14-11133 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.02.2016 10:40 Niila Heikkilä  
  Jotain turvallisuusriskiä laituripoluissa tietysti on olemassa. Juna tavallaan saattaa joutua lähtemään liikkeelle juuri hetkeä aikaisemmin purkamansa matkustajamassan "läpi". Puomien asentamisessa taas on haasteensa lähinnä siinä että värejä ei voi laittaa "läpi" ennenkuin juna varmasti lähtövalmis ja ketään matkustajia ei enää ole saapumassa junaan. Jos laittaisi aikaisemmin, puomit blokkaisivat pääsyn junaan tai radalta pois. Tuon vuoksi matkustajalaituripoluilla käytetään vain ääni- ja valovaroituslaitteita. Suomessa on kyllä olemassa laituripolkuja joissa on puomit, mm. Toijalassa ja Hämeenlinnassa. Ne ovat oletusarvoisesti alhaalla, mutta kauko-ohjaaja voi ne nostaa päästääkseen vaikka huoltoajoneuvon välilaiturille. Puomin ylhäälläolo estää kyseisiltä raiteilta aja-opasteen kokonaan. Tällainen järjestely ei tosin sekään olisi kovin sujuva matkustajalaituripoluilla.
kuva 02.02.2016 19:15 Niila Heikkilä  
  Mitenkähän ravintolavaunun virroitin, komennetaanko sitä veturista vai itse vaunusta? Jos tulee äkillinen tarve rullata virroitin alhaalla, ravintolan henkilökunta tuskin kerkiää reagoida?
kuva 31.01.2016 20:23 Niila Heikkilä  
  Kuvasta lienee syytä huomata että ollaan Kuopio tavarassa ja veturin vaihtotyövalotkin palavat. Kuvatekstikin puhuu vesittämisestä. Tässä ei siis olla junana liikkeellä vaan vaihtotöissä. Silloinhan virroittimen suunnalla ei ole merkitystä. Veturi on jopa voinut vasta hetkeä aikaisemmin siirtyä junan eteen.
kuva 25.01.2016 02:07 Niila Heikkilä  
  Kuinkahan muuten käy Oulaisten Törmäperällä. Jääkö aikoinaan tasoristeyksen korvannut alikulkusilta sivuun ratalinjalta jos ns. Törmäperän oikaisu toteutetaan.
kuva 24.01.2016 18:44 Niila Heikkilä  
  Niin, pitääkö mennä jotakuinkin 30 vuoden taakse jolloin pohjoisessa otettu viimeksi aivan uusia ja uusvanhoja liikennepaikkoja matkustajakäyttöön Kolarin yöjunaliikenteen aloituksen yhteydessä? Laskuista voidaan kai jättää pois myöhemmät Avs-Ytr ja Top-Tri jotka olivat lähinnä pysähtymispaikan siirtoja.
kuva 17.01.2016 01:39 Niila Heikkilä  
  Kuulostaa järkeenkäypältä selitykseltä. Marionin ruopattua Vaalankurkun, Jylhämän voimalaitoksen yläveden pinnaksi saatiin Oulujärven pinnan taso ympäri vuoden. Koska voimalaitos sijaitsee jonkin matkaa alajuoksulla, putouskorkeuttakin saatiin tällä menettelyllä huomattavasti enemmän kuin voimalaitos olisi rakennettu suoraan Vaalankurkkuun. Jylhämän patovaurio aiheuttaisi Oulujärven hallitsemattoman purkautumisen Oulujokeen, ja tähän on varmasti koetettu varautua näillä ja muutamilla muillakin varojärjestelyillä.
kuva 15.01.2016 11:35 Niila Heikkilä  
  Nyt on pakko esittää humoristis-pedanttinen kysymys Roopelle että millä sekunnin tuhannesosalla tämä sitten muuttuu tulojunasta lähtöjunaksi?
kuva 10.01.2016 19:46 Niila Heikkilä  
  Tämän kuvan alle sopinee eräs historiallinen ohje: KÄY ÄLÄ K YTTÄÄ JUNAN KI SSA.
