Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.06.2013 08:37 | Joni Lahti | ||
| Noin se varmasti on tulkittavissa eli käsite viittaa uuteen (erilliseen) päälinjaan asemineen kaikkineen. | ||||
|
|
08.06.2013 22:07 | Joni Lahti | ||
| Shinkansen on 新幹線 eli しんかんせん. Kolmen (yhdistelmä)kanjin vapaamuotoinen tulkinta voisi kuulua: uusi – runko - jono. Nopeudesta siinä ei ilmeisesti puhuta mitään. Loogista? | ||||
|
08.06.2013 21:37 | Joni Lahti | ||
| Funikulaari on Japanissa kanjeilla kirjoitettuna 鋼索鉄道 ja sama hirakanoilla こうさくてつどう eli kōsaku tetsudō. Kanjien tulkinta suomeksi voisi olla: teräs – vaijeri – rauta – tie. Teksteissä näkyy myös lyhyt muoto 索道 eli olisiko se: vaijeri– tie? Ehkäpä. | ||||
|
08.06.2013 20:10 | Joni Lahti | ||
| Jännä käsite tuo kuramylly. Tarkoittaako se Saimaan rautarunkoista tervahöyryä? Ovatko muualla seilanneet lainkaan kuramyllyjä? Mistähän sana on saanut alkunsa? | ||||
|
06.06.2013 20:56 | Joni Lahti | ||
| Taani linn on varmaan oikea nimen tausta. Jotkut väittävät, että se olisi Talu linn. Uskon tanskalaiseen taustaan. Kaupunkia on historiassa kutsuttu myös nimillä Lindanise, Koluva, Rävala maakunnan mukaan (tai nimestä Rebala?), josta Reval, Revelia, Räfwall ja Raevelburgh ja Ревель riippuen miehittäjän kielestä ja ajankohdasta ja vasta vuodesta 1918 lähtien virallisesti yksistään Tallinnaksi. Olihan kaupunki suomalaisillekin pitkään Rääveli. | ||||
|
06.06.2013 13:51 | Joni Lahti | ||
| Niin ja dieselveturi kirjoitetaan japanissa sekamerkein ディーゼル動車. Alussa siinä on katakanoilla lainasana diesel ja sitten kanjeina ilmeisesti jotakin voimaa tarkoittava ja viimeisenä vaunut tai kärry. Sama asia puhtaasti katakanoilla ディーゼルどうしゃ. Tulipa paljon lisää junatietoa myös japanilaisittain! |
||||
|
|
06.06.2013 11:19 | Joni Lahti | ||
| Timo, ei todellakaan sovi opasteeksi rautatiemuseoon tämä juttu! Harrastan aivan huvikseni kiinan hanzeja ja sitä kautta kanjeja. Niiden etymologia kiinnostaa siksi, että aika kaukaa menneisyydestä on johdettu nykyaikaisia abstraktioita. - 電車 hirakanoin でんしゃ on todella nykykielessä juna yleensä ottaen, mutta kanjien etymologia viittaa sateeseen, katoon, peltoon, ukkoseen ja lopulta sähköön sekä vaunuihin eli yhteensä sähköisesti kulkeviin vaunuihin. Sähköveturi sinänsä lienee virallisesti tämä: 電気機関車 ja kanamerkein でんききかんしゃ Kanjista siis löytyvät samat merkit. - Höyryveturin/junan merkki on (ollut) 汽車 . Virallinen, tarkka höyryveturin ilmaisu lienee tämä: . 蒸気機関車. Siinä ensimmäisenä on veden merkki runsain lisukkein. Kanamerkein se on じょうききかんしゃ. - Sivulla http://www.learn-japanese-adventure.com/japanese-trains.html löytyy 50 japanilaista rautatiesanaa tai ilmaisua kanjeina, hira- tai katakanana ja romanina kirjoitettuina. Ovat tätä päivää. Muuten, moni on kyselee, miksi japanilaiset käyttävät vielä kanjeja? Vastaus voisi olla, kirjoitus on paljon muutakin kuin sanallista ilmaisua. Oikein mainiota junailukesää kaikille! - Ps. Pitää olla romajina. Pahus, kun kappalejako häviää editoitaessa! - merkki olkoon uuden kappaleen alku. |
||||
|
05.06.2013 20:08 | Joni Lahti | ||
