Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.08.2013 14:20 | Joni Lahti | ||
| Sivuilta http://www.berliner-untergrundbahn.de/profil1.htm löytyy lisää mielenkiintoista tietoa Berliinin Kleinprofil ja Grossprofil –radoista. Pienprofiilisen radan (U1 – U4) vaunujen leveys on korkeintaan 2,30 m (korjattu arvo) ja korkeus 3,10 m. Suurprofiilisen radan U5 – U9) vastaavat luvut ovat 2,65 m ja 3,40 m . Sivuilta löytyy myös junien vertailukuva ja virroitinjärjestelmien erot. Tarina kertoo, että suurprofiiliin siirryttiin siksi, että laajentamalla junan runkoa saatiin lyhyempiä junia ja laitureiden teossa säästöä. Ei tainnut idea mennä aivan nappiin? Selviää myös, ettei Berliini ole suinkaan ainoa kaupunki, jossa on eri metrojärjestelmiä. Muita ovat Lontoo, Pariisi, Lyon, Barcelona, Budapest, Wien sekä omalla tavallaan myös Amsterdam. |
||||
|
13.08.2013 15:47 | Joni Lahti | ||
| Tulee mieleen myös Itä-Berliiniin Koston ristin taikka Rache des Papstes (Paavin kosto) eli TV-torni, jonka ravintolassa ylhäällä pallossa oli vuonna 1982 ranskalaisia miehityssotilaita viettämässä vapaa-aikaa täysin ilman ”päällystakkeja”! Se oli uskomaton näky sekin, kun meillä vierasmaalaisilla siviileillä oli ”päällystakit” väkisinkin mukana. | ||||
|
|
12.08.2013 20:04 | Joni Lahti | ||
| Vertailukuva vuodelta 1900 http://tinyurl.com/kfvqsks | ||||
|
11.08.2013 18:31 | Joni Lahti | ||
| Täältä löytyi jonkinlainen kuva gif -muodossa: http://www.railfaneurope.net/liveries/Lok2000/l2.gif Tästähän sitä voisi aloittaa. | ||||
|
|
11.08.2013 18:23 | Joni Lahti | ||
| Tulipa mieleen ajatus värityskilpailusta, jonka voisimme täällä järjestää. Jotta Suomessakin kulkisi edes joskus kaunis veturi, voisimme suunnitella erityismaalauksia Sr2:lle. Joku voisi kehittää vektorigrafiikkana (.png tai .svg muodossa) kuvasarjan Sr2:sta, jossa olisi blankot viivakuvat molemmista sivuista ja päädyistä. Lisäksi voisi olla yksi kuva etuviistosta. Kilpailijat voisivat sitten suurentaa kuvat juuri haluamaansa kokoon ja tehdä väritykset joko suoraan ohjelmalla (esim. InkSpacella tai muulla) tai maalata paperitulosteelle käsin ja tehdä siitä skannerilla kilpailukuvia. Keskustelupalstalle voisimme perustaa oman osion, johon asiaa koskevan jutun liitteeksi voisi laittaa esityksensä. Myös linkki omille sivuille toimisi hyvin. Kuka panee toimeksi ja mikä olisi palkinto? Miten tuloksen saisi kuljetettua VR:n suunnittelijoiden pöydille? Tuomaristokin pitää tietenkin valita. |
||||
|
|
10.08.2013 20:40 | Joni Lahti | ||
| Tämä unkarilainen Siemens-Taurus maalattuna Listzin kunniaksi on ehdoton suosikkini: http://tinyurl.com/msabjjr |
||||
|
|
09.08.2013 19:28 | Joni Lahti | ||
| Kimmo: Nykänen on hyvä! | ||||
|
|
08.08.2013 19:10 | Joni Lahti | ||
| Voitaisi ottaa oppia Itävallasta ja Unkarista, joissa veturien kylkiin on maalattu suurten säveltäjien kuvia. Meillä voisi Savon radan veturit koristaa vaikkapa Esa Pakarisen ja Spede Pasasen kuvin. Pohjanmaan vetureissa voisi olla Rannanjärvi ja Isontalon Antti. Ketkä muut ansaitsisivat oman veturinsa? |
||||
|
04.08.2013 11:13 | Joni Lahti | ||