kuva 27.12.2015 22:37 Niila Heikkilä  
  Mainio dokumenttisarja Kemijärven kolmion draamasta. Aikoinaan tarpeettomaksi jäänyt radan osa kokemassa uutta tulemistaan sähköistyksen kanssa. Täytyisi omata hieman kyynikon vikaa jos ei tätä sarjaa katselisi hyvällä mielellä. Ristikkosiltojen avarrusta ei näemmä ole tänä vuonna vielä aloitettukaan. Jos mahdollista, päivitä sarjaa aina kun uutta isompaa tapahtuu. Näitä on mielenkiintoista seurata.
kuva 26.12.2015 15:18 Niila Heikkilä  
  Tässä onkin paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia jotka ovat jo poistuneet. Keskussairaalan savupiippu. Purettiin jokunen vuosi sitten. Höyryputki, joka ylitti Naistenlahden satama-altaan. Kuka muistaa milloin se rakennettiin, vai onko peräti työn alla tuossa? Näyttäisi Tampereen pohjoissiivellä seisovan myös juna. Deeveri- vai Nallepari? Erkin kysymykseen silloista löytynee vastaus tämän kuvan alta https://vaunut.org/kuva/86330
kuva 21.12.2015 18:46 Niila Heikkilä  
  Millähän välillä ajetaan vuosien kuluttua viimeiset kaupalliset Sr1-ajot. Turkuun vai jonnekin muualle?
kuva 17.12.2015 02:33 Niila Heikkilä  
  Mitäs muuten kuuluu Kemijärven kolmioraiteelle, Isokylän radalle yms. Joko siellä on langat paikoillaan? Olisiko sieltä peräti tilannekuvia?
kuva 16.12.2015 15:19 Niila Heikkilä  
  Kimmon kääntöpöytä/kalustokysymykseen voisi vastata vastauksen jota ei välttämättä veturikeskeisessä keskustelussa tule helpolla ajatelleeksi. 2-kerrosvaunu on 26.4m pitkä ja näinollen hakkaa pisimmätkin veturit. Niitä käänneltiin aivan viime vuosiin saakka ainakin Tampereella Perkiön kääntöpöydällä lähes viikoittain kun vaunujen huoltotoimintaa oli varikolla. Vaunuhan ei tavallaan edes mahdu pöydälle vaan puskimet tulevat yli. Tiukasti passaamalla telien ulommaiset pyöräkerrat mahtuvat kuitenkin juuri ja juuri pöydälle. Kyse on senttimetripelistä.
kuva 12.12.2015 13:15 Niila Heikkilä  
  Joo, kysyin tuota jalusta-asiaa siksi että kuvassa näyttää olevan pientä epäterävyyttä. Jos oletetaan että kameran tarkentaminen kohteeseen kuuluu itsestäänselviin perusasioihin, kolmen sekunnin valotusajalla epäterävyys syntyy neljällä lailla 1) Kuvattu vapaalla kädellä (kuva epäonnistuu armotta) 2) Laukaisutärähdys (kamera niiannut ronskin laukaisusormen voimasta. Tämä eliminoituu käyttämällä viive- tai etälaukaisijaa) 3) Kamerassa jäänyt kuvanvakain päälle (poistettava aina aikavalotettaessa, se tärisyttää kuvan pilalle) 4) Kova tuuli tai jokin muu ulkopuolinen voima vapisuttanut jalustaa (tähän auttaa tukeva jalusta, 1000kg:n vakautuspaino tai ottamalla kuva parempana hetkenä/päivänä uudelleen) Exiffien mukaan kuvassa näyttäisi käytetyn aukkoa f10, iso 100. Noin pienellä aukolla ja iso-arvolla valotusta tarvittaisiin lähes viisi kertaa enemmän. Valoa ei kannata kaivaa määrättömästi lisää kuvankäsittelyohjelmilla, vaan reaaliajassa, antamalla kameran valottaa kennoa. Tällöin kohinatasot pysyvät maltillisempina lopputuotteessa, eli katseltavassa kuvassa.