| Head suve jätku! Vaata ja kuula Ivo Linna ja Apelsin ”Vana lokomotiiv” http://www.youtube.com/watch?v=LWOniS-hg0k …. ...................................... ”Hei - hei - hei, tule jaama! Võta kaasa tromboon! Sest et täna aurab ära viimne auruvedur depoost.” ..................................... |
||||
|
|
05.06.2013 19:02 | Joni Lahti | ||
| Jänniä ovat muuten japanin kieliset junasanat. Höyryveturin 汽車 (kisha) merkki muodostuu kahdesta kiinalaisperäisestä kanjista. Ensimmäinen merkki tarkoittaa höyryä ja sen radikaali on merkki vesi. Loppua merkistä en ymmärrä. Toinen merkki on helppo, se on perinteinen vaunuja tarkoittava merkki. Pyörät, akseli ja runko. Samaa merkkiä käytetään monessa muussa kulkuvälineessä. Sähköveturin 電車 (densha) merkin ensimmäinen sähkön merkki on hurjan hauska. Selitys kuuluu, että yläosa tarkoittaa sadetta (katto ja vesipisarat). Alhaalla on pelto, ja siitä pistää ”häntä taikka salama”. Eli ukkonenhan merkin takana on, tuolla hännällä se saadaan merkitsemään sähköä. Nykykiinassa sähköstä puhuttaessa yläosa jätetään pois. Toinen merkki on tuttu vaunujen merkki. Oikeastaan perin loogista pohdittavaa näin kesäkuumalla… |
||||
|
05.06.2013 16:47 | Joni Lahti | ||
| YLE:n elävässä arkistossa on SF-katsaus, jossa miehittäjät lähtevät junalla Porkkalasta tammikuussa 1956. Junaa vetää Su 96-46 tenderi edellä : http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/lahdon_tunnelmissa_1547.html#media=1552 Veturi on kuvissa kohdassa 1:38. Pätkä on muutenkin mielenkiintoista katsottavaa. Tuli vain mieleen, mitähän on ollut naapurin poikien matkalaukuissa on kotiin vietävänä? |
||||
|
|
04.06.2013 15:06 | Joni Lahti | ||
| Tuli mieleen lapsuuteni Kokkolan ympäristön kylien, paikkojen ja talojen ruotsin kieliset nimet. Näitä ovat mm Köykarberget, Ventus, Vitsar, Vitick, Mesil, Kallis, Puntus, Haras, Måsala, Jubbila, Kåks, Juckus… jne. Näitä tuskin on Tukholmassa keksitty. Oletettavasti osa näistä nimistä on vanhojen suomen kielisten nimien perusteella syntyneitä ja myös päin vastoin. | ||||
|
04.06.2013 14:23 | Joni Lahti | ||
| Eljas, kun tämäkin muutettiin 50-luvun alussa öljypolttoisesta hiilipolttoiseksi, oliko syynä taloudellisuus, polttoöljyn saantiongelmat vai jotkin tekniset syyt? | ||||
|
|
03.06.2013 16:24 | Joni Lahti | ||
| Tehnika Maailm esittelee jutussaan (2012) kolme historiallista veturia, myös SU –sarjan veturit Virossa http://www.tehnikamaailm.ee/est/tm/2012/08/?headerID=2588 Tämä Haapsalussa oleva Su 252-94 on rakennettu Sormovossa vuonna 1950 ja se edustaa vetureita, jotka tuotiin lämmitystarpeisiin Vilnasta syksyllä 1976. Se toimi liikkuvana ”kattilahuoneena” useassa paikassa mm Pääskülan varikolla. |
||||
|
03.06.2013 16:12 | Joni Lahti | ||
| Ynnäsin Valga-Tallinna junamatkan pituudeksi 272,6 km. Erään lähteen mukaan se olisi 7 km pitempi. Ero on Valgan ja Tarton välisellä osuudella. | ||||
|
03.06.2013 14:26 | Joni Lahti | ||