| 1990-luvun alkuaikoina pankit todella maksoivat korkoja hyvin. Suurissa määräaikaistalletuksissa korko saattoi nousta aina 12 prosenttiin. Näin ainakin SKOP maksoi. Mutta vastapainona pankit maksattivat asuntovelallisilta korkoa aina 13,75 prosenttiin saakka. Pankit lapioivat rahaa kansalaisille, sitten ne ilmoittivat, etteivät vakuudet enää riitäkään. Soppa oli valmis. Tuollaisessa talouskierteessä inflaatio voi hyvin, eikä kansalaisten reaaliansiot nousseet. Lopulta holtiton rahapolitiikka ajoi maan pankkikriisiin, syvään lamaan ja pakkodevalvaatioon. En kaipaile tätä aikaa lainkaan. Tämä nykyinen lama on sitten aivan toinen asia. |
||||
|
01.08.2013 20:13 | Joni Lahti | ||
| 132 Pietarsaaressa (ainakin siltä näyttää) http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b4/Forney044.jpg | ||||
|
23.07.2013 20:38 | Joni Lahti | ||
| Ja nivelraitiovaunu (= kaksi vaunua) on diaspora. Hyvää mätäkuun alkua vaan.. | ||||
|
20.07.2013 15:38 | Joni Lahti | ||
| Todella hieno asetelma! | ||||
|
12.07.2013 17:36 | Joni Lahti | ||
| Mielenkiintoinen ilmiö on, että kun ilmaa puristetaan, se kuumenee. Kun ilma taas laajentuu, se vastaavasti kylmenee. Näin kävi tuossa Mekarskin laitteessakin, kun ilma tuppasi jäätymään työsylintereissä. Tätä varten Mekarski kehitti ilman lämmittimen, bouillotten. Amerikkalainen William E. Boyetten paineilmaveturi saavutti vuonna 1934 kokeessa hurjan 125 mailia tunnissa (n. 201 kmh). Veturin säiliössä ohjaamon takan oli ilmanpaine 400 naulaa neliötuumaa kohden (jotain 181,5 kg/6,5 cm3). Jos paine laski alle 360 naulaa, käynnistyi automaattisesti akkutoiminen sähköpumppu täyttämään säiliötä. Kuva veturista: http://blog.modernmechanix.com/mags/PopularScience/2-1934/compressed_air_loco.jpg Ei tullut paineilmavetureista nopeussaavutuksesta huolimatta varteenotettavaan teknologiaa maailman rautateille. |
||||
|
12.07.2013 16:45 | Joni Lahti | ||
| Kyselin aiemmin, miten Suomen ja venäjän raideleveysero on otettu huomioon Allegro -liikenteessä. Saamani tiedon mukaan ero 4 mm on puolitettu siten, että Allegro on rakennettu raideleveydelle 1522 mm. Korjatkaa, jos olen saanut väärää infoa. | ||||
|
10.07.2013 17:51 | Joni Lahti | ||
| Piirros rakenteilla olleen tavara-aseman ratapihasta 1930-luvulla https://vaunut.org/kuva/83027?s=1 | ||||
|
10.07.2013 17:43 | Joni Lahti | ||
| Oikeastaan ei siitäkään ole hirvittävän kauan - muutama vuosikymmen vain - kun kaukopuhelut maan sisällä hoidettiin tilaamalla valtion puhelinkeskusten kautta. Tavallista puhelua joutui odottelemaan, mutta jos oli sijoittaa rahaa enemmän, sai tilattua pika- tai jopa salamapuhelun. Muuten tuollaisessa puhekuplassa kohisi epämääräisesti puhuttaessa, keräsi se myös ääniä ympäriltäkin. | ||||
|
09.07.2013 14:27 | Joni Lahti | ||
| Jos soittokunta nyt kiipeäisi noilla varusteilla veturin päälle, joku kutsuisi varmasti paikalle poliisin ja palokunnan. Ehkä jopa TE-keskuksen pelastusosastonkin. Kavereilta puuttuvat kypärät, putoamisenestämisvaljaat, keltaiset huomioliivit, turvakäsineet ja Sievin turvajalkineet. | ||||
|
09.07.2013 10:57 | Joni Lahti | ||