kuva 12.12.2015 12:52 Niila Heikkilä  
  Kameran kannalta valaistuksessa on myös oleellista valonlähteen värintoistokyky. Sitä mitataan ns. ra-arvona, joka hehkulampulla on lähes 100, (maksimit) kun taas natriumlampulla se on vaatimattomat 20. Muut sijoittuvat sille välille. Tämä tarkoittaa sitä että kallliillakaan kuvankäsittelyohjelmalla ei täysin natriumvalaistulla alueella pysty kuvasta saamaan ronkittua esiin luonnollista värimaailmaa. Jos siis aikoo ottaa yökuvia, kannattaa hakeutua sellaiseen paikkaan jossa edes yksi valaisin olisi jokin muu kuin natriumlamppu. Se antaa tarvittavaa värintoistoa laajalle alueelle. On olemassa myös paljon energiansäästölamppuja joilla värintoistokyky on melko huono. Nämä ovat yleensä sinertävänsävyisiä 4000 kelvinin yläpuolella olevia lamppuja. Pakkauksissa onneksi on alettu nykyään kertomaan myös ra-arvoja. Jos sellainen on ilmoitettu, niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ledeillä saavutetaan monesti jo ra80.
kuva 11.12.2015 04:12 Niila Heikkilä  
  Kolmea sekuntia näyttäisi valotusajaksi. Onko otettu vapaalla kädellä vai jalustalla?
kuva 03.12.2015 00:29 Niila Heikkilä  
  Jos junan matkustajat mahtuvat normaalioloissa kahteen vaunuun, tarvitaanko edes enempää vaunuja?
kuva 01.12.2015 13:51 Niila Heikkilä  
  Onkohan kannessa se kuva jossa UKK:ta ulkoilutetaan Tamminiemessä kohtalokkaan Islannin matkan jälkeen?
kuva 30.11.2015 03:36 Niila Heikkilä  
  Viikintien liittymäkokonaisuushan on Smith-Polvisen 1960-luvun Helsingin moottoritiesuunnitelmien aikakaudelta. Vaikka itse suunnitelma, jossa moottoritiet olisivat kiertäneet Helsinkiä kaikilta suunnilta (jopa eteläpuolelta) jäi toteutumatta, joitakin siihen liittyviä maankäytöllisiä osakokonaisuuksia jouduttiin toteuttamaan, koska autoistuminen oli tuohon aikaan hyvin nopeaa. On annettu ymmärtää että Smith-Polvisen massiiviset moottoritievaihtoehdot saattoivat nopeuttaa metron linjaus- ja rakentamispäätöksiä, koska kukaan ei halunnut Helsinkiä halkaistavan isoilla moottoriväylillä. Tosiallista kolmatta vaihtoehtoahan ei oikein ollut olemassa. Joko mennään yksityisautoilun ehdoilla, tai kehitetään joukkoliikennettä. Nykyinen bulevardiajattelu on yritys vähentää autoilua entisestään. Suurten lähestymisväylien sumputtamiseen liittyy kuitenkin haittoja joista on käyty kovasti keskustelua. Missä menee se raja jossa suurkaupungin välttämätönkään liikenne ei suju enää ollenkaan. Tällä tarkoitetaan sitä että alkaa muodostua merkittäviä kansantaloudellisia tappioita. Vähän niinkuin 1980-luvun lopulla, jolloin eritoten vanhan kolmostien vetokyky motitti Helsinkiä muualle Suomeen. Ja päinvastoin.
kuva 29.11.2015 17:25 Niila Heikkilä  
  Vetävän Edo-kuvan olet työntänyt näytille paikasta jossa juna ylittää Päijännettä.
kuva 27.11.2015 18:45 Niila Heikkilä  
  Upea! Tällainen juna maisemassa -kuva suorastaan pursuaa poikkeuksellisuutta. Poikkeuksellinen rataosa, poikkeuksellinen vetokalusto, poikkeuksellinen juna, poikkeuksellinen kuvakulma. Jos kuva olisi otettu tiukasti rajattuna etuviistokuvana, siitä puuttuisi kaikki poikkeuksellisuudet. Näin sommiteltuna tämä erottuu poikkeuksellisen hyvin edukseen. Lisää näitä!
