2012-54667 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.07.2016 15:39 Niila Heikkilä  
  Puikko on siten kolmas opastinmasto ja opastintyyppi 2000-luvulla tässä pisteessä.
kuva 23.07.2016 01:35 Niila Heikkilä  
  Äkkiseltään tulee mieleen pari sellaistakin erikoisuutta jossa entinen rautatiesilta toimiikin nykyisenä maantiesiltana niin että siltajänne on siirretty saman radan yläpuolelle missä se on toiminut aikaisemmin rautatiesiltana. Yksi on Vitikkalanluodossa (Kokemäenjoen saari) mökkitien siltana sekä Virtain Heinäahon silta joka nykyään tiesiltana Kotalan lähistöllä.
kuva 20.07.2016 12:00 Niila Heikkilä  
  Takavuosina tuollainen teräsristikkosilta olisi saatettu siirtää vielä jonnekin vähempiarvoiseen uusiopaikkaan, tai jopa rataverkon ulkopuolelle kapeaksi hätäapu-maantiesillaksi. Sillan kuljettaminen on tosin isohko ja kallis operaatio, muttei sentään mahdoton. En tiedä onko nykypäivänä tuollaisille enää samanlaista tarvetta. https://vaunut.org/kuva/93106
kuva 06.07.2016 18:48 Niila Heikkilä  
  Tuskinpa sähköistyspolitiikkaa kannattaa muuttaa niin että joka puolella rataverkkoa olisi paikkoja ja kilometrien mittaisia siirtymäosuuksia joihin voi liikennöidä junana vain Vectroneilla. Perinteisellä sähköveturilla ei silloin tekisi mitään.
kuva 05.07.2016 18:08 Niila Heikkilä  
  Pakko kysyä tuon ajan kuvauksesta. Oliko tosi harrastajalla yleensä mukana kaksi kameraa jossa toisessa MV-filmiä ns. yleiseen herkkyyttä vaativaan räiskintään ja väridialle sitten tallennettiin jokin tärkeämpi kohde? Itse kuulun myöhemmän polven filmikuvaajiin ja mustavalkofilmin kanssa ei enää juurikaan pelattu kuin koemielessä joitakin kertoja. Mamiyan 6x9 kamerasta ei ole kokemusta kuin negojen skannauksen kautta. Sen sijaan tavallisten värinegamerkkien ja diafilmien ominaisuudet ehti onneksi tulla laidasta laitaan reviteltyä. Jokusen rullan voisi taas ottaa joskus. Tietyissä vaikeimmissa aikavalotustilanteissa filmin dynamiikalle ei digi tahdo pärjätä vieläkään. Toki kaksoisvalotuksella ja kuvankäsittelyllä filmiä saa matkittua pala palalta, mutta jos aikaa on tasan yhteen kuvaan ilman haarukointimahdollisuuksia, siinä filmi on vahvoilla.
kuva 30.06.2016 00:49 Niila Heikkilä  
  Näyttää muuten veturissa kytkentä/kytkijän valot olevan päällä keskuspuskimen vieressä. Mainiota edistystä ja 2000-lukua.
kuva 26.06.2016 11:34 Niila Heikkilä  
  Pohjanlahden ympäri. Kuulostaa mielenkiintoiselta pyöräreissulta. Kauanko meni aikaa? Jossain lehtiartikkelissa muutama vuosi sitten käsiteltiin muuten 1600-luvun tieoloja. Jos rospuuttoaikana, tai jonkun muun erityisen syyn takia oli aivan pakko matkustaa Tukholmasta Turkuun maitse, matka oli pitkä, raskas ja vaarallinen. Aikaa matkaan kului helposti pari kuukautta. Varsinkin Ruotsin puolella isojen jokien ylitykset sekä Höga Kusten olivat hyvin vaarallista aluetta. Tilannetta onneksi helpotti se että matka tarvitsi yleensä tehdä vain yhteen suuntaan.
kuva 23.06.2016 14:59 Niila Heikkilä  
  Kyllä maisema on ehdottomasti lohduttomamman näköistä jos pusikko on päässyt valtaamaan radanvarsimiljöön kokonaan. Voidaanko silloin edes puhua maisemista. Nykyiset suuret raivausvuodet ovat kyllä avartaneet radanvarsinäkymiä huomattavasti positiivisempaan suuntaan.
