![]() |
28.03.2013 19:07 | Joni Lahti | ||
Hieno sommitelma. Tuo jokin on ylätasoinen, ehkäpä Chessna jotakin? Tai sitten se on Hyvinkään Ilmailukerhon yksipaikkainen experimentalmopu (moottoripurjekone) Pilatus? | ||||
![]() |
28.03.2013 19:03 | Joni Lahti | ||
Komea väritys! Tästä tykkäsin. | ||||
![]() |
27.03.2013 15:11 | Joni Lahti | ||
Neuvostoliitossa nämä Jenbacher Werken DH400 veturit kulkivat sarjanimellä MG-2. Tässä МГ-2–024 kuvattuna Moskovan Ljubinossa vuonna 1984 eli ainakin tuolloin sarja oli vielä käytössä http://valerijshitov.narod.ru/Teplovoz/TeplovozManevrovDrugie/MG2-024-4b.jpg Keulassa näkyy Jenbacher Werken tuotemerkki JW. | ||||
![]() |
26.03.2013 15:56 | Joni Lahti | ||
Tuolla aiemmin sanomassani tietolähteessä kerrotaan Neuvostoliiton tilaamista vetureista vapaasti käännettynä näin: ”Vuonna 1957 sai alkunsa seuraavaksi 50 kappaletta kaksiakselisia vetureita 400 hv moottorilla tyyppimerkinnällä DH400B32R Neuvostoliitolle. Käyttölämpötilaa -50:stä +45:een varten vuorattiin tämän leveäraideveturin moottoritila kaksinkertaisin lämpöeristein ja varustettiin monipolttoainelämpökattilalla sekä ohjaamolämmittimellä.” Tietoja jatkosta ei ole tässä lähteessä. Suomeen tulleesta koeveturista kerrotaan vain tämä: FNR 3.611.084 59 - .07.59 1524 B-dh - DH400B32R 400,00 32,00 - FINNISCHE STAATSBAHN (KDh-h)(PROBELOK)/ Hafen Oulu/ 1983 an Saalasti, Serlachius Oy, Mänttä/ 1986 an |
||||
![]() |
25.03.2013 15:00 | Joni Lahti | ||
Mutta tuohan aivan moderni kenttäkupu m 65! Meikäläinen aloitti lyhyen sotilasuransa kenttäpuku m 36 päällä, jonka suntisversiossa oli punaiset kauluslaatat ja pussihousuissa punaiset reväärit. RaUK:ssa varusteisiin kuuluivat vielä kannukset! No, lopulta sitten tuli tuo 65 malli ja kurkkusalaattipukuakin saimme kokeilla joillakin maastoreissuilla. PS. Tuossa sanotussa koulussa oli kaiken lisäksi palvelupukuna ruskea kenttäpuku m 54. Että kaikenlaisia vermeitä valtio pojilleen antaa. |
||||
![]() |
24.03.2013 21:42 | Joni Lahti | ||
Onko läheinen sukulainen https://vaunut.org/kuva/3923 ? | ||||
![]() |
22.03.2013 10:17 | Joni Lahti | ||
Tuolta löytyy lisää tietoa push-pull operoinnin teknisistä ratkaisuista http://www.railway-technical.com/pu-pl.shtml | ||||
![]() |
21.03.2013 19:58 | Joni Lahti | ||
Kiitos Eljas! Siis voin mennä luottavaisena junaan, jossa veturi on jossakin muualla kuin mihin täällä on totuttu. | ||||
![]() |
21.03.2013 16:50 | Joni Lahti | ||
Tietämättä veturivedon teoriasta yhtään mitään kysyn teiltä asiantuntijoilta, onko mitään merkitystä sillä, missä päässä junaa veturi on? Tai onko yleistä myös se, että veturi sijoitetaan johonkin vaunujen väliin ja onko sillä puolestaan mitään merkitystä junan kulkuun? | ||||
![]() |
20.03.2013 19:20 | Joni Lahti | ||
Silloin joskus, kun menin ensimmäisen kerran Leningradin metroon, niin huimasi. Nimittäin rullaportainen pituus, korkeusero ja nopeus sekä ihmisten kiire niissä meinasi olla suomipojalle liikaa. Tukholman Tunnelbanan portaat eivät olleet yhtään mitään! | ||||
![]() |
