Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.08.2012 19:32 | Joni Lahti | ||
| Tuosta junasta viaduktilla vielä. Kysymyksessä näyttäisi olevan jonkinasteinen erikoisjuna Löbausta veturinaan itä-saksalaista perua olevat dieselhydrauliset 112 565-7 ja 112 331-4. | ||||
|
|
23.08.2012 19:21 | Joni Lahti | ||
| Karttakuvan http://tinyurl.com/d2r6wk5 ja GoogleEarhtin tietojen mukaan viaduktin voisi olettaa ylittävän Karlsbader Sraßen, Dorfstaßen ja Sehmajoen samalla kertaa. Komeaa kuvaa junasta viaduktilla http://www.youtube.com/watch?v=P1qcrSmgvg8 | ||||
|
22.08.2012 21:21 | Joni Lahti | ||
| - Tehnik, sanoi r...ä kun saranan näki. | ||||
|
20.08.2012 19:41 | Joni Lahti | ||
| Ensimmäisen nykymallisen valkopohjaisen rekisterikilven tunnus oli TAA-100 ja se rekisteröitiin 7.6.1972. Turun ja Porin lääniin lienevät laput menneet, mutta kenelle? Olisipa mielenkiintoista tietää. Lähde: http://www.kilpipaja.com/paja/Kilpien_historia.html | ||||
|
14.08.2012 17:20 | Joni Lahti | ||
| Jännä kysymys tämä vetureiden sukupuolijuttu! Saksassa ainakin pienet BR E69 sarjan sähköveturit olivat feminiinejä kutsumanimiltään eli tyttöjä https://vaunut.org/kuva/75864 Suomessa on totuttu Ristoihin, Heikkeihin ja Ukko-Pekkoihin siis maskuliininimiin. Laivojen maailmassa siviilialukset ovat yleensä feminiinejä, mutta sota-alusten joukossa mielestäni on maskuliineja. Näin ainakin meillä oli, Ilmarinen ja Väinämöinen etunenässä. | ||||
|
13.08.2012 18:59 | Joni Lahti | ||
| Entinen Kokkolan Kappatehdas taustalla. Mitä rakennuksessa on nykyään? Sama maisema vuodelta 1953 http://tinyurl.com/d5gwpfv | ||||
|
11.08.2012 21:22 | Joni Lahti | ||
| Taitavat olla 750 mm ja 600 V DC systeemit? | ||||
|
10.08.2012 21:11 | Joni Lahti | ||
| Oliko tuossa punatiilisessä rakennuksessa aikoinaan SOK:n tehdas, jossa koottiin Jupiter -merkkisiä polkupyöriä? Sellainen muistikuva jäi vanhasta Messukylästä rautatiesillan kupeesta. | ||||
|
30.07.2012 18:58 | Joni Lahti | ||
| Ovatko vanhat "hyvät" ajat palaamassa Venäjälle? Aiemmin kolmen hengen miehitys olisi voinut olla totta, kaksi veturimiestä ja yksi puolueen edustaja.... | ||||
|
26.07.2012 16:46 | Joni Lahti | ||
| Koiviston satama? | ||||
|
21.07.2012 14:00 | Joni Lahti | ||
| Tästä tuli mieleeni kysyä, missä kaupungissa oli ehkäpä maailman ensimmäinen sauna- tai jopa kylpyläraitiovaunu? Kysymykseni on hiukan johdatteleva, mutta se ei ollut kuitenkaan Helsinki. | ||||
|
19.07.2012 17:17 | Joni Lahti | ||
| Säästäkää jalustat, kun kaadatte patsaita. Ne tulevat vielä hyvään tarpeeseen. - Stanisław Jerzy Lec (1909-1966) | ||||
|
17.07.2012 20:10 | Joni Lahti | ||
| ”Lahjakkuus tuhoaa tasa-arvoisuuden” - Eino Rahja, 1885-1936, bolsevikki, suuren asejunan sankari, Leninin henkivartija ja myöhemmin kansan vihollinen. | ||||
|
16.07.2012 13:13 | Joni Lahti | ||
| Arvostan myös asiallisia infolinkkejä, joista samoin kiitos Topille. | ||||
|
16.07.2012 13:05 | Joni Lahti | ||
| Ja tässä mustavalkoisena https://vaunut.org/kuva/34120?u=1414&d=28.02.2007&ns=1 | ||||