kuva 21.06.2016 01:09 Niila Heikkilä  
  http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kempeleessa-vietettiin-juna-aseman-avajaisia-kansa-parveili-asemalaiturilla/731122/

http://www.kempele.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/uutta-juna-asemaa-juhlittiin-suurella-joukolla

Asemalle lienee kansan keskuudessa ollut todella tarvetta koska noin moni on äänestänyt jaloillaan paikalle.
kuva 14.06.2016 04:09 Niila Heikkilä  
  Imatrankoski-Joensuu on ainakin ollut Y-kannatinköydetöntä sähkörataa, jonka erityispiirteenä oli mm. alun alkujaan ettei rakenne salli yli 140km/h nopeuksia..
kuva 12.06.2016 01:18 Niila Heikkilä  
  Eipä uskoisi että etualalla oleva nelostien vanha silta muuttuu kohta vesireitin merkittävämmäksi sillaksi. Kimolan kanavasta tehdyt viimeisetkin valitukset raukesivat oikeudessa, joten kanavan rakentaminen käynnistyy ensi kesänä. Tämä silta 4.8m alikulkukorkeudellaan merkkaa suurimman aluskoon jolla pääsee jatkossa uutta reittiä Päijänteeltä Voikkaalle. Itse Kanava-alueen siltoja tullaan korottamaan.
kuva 24.05.2016 22:58 Niila Heikkilä  
  https://www.sokoshotels.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/torni-tampereen-moro-sky-barin/012698110_419563?previous=708271747
kuva 18.05.2016 15:45 Niila Heikkilä  
  Hassua että joku väittää ettei Jyväs Kylässä ole mitään mielen Kiintoista. Siellähän on vielä toistaiseksi hyvin laaja diesel liikenne ja kisko bussit ja Ääne Kosken radan sähköistyksen myötä Vek T.Ronkin alkaa ajaa sinne ja paljon.
kuva 17.05.2016 01:01 Niila Heikkilä  
  Museojunassa ei saa kuljettaa vaarallisia aineita. Tuo näyttäisi olevan vielä erillinen museoliikennöintiä koskeva määräys.
kuva 11.05.2016 16:29 Niila Heikkilä  
  Liikennöinnin mahdollistavana ehtona on tosiaan lastausraiteen valmistuminen Keitele Groupin sahalle. Liekö sähköistys ja itse puuterminaalikin silloin valmis? Ehkä ei, se kai menee syksyyn
kuva 09.05.2016 20:58 Niila Heikkilä  
  ”Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein und das heißt Erika.”
kuva 06.05.2016 00:25 Niila Heikkilä  
  Kuva lienee ollut vain lehdessä mutta mahtuisiko tämä siihen kategoriaan? http://www.orivedensanomat.fi/siniset-veturit-tuovat-kilpailua-raiteille/
kuva 29.04.2016 11:32 Niila Heikkilä  
  Kari: Jos matkustaa Toijalasta Parkanoon makuuvaunussa, pystyy valitsemaan vaunun joka etenee tuota n. 100km matkaa 3h 18min. (Junat 933-273) Laskepa tuolle keskinopeus ja vertaa Hpk-Ol tauluun :)
kuva 27.04.2016 12:20 Niila Heikkilä  
  Kysymys koski vain Mellunmäkeä joten yritetään uudelleen. Aidolla kalliotunnelilla siis tarkoitetaan että se ei ole puolittainen betonikaukalo, vaan ainakin kuvan perusteella kääntöraiteella näyttäisi olevan kalliokatto, vaikka itse laiturialue ei olekaan tunnelissa. Onko siis näin että vain kääntöraide on täten tunnelissa? Kuinka pitkä itse tunneliosuus on?
kuva 27.04.2016 01:25 Niila Heikkilä  
  Olikos tässä niin että vain Mellunmäen kääntöraide on aidossa kalliotunnelissa?
kuva 26.04.2016 19:52 Niila Heikkilä  
  Asemarakennuksen valmistumista ei välttämättä orjallisesti kannata liittää itse radan valmistumiseen. Muutamia vuosia sinne tänne lienee normaalia, kun ratatyömaassa on kyse kuitenkin kyse isosta kokonaisvaltaisesta projektista. Historia tuntee useita liikennepaikkoja jotka rakennettu jopa vuosia itse radan avaamisen jälkeen. Aivan rautateiden lähihistoriassa jopa niinkin modernin radan kuin kehäradan lentoaseman asema avattiin vasta itse radan avaamisen jälkeen. Aivan alussahan junat eivät pysähtyneet siellä ollenkaan. Porraskuilukin valmistuu vasta keväällä 2016 eli vasta seuraavana vuonna liikenteen alkamisen jälkeen.