| Saksalainen tapa rekisteröidä ajoneuvot on hyvin paikkauskollinen, josta Ruotsissa ja Suomessa on luovuttu kokonaan, Ruotsissa ensin. Suomessa muistaakseni helsinkiläiset autoilijat halusivat pitää kiinni yksinoikeudestaan kilpiin, jotka alkoivat A, B tai C -kirjaimella. Saksassa ajatus menee niin, että mitä isompi paikka, sen vähemmän kirjaimia ja kääntäen pienillä paikoilla on kolme jopa kirjainta. Esim systeemistä: B on Berliini, mutta BER on Bernau. K on Köln, mutta KÖN on Köthen ja M on München, mutta MÜN on Münsingen. Tästä säännöstä poikkeaa H:n käyttö, sillä H on Hannover ja HH on Hampuri historiallisista syistä (Hansestadt Hamburg). Hauskoja saksalaisia rekisteritunnuksia ovat mm. LÖ, TÖL, GAP, DÜW, MEI, BÜS ja RÜG jne. Aikamoinen asiantuntija pitää olla selvittämään ajoneuvon kotipaikkaa noiden perusteella. |
||||
|
30.06.2013 21:23 | Joni Lahti | ||
| Niin ne veturit ovat Saksassakin yleensä tyttöjä eli sie. Vanhan BR E69 sarjan vetureiden lempinimiä olivat Pauline, Katharina, Hermine ja Adolfine. Mutta tunnettu höyryveturi der Adler eli oli maksuliini eli er. Onko muita poikia? Miten on esimerkiksi kiskoauto das Ferkeltaxi (juoppojuna, possutaksi)? Sehän on neutri! Suomessahan veturit olivat tunnetusti enimmäkseen maskuliineja, paitsi tietenkin Kana! No, eihän suomen kielessä ole asioilla, olioilla tai esineillä sukuja toisin kuin indoeurooppalaisissa kielillä yleensä. Englannin kielessähän niin ei enää ole muuta kuin pronominien kanssa kuten he/she. Skandinaavien kielissä sanat ovat suvuttomia ja suvullisia sekä sitten han/hon -probleema. Minulla on sellainen käsitys, että laivat ovat kautta maailman yleensä feminiinejä, mutta sotalaivoilla on maskuliinisia nimiä. Onkohan näin? |
||||
|
30.06.2013 16:29 | Joni Lahti | ||
| Stalin –nimisen hyypiön suusta: ”Luota, mutta tarkista”. Suomeksi se tarkoittaa, että pidä silmällä myös niitä, joihin luotetaan. Toinen samaisen miekkosen merkittävä ajatus: ”Parempi antaa kymmenen viattoman kärsiä kuin päästää yksi vakooja pakoon.” Toisen hyypiön Hitlerin älyttömyyksiä löytyy mm. kirjasta Mein Kampf - Taisteluni. En kuitenkaan suosittele. | ||||
|
29.06.2013 21:12 | Joni Lahti | ||
| Heikki. Olet varmaan oikeilla jäljillä, sillä NSU Quicklyn etulokasuoja oli juuri tuollainen http://cdn4.engineact.com/pics/c8/94/NSU-Quickly_b90bf.jpg Itäpuolella Türingenissä oli hyvin samannäkäistä. Mm Suhlin asema oli harmaanruskea sävyiltään. Seinustalla siellä olisi ollut varmaankin jokin Simson mofa. Junia veti tuolloin jokin höyryveturi tai diesel DR 180 (118 ->228). |
||||
|
|
29.06.2013 14:08 | Joni Lahti | ||
| Voisikohan ajopeli seinustalla olla Zündapp 25 mofa? Hieno kuva! | ||||
|
28.06.2013 21:04 | Joni Lahti | ||
| Kulkeeko Shinkansen -verkoston ajolangoissa AC 60 Hz 20 kV? Kun junalla ajetaan toisin päin, tuleeko tästä päästä ankan pyrstö punaisin valoin? |
||||
|
28.06.2013 17:27 | Joni Lahti | ||