|
|
13.07.2012 19:19 | Joni Lahti | ||
| Ja jatkoa. Ns. välirauhan aikana uudet asukkaat täyttivät suomalaisten peltojen avo-ojat, jotta isot telaketjukoneet pääsisivät toimimaan uusien kolhoosien mailla. Pitivät entisten isäntien ojittamistointa alkeellisena ja tieteellisen elämäntavan vastaisena, tosin uusilla ojattomilla pelloilla mätänivät kylvöt. | ||||
|
12.07.2012 21:30 | Joni Lahti | ||
| Tarkkaan ottaen "1431 mm Stockholms lokaltrafikspår 158 km (Tunnelbanan, Nockebybanan, Lidingöbanan, Tvärbanan och Saltsjöbanan)". Ero normaalileveyteen on 4 mm eli sama, mikä on Suomen ja Venäjän raideleveyksien ero nykyään. Käytännössä erolla ei ole suurtakaan merkitystä. | ||||
|
12.07.2012 19:49 | Joni Lahti | ||
| Juuri noin kuin Tapio muistaa! Ennen tätä kautta 1960 luvulla tullin läpi kuljeteltiin Haaparannalta pelikortteja, Önosin mehuja, isompien poikien lehtiä, banaaneita, kinofilmiä.... oikeastaan kaikkea mitä sieltä rahalla sai. Suuri devalvaatio 1967 sotki jonkin verran näitä rajabusineksia. | ||||
|
|
12.07.2012 17:47 | Joni Lahti | ||
| Legenda ns. Tsaarin mutkasta Moskovan-Pietarin radalla on täyttä tarua. Ei tsaarin sormi viivottimella sitä aiheuttanut. Se tehtiin myöhemmin 1877, jotta jyrkkä mäki voitaisiin kiertää. Rautatieläisten lehden Gudokin mukaan Verebjen mäki oli niin jyrkkä, että junalla piti olla neljä veturia sen huipulle pääsemiseksi. Nyttemmin mutka on oikaistu. | ||||
|
|
12.07.2012 17:38 | Joni Lahti | ||
| Moskovan rauhansopimuksen yhteyteen 1940 liitetyssä kartassa Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja piirrettiin kulkemaan Enson läpi. Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan halunnut jakaa taajamaa kahtia. Rajaneuvotteluiden yhteydessä käytiin pitkällinen neuvottelu siitä, kummalle maalle Enso lopulta kuuluisi. Neuvostojohdon (=Stalinin) järkähtämättömyys asiassa ratkaisi lopulta kiistan Suomen tappioksi. Tätä muutosta kutsutaan Enson mutkaksi tai joskus Stalinin mutkaksi. Miksi Stalin halusi rajan kulkevan näin, sen kertoo kuva. Moskovan rauhassa rajan taakse Enson lisäksi jäi runsaasti puu- ja paperiteollisuuden tuotantolaitoksia. Sahat olivat erityisen hyvää saalista. Joissakin spekulaatioissa näkyykin, että sodan lopputulos tyydytti Stalinia juuri siksi, että näin saatiin modernia teollisuutta ja infrastruktuuria liitetyksi suuren isänmaan palvelukseen. | ||||
|
10.07.2012 15:53 | Joni Lahti | ||
| Talo muistuttaa jonkin verran puolustusvoimien 1950-60 luvuilla rakentamia hekilökunnan asuintaloja. Tällaisi oli mm. Kokkolassa, Kuopiossa ja muistaakseni myös Vatialassa. Talot olivat yleensä punatiilirakenteisia ja sisätiloissa yleensä oli lakatut lautalattiat. Miten tässä talossa? | ||||
|
02.07.2012 17:47 | Joni Lahti | ||
| Palveluvuodet ovat tietenkin 1909-82! Numero 01 oli "Katharina", 03 "Hermine", 04 "Johanna" ja 05 "Adolfine" sarjan alkupään vetureista: http://de.wikipedia.org/wiki/LAG_1_bis_5 | ||||
|
|
02.07.2012 16:21 | Joni Lahti | ||
| Tämä veturi tunnettiin aikoinaan lempinimellä ”Pauline” http://tinyurl.com/cdw35fe Palveluvuodet 1909-92. | ||||
