14-11975 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.05.2013 22:59 Joni Lahti  
  Olen värisokea tai sitten koodit menevät sekaisin! Koboltinsinistä alettiin käyttää nopeissa sähkövetureissa joskus 1960-70 lukujen taitteessa, ehkä kuitenkin 70-luvun puolella. E18 poistui palveluksesta vuonna 1984. Periaatteessa siten viimeisinä vuosina olisi voinut olla kobolttisävyä pinnassa. Jotenkin ainakin tämä museoitu 047 näyttää enemmän koboltinsiniseltä kuin vain siniseltä: http://www.flickr.com/photos/29858421@N04/6983225444/ Sininen on väljä käsite. Rocon 06 on siniharmaa ja Märklinin sama malli enemmän syvän koboltin sävyinen. Mene ja tiedä, sinisiä ovat molemmat, sävy vain toinen. Katsoin erästä saksalaista keskustelupalstaa asiasta. Ei ollut helppo päästä sielläkään yksimielisyyteen väreistä! Mutta taivun tässä asiaa tuntevampien tietojen edessä:)
kuva 12.05.2013 21:03 Joni Lahti  
  Noin on. Perun vihreän alkuperäismaalauksen. RAL 7010 on mitä varmimmin ollut E18 vetureiden pääväri.
kuva 12.05.2013 19:57 Joni Lahti  
  Kimmo, kyllä tällaiset pikajunanveturit olivat alkuaan kromioksidin vihreitä RAL 6020. Tuolta löytyy vahvistus asiaan http://de.wikipedia.org/wiki/Eisenbahnfarben
kuva 12.05.2013 16:05 Joni Lahti  
  Nämä maalattiin muistaakseni viimeisinä vuosinaan koboltinsiniksi RAL 5013.
kuva 12.05.2013 15:59 Joni Lahti  
  Samankaltaista paino-ongelmaa pohdittiin jo Elisabet I:n hovissa. Kysymys kuului, paljonko sikarin savu painaa. Nokkela kaveri ratkaisi ongelman punnitsemalla ensin polttamattoman sikarin ja ottaen kaiken tuhkan sekä sikarin tumpin talteen. Polttamisen jälkeen jäämät punnittiin. Savun paino oli tietenkin polttamattoman sikarin ja jäämien erotus! Vai oliko näin?
kuva 11.05.2013 21:19 Joni Lahti  
  Die Königlich Bayerischen Staatseisenbahnen oli vanha jo vuonna 1844 perustettu Länderbahn, Baijerin valtion rautatiet. Laitos oli perustettu siten hyvissä ajoin ennen Saksan yhdistymistä vuonna 1870. Sen linjojen pituus laajimmillaan oli peräti 8 526 km (mukaanlukien läntinen Pfalz). Laitos oli Saksan toiseksi suurin heti Preussin valtionrautateiden jälkeen. Vuonna 1920 sana kuninkaallinen putosi nimestä ja Saksan valtioiden hallinto yhdistettiin Deutsche Reichseisenbahneniksi (DR). – S3/6 klipissä, joka on kuvattu Ulmissa vuonna 2012 http://www.youtube.com/watch?v=gIWm8u38aKc
kuva 11.05.2013 18:31 Joni Lahti  
  Numero korjattu. 3502 ei todellakaan täsmännyt. Tämä oli uusi tieto, että ko. veturi oli ns. trofeeveturi.
kuva 10.05.2013 21:37 Joni Lahti  
  Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että keskellä olevalla soturilla on ns. parempi puku kauluslaattoineen päällään. Olkaimissa ei näy nauhoja eli kaveri on sotamies hänkin. On kallistumassa siihen suuntaan, että kuvassa ollaan miehitetyllä alueella. Rakennus muuraustapa on perin venäläinen, olihan sellaisia tietenkin Suomenkin kasarmeilla.
kuva 09.05.2013 12:38 Joni Lahti  
  Eljas, kulkivatko algerialaiset tupla-pekat normaaliradalla vai kapealla (1055 mm)?
kuva 09.05.2013 12:35 Joni Lahti  
  Mielestäni kuvassa ei ole yhtään upseeria, aivan rivimiehiä ovat. Jännä on tuo seinän lapi tunkeva savutorvi. Jonkinasteinen syöttölä siinä on ollut. Alkaako seinässä oleva teksti Pe..... ? Kuva on otettu todennäköisesti talvikelillä, jääpuikkoja ikkunapellistä.
kuva 08.05.2013 22:29 Joni Lahti  
  Martin. Onko siellä mitään vihjettä, mikä ja missä tämä putkipömpeli on joskus liikkunut?
kuva 08.05.2013 14:04 Joni Lahti  
  Kándó-järjestelmän sanallinen kuvaus löytyy osoitteesta:
http://www.scribd.com/doc/54590880/40/The-Kando-system -