kuva 17.11.2015 01:01 Niila Heikkilä  
  Nyttemmin on tullut ainakin yksi asuttava torni lisää. Seinäjoki, Hotelli Alman vesitornimajoitus http://www.hotelalma.fi/Hotelli
kuva 15.11.2015 23:24 Niila Heikkilä  
  Äkkiseltään ajateltuna erikoinen ratkaisu että kaksoisraide päättyy juuri ennen varsinaista Lapuan ratapihaa, ja itse Lapua on 3-raiteinen kohtauspaikka välittömästi kaksoisraiteen päätepisteen pohjoispuolella. On siinä järkikin: Tietyissä liikenteellisissä ruuhkatilanteissa hidas (tavara)juna voi ajaa/pysähtyä Lapualle odottelemaan eikä näinollen ole nopeampien junien jaloissa kaksoisraiteen alueella.
kuva 11.11.2015 21:33 Niila Heikkilä  
  Jokin aika oli keskustelua tulevan Äänekosken biotuotetehtaan kuljetuksista. Tulevista raakapuujunista ei kai vielä ole tietoa mutta voisi ajatella (toivoa) että kaikkea puuta ei kannata kuljettaa rekkarallilla Jyväskylän länsipuolelta kun ratakin on olemassa.
kuva 08.11.2015 15:31 Niila Heikkilä  
  En epäile etteikö nykyledeillä saisi tehokkaat ajovalot aikaiseksi jos halutaan, mutta mielenkiinnosta olisi kiva kuulla kuinka Dr18:n ledivaloilla näkee Suomen marraskuisissa erityisolosuhteissa? Mustuutta riittää ihan eri malliin kuin keski-Euroopassa. Nuohan lienevät samalla historian ensimmäiset kokonaan leditekniikalla toteutetut raskaan vetokaluston ajovalot rataverkollamme. Valolaitteet eivät näytä järin massiivisilta, mutta koko ei tietenkään kerro ledivaloista enää juuri mitään. Hehkulankapolttimoita ei ilmeisesti näissä vetureissa ole enää ollenkaan, merkkivaloissakaan.
kuva 05.11.2015 01:47 Niila Heikkilä  
  Olisiko Kemijärven kolmioraiteen työmaasta kuvia? Entä onko siltojen avartaminen sähköistystä varten alkanut? Niitähän kannattaisi nyt dokumentoida.
kuva 02.11.2015 22:55 Niila Heikkilä  
  Jokaisessa selvityksessähän pitää ottaa jokin vertailukohta jonka mukaan yritetään katsoa tulevaisuuteen. Aggregaatit liittynevät varmaan siihen. Tuossa vertailukohtana on keväällä 2015 vallinnut tilanne. Äänekosken tehtaasta ei mm. ole vielä rakentamispäätöstä jne. Se mainitaankin tuossa. Samalla annetaan ymmärtää niinkuin pitääkin että paikalliset olosuhteet vaikuttavat sähkövedon määriin, eli vaikka lanka olisikin, joillain junilla tulee kaikesta huolimatta vaunuryhmien vaihtotöitä ja veturinvaihtoja. Käytännön esimerkkinä vaikkapa Jyväskylä, jossa Pieksämäen suunnasta saapuva raakapuujuna joutuu joka tapauksessa vaihtamaan sähköveturinsa toiseen päähän Äänekoskelle päästäkseen.