| Eesti rongimees sivuston http://tinyurl.com/kuk97vb mukaan Virossa oli käytössä kaikkiaan 41 kpl L-sarjan vetureita. Osa oli vain hyvin lyhyen ajan palveluksessa. Useita L-sarjan vetureita käytettiin myöhemmin kattilahuoneina, näin myös Haapsalussa olevaa museoveturia L-1646:ta. Tämä veturi tuotiin Viroon vuonna 1967. Sitä ennen se oli toiminut Pohjois-Kaukasiassa, Azerbaijanissa ja Latviassa. Kuva veturista L-4647 http://www.railfaneurope.net/pix/ee/steam/L4647.jpg kertoo, mihin kuntoon L-sarjalaiset joutuivat. Uudistettu L-3297 eli ”Kaspar” valmistui vuonna 1953 ja sekin tuli maahan vuonna 1967. Sitä ennen veturi oli Kuibuševin radalla, Uljanovskin varikolla ja Ufassa. Tehnika Maailm luetteli L-sarjan veturien sijaintipaikat 2011 http://www.tehnikamaailm.ee/est/tm/2011/08/?headerID=2398 näin: - L-3297 – Kaspar - L-1646 – museoveturi, Haapsalu - L-2317 – muistomerkki. Tallinna, Balti jaam - L-5049 – muistomerkki, Türi L-1361 – muistomerkki, Tapa, asema |
||||
|
|
02.06.2013 21:15 | Joni Lahti | ||
| L-tyypin veturi L-1646 osallistui Prahan kevään kukistamiseen vuonna1968. Se kai rahtasi joukkoja ja tavaraa rajalle. Kotoa Valgasta se vietiin miehitystoimiin. - Sittemmin L-1646 toimi Tallinnan solmussa vuonna 1993 liikkuvana pannuhuoneena kunnes se vandalisoitiin polttamalla 1997. Mikähän tämän yksilön numero on? | ||||
|
|
02.06.2013 19:25 | Joni Lahti | ||
| Hauskoja ovat virolaisten paikkojen nimet venäjäksi translitteroituina. Hauskuushan johtuu siitä, ettei venäläisillä ole kaikkia viron vokaaleja vastaavia vastikkeita. Tällaisia nimikilpiä asemilla on tiettävästi ollut: Мыйзакюла, Йы́гева, Пылва, Нымме, Тюри, Ко́хтла-Я́рве, Пя́рну…. jne | ||||
|
02.06.2013 19:00 | Joni Lahti | ||
| Virossa taikka Eestissä oli hyvin laaja kapearaiteinen rautatieverkko leveäraiteisen verkon lisäksi. Viroksi sitä kutsuttiin ”juurdeveoraudteeksi”. Se voi tarkoittaa paikallisrautatietä tai kirjaimellisesti ottaen ”paikallekuljetusrautatietä”. Verkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1895 ja se lopetettiin asteittain kuusikymmentä luvun lopulta alkaen 1970-luvun puoleen väliin mennessä. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta verkko rakennettiin 750 mm raideleveydelle (esim. Saarenmaan linnoitusrata). Laajimmillaan verkko oli1930-luvulla, kun kaikki sivuradat ja oikaisut valmistuivat. Verkolle suunniteltiin 1930-luvulla merkittäviä laajennoksia, mutta sota tuli väliin. Verkon lakkauttaminen oli pitkälti poliittinen teko, kuinkas muuten, oltiinhan Neuvostoliitossa. ”Yleisliittolaiset” rautatieviranomaiset katsoivat nimittäin, että tällainen paikallinen verkko on osa nationalismia, joka on kitkettävä pois. Toiseksi katsottiin, ettei kapearaiteinen verkko pystynyt huolehtimaan neuvostoarmeijan vaatimista kuljetuksista vähäisen kapasiteettinsa vuoksi. Osa lakkautetuista linjoista rakennettiin leveäraiteisiksi, joista osa on lakkautettu myöhemmin. Osa verkosta hylättiin kokonaan. Viron rautatiehistoriassa juurdeveoraudteellä oli erittäin keskeinen rooli. Olisiko ilman sosialistisen realismin väliintuloa ainakin osa verkosta voinut säilyä nykypäivää? Mene ja tiedä. |
||||
|
01.06.2013 20:03 | Joni Lahti | ||