|
|
02.07.2012 16:11 | Joni Lahti | ||
| Tämä lienee BR E69 sarjalainen? | ||||
|
02.07.2012 16:01 | Joni Lahti | ||
| Linkissä löytyy DB:n ja muiden saksalaisten yhtiöiden värikarttoja värinimineen RAL normien kanssa: http://tinyurl.com/6ryeju9 - Lisänä myös ÖBB:n ja BLS:n värimääritelmiä. Saksalaiseen tapaan tarkat määritelmät ovat paikallaan. | ||||
|
01.07.2012 18:24 | Joni Lahti | ||
| Päivystävä porkkana nuorenparin esiliinana. Hyvä on otos! | ||||
|
20.06.2012 14:24 | Joni Lahti | ||
| Kuva SRJ Z6 3:sta uudessa maalissa löytyy mm sivulla http://tinyurl.com/cfrmany - Kyseiseltä sivustolta http://www.lokman.se/RB/ULJ.htm löytyy myös upeita kuvia Uppsalan Lännan radalta. | ||||
|
Kuvasarja: Lennakatten 3.6.2012 |
18.06.2012 21:21 | Joni Lahti | ||
| Timo, upea kuvasarja ja tietopaketti Ruotsin rikkaasta rautatieperinteestä! Laitan vielä erikseen linkin ko. historiasivuilta löytyvään Uppsalan Lännan rautatien reittikarttaan. http://www.historiskt.nu/smalsp/srj/ulj/karta_ulj.jpg |
||||
|
10.06.2012 23:40 | Joni Lahti | ||
| Hiukan asian vierestä. - Opettaja näytti lapamatoa esittävää taulua ja sanoi, että "tämä on minusta hyvä kuva". Niinpä varmaan. - Tämä on mukava nostalginen piristyskuva ajalta, kun kaikki oli hyvin. Pidetään se täällä! | ||||
|
|
09.06.2012 21:44 | Joni Lahti | ||
| Ei näy enää ruioskuhilaitakaan missään, eipä juuri ruistakaan. Tietoliikenteellekin riittää yksi puhelin/lennätinlinja. | ||||
|
06.06.2012 23:48 | Joni Lahti | ||
| Tuukka, joo ei ole pitkää soinnillista s:ää. Wiki kertoo, että kirjain ß syntyi aikoinaan goottilaisen, f:ää muistuttavan niin sanotun pitkän s:n eli ſ‑kirjaimen sekä z‑kirjaimen typografiseksi sulautumaksi eli ligatuuriksi (ſz → ß), mistä juontuu kirjaimen saksankielinen nimi Eszett. (Vrt. unkarin sz!). Vaihtoehtoisesti ß:ää voidaan pitää pitkän s:n ja tavallisen eli niin sanotusti pyöreän s:n sulautumana (ſs → ß). - Itse opiskelin saksaa ensimmäisenä vieraana kielenä jo ammoin ennen vuotta 1996, jolloin oikeinkirjoitussäännöistä sovittiin. Siksi ei ollut kouluaikanani täysin selvää, mikä on oikea kirjoitustapa. Ja sitten saksani jäi erään toisen suurkielen jalkoihin ja saksasta tuli marginaalikieli. ß:ään päättyviä sanoja ovat nykyään mm. Maß, groß, Gruß. Mutta oppia ikä kaikki:) | ||||
|
|
06.06.2012 21:06 | Joni Lahti | ||
| Kiitos muistisäännöstä! S –ongelman ratkaisu palautui muistiini. “Bei gesummtem s wird immer s geschrieben. Nach kurzem Vokal steht ss. Nach langem Vokal steht ß. Auch Doppellaute gelten als langer Vokal, nach dem ß steht.” Sääntö löytyy linkistä http://tinyurl.com/c8drzma Siis soinnillinen s kirjoitetaan aina muotoon s ja soinnittomana Saksassa ja Itävallassa pääsääntöisesti kuten Teemu sanoo joko ss lyhyen vokaalin jälkeen tai ß pitkän vokaalin ja pitkää vokaalia tarkoittavan vokaaliyhdistelmän jälkeen. Samassa linkissä on myös näppärä harjoitus kirjoitustavasta vaikkapa sateisen kesäillan ratoksi. Muuten ß –merkin nimi on das Eszett eli vapaasti ässätseta. Vielä pari esimerkkiä: Rosse vs. Rose ja Weiße vs. Weise. Mutta nyt toivottelen hyvää kesää ja erityisesti riemua raiteilla! | ||||