Keskeinen viesti on:
“The 50-cycle 16,000 volt 1-phase line current passed to the primary winding of the four-pole synchronous phase- converter and from the secondary winding of this converter polyphase current of about 1,000 volts was taken off for the traction motor. To facilitate the changing of the number of poles of the traction motor, the phase-converter second-ary winding was provided with three, four, and six-phase taps. Built into the locomotive was a single traction motor, the winding of which could be changed over for 72, 36, 24, or18 poles ... the corresponding economic running speeds were 25, 50, 75 and 100 km/h respective”

En ryhdy kääntämään, sillä en hallitse termejä.
kuva 08.05.2013 09:55 Joni Lahti  
  Kiitos hyvästä keskustelusta. Rautatiehistoria aukeaa parhaiten juuri näiden avulla.

Kimmon tekstin avustamana popularisoin tämän veturityypin mahdollisimman lyhyesti ja kansanomaisesti. Käykö siihen seuraava ajatus? Veturi otti ajolangasta 1-vaiheista vaihtovirtaa, jota veturin pyörivällä Kándó –muuttajalla voitiin muuttaa joko 3-, 4- tai 6 –vaiheiseksi ajomoottoreille. Myös virran jännitettä voitiin muuttaa? (Mutta millaista on 4- tai 6 –vaiheinen virta?) Kándón kolmion tarkoituksena oli estää vetopyörien asennon aiheuttamien voimien haitallinen vaikutus ajomoottoreihin.

Herra Kándó taisi olla ajattelussaan aikaansa edellä. Tekniikkaa innovaatioihin ei aina ollut valmiina, joten kaikki oli keksittävä itse. Näin tulkitsen keskustelun päälinjat. Jos hän olisi ollut amerikkalainen eikä unkarilainen, hän painisi suurten keksijöiden sarjassa. Voi olla, että ymmärsin jotakin vielä väärin, mutta se ei olisi mitenkään uutta.
kuva 07.05.2013 18:48 Joni Lahti  
  Samoin Eljas. - Jäi vielä kysymättä, miten tuo Kandón kolmio toimii? Se kai liittyy jotenkin suunnanvaihtamiseen? Osaako kukaan tuolta linkistä kurkistamalla selittää?
kuva 07.05.2013 18:42 Joni Lahti  
  Totta. Täysin identtiset Italiassa kulkeneet veturit olivat puhtaasti kolmivaiheisia. Tässä koeveturissa oli Kandón kehittämä ns. Phase Converter eli taajuusmuunnin. ”The phase converter is a rather complicated rotating machine that contains a transformer, a single-phase synchronous motor and a multi-phase synchronous generator in one body.” Tarkempaa tietoa tekniikasta löytyy täällä: http://erojr.home.cern.ch/erojr/Content/models/kando/kan_his1.htm Itse en osaa selittää asiaa. Humanisti mikä humanisti. - No sen verran ymmärsin, että tällä laitteella voitiin syöttää ajomoottoreihin eri jänniteitä ja 3, 4 sekä 6-vaiheista virtaa. Meniköhän oikein?
kuva 07.05.2013 16:19 Joni Lahti  
  Kiitos! Vain numeron perusteella veikkasin. Nyt on jo tietoa.
kuva 04.05.2013 19:14 Joni Lahti  
  Kyllä näin on. Lentävän Hampurilaisen värit olivat todella violetti/norsunluu http://tinyurl.com/dx5y6as - Toisen lähteen http://tinyurl.com/6ryeju9 mukaan DB ryhtyi käyttämään koboltin sinistä RAL 5013 vuodesta 1962 lähtien ainakin Rheingold –junissa, yli 120 km/h sähkövetureissa ja 1. luokan vaunuissa. Tämä viimeinen lähdeviittaus johtaa mainioon DB:n värikarttaan. - Vielä hauska klippi hampurilaisesta http://tinyurl.com/cz6y8e4
kuva 04.05.2013 18:09 Joni Lahti  
  Eljas, kyllä näin on. Katsoin luupilla paperiversiota ja todellakin, laatassa ovat lähes varmasti numerot 5200!
kuva 04.05.2013 17:28 Joni Lahti  
  Samoin värien määrittelyyn korjaus. Värit olivat ilmeisesti koboltinsininen ja norsunluu.
kuva 04.05.2013 16:35 Joni Lahti  
  Junan väritys oli sininen/vaalea kerma. Saattoi olla muitakin yhdistelmiä, mutta oletan, että tässä kuvassa sellainen on.
kuva 29.04.2013 22:11 Joni Lahti  
  Löytyihän tuolta Joutsin sivustolta myös minun vorgiin laittama vanha kuva teksteineen sillä erolla, että tekstistäni on jätetty mainitsemani lähde pois. Hmm...
kuva 29.04.2013 14:21 Joni Lahti  
  On maisemakin muuttunut. Mm nuo viljasiilot ovat kadonneet taustalta kokonaan.
kuva 27.04.2013 17:38 Joni Lahti  
  Löysin vanhan Linna lehen jutun, jossa kerrotaan rautatieliikenteen 130-vuotisesta tarinasta Tartossa. Juttu löytyy tässä linkissä http://www.linnaleht.ee/pdf/tartu/2006-08-18.pdf sivulta A5.