| 品川区 Shinagawa-ku on yksi Tokion muodostavasta 23:sta alueesta, joka on Japanissa 区 (ku) eng. ward. Nämä eivät ole kaupunkeja sinänsä, vaan jonkinlaisia ”erityiskaupunginosa-alueita” tai ”-vastuualueita”, joille on säädetty liuta tehtäviä. City on mielestäni hiukan metsään mennyt käännös, sitä käytetään monesti. Pitäisiköhän lähettää kuntauudistajat tutustumaan Tokion ratkaisuun? Tai ehkä ei sittenkään, voisi tulla vain entistä pahempi soppa. | ||||
|
24.06.2013 09:31 | Joni Lahti | ||
| Täällä löytyvät rautatieliikennettä koskevat sopimukset Viron talous- ja liikenneministeriön sivuilta linkkien takaa http://www.mkm.ee/transpordilepingud/ En jaksanut avata niitä näin kuumalla, sillä sopimustekstit ovat tunnetusti pitkäveteisiä. Pienellä työllä niistä löytyvät tarkat tiedot. |
||||
|
|
23.06.2013 17:17 | Joni Lahti | ||
| Arkistojen mukaan Viron valtiolla on ollut sekä Edelarauteen että Elektriraudteen kanssa sopimus ”Raudtee reisijateveo avaliku teenindamise leping”. Asiakirjalla tarkoitetaan rautateiden matkustajaliikenteen julkista palvelusopimusta., jossa valtio on sitoutunut maksamaan yhtiöiden kustannuksia tietyin ehdoin ja yhtiöt puolestaan harjoittamaan liikennettä. Sopimuksia on rukattu useaan kertaan. Joulukuussa 2012 muutettiin Edelaraudteen sopimusta siten, että toiminta määritetyillä linjoilla on määräaikaista eli 1.1.2013-31.12.2013. Tammikuusta 2013 on ollut voimassa valtion ja Elektriraudtee välinen sopimus matkustajaliikenteestä ja se realisoituu sen jälkeen ns. diesellinjoilla, kun sopimukset Edelaraudteen kanssa raukeavat eli vuoden 2014 alussa. Tässä sopimuksessa valtio on tilaaja ja Elektriraudtee AS palvelun tuottajana. Tässä johtuu ilmeisesti luppoaika dieseljunien kanssa. Kun linjat vapautuvat, niin dieselflirtit ryhtyvät kuljettamaan kansaa niillä sopimuksen mukaan. |
||||
|
|
22.06.2013 21:25 | Joni Lahti | ||
| "Elektrirongide maksumusest finantseerib 85% Euroopa Liidu Ühtekuuluvusfond" Näin Ärileht eli sähköjunien rahoituksesta 85 % tulee EU:n koheesiorahastosta. | ||||
|
Kuvasarja: Viron henkilö- ja tavaraliikennettä 2007-2013 |
22.06.2013 18:42 | Joni Lahti | ||
| Elokuussa 1990 tuli vettä Haanjamaalla todella rajusti. | ||||
|
|
22.06.2013 15:00 | Joni Lahti | ||
| Katsesõit tarkoittaa koe- taikka testiajoa. Ärileht tiesi kertoa 4.6.2013, että uusien sähköflirttien koeajot päättyvät kesäkuun loppuun mennessä ja Elektriraudtee aloittaa niillä liikennöinnin heinäkuun alusta. Ensimmäiset viisi yksikköä aloittaa jo 26.6. Aegviiduun, Keilaan ja Paldiskiin. Samalla vanhat yksiköt korvataan uusilla. Dieselyksiköiden testaus kestää elokuun loppuun. Tämä jälkeen junilla tehdään tilausajoja. Aikataulujen mukaisille linjoille dieselyksiköt tulevat ensi vuoden alusta. Koeajoissa on saavutettu sekä sähkö- että dieselyksiköillä Baltian nopesuennätys raiteilla 176 km/h. Ärileht: http://arileht.delfi.ee/news/uudised/elektriraudtee-uued-rongid-alustavad-juulist-soite.d?id=66232158 |
||||
|
22.06.2013 14:20 | Joni Lahti | ||