|
|
05.06.2012 20:17 | Joni Lahti | ||
| Grüssen vai grüßen ja die Srasse vai die Straße? Miten on oikein tai pikemminkin suotavaa kirjoittaa nykysaksaksi? Sveitsissähän ß kirjoitetaan aina muotoon ss, niin muistelen. Muistan sen, kun tätä korkkarikieltä tosissaan päntättiin, että saksan lehtorilla oli tapana pyöräyttää sanan ympärille punainen ympyrä, mikäli hän olisi kirjoittanut sen toisin. Virhepisteitä siitä ei tainnut tulla. Nyt taitaa puhaltaa toiset tuulet? Katukilvissä näkyy kirjoitettavan saksan puolella vanhaan tapaan Straße. Rautateihin liittyviä ilmaisuja tuolla vanhalla merkillä kirjoitettuna ovat olleet mm. Großraum-Güterwagen, Heißläufer, Lademaß, Meßwagen, Maßstab (voisiko edes olla Massstab? Miten sveitsiläiset mahtavat sanan kirjoittaa?), Schlußlicht etc. Kukapa osaa kertoa nykytilanteen? Muuten Strasbourg tulee helposti saksalaisen kynästä muotoon Straßburg, joka on historiallisista syistä täysin ymmärrettävää. | ||||
|
16.05.2012 20:33 | Joni Lahti | ||
| Linkki Reiltransavton englannin kieliselle kotisivulle http://tinyurl.com/d3xbeol | ||||
|
20.03.2012 21:32 | Joni Lahti | ||
| Saksalainen on tarkka väreistään. Linkissä DB ja muiden saksalaisten yhtiöiden värikarttoja värinimineen RAL normien kanssa: http://tinyurl.com/6ryeju9 - Lisänä myös ÖBB:n ja BLS:n värimääritelmiä. | ||||
|
Kuvasarja: O-SCALE MODEL RAILROADING. |
08.02.2012 12:34 | Joni Lahti | ||
| USA:ssa 0 kehittyi suuntaan 1:48, joka saadaan suhteesta 1,5 tuumaa kuuteen jalkaan tai - kuten Heikki sanoi - ¼ tuumaa jalkaa kohti. Tätä skaalaa käytetään etenkin muovimallien maailmassa skaalojen 1:72, 1:35 ja 1:24 lisäksi. Myös Lego tehdään mittakaavassa 1:48. Kummallisia ovat tuumamaailman mitat. Amerikkalainen mittakaava on kuitenkin jollakin tavalla looginen omassa kontekstissaan. | ||||
|
Kuvasarja: Naissaar 10.-11.9.2011 |
07.10.2011 13:43 | Joni Lahti | ||
| Upea kuvasarja! Naissaaren rautatiehistorian keskeinen kehitystekijä oli viime vuosisadan alun venäläinen suururakka ”Pietari Suuren merilinnoitus”. Sitä rakennettiin Venäjän hallussa oleville Itämeren rannikoille mukaan lukien Viron saaret ja Tallinnan kaupunki ympäristöineen. Syy, miksi linnoitusjärjestelmä tarvitsi oman rautatiensä, oli tietenkin tykkipattereiden ja muun puolustuksen huolto. Raskaan rannikkotykistön ammuksia tuskin olisi millään muulla keinolla saatu perille. Naissaareen rataverkko oli laajimmillaan I maailmansodan päätyttyä. 