kuva 19.04.2016 22:12 Niila Heikkilä  
  Piti hetken miettiä onko Suomessa toista vastaavaa asemamiljöötä. Montaa syrjäistä mutta vilkasta korpiasemaa ei ole, ja junamäärissä Parkano vie kyllä voiton korpiasemista. Jos kuitenkin jatketaan samanlaisten asemien etsiskelyä, mieleen tulee ehkä Kolari. Asemalta avautuvasta melko vähäpätöisestä yleisnäkymästä huolimatta, ja itse kylän kokoon suhteutettuna, matkustajia parveilee junien lähtiessä ja tullessa laiturit mustanaan. Molemmilla asemilla on myös se yhdistävä tekijä ettei kummallakaan ole satavuotista rautatieperinnettä asemapuistoineen ja päälliköineen. Kuuluisiko ehkä Kitee myös tähän kategoriaan?
kuva 18.04.2016 18:33 Niila Heikkilä  
  1980-luvun lopullahan oli käynnissä selvityshanke jossa tuota raidetta olisi jatkettu Ylöjärvelle YLÖ-tehtaitten, Huurteen, Pinomäen, Partekin, Laminon yms. käyttötarpeisiin. YLÖ:n koneitahan lastattiin silloin paljonkin junaan Ylöjärven asemalla. Teollisuusraiteen vaihtoehtoinen tutkittu linjaus olisi lähtenyt Ylöjärven liikennepaikan pohjoispään seutuvilta ja kaartanut sieltä kolmostien yli kohti samaa päätepistettä.
kuva 16.04.2016 17:46 Niila Heikkilä  
  Kotka satama onkin sitten Kotkan satama.
kuva 13.04.2016 09:29 Niila Heikkilä  
  Jotakuinkin samalle paikalle rakennettuja, välillä lakkautettuna olleita liikennepaikkoja on ainakin Torkkeli, Törmä, Suoniemi, Maaria. Tuossakaan ei vielä ole kaikki. Kysymys on hyvä ja samalla haastava, nimittäin jos mennään 150 vuoden aikajanalle, jotkut liikennepaikat saattavat olla kokeneet useammankin muutoksen. Jos taas mukaan lasketaan entisiä seisakkeita jotka nykyään kohtauspaikkoja, listaan saadaan ainakin Köykkäri, Riijärvi, Ahonpää, Tikkaperä ja Myllykangas. Tätäkin listaa pystyy vielä jatkamaan.
kuva 08.04.2016 10:23 Niila Heikkilä  
  Vielä 2000-luvun alussa oli jopa Venäjällä tiettyjä paineita siirtyä latinalaisten kirjasimien käyttöön. Yhtenä osasyynä oli tietysti N-liiton perinnöstä eroon pääseminen, mutta jossain määrin asiaan vaikutti myös nouseva internet- ja matkapuhelinbuumi. Kaikissa malleissahan ei aina ollut kyrillisiä aakkosia, joten tekstiviesteily oli hoidettava latinalaisin aakkosin. Kuulemma onnistui ihan hyvin. Lopulta Putin vahvisti, olikohan ensimmäisen valtakautensa lopulla, maan jäävän käyttämään kyrillisiä aakkosia.