kuva 01.11.2015 01:08 Niila Heikkilä  
  Netistä löytyy liikenneviraston julkaisu Rataverkon jatkosähköistys - Tarveselvitys ja hankearviointi 2015. Siinä sanotaan Jy-Äki osalta näin: "Sähköistyksestä hyötyvät kaikki radan nykyiset kuljetukset lukuun ottamatta Haapamäen suunnasta Äänekoskelle saapuvia raakapuukuljetuksia, sillä niissä kuljetuksissa veturin vaihdon aiheuttamat lisäkustannukset olisivat suuremmat kuin sähköistyksellä saavutettavat hyödyt Jyväskylän ja Äänekosken välillä. Veturin vaihdon kustannukset arvioidaan vaihtoon kuluvan ajan ja vaihtoon sitoutuvien resurssien perusteella. Tavaraliikenteessä vaihtotyön arvioidaan sitovan molemmat veturit, niiden kuljettajat, vedettävät vaunut ja vaihtotyöhön osallistuvat ratapihatyöntekijät keskimäärin noin 40 minuutin ajaksi" Dokumentti löytyy http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2015-04_rataverkon_jatkosahkoistys_web.pdf
kuva 30.10.2015 23:11 Niila Heikkilä  
  Äänekosken tulevan biotuotetehtaan liikennöinnistä ei vielä ole kuin villejä visioita, mutta oletettavaa on että Jyväskylän ja Seinäjoen välinen suuri asumaton metsäalue tuottaa, jos ei junamatkustajia, niin ainakin tehtaan raaka-ainetta, eli puuta. Kuuluuhan se tehtaan puunhankinta-alueeseen, eikä kyse ole tällä kertaa ihan pikku laitoksesta. Haapamäen ympäristöä suojelee tavallisten puutavararekkojen ylivallalta pitkähkö etäisyys Äänekoskelle. Yli 100km kuljetusetäisyyksillä juna alkaa jo olla kilpailukykyinen kuljetusmuoto. Mikäli tiestölle ei ilmesty mammuttirekkoja, voisi kuvitella että silloin Haapamäen ratasuunnan puujunien tulevaisuus on nykytilanteeseen verrattuna pykälää pirteämpään suuntaan.
kuva 25.10.2015 18:11 Niila Heikkilä  
  Olikos se jotain -78 paikkeilla kun postissa siirryttiin rullakoitten käyttöön ja irtopakettien käsittely väheni lastauksessa? Tämä tehosti postin kulkua.
kuva 18.10.2015 13:24 Niila Heikkilä  
  Taulun vanha opastusfilosofia kirvoittaa ajatusleikin jossa pikajuna 41 ajaa Seinäjoelle Porin ja Haapamäen kautta. Z-seikkailuretki Mierontietä pitkin. Tahtoo kyytiin.
kuva 04.10.2015 14:04 Niila Heikkilä  
  Järjestelyratapihan tulovaihde tulee sijoittumaan heti kuvassaolevan kaarteen jälkeiselle osalle. Kuvauspaikkana mainitaan pistoraide Keitele Groupin tehtaalle. Sinällänsä se on oikein, mutta jos aivan tarkkoja ollaan, näiden massiivisten ratatöiden perustana on Kemijärven puuterminaali, joka sijoittuu tuonne perusparannettavan raiteen päähän. Keitele Groupin sahan kuljetuksia varten tuonne tulee myös oma lastausraiteensa. Soklin malmin lastausta varten alueelle oli suunniteltu mahdutettavan myös oma malmiterminaalinsa, mutta kuten näin syksyllä 2015 tiedämme, Yara veti kaivoksen perustamisen jäihin kumipyörävaihtoehdosta huolimatta. Sokli jäi siten jälleen kysymysmerkiksi suomalaisessa radanrakentamisessa. Ehkä hyvä niinkin. Kymmenen vuoden kuluttua Soklia varmaan taas suunnitellaan rautatievaihtoehdon mukaisesti. Ainakin hanke on pulpahtanut pinnalle tasaisin väliajoin. Tämä Matin hieno kuvasarja radan sähköistämisestä Kemijärveltä eteenpäin ansaitsee jatkoa. Kuka sitten milloinkin sattuukaan paikalla vierailemaan, kuvia projektin eri vaiheista on mukava katsella. Onko kukaan käynyt viime aikoina kuvaamassa Kemijärven kolmioraiteen uudelleenrakentamista. Miltä siellä nykyään näyttää?
kuva 03.10.2015 13:56 Niila Heikkilä  
  Sataseen saakka neämmä.
kuva 29.09.2015 00:58 Niila Heikkilä  
  Surkuttelun sijaan kiinnittäisin huomiota itse kuvaan ja sen lähihistorialliseen vaikuttavuuteen. Kuka olisi uskonut kymmenen vuotta sitten että vuonna 2015 rataa on sähköistetty Rovaniemeltä eteenpäin jo lähes sadan kilometrin verran. Tämäkin kohta oli vielä muutama vuosi sitten lähes purkukuntoista puskarataa, nyt siinä on raskas kiskotus ja sähköratapylväät. Liikenne-ennustekaan ei näytä ollenkaan huonolta.