1918 kartan mukaan verkko ulottui saaren länsirannalla aikakin kuuteen asemaan ja tekipä myös lenkin rannan tuntumassa. Myös pohjois- ja etelärannoilla oli pistoratoja asemiin. Itäosassa saarta, jossa päälinja kulki, oli myös 5 – 6 patteriasemaan ratojen ulottuvissa. Tarton rauhan jälkeen saarelta purettiin raskasta tykistöä ja samalla purettiin 14,2 km rataa tarpeettomana. Vetureiksi jäi saarelle n:ot 3 ja 4 sekä lisäksi muutama resiina. Vuoden 1939 kartan mukaan yhteys pohjoisen ja etelän välillä oli vielä olemassa, mutta suurin osa pistoraiteista oli purettu. Itäosaan meni vielä 4 pistorataa. Vuoden 1992 kartta kertoo, että yhteys pohjoisen ja etelän välillä ei enää toimi ja haaroja on vain 2. Saarella oli 7 km käyttämätöntä ja 12 km käyttökelpoista rataa. Kalustona saarella oli mm MD54-4 moottoriveturi ja TU6A vetureita. Rautatieverkon keskeinen kohta oli merimiinatehdas, kuinkas muuten. Mukavia kuvia saaren rautatiehistoriasta löytyy mm täältä: http://dy.fi/xhv Muiden saarten ja Tallinnan alueen linnoitusradat ovatkin sitten toinen tarina. |
||||
|
03.10.2011 16:51 | Joni Lahti | ||
| Tapio, onko kuva otettu Raunistolan viljasiilolta Barkerin tehtaan suuntaan? Jos on, on tämä mennyttä historiaan, sillä siiloja ei enää ole. | ||||
|
03.10.2011 16:13 | Joni Lahti | ||
| CY 96-48 (SU) vetää tässä klipissä http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=27&a=122 Porkkalasta poislähtevien joukkojen junaa talvella 1956. Klipissä http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=27&a=115 näkyy kohdassa 21 s neuvostoveturi Turun pikajunan keulalla. Otos on perin lyhyt, eikä siitä oikein tunnista veturia. Onko se myös S-sarjaa? | ||||
|
|
02.10.2011 18:34 | Joni Lahti | ||
| Joo, käsitteellä tarkoitetaan yleensä vetureita, jotka valmistettiin sodan aikana tietyissä oloissa ja tiettyjen materiaalirajoitusten vallitessa. Käsitteestä tarkemmin http://de.wikipedia.org/wiki/Kriegslokomotive Sotavetureiksi kutsuttiin BR52:n lisäksi mm BMR-534.0, BR42, HF160D, Henschel ”Riesa”, Köf II, RB E44 ja BR64 kalustoa, koska niiden valmistamisessa otettiin huomioon sodanaikaiset materiaaliolot, koskien mm metalleja, keinoaineita ja polttoaineita. |
||||
|
|
02.10.2011 15:53 | Joni Lahti | ||
| Hyvä kuva tekniikan nopeista muutoksista! On todella vaikea mieltään, että vielä tuolloin radanvarsi- (ja miksei myös tienvarsi-) maisema oli yhtä "lankavyyhteä" kuten vielä nykyisin näkee tekniikan ihmemaassa USA:ssa. |
||||
|
26.09.2011 09:05 | Joni Lahti | ||
| Tulee mieleen vain Ranskan ja Saksan välinen sota 19. heinäkuuta 1870 – 10. toukokuuta 1871. Ranskan tarkoituksena oli käydä valloitussota, jossa palkintona olisi alueita Belgiasta, Luxemburgista ja läntisestä Saksasta. Ranska hävisi sodan ja Saksa laajeni länteen Elsass-Lothringeniniin. Mutta sijaitseeko Wanze alueella, johon Ranskalla oli intressiä? | ||||
|
18.09.2011 18:06 | Joni Lahti | ||
| En muuten tiedä, mikä tuon pienen pömpelinkään tarkoitus on. Ei noita portaita voisi käyttää turvallisesti mihinkään tässä muodossa, niin jyrkkä on tuo valli ja siitä kierähtäisi vaivatta junan alla. Seinustalla on jonkinlainen kapea terassi, miksiköhän? |
||||
|
14.09.2011 21:44 | Joni Lahti | ||
| Tarkemmin kuvaa katsottuani tuli mieleen, että Palovedestä oikealle seisoisi pääministeri V. J. Sukselainen ja hänestä seuraava näyttää kovasti kansanedustaja Nestori Kaasalaiselta. Kaasalaisesta en ole lainkaan varma. Eino Palovesi oli muuten Sukselaisen II hallituksen sisäministeri vuoden 1960 helmikuulle saakka. |