kuva 07.04.2016 12:43 Niila Heikkilä  
  Vaikkei tähän kuvaan liitykään, kottareista tuli mieleen eräs radanvarren näkymiin vaikuttanut kottarijuttu. Kävin muinoin Tampereen kaupungin järjestämässä seminaarissa jossa käsiteltiin Särkänniemen ja Näsinneulan rakentamisen historiaa. Esityksessä näytettiin paljon vanhoja kuvia joita sitten höystettiin aikalaisten kertomuksilla. Paikalla oli vanhoja suunnittelijoita, rakentajia ja senaikaista kaupungin johtoa. Näsinneulan korkeus valittiin siten että helikopterilla lennettiin eri korkeuksilla tutkien milloin alkaa minkäkin verran maisemaa näkyä. Minimitavoite oli saada koko kaupungin alue erottumaan horisontissa. Mielessä oli myös kilpailu pohjoismaiden korkeimmasta näkötornista. Näinollen Näsinneulan korkeus valikoitui sellaiseksi mikä se on, eli 168 metriseksi. Näköalatasanne on noin 120 metrin korkeudella. No miten tämä sitten liittyy kottareihin? Tornin runko nimittäin toteutettiin liukuvaluna, jota tehtiin kuukauden verran yötä päivää. Siihen aikaan ei ollut käytössä betonin kuljetukseen vielä kovin monimutkaisia laitteita, joten kottikärry oli pääroolissa betonin kuskauksessa. Hissillä nostettiin tavara ylös, ja aikalaisrakentajat kertoivat että joka ikinen betonikilo mitä Näsinneulassa on käytetty, on jossain vaiheessa ollut kottikärryissä. Betoni tuotiin autokuljetuksena työmaalle Lielahden Soraseulan betoniasemalta joka oli kolmostien varressa. Yleisö sai myös esittää kysymyksiä, joten kysyin senaikaiselta kaupunginjohdolta miksi Näsinneulasta ei tehty kerralla 200-metristä, vaan jäätiin lipputangon kanssa 168 metriin. Vastaus oli raha. Tornista piti saada riittävän korkea, mutta ylimääräisiin revittelyihin ei ollut varaa.
kuva 07.04.2016 00:34 Niila Heikkilä  
  Kuvatekstistä voidaan saada pohdintaa aikaiseksi. Jos tarkkoja ollaan, silta on valmistunut vasta vuosikymmeniä kolmostien rakentamisen jälkeen. Vanha kolmostie kulki Epilänharjun pohjoispuolta ammoisilta ajoilta eli jo 1930-luvulta lähtien. Uusi kolmostie valmistui Tampereelta Vaasaan noin vuonna 1961, mutta siltaa ei tähän kohtaan tarvittu vielä silloinkaan. Sillan vuoro tuli vasta vuonna 1969...1970, jolloin rataa rakennettiin. Vanhan sillan elinkaari jäi kuitenkin vain reilun 15 vuoden mittaiseksi, sillä vasta kolmostien nelikaistaistamisen yhteydessä rakennettiin tämä nykyinen silta noin vuonna 1987. Sillan pituus kasvoi edeltäjäänsä verrattuna yli puolella joten voidaan jo jossain mielessä puhua tunnelista. Samalla huomioitiin radan 2-raiteistaminen Lielahdesta Ylöjärvelle, siksi tunneliputken toisella laidalla on tilaa toiselle raideparille. Myös pohjoisen suuntaan mentäessä kahdessa seuraavassa ylikulkusillassa on kaksoisraiteen tilavaraus.
kuva 04.04.2016 01:31 Niila Heikkilä  
  Korotetaankohan Paatelan ratasiltaa sähköistyksen yhteydessä? Keiteleen kanavaltahan on tehtyjen päätösten mukaan lähivuosina poistumassa kaikkein matalin kulkukorkeutta rajoittava silta, kun Vuonteensalmen 3.5 metrinen puretaan ja tilalle tulee uusi 8-metrin alikulkukorkeudella oleva silta. Sen jälkeen olisi enää yksi alle 5-metrinen este, Paatelan ratasilta 4.8 metrillään. Sitten voisi jo hieman suurempia höyrylaivoja näkyä kanavalla. Suomi-laiva tosin ei pääsisi vieläkään, koska sitä rajoittaa Vaajakosken 5.5 metrinen maantiesilta.
kuva 27.03.2016 21:32 Niila Heikkilä  
  Jokos ajolanka on Kemijoen silloilla? Onko kuvia?
kuva 26.03.2016 11:45 Niila Heikkilä  
  Lapuan liikennepaikka laitureineen oli käytännössä pakko uudistaa riippumatta pysähdysten määrästä, koska asema tulee toimimaan kaksoisraiteen päättymiskohtana ja entisellä raidejärjestelyllä kaksoisraidetta ei olisi voitu toteuttaa. Pelkän murehtimisen sijaan kannattaa huomioida että Pohjanmaan radalla avataan vuoden sisällä kaksi täysin uutta tai uusvanhaa liikennepaikkaa matkustajakäyttöön. Härmä ja Kempele, joista varsinkin jälkimmäisellä on laajaa merkitystä lähialueille. Kehitys ei välttämättä kuljekaan aivan kaikilta osin huonompaan suuntaan..