kuva 25.09.2015 12:24 Niila Heikkilä  
  Tämä putiikki määrittelee varmaankin viime kädessä asiat milloin mikäkin on lopullisesti menneisyyttä ja mikä ei. http://www.huoltovarmuuskeskus.fi/
kuva 23.09.2015 23:49 Niila Heikkilä  
  Vanhan VT3 ja KT53 liittymä sisälsi 1980-luvulla kaikki mahdolliset ajosuunnat ramppeineen niin ettei mihinkään suuntaan ajettaessa tarvinnut ajaa risteävän ajokaistan ylitse. Liittymä oli Suomen oloissa yksi laajimpia ellei laajin kahden kaksikaistaisen tien eritasoliittymiä ja siksi harvinainen. Todellista tarvetta sille oli ehkä vasta 80-luvulla, jolloin liikennemäärät olivat juuri ennen moottoritietyömaan aloitusta sillä tasolla että rampit olivat perusteltuja. Toisaalta kaksikaistainen tie ei vedä määräänsä enempää, eli vaikka itse rampit vetivät hyvin, kolmostien liikenteen sekaan ei kaikkina sunnuntai-illan paluuliikenteen hetkinä silti sen sujuvammin päässyt. Ari muistaa aivan oikein. Pohjoisen suunnan ramppi, joka sekin oli kaksiosainen, sisältäen myös nousun kolmostieltä ylös Hangon suuntaan, laskeutui idästä tullessa jo ennen kolmostien ylikulkua. Moottoritien rakentamisen yhteydessä ramppi purettiin kokonaan pois, koska se olisi jäänyt liian lähelle moottoritieltä pohjoisen suunnasta nousevan ja Helsingin suuntaan laskeutuvan rampin alkupäätä. Opastus Tampereen suuntaan eli vanhalle kolmostielle olisi ollut konstikasta järjestää turvallisesti, koska välimatka usean erisuuntaisen rampin pään välillä olisi jäänyt hyvin lyhyeksi. Tämä olisi aiheuttanut tilanteita jossa autoilijalla on epähuomiossa riski kääntyä moottoritien rampille vaarallisesti vastakarvaan tai päätyä Tampereen sijasta Helsingin suuntaan. Muistan kun ramppien karsimista joskus vuoden 1990 paikkeilla sivuttiin jossain uutisessa ja todettiin että moottoritien myötä vanhan kolmostien liikenne vähenee sille tasolle että yksi sillan länsipuolelle jätettävä, molempia liikennesuuntia palveleva ramppi riittää.
kuva 20.09.2015 16:58 Niila Heikkilä  
  Risteysasemaa josta joskus on ollut henkilöliikennettä kolmeen eri suuntaan, mutta joka nykyään on henkilöliikenteen päätepiste, lähimmäksi pääsee varmaankin Pori. Pienin henkilöliikenteen risteysasema lienee puolestaan Laurila. Kemijärvi taas muuttuu uuden kolmion myötä pääteasemaksi jolla on luultavasti tulevaisuudessa vain henkilöliikennettä, tavarajunien ohittaessa koko aseman. Täysin tavaraliikenteetöntä henkilöliikenteen pääteasemaa ei montaa Suomessa ole, Vantaankosken menettäessä statuksensa kehäradan myötä. Savonlinnan kauppatorin seisake lienee nykyisellään sellainen Laitaatsalmen sillan katkaisun myötä.
kuva 12.09.2015 11:58 Niila Heikkilä  
  Juuri tältä paikalta löytyy stereokelanauhurilla äänitettyä autenttista materiaalia kun höyry kiskoo raskasta sorajunaa kohti asemaa. Jos DVD:tä ei vielä ole hyllyssä, kannattaa hankkia http://webshop.trafiikki.fi/lapinlahden_soraralli_-dvd
kuva 10.09.2015 18:10 Niila Heikkilä  
  Mutta onko noensyöttölaitteen oikea tilavuus 200 vai joku muu?