| Huolimatta kielten sukulaisuudesta erityisesti erisnimien taivuttaminen on tosi vaikeaa siinä vieraassa kielessä. Sain itse lahjaksi kirjan, jossa omistuskirjoituksessa sukunimeni on taivutettu muotoon Lahtile (ei siis Lahdelle tai Lahelle astevaihtelun perusteella). Sormi menee taas meikäläiseltä suuhun, kun pitää taivuttaa virolainen nimi Kallas. Ise sana kallas (ranta, äyräs jne) kun taipuu astevaihtelussa muotoon kalda (gen.) jne. Mutta erisnimi Kallas taipuu mitä ilmeisimmin niin, että genetiivi kuulukin Kallase ja siitä muut sijamuodot. - Eli ei kannata pelästyä! Ei ole helppoa, mutta tärkeintä on, että asia tulee ymmärretyksi. |
||||
|
19.06.2013 08:04 | Joni Lahti | ||
| No niin, ei ollut sillä listalla. Tämä kuva on otettu aivan varmasti vuonna 1939 tai sitä ennen, sillä tuo lähteenä olleen kirjasarjan viimeinen osa painettiin vuonna 1939. Olisiko sitten 2B, 12C eli Etv-Rto 103? | ||||
|
18.06.2013 18:00 | Joni Lahti | ||
| Jarmo, kuvasta soi mielestäni selvästi Muistoja pohjolasta http://www.youtube.com/watch?v=Ce3QMTGHrIw | ||||
|
16.06.2013 21:03 | Joni Lahti | ||
| Kiitos tiedostasi! Muutetaan järjestys oikeaksi myös tekstissä. | ||||
|
15.06.2013 08:40 | Joni Lahti | ||
| Susirajan tuolla puolen Kokkolassa pikajuna Helsinkiin lähti vielä 50-luvun lopussa ja aina 60-luvun alkuun Heikin vetämänä. Sitä en tiedä, mihin asti Heikki junaa veti. Mahtavaa oli seistä vieressä, kun Heikin isot pyörät repivät kitkaa kiskoista. | ||||
|
13.06.2013 17:25 | Joni Lahti | ||
| Wikipedia kehottaa meitä suhteutumaan lupiiniin aivan toisin: ”Lupiini eli komealupiini (Lupinus polyphyllus) on hernekasveihin kuuluva monivuotinen kasvi. Suomen ympäristökeskus on voimakkaasti lupiinin leviämisen estämisen kannalla, koska lupiini on luonnossa esiintyviä kotoperäisiä lajeja syrjäyttävä vieraslaji. Komealupiini lisää maaperän typpipitoisuutta sitomalla typpeä ilmasta juurinystyröidensä bakteerien avulla kuten monet muutkin hernekasvit, esimerkiksi kotoperäinen hiirenvirna. Maaperän koostumuksen muutos heikentää alkuperäisten, köyhässä maaperässä esiintyvien niittykasvien elinmahdollisuutta.” Että hyi, hyi! Ei rosvokasvia saa ihailla. Siellä, missä maitohorsmat ennen komistivat maisemaan, siellä nyt lupiinit riistävät maaperää. |
||||
|
12.06.2013 15:46 | Joni Lahti | ||
| Itse asiassa tuo vuosiluku 1996 on teoksen copyright vuosi. Painovuotta ei tästä viron kielisestä löydy! Tässä on lyhyt summary ja kaikki kuvatekstit on käännetty englanniksi. Uusimmat kuvat ovat Lavassaaresta 1994. |
||||
|
|
12.06.2013 13:49 | Joni Lahti | ||
| Ostin Mehisiltä suoraan viron kielisen laitoksen muutama vuosi sitten. Painos on vuodelta 1996. Tuli näppärästi postissa. Lukeminenkin onnistuu suhteellisen pienellä treenillä, kun saa perustermit haltuun. Taisin maksaa tuollaiset 20 euroa. | ||||
|
|
12.06.2013 10:58 | Joni Lahti | ||
| Muuten Wikipedia kertoo, että Virossa olisi ollut vuosina 1918-20 neljä kapearaiteista panssarijunaa. Mehis Helme luettelee kirjassaan "Eesti kitsarööpmelised raudteed 1896-1996" viisi eri junaa. Uskon Helmen luetteloon. - - Kun katsoo es. kirjan kuvia näistä tappovehkeistä, eivät ne juuri kamalan ihmeellisitä näytä ja panssarijuna -käsite on melkein liioteltu. Teräslevystä on rakennettu jonkinlainen koppi ja veturin ikkunoiden suojaksi oli laitettu levyjä kuin kalan suomuiksi.Tykkisillalle oli ajettu 76 mm Obuhov kenttäkanuuna pyörineen joko erillisellä levyllä suojattuna tai sitten vain asekilvellä varustettuna. Joissakin vaunuissa oli kk- ja kivääriasemia. Ns. panssarointiin oli vaunuissa käytetty myös hiekkalaatikoita ja -säkkejä. |