19.03.2013 18:18 | Joni Lahti | ||
Pahin "lipunhäpäisy", jonka olen nähnyt, oli Saksan Suhlissa. Siellä oli ristiliput nostettu keskieurooppalaiseen tapaan tankoon pitkästä sivusta. Ei siinnä mitään, mutta ns. Suomen lipun risti oli väriltään vaaleaturkoosi tai melkein vihreä. Toinen tapaus sattui kotimaassa (jääköön tarkempi paikka sanomatta). Silloin ahvenmaalaisia vieraita kunnioitettiin Färsaarten pöytälipuin! Että sattuu sitä muuallakin. | ||||
![]() |
18.03.2013 19:03 | Joni Lahti | ||
Ja poliisiakin vielä mainostettiin seinällä. | ||||
![]() |
16.03.2013 13:22 | Joni Lahti | ||
Tapio, onko tuo ms SÄRKKÄ sama kuin nykyinen ms MUIKKU? Sopiiko valmistumisaika tähän kuvaan? | ||||
![]() |
14.03.2013 22:09 | Joni Lahti | ||
Veljekset Nobel sai keisarilta yksinoikeuden kuljettaa lamppuöljyä ja naftaa Kaspian mereltä Syvärin kautta Lahdenpohjaan rakentamiinsa suursäiliöihin, joka toiminta jatkui aina v. l917 saakka, kunnes kulkutiet katkesivat Lahdenpohjaan. | ||||
![]() |
13.03.2013 15:36 | Joni Lahti | ||
Tasa-arvolaki (1986/609) määrää, että ”valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu”. Eduskunta ja kunnanvaltuusto valitaan yleisillä vaaleilla, joten vaatimus ei koske niitä. Näyttää hyvältä, muttei ole. Kunnissa toteutettiin melko pian lautakuntien ym. elinten jäsenten nimittämisessä menetelmää, jossa lain vaatimusten täyttymiseksi nimitettiin lautakuntiin naisia riittävä määrä ja näille sitten yleensä miespuoliset varajäsenet. Sitten vain sovittiin, ettei rouva mene liian vaikeaan kokoukseen. Isäntä kyllä hoitaa asiat. Kiintiöpolitiikka ei ole tasa-arvopolitiikkaa, se on tasa-arvovaatimusten kulissi. Siis ei kiitos kiintiöille. |
||||
![]() |
11.03.2013 18:33 | Joni Lahti | ||
Pieni tarkennus Eestinmaan termeihin. Põder on se hirvi, joka juoksentelee metsissämme ja jota punalakkiset kurkkusalaattipukuihin pukeutuneet pojat syksyisin kautta Suomen ammuskelevat ja põhjapõder on poro, joka on saamelaisten ja eräiden muiden pohjoisten kansojen elannon lähde. Suomalaisten sissien taistelunimi Tallinnan hämärissä kapakoissa tarkoittaa siis poroa. | ||||
![]() |
11.03.2013 11:16 | Joni Lahti | ||
Vsjo ravno vääntyi tietenkin tamperelaisten suissa soromnooksi, josta kaverit sen sitten tulkitsivat takaisen venäläiseen muotoon. Niin voisi ollakin.... ei nyt tietenkään tosielämässä, mutta tarinoissa. | ||||
![]() |
10.03.2013 22:48 | Joni Lahti | ||
Jälleen Colt iskee miehen katuun. | ||||
![]() |
10.03.2013 20:54 | Joni Lahti | ||
Vielä yksi lisäys. Neuvosliitossa kehittyi aivan oma tutkimushaara, jonka tehtävänä oli selittää "tieteellisesti", miksi todellisuus ei kulkenut teorian suuntaan. Yksi syy yli kaiken oli ulkomaalainen, vihamielinen ja kapitalistinen imperialismi, joka teki kaikkensa, ettei utopia toteutuisi. Tarinoissa jopa Tampereen sosialistit ovat syyllisiä. Lenin ja Stalin kävivät nimittäin tutustumassa sosialismiin siellä ja kuulivat useasti Tampereen työväentalolla keskeisen käsitteen "soon moro". Kuulivat sen vain muodossa "soromno" ja ottivat sen sosialisminsa perustaksi.... |