kuva 25.03.2016 19:27 Niila Heikkilä  
  Ervelä III -liikennepaikan rakentamisessa rata siirtyi uuteen paikkaan reilun kilometrin matkalta. Lasketaanko tämä mukaan? Jos lasketaan niin rantaradan uusin "oikaisu", tai ainakin piste missä linjaosuutta on siirretty uuteen sijaintiin, on vuodelta 2013.
kuva 22.03.2016 12:39 Niila Heikkilä  
  Jos kolmioraide olisi tehty -80 -luvulla jolloin tunnelirakentaminen oli vielä enemmän tai vähemmän pakkopullaa, tässäkin olisi luultavasti erittäin syvä avoleikkaus katkaisemassa mäen.
kuva 22.03.2016 12:28 Niila Heikkilä  
  Päivämäärä ei voine olla lokakuu -44 koska silloin sota oli jo päättynyt ja Itä-Karjala taaksejäänyttä elämää.
kuva 20.03.2016 23:29 Niila Heikkilä  
  Karin kysymykseen voisi vastata että rautatie on jossain määrin moottorikelkalle vaarallinen. Rata pitää ylittää tasoristeyksessä kohtisuoraan kiskojen yli. Pieni viistous ajolinjassa voi aiheuttaa suksen takertumisen ja alustan totaalisen rikkoutumisen, tai kelkan suistumisen vastaantulijoiden kaistalle kriittisellä hetkellä. Itsellä tempaisi muinoin Sieppijärvellä tasoristeyksessä koholla ollut kisko ohjainraudan kokonaan irti suksesta. Siitä oli pitkä matka nilkuttaa lähimpään varaosia myyvään paikkaan.
kuva 14.03.2016 09:34 Niila Heikkilä  
  Tyypillisesti desanteiksi kutsuttiin Suomessa kaikkia vihollisen kotirintamallemme lähettämiä agentteja, tiedustelijoita ja sabotöörejä. Nämä tekevät eron partisaaneihin se, että liikkuivat pääasiassa siviilipuvussa. Jokainen tietää mikä oli siviili- tai väärässä sotilaspuvussa kiinnijääneen vakoojan kohtalo, aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Vaikka iso osa desanteista tuli laskuvarjopudotuksena, osa tuli myös maitse ja meritse. Esimerkiksi Tampereen seudun desanttien tyypillisimmäksi huoltolento/pudotusalueeksi havaittiin laaja korpialue Vahojärven-Sisätön seutuvilla. Eli paikassa joka edelleenkin on hyvin harvaanasuttua korpialuetta.
kuva 08.03.2016 07:43 Niila Heikkilä  
  Luovutettu Karjala oli suomalaisille vieläkin vetävämpi paikka "omatoimimatkojen" suhteen kuin Viro. Helsinki-Moskova -yöjunan alettua kulkunsa 1954, junan seisoessa Viipurin asemalla ehti moni luikahtaa katsomaan entistä kotitaloaan. Myöhemmässä vaiheessa 1960-luvulla kun Viipuriin Ja Leningradiin alettiin tekemään turistimatkoja, kerrotaan paljon tarinoita kuinka molemmista kaupungeista on käyty pienissäkin kannakselaiskylissä omin luvin kotiseutumatkailemassa. Kyytivälineenä joko paikallinen auton omistama henkilö tai taksi jolle on maksettu vähän ylimääräistä ja joka on uskaltanut lähteä niin kauas. Ilmeisesti junillakin on käyty seikkailemassa, mutta niillä ei tietenkään ole päässyt nopeasti joka paikkaan ja kiinnijäämisriski on suurempi.
kuva 02.03.2016 01:22 Niila Heikkilä  
  Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetie valmistui moottoritien jatkeena vuonna 1987. Yleinen tienrakennuspolitiikka oli ollut kääntyneenä moottoriteitä vastaan jo 1970-luvun puolenvälin energiakriisistä lähtien, ja hieman kärjistettynä piti niitä jopa kerskakulutuksen välikappaleina. Myöskään idän suunnan liikennemäärien suurta kasvua ei osattu ennakoida, koska Neuvostoliiton hajoaminen rajan avautumisineen ei vielä siinä vaiheessa voinut olla mitenkään ennustettavissa. Turusta Vaalimaalle läpi asti johtava E18 moottoritie olisi ollut ajatuksena epärealistinen hanke itäiseltä osaltaan. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkuvuosina elettiin muutenkin varsin seesteistä kautta tieverkon yleisessä kehittämisessä, ja ajateltiin että pakolliset moottoriväylätasoiset tiet, jos niitä ensinnäkään enää edes tehdään, rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen moottoriliikenneteinä, tai tyydytään parantamaan nykyistä kaksikaistaista tieverkkoa. Jopa Hämeenlinna-Tampere kolmostien uusiminen olisi senaikaisten suunnitelmien mukaan tehty Valkeakosken kautta moottoriliikennetienä ja Vanajavesi ylitetty vinoköysisillalla nykyistä riippusiltaa hieman idempää. Eipä siis ihme että moottoritierakentaminen oli Suomessa käytännössä pysähdyksissä 1980-luvun loppupuoliskolle asti. Ehkä noiden asioiden suomettamana Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetielle rakennettiin vain lyhyet sillat.