Aivan kuten Timo sanoi, jutusta löytyy ilmaisu raudteehoov, jolla tarkoitetaan asemaa. Vanhassa Eesti Postimehen jutussa vuodelta 1876 sanotaan mm ”Raudteehoov ja ümberkautsed postid hooned olivad lippude ja lillepärgadega kauniste ehitatud.”

Viron kielisessä Hillar Palametsin kirjassa löytyy myös ilmaisut tavarna paravoss, prijestul (ylikäytävä?) ja stansija. Mahdollisen tasoristeysonnettomuuden osalta sanotaan, että ”trelosnik oli süüdi”, mutta kuka tämä syyllinen on?

Tuukka, on myös aika vaikea selittää eroa olla työssä ja olla tööl. Kumpikin ilmaisee selkeästi jossakin olemista ei omistamista, mutta sija on toinen.
kuva 26.04.2013 21:54 Joni Lahti  
  Kyllä hobujaam esimerkiksi on myös syntynyt ennen raudteejaamaa. Itse koen sanan jaam kokonaisena asemana, jossa on rakennuksia, laitureita, raiteita, talleja ja muuta sellaista. Rautatieaseman rakennus on jaamahoone. Onko lainasana vaksal sitten enemmän asemarakennus kuin koko asema kaikkine varusteineen? Sitten on vielä venäläinen sana stantsija, joka tarkoittaa asemaa ilmeisesti sijaintina tai yleensä - toisin kuin vokzal - esimerkiksi ilmaisuissa seuraava rautatieasema, sääasema jne.

Katsuda todella tarkoittaa yrittää, koettaa, koetella, tunnustella jne. Liekö aivan käpälöintiä? Pahin muistamani "eksytyslause" on: Ma vaatasin kassi, see sai ****i kätte. Häveliäänä miehenä kirjoitin kissan pyydystämän linnun haukka (=kull) nimen tuolla tavoin. Muuten virossa ollaan jaamas kun ollaan asemalla .... että sekin ongelma vielä.
kuva 25.04.2013 23:58 Joni Lahti  
  Tällaistahan näiden Itämeren suomalaisten kielien kanssa tahtoo olla, on vain uskottava. Kun sanot, että autossa on uudet kesärenkaat, kurkkii virolainen todennäköisesti auton sisälle nähdäkseen nuo tuoreet suvikumit. Hänen mukaansa niiden tulee olla autolla eli ulkona, yksi kussakin nurkassa.
kuva 25.04.2013 20:26 Joni Lahti  
  Mietinpä vielä tuota Tallinn sanaa. Sehän periytyy historiallisesti käsitteestä Taani linn eli tanskalaisten kaupunki tai joidenkin mielestä sanoista Talu linn. Uskon ensimmäiseen selitykseen. Nimessä on nykyäänkin sana linn mukana ja siksi se esiintyy nominatiivissa. Kaupunkiahan on historiassa kutsuttu myös nimillä Lindanise, Koluva, Rävala (maakunnan mukaan) ja vasta vuodesta 1918 virallisesti yksistään Tallinnaksi.