||||
![]() |
10.03.2013 20:29 | Joni Lahti | ||
Jouni, on tuo outo käsite tuttu myös kapitalismissakin teoreettisena mallina: "Täydellisen kilpailun markkinoilla yksittäinen ostaja tai myyjä ei voi vaikuttaa markkinahintaan. Täydellistä kilpailua ei käytännössä esiinny, vaan sitä käytetään kansantaloustieteessä teoreettisena mallina hintamekanismin selvittämisessä." Lähde: LähiTapiolan taloussanakirja: kansantalous. Sellaisilla markkinoilla tavaran pakettiin voi painaa keskuskomitean määräämän hinnan, joka pitää kuin leivän kilohinta Neuvostoliitossa vuosikymmeniä - paitsi pimeillä markkinoilla. Juu, ollaan Kari perimmiltään samoilla aaltopituuksilla:) On vain niin liikuttavaa lukea jälkikäteen kaikkea sitä, millä selitettiin tosissaan utopistista kokeilua taloudella, vallalla ja ihmisillä. |
||||
![]() |
10.03.2013 19:14 | Joni Lahti | ||
Huomasitko Kari kommenttini sarkasmin? Vitsi on siinä, ettei kukaan lopultakaan systeemissä tiennyt miten asioiden piti mennä ja miten ne todellisuudessa menivät. Kaaos oli aito. Yksi leukailu määrittelee sosialistisen talouden näin: "Toveri, lainaatko minulle kattilaasi, jotta voisin keittää siinä kanasi?" |
||||
![]() |
10.03.2013 18:31 | Joni Lahti | ||
Eivät läntiset kansantalouden lait toimineet täällä. Jo itse Karl Marx pohti tavaran arvon ja hinnan välistä suhdetta. Lyhyesti sanottuna tavaran arvon mitta on marxilaisen taloustieteen mukaan sen tuottamiseen tarvittava yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Jos veturin tuottamiseen kuluva yhteiskunnallinen työaika puolittuu vaikkapa tuhannesta tunnista viiteensataan tuntiin, myös veturin arvo puolittuu. Marxilaisen arvolain mukaan tavaroiden vaihtoarvo eli hinta määräytyy täydellisesti kilpailuilla markkinoilla niiden arvoa vastaavaksi. Tavaroiden käyttöarvolla ei ole merkitystä niiden arvon määräytymisen kannalta, koska markkinakilpailun takia kukaan tuottajista ei voi pyytää muita korkeampaa hintaa tuotteistaan. Suomeksihan tämä tarkoittaa sitä, että sosialismissa ei tavaran hintaan pääse arvon päälle spekulatiivisia taikka keinotekoisia hintaa korottavia arvoja. Selvensiköhän tämä talouspläjäys yhtään DDR:ssä vallinnutta talousoppia? Tuskinpa itsekään tiesivät, miten Traben hinta sen elinkaaren eri vaiheissa määräytyi. |
||||
![]() |
09.03.2013 15:58 | Joni Lahti | ||
Menin suurella innolla Berliinin Alexanderplatzilla olleeseen tavaratalo Centrumiin (nykyisin talossa lienee jokin ateljee?) ostaakseni Pikon H0-kalustoa. Oli kevät 1982. Yksi tankkiveturi löytyi! Ei mitään muuta. Pettymys oli valtava ja päätin, että siirrän hankinnat Helsinkiin. - Samoihin aikoihin Pikoa olikin mukavasti saatavilla esim. Helsingin Pilailupuodissa. Miksi näin? Totuus DDR:n teollisesta tuotannosta oli se, että kaikki vietäväksi kelpaava tuotanto vietiin ulos maasta länsivaluutan himossa. Kotimaahan ei kulutustavaroita juurikaan jäänyt. Vienti ei varmastikaan ollut läntisin termein kannattavaa, vaan tavaraa dumpattiin länteen. Suomessa luotiin kepeästi mielikuvaa, että DDR oli SEV:n tavarasampo, pitkälle kehittynyt teollisuusvaltio. Sitähän ei kansalle kerrottu, ettei näistä teollisuustuotteista tavallinen derkku juurikaan päässyt nauttimaan. - Onnellinen oli se, joka sai lopultakin Trabantinsa. Wartburg oli jo kova tavoite ja Lada oikein hieno juttu. Puolue-eliitille oli valtio varannut sen sijaan upeat mustat Tatrat. |