kuva 10.09.2015 01:13 Niila Heikkilä  
  Uusi silta tehtiin n. 1993 paikkeilla jonkin matkan päähän. Paikka jää kuvan oikean laidan ulkopuolelle. Silta ylittää radan huomattavasti viistommin kuin vanha silta, jopa niin viistosti että tielinjaa jouduttiin Äänekosken suunnasta kaarrattamaan alkuperäiseen verrattuna melko jyrkästi oikealle ennen radan ylitystä, ja heti sillan jälkeen taas vasemmalle. Ilmakuvastakin näkee että paikalle muodostui oudonoloiset S-kaarteet uusimistyön yhteydessä. Muistan kun sitä ihmeteltiin jo tuolloin. Ainut looginen selitys tuolle lienee se että se on osa suurempaa tienoikaisukokonaisuutta, joka tehdään joskus kaukana tulevaisuudessa. Tuolla kohtaahan Vt13 on geometrialtaan yhtä mäkeä ja mutkaa 50-luvulta.
kuva 06.09.2015 15:47 Niila Heikkilä  
  Kun ajon estävistä merkeistä tuli puhe, niin osaatko Kimmo sanoa milloin tätä laitetta on käytetty tai minkä kaikkien turvaamiseen tämä on suunniteltu? Naistenlahden vaunujahan täältä lähti yhteen aikaan ilmeisen runsaastikin. Lähtikö ihan loppuun saakka vai ajettiinko vain Aitonevalta? Kukaan jolta olen kysynyt, ei muista nähneensä tätä toiminnassa. Kuitenkin tuossa on uudet merkit.
kuva 30.08.2015 01:24 Niila Heikkilä  
  Pohjanmaalla onkin aakeetalaakeeta, mutta tässähän ollaan maantieteellisesti vielä Seinäjoen eteläpuolella jossa Satakunnan ja Pirkanmaan pohjoisosien ylänköalueiden rippeet vaihtuvat hiljalleen tasamaaksi. Taustalla olevat viimeiset kukkulat ovat vielä toista sataa metriä merenpinnasta, mutta niiden takana alkavatkin sitten "lakeuret". Karttaa riittävästi ulospäin zoomaamalla asia havainnollistuu. Keltainen pohjaväri on korkeampaa maastoa.
kuva 22.08.2015 15:33 Niila Heikkilä  
  Jy-Äki on sen verran puskarataa että luultavasti astetta suurempi raivaus vaaditaan sähköistyksen yhteydessä. Muuten saattaa jännitteiden kytkemisen yhteydessä tietyissä paikoissa ensin välähtää, sitten poksahtaa ja sitten onkin hiljaista. Vihtavuoressa näkymä avartunee myös huomattavasti kun kohtauspaikka rakennetaan uudelleen.
kuva 19.08.2015 00:57 Niila Heikkilä  
  Suomessa Bycurusta kutsuttiin mm. Oulujoen voimalaitostyömailla "Pisarukseksi" koska ulkomaalaisperäinen nimi oli vaikea lausua. Kuriositeettina, liittyen Panaman kanavaan, joskus on ollut suunnitelmissa käyttää astetta järeämpiä kaivuumenetelmiä laajennustöissä http://historianet.fi/saksa-sodassa/uusi-kanava-aiottiin-kaivaa-vetypommeilla
kuva 14.08.2015 15:15 Niila Heikkilä  
  Nikolas: Tältäkö uusi Mouhun liikennepaikka näyttääkin Savon radalla? :)
kuva 06.08.2015 23:46 Niila Heikkilä  
  Mielenkiintoinen yksityiskohta omalta aikakaudeltaan. Ensimmäiset Tikkurilassa pysähtyneet pikajunat taisivat olla yöpikureita, mutta pysähdysten aloitusvuosi on painunut unholaan. Kuka muistaa tarkemmin? Siitä joitakin vuosia aikaisemmin kaikki junat olivat alkaneet pysähtyä Pasilassa, (1990) ja jo se vaikutti kaukaa maakunnista matkustavalta jo merkittävältä tapaukselta kun oli totuttu että Riihimäen jälkeen seuraavana oli aina Helsinki, ja sieltä piti aina käydä ottamassa lähijunilla vauhtia jos aikoi vaikka Malmille. Jossain määrin kankeahkoa matkantekoa nykypäivään verrattuna. Pikajunien pysähtymättömyyteen väliasemilla löytyi toki syitäkin, joista yksi lienee Tikkurila-Helsinki -välin suurista liikennemääristä ja kulunvalvonnan puuttumisesta johtuva alhainen sn jonka vuoksi pysähtyminen olisi entisestään lisännyt matka-aikoja. Oliko se Tikkurilasta alaspäin 1980-luvun lopulla luokkaa 80km/h vai hieman suurempi. Kuka muistaa tuonkin tarkemmin?