kuva 29.02.2016 23:10 Niila Heikkilä  
  Netistä löytyvistä suunnitelmista lunttaamalla löytyy näköjään myös tekstimuodossa maininta että tuo kuvassanäkyvä alikulkusilta rakennetaan rantatunnelitöiden yhteydessä 2015 sellaiseksi että raitiotielinjaus mahtuu toisesta kulkuaukosta. Kyseessä on tavallaan ensimmäinen raitiovaunuhankkeeseen liittyvä rakennuskohde, vaikka toteutuksesta päätetään virallisesti vasta syksyllä 2016. Tuossa kartassa muuten lukee rautatien kohdalla useaan kertaan: VR:n aluetta.
kuva 29.02.2016 09:50 Niila Heikkilä  
  Lentävänniemen päätepysäkki tulee tosiaan tuonne järven toiselle puolelle kerrostalojen taakse :) Lähempääkin ratikkaa voi havainnoida, ehkä jopa saada samaan kuvaankin. Reittihän tulee kulkemaan taustalla olevaa maastoa pitkin. Aivan tarkkaan en osaa sanoa miten se sijoittuu noiden siltojen suhteen.
kuva 23.02.2016 01:03 Niila Heikkilä  
  Yksi viimeaikojen näyttävimmistä raivaussavotoista on käynnissä Parkanon radan alkupäässä. Tampereen ja Ylöjärven rajalla Vihattulan kohdalta on lähtenyt kokonainen umpiviidakko kävelemään. Maisema on auennut hämmästyttävästi. Poistetusta puustosta osa saattaa pohjimmiltaan olla hyvin vanhaa, sillä alue on entisen turvesuon laitaa. Alun alkujaan matala suomännikkö on lähtenyt kasvamaan rautatien rakentamisen yhteydessä tehtyjen kuivatusten jälkeen. Seassa on tietysti koivua joka on nuorempaa mutta kokoluokka sama. Raivauksiin liittyvistä isoista oheisjärjestelyistä pääsee muuten hieman jyvälle kun tarkastellaan vaikkapa Lielahti-Kokemäki -osuutta joka raivattiin perusparannuksen yhteydessä 30m radan molemmin puolin. Eri maanomistajia ja maanomistussuhteita mahtui tuolle matkalle peräti 1700 kappaletta.
kuva 21.02.2016 23:38 Niila Heikkilä  
  Raivauksissa on viimeisen 5 vuoden sisällä laitettu isompi vaihde pykälään. Syynä lienee se että energiapuulle on alkanut olla huomattavasti enemmän kysyntää kuin takavuosina. Myös korjuumenetelmät eli kaivinkoneiden giljotiinikourat ovat kehittyneet ja halventuneet. Jopa 30cm läpimittainen puu menee kertapuristuksella poikki. Ennenhän raivaustähteet menivät myös käytännössä kokonaan haaskuun eikä niistä saanut tuloja. Vielä 1980-luvulla vesakko hoidettiin myrkyttämällä. Sen jälkeen alkoivat ratapenkat rehottaa, jos sallitaan pienoinen kärjistys. Toisaalta täytyy myös muistaa että myös itse rautatiealueen ulkopuolelle on kasvanut vuosikymmenien saatossa riskipuustoa, joka sijaitsee yksityisellä maalla. Kokonaisen rataosan perkaaminen 30m molemmin puolin on jo byrokratoorisessakin mielessä iso operaatio. Koko Suomen rataverkon raivaaminen yhdellä rysäyksellä olisi täten mahdoton tehtävä.