||||
![]() |
09.03.2013 11:49 | Joni Lahti | ||
Korjaus: kuvan https://vaunut.org/kuva/39959?u=1414 lähde on painettu 1934 eikä 1931. | ||||
![]() |
08.03.2013 21:45 | Joni Lahti | ||
Vertaa tilannetta noin vuosina 1928-31 otettuun yleiskuvaan https://vaunut.org/kuva/39959?u=1414 Hyörinää tällä laiturilla ei juuri ole, portti on kiinni, aitoja ja tuo mökki on purettu eikä hevosiakaan juuri näy. Kuva on ilmestynyt vuonna 1931 painetussa teoksessa, joten muutos mahdollisesta tämän kuvan kuvausvuodesta 1928 on melkoinen. |
||||
![]() |
08.03.2013 17:19 | Joni Lahti | ||
Gods –sanan etymologiasta kertoo vuoden 1889 Svenska Akademiens Ordlista seuraavasti: Gods (pl.=) n.; bg. i pl. blott för bet. landtegendom. –egare l. –ägare (pl.=) m. –tåg (pl=) n. –vagn (-ar) m. Uusi akatemian sanaluettelo kertoo sanan merkityksestä näin: Gods s. –et; pl. = större lantegendom; råvara; material; koll. varor el. saker som fraktas, av. ägodelar. Sana juontuu vanhaan käsitteistöön maan hankinnasta ja omistamisesta. Siitä se sitten on ajan mittaan saanut nykyisen merkityksensä laajentuen muihinkin materiaaleihin. Samanlaisiahan on suomen kielikin täynnä. Vanhassa kielessä tola on polku, mutta moniko muistaa, mitä ”mennä tolaltaan” alun perin tarkoitti? |
||||
![]() |
08.03.2013 16:40 | Joni Lahti | ||
"Transport av farligt gods". Millaiset aasat ovat niin vaarallisia, että niiden kuljettaminen on vaarallista? | ||||
![]() |
07.03.2013 16:20 | Joni Lahti | ||
Tykistöpihan (Artillerigården) tarkka sijainti näkyy kartassa http://tinyurl.com/bmfuayk ja kuva ränsistyneistä tallirakennuksista vuodelta 1961 löytyy täältä http://tinyurl.com/cv78hxs Venäläisten sotilassauna sijaitsi ilmeisesti Töölönlahden rannassa aivan sokeritehtaan radan kupeessa. |
||||
![]() |
05.03.2013 21:27 | Joni Lahti | ||
Itseasiassa Helsingin ilmatorjunta perustui nerokkaaseen sulkutulijärjestelmään, jossa eri puolilla kaupunkia olevat sulkupatterit ampuivat "sokeasti" johtokeskuksen antamiin maalialueisiin tai "-laatikoihin" sulkukehillä ilmassa. Tulen tarkoitus oli estää viholliskoneiden lento maalialueille. Johtokeskus sijaitsi Korkeavuorenkadulla. Johtopatterit, jollainen oli mm Taivaskalliolla, ampuivat puolestaan maaleja raskailla it-tykeillä, mutta järjestelmän perusmenetelmä oli sulkutuli. Lavat, tähystystornit yms. kuuluivat järjestelmään, jolla kerättiin johtokeskukselle tietoja koneiden reitistä. Tämän tiedon perusteella johtokeskus määritteli sulkujen paikat ja antoi komennot sulkupattereille. Järjestelmä oli siten paljon monimutkaisempi kuin vain kohti paukuttelu näköhavaintojen perusteella. |
||||
![]() |
05.03.2013 19:38 | Joni Lahti | ||