kuva 06.08.2015 16:40 Niila Heikkilä  
  Lähtevien junien aikaan Raumalla on yhä olemassa paikallisin termein kutsuttu erillinen ns. junakyttä joka hoitaa yllämainitut työt. Loppuopastimet luonnollisestikin poisluettuna.
kuva 03.08.2015 11:20 Niila Heikkilä  
  Rantapenkereistä päätellen ehdottaisin kuvausvuosikymmeneksi 1950-lukua, sen puolenvälin jälkeistä aikaa. Niskakoski ja moni muu veden virtausta ahdistava kohta ruopattiin tuolloin. Näiden töiden jälkeen Saimaata on ollut mahdollista säännöstellä. Nykyuoma on niin avara että mikäli virtaus pääsisi ryöstäytymään vapaaksi, Saimaan vedenpinta voisi laskea jopa 5 metriä. Homman suoritti Oulujoki Oy:n Marion laahakaivinkone, joka liittyy myös rautateihin siten että sen kuljettaminen vaati osiin purettuna 40 rautatievaunua ja sitä kuljeteltiin isommilta työmailta toiselle junalla. Vuoksen ruoppaustöiden jälkeen se palasi Oulujoelle, ja perkasi väyliä aina Emäjoella Seitenoikean voimalaitoksella asti jonka jälkeen se osallistui vielä Iijoen voimalaitostöihin.
kuva 02.08.2015 12:50 Niila Heikkilä  
  Nettikäytössä ei voi silti vieläkään suositella että lataa näytille kohtuuttoman suuren, vuoden 2015 keskivertoluokan näyttöruudulta ulospursuavan kuvan jos haluaa yleisölle katselunautintoa.
kuva 29.07.2015 23:15 Niila Heikkilä  
  Kaksoisvalonheittimissä on tosiaan se idea että ne ovat referenssiarvoltaan hieman erilaisia. Toinen antaa laajemman valokeilan, toinen taas kauaskantavamman pistemäisemmän valokuvion. Tällä saadaan myös tasaisempi peitto verrattuna Kimmon mainitsemiin vanhoihin valonheittimiin joilla oli käytännössä vain yksi pyöreä kuvio, ja sen ulkopuolinen alue jäi pimeäksi. Yhtenä syynä on myös valotekniikan kehittyminen. Standardihalogeenit valaisevat varmasti paremmin kuin vanha perinteinen hehkulamppupolttimo. Vetureissa ei ole käytetty sumuvaloja. Niiden lyhyestä kantamasta ei olisi mitään hyötyä junan nopeuksissa. Nuo ovat perinteisiä lisävaloumpioita joita löytyy mm. monen rekan keulilta. Xenonvaloista taidettiin hypätä Suomen rautateillä melkein kokonaan ylitse. Leditekniikka kolkuttelee jo kiskoilla ainakin Edossa. Tulevaisuudessa myös Sr3:ssa ja saneerauksien myötä ehkä muissakin. Dm12 4413:een tulee syksyllä 2015 koekäyttöön Hellan ledivalonheittimet. Samat kuin Edossa.
kuva 27.07.2015 18:15 Niila Heikkilä  
  Sitten kun vielä kuvanauhoitus on tehty ylikäytävällä jonka kello hakkaa suoraan Nagra-magnetofonin mikrofonin yläpuolella, voidaan olla varmoja että stereofoninen junan ääni peittyy kokonaan yksitotisen kilkutuksen taakse. VU-mittarit takovat pohjiin ja äänitystason automaattisäätö pumppaa äänenvoimakkuutta kellon tahdissa ikävästi. Tasoristeyskello kuulostaa AV-tallenteissa mukavalta vain liikkuvasta pikajunasta doppler-ilmiön kautta kuunneltuna. Se on hieno mutta nykyään jo melko harvinaiseksi käynyt äänimaisema.
<<   >>