kuva 17.02.2016 23:42 Niila Heikkilä  
  Tämä kuva keskusteluineen ja dokumentteineen tarjonnee lisätietoa soraraiteesta joten linkitetään tähän https://vaunut.org/kuva/80587
kuva 14.02.2016 11:08 Niila Heikkilä  
  Voikkaalla on näköjään ollut kaksi perättäistä nippunosturia, joista ensimmäinen nosti ylävesiltä tulleet uittoniput voimalaitospadon yli ja tämä jälkimmäinen Voikkaalle jäävät niput Kymijoesta ylös. Osa uittopuustahan jatkoi ohi jokea alaspäin. Vuonna 2016 muuten eletään historiallisia hetkiä. Valtio myönsi rahoituksen Kimolan uittokanavan muuttamisen laivaliikennekanavaksi. Jos muutama päälläoleva valitus vielä hylkäytyy oikeusasteisssa, Päijänteeltä pääsee parin vuoden sisällä veneellä Voikkaalle asti. Jos ei vielä ole käynyt katsomassa Kimolan nippunosturia, kohta alkaa olla kiire. Se puretaan ja sulku tulee sille paikalle. Voikkaan nippunosturin paikalle on muuten väläytelty laivahissiä..
kuva 13.02.2016 01:14 Niila Heikkilä  
  Tuohan selvensi jo paljon Talviaisten 1970-luvun tilannetta. Montako päivittäistä tavarajunaa oli noissa grafiikoissa kulussa? Jos mentäisiin tuosta vielä 10 vuotta lisää taaksepäin, niistä grafiikoista ehkä saattanee löytyä jo joltain liikennepaikalta junakohtaus lättäliikenteen vuoksi. Toisaalta pussinperälle päättyvä rataosa on ollut alun alkujaankin hiljainen ennen oikorataa. Jämsänjokilaakson rahdit joissa kulki Jämsänkosken makuuvaunu sekä muutama lättä.
kuva 12.02.2016 17:49 Niila Heikkilä  
  Muistaako joku tarkemmin, vai löytyisikö joltain Ov-Jäs aikatauluja vuosien 1973-1978 väliltä. Niistä voisi päätellä jotain Talviaisten tilanteesta. Onko koko liikennepaikka ollut oikeasti kokonaan lakkautettuna tuolla välillä, vai onko vorgin vuosiluvussa vanhan Talviaisten liikennepaikan suhteen ilmaa? Henkilöliikennettähän ei tuolloin ole ollut, joten tavaraliikenteen tauluista ehkä vastaus löytyisi. Puuttuuko Talviainen kokonaan. Radalla lienee kuitenkin ollut jossain sentään kohtausmahdollisuus vaikka liikenne oli hyvin vähäistä. Länkipohjako? Harvan tavaraliikenteen palvelua varten on ehkä ollut mahdollista aikatauluttaa rata myös niin ettei kohtauksia ole tarvittu ollenkaan ennen Orivettä. Onko sellainenkin välivaihe ollut olemassa ja kuinka pitkäaikainen, olisi mukava tietää. Ennen oikoradan rakentamista vallinnut tilanne on puoliksi jo painumassa muistihämärän peittoon, kuten huomaamme.
kuva 11.02.2016 12:19 Niila Heikkilä  
  Tähän voisi vähän purkaa noiden rakennusten historiaa: Vanha asemarakennus oli käytössä ja miehitettynä radan valmistumisesta vuodesta 1951 noin vuoteen 1978.