Käsite Turmtriebwagen viittaa mielestäni nostinvaunuun, jossa katolla oleva lava voidaan nostaa ja kääntää ajolankojen yms. korjaamista varten. Näitä tehtiin muistakin alustoista. | ||||
![]() |
05.03.2013 19:32 | Joni Lahti | ||
Tähystyslavan voi sijoittaa sodanaikaiseen maaston 30-luvun topografikartan avulla https://vaunut.org/kuva/37031?u=1414&t=Pasila – Muuten alapihan paikalla soisessa maastossa oli armeijan ampumarata ja aivan Turun radan kupeessa armeijan sikala. Näin ennen. | ||||
![]() |
04.03.2013 18:38 | Joni Lahti | ||
No niin, vielä yksi veikkaus. Kuvassa marssii evl Börje Söderström, joka toimi Risto Rydin adjutanttina. Vrt. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kallio_ja_soderstrom.jpg Söderström oli ilmavoimien esikunnan upseereita. | ||||
![]() |
04.03.2013 18:20 | Joni Lahti | ||
No voi pahus, koko teoria kaatui! Magnusson oli tosin noihin aikoihin 24:n komentaja. Ehkä asia onkin niin, ettei näin korkeiden herrojen matkaan hyväksytty paikallista evl:a. Tuo ko upseeri on ilmaväkeä. Evl Eka Magnusson harmaassa kenttäpuvussa m36 http://tinyurl.com/bs7j5o9 - Kukin päätelköön tästä, miltä näyttää. Tätä hiirenharmaata maavoimien kenttäpukua käyttivät ilmavoimatkin kenttäoloissa. Juhliin ja edustustehtäviin piti ilmeisesti pukeutua ilmavoimien siniseen palvelu- tai juhlapukuun, jossa arvomerkit olivat hiassa kaluunanauhoin. Oliko näin Magnussonin kohdalla, sitä en tiedä. Pitäisi tutkia luettelo sen ajan ilmavoimien everstiluutnanteista, joku heistä on tuossa kuvassa. Eikä heitä nyt kovin paljon ollut. |
||||
![]() |
01.03.2013 13:18 | Joni Lahti | ||
Jukka Joutsin Imatra –sivulla on myös tämä rautatieaiheinen kuva http://www.jukkajoutsi.com/aarre820.jpg Kuvateksti kuuluu: 13.8.29 törmäsi rautatievaunu Imatran asemalla lastaamassa seisseen uuden kuorma-auton päälle kuvassa näkyvin seurauksin (kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti). |
||||
![]() |
25.02.2013 14:34 | Joni Lahti | ||
Wikin mukaan Mongoliassakin ajetaan 1520 mm radoilla http://en.wikipedia.org/wiki/Trans-Mongolian_Railway | ||||
![]() |
25.02.2013 13:17 | Joni Lahti | ||
Lisäyksenä edelliseen vielä, että määräystä ei tiettävästi ole kumottu ja jos on, mitä sen tilalle olisi tullut. 1520 mm koskee siis suoraa osuutta ja kurveihin lasketaan leveys erikseen. Jos kaikissa Neuvostoliiton entissä valtioissa tehdään sama kavennus tai on jo tehty, jääkö Suomi ainoaksi 5 jalan maaksi maailmassa? Italian metri saadan siten, että mitta oteaan kiskon keskeltä toisen kiskon keskelle. Sofian 1009 johtui lisenssiongelmista. Rata oli ennen sotia 1000 mm ja sitä kasvatettiin 1009 milliin. |
||||
![]() |
24.02.2013 18:14 | Joni Lahti | ||
