ei ole välttämättä innoittavin mahdollinen yleisövisa. Sähköradasta pystyy päättelemään että ei olla Oulun yläpuolella eikä itäradallakaan, mutta ilman lisävihjeitä knopin ratkaisu kilpistyy omaan mahdottomuuteensa. Vihjeillä päästään jo Kuopiosta kovaa kyytiä kohti Iisalmea. Sen enempi arvailu on hankalaa, koska hyvään knoppiin kuuluu että se on pääosin ratkaistavissa kuvassa näkyvillä, tai alkuperäiseen kuvatekstiin sisällytetyillä vihjeillä :) (Käyttäjä muokannut 27.02.2008 16:06)
kuva 25.02.2008 14:51 Niila Heikkilä  
  Sakarin kommenttiin voisi jatkaa että Hämeenkyrössä on sähkörataa edelleen kilometrin verran käytössä.
kuva 21.02.2008 18:59 Niila Heikkilä  
  Vaunut.org elää tällä hetkellä yhtä taitekohtaansa. Nyt voi valita upottaako sivuston suttukuvien suohon, vaiko nostaa se arvostetuksi galleriaksi. Jokainen tietää mitä se tarkoittaa.
kuva 16.02.2008 20:57 Niila Heikkilä  
  Täytyy muistaa että jos sähköistetään 500km kerralla, kuten vaikkapa Pohjois-Suomen sähköistysprojektissa, jossainpäin täytyy olla täysin valmiita osuuksia jo 1-2 vuotta ennen käyttöönottoa, että projekti yleensäkään valmistuisi aikataulussa. Lyhyemmistä pätkistä esimerkkinä Saviolla puuttuu vielä orret ja ajojohto, ja paljon muutakin, vaikka liikenteen alku lähestyy. Itse asiassa aika lailla samassa aikataulussa kuten tässä kuvassa.
kuva 12.02.2008 10:24 Niila Heikkilä  
  Jyväskylän vanhaa kääntöpöytää ei ole romutettu, vaan se on osiin purettuna odottelemassa (mahdollista) uudelleenasennusta VR-radan varikolla Kyyhkysentiellä.
kuva 11.02.2008 12:36 Niila Heikkilä  
  Tämän sillan uudistaminen ja alikulkukorkeuden nosto mahdollisti vastavalmistuneessa (1993) Keiteleen kanavassa isojen alusten nousun Päijänteeltä Leppäveteen. Entinen rautakanava alitti rautatien tässä kolmatta kertaa.
<<   >>