Tiilinen laitetilarakennus rakennettiin Jämsänkoski-Jyväskylä -oikorataan liittyvien töiden yhteydessä, ja sinne sijoitettiin aluksi VR:n omaa suunnittelua oleva VR-76 "salama" -releasetinlaite. Samalla junasuoritus siirtyi uuteen tilaan, kun läpimenevä matkustaja -ja tavaraliikenne alkoi. Talviainenhan oli ollut kokonaan vailla matkustajaliikennettä sitä ennen reilun 10 vuoden ajan sen jälkeen kun Jämsänkosken lättäliikenne loppui. Tultaessa 1980-luvun lopulle radan läpäisykapasiteetti alkoi olla tiukilla junaliikenteen määrän kasvaessa, joten radalle alettiin rakentaa unkarilaisen Ganzin tekemää linjasuojastusta. Samassa yhteydessä kaikki vanhat Salama-releasetinlaitteet korvattiin Ganzin omilla releasetinlaitteilla. Näin Talviaisissakin vaihtui asetinlaitetyyppi Ganziin noin vuonna 1989. Kohtapuoliin Orivesi-Jyväskylä -väliä alettiin kauko-ohjaamaan Tampereelta, joten Talviainen jäi silloin ensimmäistä kertaa miehittämättömäksi. Tätä aikaa kesti vuoteen 2004 saakka. Silloin oli todettu liikenteen määrän kasvaneen niin suureksi että kohtauspaikkojen välimatkoja oli lyhennettävä ja niitä oli lisättävä. Silloin rakennettiin uudelleen 1970-luvulla käytöstäpoistetut Talviaisten alkuperäiset naapuriliikennepaikat eli Torkkeli ja Länkipohja. Koska näihin uudisrakennuksiin ei kannattanut enää 2000-luvulla uudisrakentaa 1980-luvun itäblokista kotoisin olevaa Ganzia, päädyttiin Orivesi-Länkipohja -väli rakentaa kokonaan uudelle turvalaitejärjestelmälle, Siemensin Simis ESTW tietokoneasetilaitteineen, joka myös korvasi vanhat raidevirtapiirit akselinlaskentatekniikalla. Koska Talviainen olisi jäänyt tavallaan omaksi pieneksi saarekkeekseen uuden järjestelmän sisään, jouduttiin sekin uudistamaan. Tämä uusi laitetila vuodelta 2004 sisältää juurikin Siemensin turvalaitteet. Tilanne vallitsee edelleen vuonna 2016.
kuva 11.02.2016 00:16 Niila Heikkilä  
  Vaihteleeko se virroitinta myös kesken ajon? Mieleen tulee tulevaisuuden pisararadan ja kehäradan yhdistelmä jossa samaa rinkiä voi kiertää vaikka koko päivän ilman suunnanvaihtoa.
kuva 07.02.2016 14:09 Niila Heikkilä  
  Tuossa on vähän tarinaa noista tunneleista https://vaunut.org/kuva/86166
kuva 05.02.2016 00:23 Niila Heikkilä  
  Eljaksen mainitsema järjestely on varsin toimiva asemilla joilla on vain vähän liikennettä, mutta sallitaan kuitenkin tietty riskitaso. Kuitenkaan tuokaan järjestely ei ole liikenneteknisesti aukoton: Kahden pitkän junan kohtauksessa juna tukkii myös välilaiturin toiselta puolelta lähtevän junan matkustajilta pääsyn laiturialueelle, eli ne jotka eivät ole ehtineet sinne ennen junien tuloa, eivät pääse enää kyytiin, tai jos asia olisi huomioitu aikatauluissa junien lähtöjärjestyksessä, joutuvat ainakin odottamaan laituria tukkivan junan lähdön. Kokkolan tapauksessa raiteella 2 seisova pitkäjuna tukkisi laituripolun myös omilta matkustajiltaan. Nykypäivänä ei Suomessa sentään enää ole mahdollisuutta että laituripolkua ylitettäessä voisi juna yllättää 120km/h. Kaikkialla missä aitaamattomia laituripolkuja on jäljellä, suurin mahdollinen sallittu nopeus on 80km/h. Jalankulkijan kannalta sekin on hurja vauhti, mutta ohittavalle junalle yleensä matkaa hidastava hiljennys.
kuva 04.02.2016 10:40 Niila Heikkilä  
  Jotain turvallisuusriskiä laituripoluissa tietysti on olemassa. Juna tavallaan saattaa joutua lähtemään liikkeelle juuri hetkeä aikaisemmin purkamansa matkustajamassan "läpi". Puomien asentamisessa taas on haasteensa lähinnä siinä että värejä ei voi laittaa "läpi" ennenkuin juna varmasti lähtövalmis ja ketään matkustajia ei enää ole saapumassa junaan. Jos laittaisi aikaisemmin, puomit blokkaisivat pääsyn junaan tai radalta pois. Tuon vuoksi matkustajalaituripoluilla käytetään vain ääni- ja valovaroituslaitteita. Suomessa on kyllä olemassa laituripolkuja joissa on puomit, mm. Toijalassa ja Hämeenlinnassa. Ne ovat oletusarvoisesti alhaalla, mutta kauko-ohjaaja voi ne nostaa päästääkseen vaikka huoltoajoneuvon välilaiturille. Puomin ylhäälläolo estää kyseisiltä raiteilta aja-opasteen kokonaan. Tällainen järjestely ei tosin sekään olisi kovin sujuva matkustajalaituripoluilla.
<<   >>