Tietoa Viron raideleveyskysymykseen löytyy Viron tie- ja viestintäministerin määräyksestä 9.7.1999, joka kuuluu tältä osin näin: ”Raudtee sirge teeosa rööpmelaius rööpapeade sisemiste servade vahel on 1520 mm. Vabariigi Valitsuse otsusega võib kasutusele võtta ka muu rööpmelaiusega avalikuks kasutamiseks määratud raudteid. Olemasolevatel teedel on kuni nende rekonstrueerimiseni rööpmelaiusele 1520 mm lubatud rööpmelaius 1524 mm. Rööpmelaius kõverikel ja lubatud hälbed normaallaiusest nii sirgetel kui kõveratel teeosadel sätestatakse rööbastee korrashoiu juhendiga.” Kyllä tämän mukaan - jos ymmärrän oikein - raideleveys muutetaan kauttaaltaan 1520 mm levyiseksi ja 1524 on sallittu siihen saakka, kunnes rata rakennetaan uudestaan. Siis johtopäätös on tämän perusteella, että Suomessa ja Virossa tulee olemaan eri raideleveys. Toinen asia on, onko näin toimittu remontoiduilla radoilla. Muita jänniä raideleveyksiä ovat mm Italian metri eli 950 mm (johtuu mittaustavasta), Ruotsin kolme jalkaa 891 mm (johtuu Ruotsin tuumasta, on vain 24,74 mm) ja Sofian raitiotie osittain 1009 mm (johtuu muistaakseni kaupallisista riidoista). |
||||
![]() |
24.02.2013 14:15 | Joni Lahti | ||
Huomioni kiinnittyi pehelinpylvääseen vaunun takana. Siihen ilmeisesti loppuvat kirkasjohdot ja osa johdotuksesta menee maan alla kappeleina ja osa ilmeisesti jatkaa matkaa ilmakaapeleina. | ||||
![]() |
24.02.2013 14:12 | Joni Lahti | ||
Korjausta kommenttiini. Gustaf "Eka" Magnusson oli Mannerheinristin ritari ja saavutti kenraalimajurin arvon vuonna 1993 vähen ennen kuolemaansa. Tokokuussa 1943 Magnusson nimitettiin lentorykmentti 3:n komentajaksi ja lentolaivue 24:n komentajaksi tuli Kimmon maitsema silloinen majuri Jorma "Joppe" Karhunen. | ||||
![]() |
23.02.2013 09:37 | Joni Lahti | ||
Kuvat, joissa Hitler, Ryti ja Mannerheim tapaavat toisensa Immolassa, löytyvät sivulta http://www.jukkajoutsi.com/imatra.html Aiemmin epäilin toisen kuvan yhteydessä, että Rydin takana pasteerava upseeri olisi italialainen yhdysupseeri, mutta tämä kuva kertoo selvästi, että kyseessä on suomalainen ilmavoimien everstiluutnantti. Immolassa toimivan lentolaivue 24:n komentaja oli noihin aikoihin evl Gustaf Magnusson aina toukokuuhun 1943 saakka. Tosin sanoen vahva arvioni on, että kyseessä on G. Magnusson. Magnusson saavutti lopulta kenraaliluutnatin arvon. |
||||
![]() |
18.02.2013 20:17 | Joni Lahti | ||
Onkohan tuo vaunu vain tarttunut jossakin veturiin? Wikipediassa näin: "Juna on rautatiellä kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja." Pitääkö junassa olla siten vähintään yksi vaunu veturin lisäksi tai riittääkö vaikkapa yksi moorrotivaunu, jotta kulkuneuvo olisi juna? Ruotsin tåg ja saksan Zug ovat junaa tarkoittavia sanoja, mutta ne voivat tarkoittaa myös kulkuetta, jotakin sellaista, jossa kulkee jotakin peräkkäin. Onko suomen sana juna täysin vastaava? Meillä ei sanota, että imiset marssivat juhlajunassa iloisina lippuja heilutellen. |
||||
![]() |
13.02.2013 12:14 | Joni Lahti | ||
Vielä elävä muisto ihmemaa Neuvostoliitosta. Elokuussa 1990 - vuosi ennen NL:n kaatumista - otti kolleegai AA virka-autonsa Volgan tuulilasin pyyhkijät (tietenkin) mutta myös virranjakajan kannen yöksi majapaikkaan. Voimassa kun oli vielä tuttu neuvostoperiaate: sinun, minun, yhteinen. | ||||
![]() |
12.02.2013 12:05 | Joni Lahti | ||