| Vanhana ”tykkijullina” jäin miettimään kantaman merkitystä tykistön ammunnassa. Tykistöhän on kasvattanut kantamia, mutta itsetarkoitus se ei ole. Kantaman loppupäässä kun tulen hajonta tahtoo kasvaa. Vasta kun sisä- ja ulkoballistiikka ovat hallinnassa, kantamia voidaan kasvattaa. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavia lähtönopeuksia, putkien laadun parantumista, kranaattien lento-ominaisuuksien kehittämistä ja erityisesti laskennan hallintaa. Myöskään yhden tykin ominaisuuksilla ei ole mitään merkitystä sinänsä, merkitystä on sillä, kuinka suuri tulikanta on hallussa. Sattuipa kerran kertauksissa Pohjankankaalla niinkin, että 76 mm patteri ampui kesäkuumalla ensimmäisen satsin ottamatta riittävän tarkoin huomioon todellista lämpötilaa. Tulenjohtoasemassa sitten näki, miten pikkupossujen matka jatkui pitkälle yli (tai oikeastaan ohi tulenjohdosta katsottuna) tarkoitetun maalin. Ei ollut ballistiikan kaikki osa-alueet hallussa, eikä lisääntyneestä kantamasta ollut mitään hyötyä. |
||||
|
31.05.2013 16:35 | Joni Lahti | ||
| Kiitos ajoituksesta! | ||||
|
30.05.2013 14:57 | Joni Lahti | ||
| Tuli vielä mieleen kysymys, olivatko Sr1 ”Susi” ja Sm3 Pendolino teknologian evoluution huipulta juuri Suomen rautateille parhaat mahdolliset valinnat vai vaikuttivatko valintoihin muut, valinnan kannalta irrelevantit tekijät? | ||||
|
|
29.05.2013 19:21 | Joni Lahti | ||
| Hyvä ajatus on pohtia tekniikan kehitystä evoluutiona, jossa tekniset ja taloudelliset prosessit ovat valinneet juuri oikeat sovellukset kuhunkin tarpeeseen. Näin ei aivan kaikessa ole mennyt. Klassinen esimerkki on videonauhajärjestelmien kehitys ja kilpailu. Sonyn U-maticista kehittämä Betamax hävisi selvästi kilpailun JVC:n VHS:lle, vaikka ei ole mitenkään varmaa, että VHS –tekniikka olisi ollut parempaa taikka halvempaa. Samoin kävi Phillipsin VCR ja Video2000 –järjestelmille. Todennäköisesti odotusarvot ja mielikuvat ohjasivat markkinoita enemmän kuin tieto. Samaa voisi sanoa auton polttomoottorista, joka ei päässyt evoluutioputkeen täysillä, kiitos öljy-yhtiöiden ahneuden. Kunhan kone on kehittynyt riittävän korkealle kyberneettiselle asteelle, voi se itse reseptoreidensa avulla hankitun tiedon perusteella päättää oman kehityksensä suunnasta. Mitähän kaikkea sen tulisikaan tätä varten tietää, on ratkaiseva kysymys. Aikaa ja tupakkaa tähän menee, ennen kuin jokin veturi päättää uusiutua taikka ehdottaa uutta kehittyneempää versiota itsensä seuraajaksi. Sitä ennen ihminen rakentaa häkkyränsä itse monesti jopa intuition varassa. |
||||
|
|
27.05.2013 20:32 | Joni Lahti | ||
| Nämä nimitykset ovat joskus hankalia, sillä niissä on mukana vahva poliittinen klangi. Nykyään Iso-Britannialla tarkoitetaan pääsaarta, johon kuuluvat Englanti, Wales ja Skotlanti. Great Britain ( La Grande-Bretagne) -käsitteellä on historiallinen yhteys Ranskan Bretagneen, sillä Bretagnen bretorit ovat lähtöisin kanaalin toiselta puolelta. Hehän tulivat pakoon anglosakseja. United Kingdom käsite sulkee mukaansa myös Pohjois-Irlannin ja sitä käytettäessä halutaan korostaa yhtenäisyyttä Irlannin saaren osan ja Iso-Britannian välillä. Sana on piikki irlantilaisten lihassa. No sitten vielä käsite Brittein saaret, jota käytetään mm sääennusteissa. Sillä taas tarkoitetaan saaria yhteensä eli mukana ovat Iso-Britannia ja koko Irlanti. Siis aika hassuja nuo saarelaiset. Nimet, veturit ja vähän kaikki muukin on omalaatuista. Kun saksalaiset määrittivät värejä aiemmin, he käyttivät jo silloin teollisuusnormeja. Saarilla väreille annettiin vain kuvailevia nimiä kuten tumma maa, linnunmunan värinen ja taivaan sininen jne. Näin ainakin oli lentokoneteollisuudessa. Nykyään ilmeisesti kaikki käyttävät RAL –normin mukaisia koodeja. Mutta nyt meni vähän kauaksi asiasta, joten palataan myöhemmin. |