Kun ajattelemme muita Viron kaupunkeja tai kuntia - joiden nimissä ei sanoja linn tai vald (kunta) ole mukana- kuten Elva, Virtsu, Lepasaare, Rebase ja tietenkin Kuressaare, tulee mieleen väkisinkin ajatus, että perään pitäisi ajatella joko sana linn tai vald. Aivan kuten katujenkin nimissä. Kettu on rebane nominatiivissa ja rebase genetiivissä. Rebase on rautatieasema Tartosta Petserin suuntaan. Saaret Muhusaar ja Naissaar kirjoitetaan nominatiivissa, mutta kaupunki/kunta Kuressaare ja Lepasaare genetiivissä. Kun ajattelelee niin, että tarkoitetaan käsitettä Kuressaare linn, niin asia on helppo ymmärtää.

Mutta nyt lähti kauas aiheesta eli Balti jaaman rakennuksesta. Sallittakoon tämä aivan rakkaudesta eteläistä sukulaiskansaa kohtaan.
kuva 25.04.2013 12:23 Joni Lahti  
  Myös ihmisten nimissä esiintyy genetiivimuotoja kuten Õie ja puhekielessä sanotaan Rüütli, kun tarkoitetaan Rüütelia. On myös sukunimi Laos (inessiivi?). Tallinnan vanhassa kaupungissa on katu nimeltään Kohtu, joka tarkoittaa kuitenkin Oikeuden katua. Kadunnimissä kannattaa aina ajatella perään sana tänav niin genetiivimuodon ymmärtää.

Mikä on ainoa sanan, jossa virossa esiintyy genetiivissä -n pääte? No, sen maantee. Muita en tiedä.

Mutta en edelleenkään löytänyt selitystä ilmaisulle põhja-õht eli loe eli luode. Onko se vanha ilmaisu vai vain jonkinnäköinen yritys olla germaani? Käsittääkseni viron kielessä on runsaasti venäläistä rautatiesanastoa kuten vaksal. Se ilmeisesti johtuu yksinkertaisesti siitä, että Viro ei ollut autonomia Venäjän keisarikunnassa ja rautateillä käytettiin imperiumin yleiskieltä eli venäjää. Löysin joskus jutun, jossa selostettiin juhlallisuuksia Tarton asemalla kauan sitten. Se juttu vilisi lainasanastoa.
kuva 15.04.2013 21:20 Joni Lahti  
  Löysin alkuperäisen tekstin "Rattad pani käima kettülekanne." Tuo tarkoittaa sitä, että pyöriä käytettiin ketjuvoimansiirrolla. Käynnistyksestä ei ole kyse, kuten ensin ajattelin.
kuva 15.04.2013 20:16 Joni Lahti  
  Mekaniikassa kanda üle tarkoittaa siirtää tai välittää. Ketjuvoimansiirrostahan tuossa on kysymys. Elektroniikan puolella ülekanne on myös rele. Ülekanne on myös esim radiolähetys. Mutta tuskinpa noihin aikoihin oli muuta kuin mekaanisia laitteita.
kuva 15.04.2013 12:14 Joni Lahti  
  Tallinnassa ajettiin vuosina 1888 – 1956 bensiinikäyttöisillä raitiovaunuilla. Valmistajia olivat Garford, Selden, Peerless, Dvigateli ja yksi tuntematon. Nokalla oli 20-25 hp bensamoottori. Käynnistys tapahtui jonkinlaisella ketjureleellä? ( kettülekanne, mikä lie se on?). Nopeus oli siinä 30-35 km/h ja bensiiniä kului kilometrille noin 0,38 l. Viimeisissä kahdessa vaunussa 1930-luvun alussa oli Continental 76 hp moottorit.