||||
|
|
11.06.2013 18:06 | Joni Lahti | ||
| Viron Wikipedia sanoo, että "ameeriklaste poolt kasutati soomusronge viimati Vietnami sõjas" eli amerikkalaiset käyttivät panssarijunia viimeksi Vietnamin sodassa. Sama lähde sanoo, että venäläiset käyttivät panssarijunaa Tšentšenian sodassa. Varustukseen kuului ainakin 23 mm Sergei kaksoistykki http://et.wikipedia.org/wiki/Soomusrong Usa:n sisällissodassa käytettiin myös raiteilla kulkevia tykkiasemia. Konfederaatio aloitti vihanpidon kiskoilla rakentamalla tykkivaunun, jossa oli vino etukilpi ja sen suojassa 32 naulainen laivatykki. Runollisesti sitä kutsuttiin Dry Land Merrimac’ksi. Piirustus vehkeestä http://www.firstmdus.net/Rail%20cars.htm |
||||
|
11.06.2013 12:53 | Joni Lahti | ||
| Kovasti on neuvostomallinen suikka päässä. Ja vielä punainen... | ||||
|
|
11.06.2013 12:50 | Joni Lahti | ||
| Panssarijunankin operatiivinen merkitys oli todella pientä jo viime sotien aikana. Tukitoimissa niitä käytettiin, talvisodassa sellainen nähtiin mm Kollaalla. Toisin asia oli vuosien 1914-20 sodissa. Suomen kansalaissota vuonna 1918 oli rautatiesota. Operaatiot keskittyivät ratojen varsille. Keskeisiä osuuksia olivat Haapamäki-Tampere, Helsinki-Tampere, Pori-Tampere, Riihimäki-Pietari sekä myös Hanko-Hyvinkää. Rautatiet kun olivat lähes ainoa keino kuljettaa tavaraa ja joukkoja rintamille. Niitä pyrittiin pitämään auki aseistetuin junin. Kuuluisa juna oli myös punaisten ”suuri asejuna” Pietarista, jota johtivat Jukka ja Eino Rahja. Eino Rahja kunnostautui vielä panssarijunallaan Korkeakosken taistelussa Juupajoella. Eino Rahja yritti vielä myöhemmin tunkeutua panssarijunalla Helsingin suunnasta Tampereelle, epäonnistuen yrityksessään. Punakomentaja Mikko Kokko kunnostautui panssarijunallaan Kangasalan viivytystaisteluissa. Myös Viron vapaustaisteluissa panssarijunilla – soomusrong - oli suuri operatiivinen merkitys, ehkä vielä suurempi kuin Suomessa. Maassa oli 6 kpl leveäraiteista ja 4 kapearaiteista panssarijunaa. Junilla oli oikein omat nimetkin. Leveäraiteinen n:o 6 oli ”Rummu Jüri” ja kapearaiteinen n:o 2 oli ”Suur Tõll”. Talvi- ja jatkosodassa rautateillä oli suuri merkitys keskitysreitteinä molemmin puolin. Neuvostoliitto rakensi syksyn 1939 aikana hyökkäysreitille Petroskoi – Suojärven edusta rautatien, joka oli todella epämiellyttävä yllätys suomalaisille. Jottei tulisi aivan yksipuolista kuvaa, kerrotaan myös, että amerikkalaiset käyttivät vielä Vietnamissa panssarijunaa. Mahtaakohan olla totta? Tällainen "poikkitieteellinen" keskustelu on minusta antoisaa. Tosin olemme vieneet paljon palstatilaa, mutta suotakoon se. |
||||
|
|
10.06.2013 21:43 | Joni Lahti | ||