||||
|
|
27.05.2013 10:55 | Joni Lahti | ||
| Kyllä kai 0-10-0 on amerikan slangissa switcher. Tuolla netin sivustojen mukaan britit jostakin syystä nimittelivät tätä luomusta dacapodiksi, syytä en tiedä. Tämä veturi oli todella vain politiikan välikappale, mutta miksi se muutettiin tenderiveturiksi ja pyörästökin uusittiin, on mysteeri. Etenkin, kun veturin käyttöikä tavaraliikenteessä jäi hyvin lyhyeksi, voi hyvällä syyllä puhua englantilaisesta siunatusta hulluudesta. Martin, tuo käsite Yhdistynyt Kuningaskunta on vorgin listassa oleva vaihtoehto. Muutenhan se on puhekielessä hyvin vieras termi. |
||||
|
25.05.2013 15:23 | Joni Lahti | ||
| Decapod -veturi voisi olla suomeksi rapu, sillä decapoda eli kymmenjalkaiset (myös kymmenjalkaiset ravut) on suurin kuoriäyriäisten lahkoista. Eläintieteestähän ilmaisu on rautatiepuolelle lainattu. | ||||
|
24.05.2013 20:54 | Joni Lahti | ||
| Siinäpä on hiihdelty, vedetty pulkkaa ja kävelty ahkerasti radalla. Hyi, hyi! Samaa pahetta tehtiin poikasina, kun menimme rataa pitkin Kokkolasta Köykärin vuorelle laskettelemaan. Vuori oli pieni nyppylä Kaarlelan puolella. Oli siellä hyppyrimäkikin, joka näkyi junan ikkunasta. Mutta oli rata Kokkola-Oulu rata eli melkoista tyhmyyttä oli harrasteemme. - Ps. Älkää tehkö samoin! | ||||
|
|
24.05.2013 20:43 | Joni Lahti | ||
| Suomessa Tr2 Truman oli decapod eli "kymmenjalkainen" 2-10-0. | ||||
|
|
23.05.2013 19:39 | Joni Lahti | ||
| Kyllä tämä on Gölsdorf. Löytyi sivu, jossa on ilmeisesti täysin sama veturi ja dataa: http://tinyurl.com/ps4bdno Samoin löytyi tämä havainnepiirros Gölsdorfin ”10-pyöräisten” akselijärjestelmästä kurveissa (mitähän tämä olisi suomeksi virallisesti?): http://tinyurl.com/ojrfuxd Olikohan 380 sarjassa tällainen? - (Linkki korajttu) | ||||
|
23.05.2013 17:50 | Joni Lahti | ||
| Eipä toimi tuo DDR-sivu. Siellä oli samanlaiset natsat rautateille kuin mitä kansanarmeijallakin oli. Väreissä oli eroja ja nimikkeet toiset. | ||||
|
|
23.05.2013 16:21 | Joni Lahti | ||
| Kyllähän tästä hienosta kuvasta voi aistia hierarkian läsnäolon. Toisaalta Suomen rautateillä arvomerkkien ja namiskukkeleiden käyttö oli kuitenkin vähäistä verrattuna vaikkapa entisen DDR: rautateiden henkilökunnan arvomerkkeihin: http://www.uniforminsignia.org/?option=com_insigniasearch&Itemid=53&result=2535 Kiinan kulttuurivallankumous kielsi kaikenlaisten arvomerkkien – tähtien ja nauhojen – käytön. Tosiasiassa korkeammat toverit erottuivat siitä, että heillä oli ommeltu vihreään maopukuun enemmän taskuja kuin alempiarvoisille tovereille. Myös sairaaloissa osoitetaan hierarkia ilman arvomerkkejä yksinkertaisesti rintataskussa olevien kynien määrällä. Ihminen on kekseliäs. | ||||