Näillä ajettiin mm linjaa 4 Kopli-Balti jaam. Vaunuihin tehtiin myös liitevaunuja, joita käytettiin Narvamaanteen linjalla. Liitevaunut olivat entisiä ASEA:n hevosvetoisia vaunuja.
kuva 13.04.2013 20:33 Joni Lahti  
  Ja kiitos Eljas linkistä!
kuva 13.04.2013 20:30 Joni Lahti  
  Jaak Jusken jutun mukaan ”Balti jaama põnev ajalugu” http://www.eestieest.com/2012/03/balti-jaama-ponev-ajalugu/ lähiliikennepaviljonki valmistui todella vuonna 1962 ja varsinaisen asemarakennuksen uudistaminen alkoi vuonna 1960. Työ valmistui tämän jutun mukaan lokakuussa 1967. En osaa sanoa, mikä on sitten oikea ajankohta.

Suurin osa vanhaa asemarakennusta säilyi uuden luomuksen sisällä. Uudelleen rakentamisessa muutettiin vanhan rakennuksen ikkunat suuremmiksi ja vesikattoa tasaisemmaksi tai matalammaksi. Ensimmäiseen kerrokseen tuli kaksi odotushuonetta, lippukassat, posti- ja muut virkatilat. Toiseen kerrokseen tehtiin ravintola ja lepohuoneet äideille lapsineen sekä omansa transitomatkustajille. Ulos ovien eteen tehtiin suojakatokset.

Oleellista kai on, että vanhaa ei pantu matalaksi, vaan se otettiin uusiokäyttöön. Toinen kysymys on, tuhottiinko samalla jotakin merkittävää. Kolmas kysymys on, oliko valmistunut rakennus sama kuin vuonna 1870 valmistunut rakennus muutettuna. Muistattehan tarinan intiaanin ikivanhasta sotakirveestä, johon terä oli vaihdettu kaksi kertaa ja varsi kolmesti.
kuva 13.04.2013 19:51 Joni Lahti  
  Kiitos Kimmo hyvästä tietoiskustasi. Tuo nopeushomma jäi vielä askarruttamaan, kun tässä Kando V40 veturissa oli kuvan alla olevan tekstin mukaan 4 nopeusaluetta 25, 50, 75 ja 100 km/h http://en.wikipedia.org/wiki/File:Kando_mozdony.jpg Olikohan käytetty jotakin vaihdelaatikkoa?
kuva 13.04.2013 19:42 Joni Lahti  
  Näin kävi. Balti jaam korjattiin 1945 sodan vahingoista ja rakennettiin uudestaan muistaakseni vuosina 1960-1967 niin, että alkuperäinen kivirakennus jäi ikään kuin uuden sisälle taikka osaksi uudistettua rakennetta.
kuva 13.04.2013 19:13 Joni Lahti  
  Näitä unkarilaisia sähkövetureita katsella tuli mieleen herra Kálmán Kandó, joka kehitteli kolmivaihevetureita Ganzin tehtaalle Budapestissä. Ganzin vetureita liikkui sekä Unkarissa että Italiassa. Myös Englannissa ja Ranskassa kokeiltiin kolmivaihejärjestelmiä.

Osaako kukaan kertoa mistä löytyisi asiasta syvempää (ja ymmärrettävää) tietoa? Miten esimerkiksi ajolangat oli järjestetty vaihteissa varsinkin X-vaihteissa ja ratapihoilla? Miten vaiheet linjalla tuotettiin? Miten nopeuden säätö oli järjestetty (vesi/salpietari –vastus)? Entä veto pyörien kautta (Kandó triangle drive) jne? Taisi olla monimutkainen ja raskas järjestelmä ja mitkähän sen edut olivat?
kuva 12.04.2013 20:30 Joni Lahti  
  Neuvosto-Virossa poliittinen toveri oli seltsimees. Virallisesti sanottiin selstsimees vedurijuht jne. Hauska sana sinänsä, sillä selts tarkoittaa seuraa ja sen semmoista. Ulkomaalaisista käytettiin kohteliaasti nimen edessä sanaa härra.
kuva 12.04.2013 14:46 Joni Lahti  
  Toisin kuin edellä väitin lakko alkoi 2.5. ja Kekkosen hallitus ryhtyi toimiin 3.5. Se päätti 3.5. nimittäin, että vuonna 1910 ja myöhemmin syntyneet lakkolaiset kutsutaan asevelvollisuuslain 7. pykälän nojalla ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Veturimiesliitto ilmoitti vastatoimenaan myös ns. elintärkeiden kuljetusten lopettamisesta. Tuli myös tietoja, että kertausharjoituksiin ei osallistuta. Lakossahan oli kysymys veturimiesten eläkkeistä.