| Hyvä Jaakko tarkennuksistasi. Tuo varmasti pitää nyt paikkansa. Ainoa mikä vielä on ristiriidassa, on patterin koko. Jutussaan "Rautatietykit Suomessa" tutkija Olli Kleemola puhuu kahden tykin patterista. Mutta tieto siitä, että kolmas tykki saatiin kuntoon vasta heinäkuussa 1943 voi selittää eron. Kleemolan tieto on siis kyseenalainen. Siitä, että rautatietykistö ja etenkin raskas sellainen oli jo tuohon aikaan epäkuranttia sodankäynnin kannalta, voitaneen olla yhtä mieltä. Suomalaisten kehittely ja koeammunta on oma lukunsa ja siinä voidaan saavuttaa erinäisin menetelmin hurjiakin tuloksia, joilla ei käytännön kanssa ole juurikaan tekemistä. |
||||
|
|
10.06.2013 16:16 | Joni Lahti | ||
| Petri, kun virke kuuluu "Suomalaiset kunnostivat tykit, mutta niitä ei koskaan käytetty rintamalla", on syytä olettaa, että nimenomaan suomalaiset eivät kunnostuksen jälkeen käyttäneet tykkejä tositoimissa. Niin tekstin ymmärrän. Toisaalta toisissa lähteissä puhutaan kolmesta ja toisessa kahdesta. Mene ja tiedä. | ||||
|
|
10.06.2013 15:46 | Joni Lahti | ||
| Mitä tarkoitetaan rintamakäytöllä, sillä tämä tietolähde kertoo Hangon tykeistä seuraavaa: ”Hangon mottiin venäläisiltä jäi 2 kpl 305-millisiä tykkejä (malli 305/52 O, tyyppi TM-3-12), jotka venäläiset ennen vetäytymistään räjäyttivät. Suomalaiset kunnostivat tykit, mutta niitä ei koskaan käytetty rintamalla. Kunnostuksen yhteydessä tykit myös nimettiin uudelleen, ja nyt niiden tyyppimerkinnäksi tuli 305/52 Oraut. Nämä tykit olivat alkujaan toimineet taistelulaiva Imperator Aleksander III:n pääaseistuksena, ja sodan jälkeen ne palautettiin Neuvostoliittoon.” Lähde: http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Suomen_historian_k%E4%E4nnekohtia:Jatkosota:Rautatietykist%F6n_historiaa Onko siis samoista aseista kysymys ja mikä lähde puhuu totta? Joka tapauksessa nämä tykit olivat kuriositeetti ja tämän patterin merkitys oli ehkä pelotteena olo? Kuka tietää? |
||||
|
|
10.06.2013 15:30 | Joni Lahti | ||
| Linkkikuvan kuvateksti kuuluu ”Venäläinen 305 mm:n rautatietykki Hangon Täktomissa” http://lato.poutapilvi.fi/p4_hanko/files/420/409/58.jpg Kuvassa tykki on tulisasemassa ja siitä on otettu alta ajolaitteet. Putki on alakulmilla eli alle 45 astetta. Kuvassa näkyy myös jonkinlainen tähystys-/tulenjohtotorni (merelle?) ja nosturi (ammusnosturi?). Roina tykin edessä on määrittelemätöntä, ehkä a-tarpeiden pakkauslaatikoita. |
||||
|
|
10.06.2013 12:42 | Joni Lahti | ||
| Kari, tuossa aikaisemmin kerroin kokemuksesta, kun patteri täräytti ottamatta huomioon ruudin lämpötilaa. Lento oli upea, muttei osuma ollut siellä päinkään. Olen edelleen myös sitä mieltä, ettei kantama ole itsetarkoitus. Ei sillä tee mitään, jos hajonta kasvaa törkeäksi. On kuin variksia ampuisi ritsoilla liian kaukaa. | ||||
|
|
09.06.2013 22:44 | Joni Lahti | ||