|
23.05.2013 08:12 | Joni Lahti | ||
| Martin kiitos, lipsahdus korjattu. | ||||
|
22.05.2013 18:29 | Joni Lahti | ||
| OK. Hyvä lisäys. | ||||
|
22.05.2013 10:13 | Joni Lahti | ||
| Jos Martini -mainoksella ilmoitellaan alkoholista, kuva ei voisi olla ennen vuotta 1932 otettu. Kieltolaki kun oli voimassa. | ||||
|
|
21.05.2013 19:38 | Joni Lahti | ||
| No niin, nyt salapoliisityöni johti jo aika lähelle. Kiitos EP jälleen hienosta asian viennistä lopulliseen ytimeen. Tuli myös epäilys, että tämä voisi olla jokin aiempi versio, mutten löytänyt mitään aineistoa. Nytpä tätä voi ruveta jäljittelemään. Oikaisen tietoja harkiten kuvan tieto-osioon, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin totuutta. | ||||
|
21.05.2013 17:48 | Joni Lahti | ||
| Uskaltaisikohan tietoihin laittaa vuodeksi 1918 ja paikaksi Lokomo, Tampere? Veturi on todella niin tehdasvalmiin oloinen. | ||||
|
20.05.2013 17:47 | Joni Lahti | ||
| Teppo osui! Kysymys on Läskelä-Pitkäranta -rataosuudesta, joka valmistui vuodeksi 1932. Kuvauspaikaksi sanotaan Änkiläisen penger Impilahden kunnassa. Änkiläinen ei tiettävästi ollut minkään kylän nimi, mutta sen nimisiä taloja ja sukuja kunnassa on ollut. Tarkkaa sijaintia on vaikea sanoa ilman lisätutkimuksia. Jos joku tietää, missä kohtaa osuutta tämä Änkiläisen penger on ollut, kiitoksin otan tiedon vastaan. Samoin tieto siitä, onko rataosuudella enää liikennettä, on tervetullut. - Radalla oli merkitystä erityisesti puutavaran kuljetuksessa. Koirinojan asema oli merkittävä puutavara-asema. Ratalinja kulkee hyvin lähellä talvisodan suuria mottitaistelualueita. Oletan, että hyökkääjä oli ottanut suunnitelmissaan huomioon sen, että rata olisi helpottanut matkaa sisälle Suomeen. Yksi sedistäni kaatui Pitkärannassa helmikuussa 1940. | ||||
|
|
20.05.2013 16:01 | Joni Lahti | ||
| 5 pisteen vihje: Alue ei kuulu enää Suomen valtioon. Tuliko liian helpoksi? | ||||
|
20.05.2013 16:00 | Joni Lahti | ||
| Kiitos. Korjataan alkupuoleksi. Tarkempaa tietoa ei ole, mutta välillä 1920-1935 se on todennäköisesti tehty. | ||||
|
|
20.05.2013 13:25 | Joni Lahti | ||
| Ei ole Porin radalla. Lisävihjeet: Tämä rataosuus valmistui niin, että ensimmäinen juna ajoi sen 1932. Nykyisin sillä saattaa vielä liikkua sekajuna. | ||||
|
19.05.2013 22:32 | Joni Lahti | ||
| Kurkistin Wikipedia nelikko -sanasta. Nelikko oli vanha ruotsalainen tilavuusmitta, joka oli 1/4 tynnyriä. Litroina se teki n. 41,22 litraa. Sen kokoinen tuo pönikkä voisi olla. | ||||
|
|
19.05.2013 22:26 | Joni Lahti | ||
| Samanlaista oli liikkuminen vanhalla Kallan kääntösillalla ennen vuotta 1965, jolloin saatiin valmiiksi toinen puolisko uusista läppäsilloista ja rautatieliikenne erotettiin maantieliikenteestä. Viäräleuat kutsuivat uusia maantiesiltoja "Itä-Saksan seisojiksi". Tämä kuva on tilanteesta vuodelta 1965 http://tinyurl.com/bdn2nad - Itse ajoin vanhalla sillalla polkupyörän eturenkaan raiteen ja sillankannen väliin sillä tuloksella, että nenällehän siinä menin. - Mahtaakohan kuvassa olevalla pyöräilijällä puupönikässä (meille sen nimi oli nelikko!) olla suolakalaa, kenties lohta? | ||||