Menee juttu offtopicin puolelle, mutta on pakko sanoa, että Neuvostoliitto oli ihmeitä täynnä. Viimeisinä vuosina toreilla kaupiteltiin palaneita hehkulamppuja. Miksi? Siksi, että kulutusta säädeltiin mm. sillä, että uuden lampun sai vain palaneen tiallle. Kerrotaan, että talojen porraskäytävistä katosivat lamput alta aikayksikön, jollei ei oltu ryhdytty torjuntatoimiin. Torjuntaa tehtiin niin, että valot paloivat kaiken aikaa ja lamput siveltiin joko hunajalla taikka sokeriliuoksella. Sellaista polttimoa oli aika vaikea ruuvata irti polttamatta näppejään. Kansan karttuisa käsi vieraili siis junalasteissa ja kaikenlaisissa kulutustavaroissa. Oliko se sitten paha asia? Ei siltä kannalta katsottuna, että kansa sei edes jotakin itselleen neuvostotalouden tuotannosta. |
||||
![]() |
10.02.2013 18:00 | Joni Lahti | ||
Epäilen, että vaunussa on matkustanut Ylioppilalehden koko toimitus. | ||||
![]() |
10.02.2013 11:34 | Joni Lahti | ||
Colt iskee miehen katuun. | ||||
![]() |
08.02.2013 19:44 | Joni Lahti | ||
Gruusia, Georgia on nykyään georgian kielellä საქართველო eli Sakartvelo. Pitäisiköhän ruveta käyttämään sitä? Ainakaan silloin ei ilmaisussa olisi historian painolastia mukana. Jos tuo juna kuljetti läpi Neuvostoliiton vaikkapa 60 tonnia hedelmiä, niistä todennäköisesti katosi matkalla laajalla isänmaalla 20 tonnia. Niin kävi viljakuormillekin. Homma vain toimi, oli vartijoita tai ei. |
||||
![]() |
06.02.2013 13:35 | Joni Lahti | ||
Kulki kansan suussa myös muodossa: "AIDS on rajaton riemu" Neuvostoliitto ontui vielä vuonna 1990 kokonaisena ja kommunistien joten kuten hallitsemana. Uudet tuulet tosin puhaltivat jo mm Baltiassa. Lopullinen romahdus tuli vastaan elokuussa 1991 Janajevin jouppoporukan kaapatessa vallan. |
||||
![]() |
05.02.2013 19:21 | Joni Lahti | ||
On se -pelto! Katsoin topogaafikartasta ja kysymyksessä on todellakin kuivatusojan virtaussuunta ei t-kirjain. Muutan tekstiin oikean muodon ja nimen myös ruotsiksi eli Kasaåker. Kiitos. | ||||
![]() |
31.01.2013 09:13 | Joni Lahti | ||
Hieno kuvasarja! Lienee perua vasemmanpuoleisesta liikenteestä se, että ajopöytä on vasemmalla eli laiturin puolella. Mutta niin taitaa olla Ruotsissa edelleen. | ||||
![]() |
24.01.2013 19:26 | Joni Lahti | ||
Nielsen & Winther oli erityisen kiinnostunut ilmailusta. Firma tuottikin vuonna 1917 Tanskan kunikaallisille ilmavoimille Type AA hävittäjän. Kuusi kappaletta otettiin hävittäkäyttöön, mutta ne poistettiin kaytöstä jo vuonna 1919. Syynä oli ilmeisesti Thulin -rotaatiomoottorin epävarmuudet. Firman vanhassa lehdykäisessä näkyy tehdas ja kiintymys ilmailuun http://tinyurl.com/anbnf3m | ||||
![]() |
14.01.2013 12:33 | Joni Lahti | ||
Nettitietojen mukaan tämä piippu-ukko on vuodelta 1935 Johannes Dietzen käsialaa. Ukon nimi on Alterburgilainen talonpoika tai lyhyemmin Malcher. Ukko symbolisoi matkalle lähtevää varakasta talonpoikaa, joka pystyy maksamaan matkansa kuten muutkin. Työ on n. 2 m korkea ja painaa 700 kg. Hyvä kuva työstä löytyy mm osoitteesta http://geo.viaregia.org/testbed/index.pl?rm=obj&objid=40 |