||||
|
|
14.09.2011 12:05 | Joni Lahti | ||
| Kovasti näyttää Möttöseltä eli sittemmin Palovedeltä http://tinyurl.com/5s5g5sk | ||||
|
07.09.2011 19:32 | Joni Lahti | ||
| Bulgaria oli SEV:n järjestelmässä eräänlainen Florida. Sillä ei ollut suurtakaan roolia sosilaistimaiden taloudellisessa työjaossa. Se oli vain paikka, mihin oli kiva mennä lomailemaan tai korkeintaan se tuotti hedelmiä. Tämä tukee Karin näkemystä. Toisaalta taas Varsovan liitossa Bulgaria oli tiukka Neuvostoliiton sotilasoppien tukia. Vielä tuohon Sofian ratikkajuttuun, etten tiedä, milloin ja miksi 1435 radat on rakennettu. Mistään lähteestä en sitä tietoa löytänyt. Mutta 1000 mm radat siellä olivat selvästikin jo ennen tuhoista sotaa. |
||||
|
|
07.09.2011 10:46 | Joni Lahti | ||
| Kolme linjaa 20, 22 ja 23 ovat 1435 mm ratoja. Muut ovat kapeita 1009 mm. Kapeat radat olivat käsitykseni mukaan alun pitäen 1000 mm, mutta sodan takia tuhoutunut verkko rakennettiin 1013 mm:ksi, jotta eräät lisenssiongelmat ratkeisivat. Jokin lisenssin menetyspelko ja sitä kautta rahan meno siinä kai oli syynä. Vähitellen raideleveyttä kavennettiin 1009 milliin ikään kuin siirtymisenä takaisin kohti metrin leveyttä. Muutokset koskivat vain rataverkkoa, ei kalustoa. Sofian raideliikennekartta löytyy mm täältä http://www.urbanrail.net/eu/sofia/tram/sofia-tram.htm Duaalirataa on vain välillä ul. Tsar Simeon – zhk. Krasna Poljana. Normaaliraiteiset 20 ja 23 päättyvät ul. Tsar Simeonille ja 22 jatkaa duaalia pitkin zhk. Krasna Poljanalle. Tämä kaikki vain tiedostoista kerättynä. |
||||
|
05.09.2011 12:02 | Joni Lahti | ||
| Islannissa, jossa ei ole rautateitä, mutta paljon lampaita ja poneja, näitä käytetään paljon. Laiduntaminen onnistuu, kun tien poikki tehdään oja tai muu syvänne, jonka päälle laitetaan ritilä, johon eläimet eivät itsessuojelusyistä jalkojaan pistä. Myös Ahvenanmaalla olen nähnyt vastaavia. | ||||
|
28.08.2011 13:52 | Joni Lahti | ||
| Asia oli juuri noin kuin Timo sanoo. Vaikka itsekin pössöttelin piippua ja paperosseja silloin joskus, ei junan savustamo ollut mitenkään mieltä ylentävä paikka. Kun kerran tulin Kokkolasta Helsinkiin koko matkan savuosastolla, huomasin, ettei omia kääryleitä juuri tarvinnut poltella, riitti, kun haukkoi osaston ilmaa. Kyllä vaatteetkin tuoksuivat junamatkalta pitkään. Muuten piipputupakoista mielestäni sopivinta oli Golden Blend. Kilta oli kuivaa ja kitkerää. |
||||
|
|
26.08.2011 14:11 | Joni Lahti | ||
| Piippu-Paavola pössöillä. Piipun perien tyhjennys tupakkaosastolla oli hiukan hankalaa kapeiden tuhkakuppien takia. Osa roinasta putosi lattialle, muttei sillä ollut niin väliä. Haju oli huumaavaa ainakin nykymittapuun mukaan. Muutoin Dm8 oli mukava ajopeli, moottorivaunussa vain tahtoi olla kuuma. | ||||
|
19.08.2011 10:47 | Joni Lahti | ||
| Renki pisti kahvikuppiinsa 8 palaa sokeria ja ryhtyi juomaan. Emäntä huomautti, että passaisihan sitä edes sekoittaa lusikalla. Renki urahti: "Ei passaa, siitä tulee liian makiaa." | ||||