|
19.05.2013 18:39 | Joni Lahti | ||
| Kuvassa on jotenkin raukea tunnelma. Kesä, maaseutu ja, yksinäinen juna. | ||||
|
19.05.2013 18:21 | Joni Lahti | ||
| Siinä tarkastaja katselee, että on sitä Suomen rautateillä perspektiiviä. Mukavastihan nuo kiskot tuolla kauempana toisiaan lähenevät. | ||||
|
|
19.05.2013 14:14 | Joni Lahti | ||
| Hän saattaa olla jopa viltspårhund... | ||||
|
17.05.2013 21:36 | Joni Lahti | ||
| Koulupoikina kun teimme valotuskoneella mv kuvia, niin paperin jyrkkyyden valinnalla ja erilaisilla huiskuilla ja suodattimilla saatiin valotusvaiheessa erilaisia tuloksia. Joskus käytettiin jopa lippalakkia huiskuna! Sitten kehitteessä pystyi vielä vaikuttamaan lopputulokseen. Mutta näin hyvää en oppinut tekemään. Valmiista kuvistakin on historian kuluessa osattu poistaa taitavasti epäsuosittuja ihmisiä. | ||||
|
17.05.2013 20:22 | Joni Lahti | ||
| Olet oikeassa. Kokkolan keskustan vanha osa Neristan on puutalojen paratiisi. Netistä löytyy hienoja kuvia hakusanalla Neristan. Tuolla erillisellä talolla tarkoitat varmaankin K.H. Renlundin museon rakennusta. | ||||
|
16.05.2013 17:53 | Joni Lahti | ||
| Kiitos jälleen tiedoistasi EP! Näyttää kaikin puolin samanlaisilta. Myös tietoa on runsaasti. - Edit: Voisiko kysymyksessä olla Q24/Q25, joita valmistettiin vuosina 1934-44? | ||||
|
14.05.2013 22:54 | Joni Lahti | ||
| Kiitos jälleen tarkasta huomiostasi Eljas. Teksti korjattu. - Näinhän se meni, että Be 6/8 sai ”ylennyksen” Ae:ksi nopeuden korottamisen myötä. Näihin tehtiin vielä 1960-luvun alussa sähköisten järjestelmien uudistustöitä: http://www.flickr.com/photos/40826712@N00/7153513365/ | ||||
|
13.05.2013 17:07 | Joni Lahti | ||
| Virheet nyt oikaistu. | ||||
|
13.05.2013 09:02 | Joni Lahti | ||
| Kimmo, olet oikeassa. Ei väri RAL 7010 Zeltgrau kuulu mitenkään Saksan rautatiehistoriaan. Väri on todellakin telttakankaan harmaa ja kuuluu pikemminkin armeijan tai partioliikkeen käsitteistöön. Koodin piti olla RAL 7018 Blaugrau eli siniharmaa, jolla sähköveturien korit maalattiin vuosina 1927-42. Mitä opimme tästä? Ainakin sen, ettei pidä kiirehtiä ja tehdä päätelmiä liian nopeasti ja sen, että numerosarjojen tarkastaminen kannattaa aina. Myös se tärkeää, että keskustelemalla löytyy vastauksia aika hankaliinkin ongelmiin. |
||||
|
|
12.05.2013 22:59 | Joni Lahti | ||
| Olen värisokea tai sitten koodit menevät sekaisin! Koboltinsinistä alettiin käyttää nopeissa sähkövetureissa joskus 1960-70 lukujen taitteessa, ehkä kuitenkin 70-luvun puolella. E18 poistui palveluksesta vuonna 1984. Periaatteessa siten viimeisinä vuosina olisi voinut olla kobolttisävyä pinnassa. Jotenkin ainakin tämä museoitu 047 näyttää enemmän koboltinsiniseltä kuin vain siniseltä: http://www.flickr.com/photos/29858421@N04/6983225444/ Sininen on väljä käsite. Rocon 06 on siniharmaa ja Märklinin sama malli enemmän syvän koboltin sävyinen. Mene ja tiedä, sinisiä ovat molemmat, sävy vain toinen. Katsoin erästä saksalaista keskustelupalstaa asiasta. Ei ollut helppo päästä sielläkään yksimielisyyteen väreistä! Mutta taivun tässä asiaa tuntevampien tietojen edessä:) | ||||