| Markku, metallurgiasta en tiedä mitään, mutta tarkat lujuuslaskelmat ja koeammunnat tehdään. Koeammunnoissa laaditaan myös kullekin tykkimallille, kranaatille ja lataukselle sekä olosuhteille ampumataulukot. Taitavat olla nekin nykyään kompuutterilla. Voimat ovat vähintäänkin samaa luokkaa kuin höyrykattiloissa. Tykeillä ammutaan joko patruunalaukauksia, kartussilaukauksia tai hylsyttömiä laukauksia. Itse en toiminut tuliasemissa, mutta sen verran sain tolkkua, että patruunalaukauksessa hylsy ja kranaatti ovat kiinteä kokonaisuus eikä ruutimäärää voi muuttaa. Voi käyttää vain korotuskulmia, ajopanoksessa oleva ruutimäärä on vakio. Kartussilaukauksessa kranaatti ladataan putkeen ensin ja perään hylsy, jossa on ruutipusseja. Peruslaukaus on lähtömäärä ja siitä voidaan vähentää ruutipusseja. Hylsytöntä ratkaisua en ole nähnyt kuin kuvissa. Niissä ladataan kranaatin perään määrätty määrä ruutipusseja. Ruotsalaisessa Ancher -järjestelmässä nämä pussit on muotoiltu juuri putken muotoisiksi lieriöiksi, jotka on helppo ladata koneellisesti. Pötköjen määrällä saadaan ykköslaukaus, kakkoslaukaus jne. Kranaatin lentorata muokkautuu siten korotuskulman ja ajopanoksen yhteisvaikutuksesta ottaen tietenkin huomioon tietyt ballistiset tekijät. Se onkin sitten oma tieteenlajinsa. Sen verran kyykin tulenjohtopoterossa, että ymmärsin tarkkuuden ja tulenavausnopeuden merkityksen ennen muita tavoitteita. Taas meni ohi aihealueen... |
||||
|
|
09.06.2013 18:45 | Joni Lahti | ||
| Vaarallisen hurja on ollut pojilla lähtönopeus! Saksalaisella 88 mm Rommel –Itkanuunalla oli nopeudet 820 - 1000 m/s välissä ammuksesta riippuen ja se oli suhteellisen korkea. Konstit, joilla nopeudet nousevat, ovat vähissä. Oikeastaan vain ajopanoksen manipulointi ja putken pituus ovat sellaisia. Pitkässä putkessa ruutipanoksen paine pystyy vaikuttamaan ammukseen pidemmän aikaa ja nostaa lähtönopeutta, eikä laukaisun enimmäispainetta ei tarvitse ruudilla väkisin lisätä. Kanuunoiden putkien pituuskaliiperi on nykyään yli 30 eli putken pituus on yli 30 kertaa putken väljyys. Pituudessakin on rajansa, 50 on melkein maksimi. - Suuren lähtönopeudet edut ovat paremmat ballistiset ominaisuudet, vakaampi lentorata ja näin hajonnan väheneminen. Samalla kantama kasvaa ja sitä voidaan hyödyntää. On suuresta lähtönopeudesta haittaakin, se kuluttaa putkea ja rekyyli kasvaa. |
||||
|
09.06.2013 14:01 | Joni Lahti | ||
| Vielä jotakin raitiovaunuista japaniksi. Yleisesti raitovaunu on 路面電車 hirakanoin ろめんでんしゃ eli romen densha. Merkistä merkkiin se on luettavissa suurin piirtein näin: katu – pinta (~kasvot) – sähkö – vaunu. Kunnallista ratikkaa kutsutaan nimellä 市電 shiden. Ensimmäinen merkki on kaupunki (~kunta) ja toinen tarkoittaa sähköä. Tokiossa Arakawa linjaa sanotaan 都電 toden. Kokonaisuudessaan nimi on 都電荒川線 Toden Arakawa-sen. Ensimmäinen merkki tarkoittaa metropolia tai pääkaupunkialuetta. Korjailkaa tarvittaessa. | ||||
|
09.06.2013 10:35 | Joni Lahti | ||
| Keskellä oleva 幹 merkki kan (gan) tarkoittaa alun alkaen puun runkoa tai jopa ihmisen vartaloa. Abstraktiona se merkitsee myös käsitettä perus- . Kun katsoo kuvaa Shinkansen rataverkosta http://www.newworldeconomics.com/archives/2009/122809_files/shinkansenmap.jpg ymmärtää uuden pää(runko) linja -käsitteen sisällön. - Tämä toinen kartta voi olla uudempi http://www.gojapango.com/travel/shinkansen_map.htm | ||||
|
|
09.06.2013 08:37 | Joni Lahti | ||
| Noin se varmasti on tulkittavissa eli käsite viittaa uuteen (erilliseen) päälinjaan asemineen kaikkineen. | ||||