Samana päivänä SAK otti käyttöön järeimmän aseensa, yleislakon uhan; lakko alkaa mahdollisimman täydellisenä 8. toukokuuta. SAK:n lakko perustui palkkavaatimuksiin ja kohdistui sekä yksityisiin työantajiin että valtioon. Veturimiesten lakolla oli SAK:n työvaliokunnan lupa, joten kyseessä oli myös tuki veturimiehille.

Hallitus toimitti julkisuuteen lausunnot, että veturimiehiä kutsutaan kertaamaan yli 2 000. He saavat yksiköissään sotilaspuvut ja he joutuvat upseerin komentoon. Pääesikunta antoi poliisin tehtäväksi reserviläisten kutsumisen palvelukseen. Reserviläiset määrätään kotimajoitukseen, näille maksetaan armeijan päivä-, majoitus- ja ruokarahat. Myös sotakuukausipalkan maksamista perheille valmisteltiin. Urho Kekkonen piti 3. päivän iltana radiopuheen, jossa hän selosti tehdyt asevelvollisuuslain mukaiset toimenpiteet.

Kokoontumispaikoiksi nimettyjä YH-varikoita oli noin 40. Osa lakkolaisista ei tullut töihin YH-kutsusta huolimatta, osa taas tuli, mutta kieltäytyi kaikista lakonalaisista töistä. 5.5. esim. Turussa ei ollut työssä yhtään veturimiestä, muutama oli eilen aamulla tullut, mutta lähtenyt pois kesken päivän. Pasilassa reserviläisiä oli koolla puolen toistasataa. Miehet olivat siviilipuvuissa. Heille oli aamulla varapäällikkönä toiminut reservin luutnantti suorittanut käskynjaon, mutta kääntyi lakkolaisten puolelle kun ilmoitti, että vetureihin ei kosketa. Pasilassa komppanianpäällikkönä toimi aktiivipalveluksessa ollut kapteeni.

Junaliikenne oli lopulta niin lamassa, että ainoa juna, jonka veturimiehet suostuivat kuljettamaan, oli Venäjältä Vainikkalaan saapuva juna, joka vietiin edelleen Porkkalan alueelle. Lakkosuma laukesi viikossa. SAK hyväksyi valtion välitystarjouksen ja palasi neuvottelupöytään. Veturimiesten YH jouduttiin sitä ennen peruuttamaan sen tehottomuuden vuoksi. Ei vaikuttanut edes lehtiuutinen, jossa kerrottiin puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvon tulevan tarkastamaan Turun ja Tampereen reserviläisjoukkoja. Kuulusteluja kuitenkin suoritettiin esivallan vastustamisen vuoksi. Turussa lakkolaiset eivät tulleet edes kuulusteluihin.

8.5. lehdissä kerrottiin laajasta sopupaketista, jonka seurauksena yleislakko peruuntui ja junat kulkivat jälleen. Hallitus luopui reserviläisiin kohdistuvista syyte- ja rangaistustoimista. Yhteiskuntarauha saatiin ostettua.
kuva 12.04.2013 12:20 Joni Lahti  
  Saksassa toveri poliittisessa tarkoituksessa on Genosse ja toveritar Genossin.
kuva 10.04.2013 11:56 Joni Lahti  
  Veturimiesten lakko alkoi 3.5.1950.
kuva 08.04.2013 15:59 Joni Lahti  
  Aivan samaa ajattelen kuin Kurt. Jos tämä onkin aftomat venäläisen käsityksen mukaan. Venäjällä kutsutaan lähes kaikkea mekaanista toimintaa aftomaatiksi, vaikka ihminen vääntäisikin laitetta veivillä. Suomessa palvelleissa Mig 21 hävittäjissä oli sähkömekaanisia laitteita, joita käsikirjassa sanottiin automaattisiksi. Läntisen ajattelun mukaan sellainen laite ei ole vielä automaattinen.
kuva 08.04.2013 14:51 Joni Lahti  
  Siitä on lähdettävä, että suomen kielessä nominatiivin yksikkö on päätteetön. Siis –a, -i, e, -s tai jokin muu äänne sanan lopussa ei ole kieliopillinen pääte. Vasta kun sana lähtee sijamuotojen paradigmaan, tulee genetiivissä pääte, joka on –n jne. Viron kielessä nominatiivit voivat päättyä joko konsonanttiin tai vokaaliin. Genetiivin pääte on vokaali ja jos nominatiivi on jo päättynyt vokaaliin, päätettä ei tule. Ainoa poikkeus on tiettävästi sana maa yhdyssanassa maantee.

Miksi sitten lainasanoissa ilmenee suomessa vokaali niin helposti? Otanpa vauhtia niinkin kaukaa kuin islannin kielestä. Siinä kielessä on harvinaisen vähän lainoja ja vastaus kuuluu, etteivät ne sovi taivutettaviksi sijamuodoissa, joissa vaihtelu ilmaistaan vokaalien vaihtelulla eli umlautilla. Jotenkin sama asia tulee esille suomessa niin, että se vokaali pitää olla, jotta päästään kiinni muihin sijoihin. Tässä mielessä nominatiivin vokaaliloppu on foneettinen siirtymäsilta.

Vertailu lähikieleen: suomi hirssi -> hirssin -> hirssiä jne ja viro: hirss -> hirsi -> hirssi jne. Suomen –i avaa sanan viennin n –genetiiviin. No niin, taas sivuraiteella, mutta noin tämän keinotekoisen Mot -kirjainyhdistelmän paradigman Motti -> Motin -> Mottia jne ymmärrän.
kuva 05.04.2013 09:47 Joni Lahti  
  Linkissä http://tinyurl.com/coghxxz sitä kutsutaan jutun otsakkeessa nimellä snöröjare . Itse jutussa sitten sanotaan: "– En spårrensare från 1909 fixar snöröjningen på Roslagsbanan." Siis kiskojenpuhdistaja, joka huolehtii lumen aurauksesta.
kuva 04.04.2013 20:11 Joni Lahti  
  Lumiaura mallia 1909 oletan http://tinyurl.com/coghxxz
kuva 03.04.2013 20:30 Joni Lahti  
  Niin kannattaisikin, säästäisi paljon aikaa ja mustetta:)
kuva 03.04.2013 19:39 Joni Lahti  
  Mahtavatko autot olla peräti kouluautoja? Katolla olevissa tötteröissä näkyy Y (=U) kirjain, joka voisi viitata opetukseen.
kuva 02.04.2013 21:45 Joni Lahti  
  Martin, Kreutzwaldin luoma Kalevin ja Lindan rakkauden tuote Kalevipoeg oli tosiasiassa sopuisa ja auttavainen taruhahmo. Hän rakensi linnoja, hävitti petoeläimiä ja pani jopa maanviljelyn alulle. Ei hän olisi ollut pahanteossa ja vääntelemässä rautateiden vaihteita luvatta:)
Kuvasarja:
Roslagsbanan
 
 02.04.2013 10:24 Joni Lahti  
  Korjaa kirjoitusasu Stocholm muotoon Stockholm koko sarjassa.
kuva 02.04.2013 10:22 Joni Lahti  
  Korjaa kirjoitusasu Stocholm muotoon Stockholm koko kuvasarjassa.
kuva 28.03.2013 19:44 Joni Lahti  
  Neuvostolainen akvarellimaalaus...
kuva 28.03.2013 19:22 Joni Lahti  
  Siivet ovat liian pitkät moottorikoneeksi. Hyvinkäällä on toinenkin mopu, mutta se kai on alatasoinen?
kuva 28.03.2013 19:07 Joni Lahti  
  Hieno sommitelma. Tuo jokin on ylätasoinen, ehkäpä Chessna jotakin? Tai sitten se on Hyvinkään Ilmailukerhon yksipaikkainen experimentalmopu (moottoripurjekone) Pilatus?
<<   >>