290-76708 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 24.01.2011 13:02 Joni Lahti  
  Oli vuodesta 1953 Karl Marxille nimettynä kaupunkina. - Hauskoja ovat nimien synnyt! Tapahtui aikoinaan Leningradin metrossa, kun lueskelimme ääneen tekstejä, tuli suomea osaava pappa kysymään "ootteko Ruotšin poikia?” Asiayhteydestähän kysymys tuli tietenkin ymmärretyksi. Palaamatta mitenkään enää Viro –nimeen, on senkin historia aika mielenkiintoinen. Samoin on venäjän adjektiivi nemetsij, joka liittyy kai Niemen-jokeen.
kuva 23.01.2011 21:09 Joni Lahti  
  Tanskan sanat dreng, pige taikka rolig harhauttavat myös. Suomen ja Viron kielihistorian tuloksena on listattu noiden kahden lisäksi yli tuhat ns. eksytys- tai riskisanaa. Mitäpä mieltä olet lauseiden ”Tallinnas hukkus rongi alla jäänud mees ” tai pahempi yhdistelmä ”kuivuses hukkunud mees” ja emännän suusta kuultuna ”mul on hakkaja mees” merkityksistä? Lähikielissä on juuri tämä riski, johon sortuu helposti.
kuva 21.01.2011 15:01 Joni Lahti  
  Onko tuo katiska katolla moottorin "syyläri" vaiko jonkinlainen ilmastointijärjestelmän jäähdytin? Ehkäpä ensimmäistä?
kuva 19.01.2011 18:08 Joni Lahti  
  Oli Marxin kaupunki vuodesta 1953 lukien. Luulenpa, että nimen muutoksesta silloin halutaan olla hiljaa. Kaupunki sain takaisin myös sorbin kielisen nimensä Kamjenica. Mikähän se oli sorbiksi DDR:n aikana, Karla Marxa grad?
kuva 19.01.2011 14:01 Joni Lahti  
  Kuvaparissa http://gallery.balticrailpics.net/displayimage.php?album=53&pos=228 ja http://gallery.balticrailpics.net/displayimage.php?album=53&pos=227 näkyy, miten rakennuksen muoto on muuttunut vuodesta 1957 vuoteen 1991 remontin 1960-1967 aikana. Vanha Otto Rudolf von Knüpfferin suunnittelema rakennus jäi tuon neuvostorakennelman sisälle. Muutos näkyi siten rakennuksen ulkoasussa niin, että rakennus muuttui oikeastaan tuntemattomaksi. Ikkunat muutettiin suuremmiksi, katto muuttui tasakatoksi. Sisälle tehtiin ensimmäiseen kerrokseen kaksi odotushuonetta, lippukassat sekä posti ja muut virkatilat. Toiseen kerrokseen tehtiin ravintola, lepohuone äideille lapsineen sekä transitomatkustajille. Mutta mitä vanhaa on jäljellä, sitäpä en ole huomannut edes katsella. Katufasaadin puolella muutos on myös melkoinen. Ohessa ”värikuva” ehkä 1890-luvun lopulta, ainakin puiden koosta päätellen http://jonilahti.kuvat.fi/kuvat/vana_balti_jaam.jpg
kuva 17.01.2011 23:02 Joni Lahti  
  Kun tuota lempinimilistaa katselee, tulee väkisinkin mieleen, että suomalaisten antamat lempinimet ovat aika kesyjä; Motti, Heikki, Kana, Risto, Ukko-Pekka, Lättähattu, Porkkana, Susi jne. Saksalaisten listalla on mm. Ambulanssi, Sinen Pukki, Silitysrauta, Lollo, Älykkö, Rautasika, Porsastaksi, Verirakko (tai mikä se on), Aivokasvain, Perunankeitin, Pottunenä, Paukkusähiäinen, Paikallisloota, Valas, Valkoinen Jätti, Sambavaunu jne. Listalla on muitakin kuin saksalaisia kohteita. Näin äkkisiltään käännettyinä nimet kuulostavat astetta kantaaottavimmilta kuin suomalaiset nimet. Kirjoitin muuten nimet isoilla alkukirjamilla kuten erisnimet konsanaan, aivan harkitusti. - Muuten, kun leipä on das Brot, niin mikä on siitä johdettu diminutiivi das Brötchen? Ei, ei se ole pikkuleipä eikä öylätti, vaan lähinnä sämpylä.
kuva 17.01.2011 10:34 Joni Lahti  
  -chen on diminutaavin tunnus. Sen lisäksi vartalossa tapahtuu umlaut, jos on mahdollista siis, a->ä, u->ü jne. Näin mann -> männchen, mies ja "pieni" mies (miehinen olisi varmasti harhaanjohtava käännös!) Samalla tavoin tyttö(nen) on mädchen ja pikku Hans on Hänschen, jota ei pidä ääntää kuin keskellä olisi suhuäänne vaan reilusti s ja ch eri äänteinä. - Onko noilla muilla lemppareilla jokin piilotettu tarkoitus, sitä en tiedä. Osoitteessa http://marjorie-wiki.org/wiki/Spitznamen_verschiedener_Lokomotiv-_und_Triebwagenbaureihen löytyy pitkä lista rautatiekaluston lempinimiä.
kuva 16.01.2011 22:07 Joni Lahti  
  Aika hyvää lisäinfoa asiasta: http://ferkeltaxe.wordpress.com/entwicklung/bau-und-betrieb-d/
kuva 16.01.2011 22:02 Joni Lahti  
  Entisen DR:n (DDR) sarja 171/172. Kansa antoi tälle lättähatulle useita lempinimiä kuten Ferkeltaxe, Blutblase, Rüttelplatte tai Sandmännchen eli jotakin vapaasti juoppotaksi, verikupla tai mikä se liekään rakko tai tippa, tärinälevy (onko?) taikka joki täristin sekä (pikkuinen) nukkumatti. Saksaa ja paikallisia sanontoja osaavat, korjatkaa. Näitä ajettiin yhdistelminä vetovaunu (VT) +liitevaunu (VB) tai 2 liitevaunua (VB) taikka kaksi yksikköä yhdistettynä. Oli myös ohjausvaunuversiokin (VS). Lisää tästä lätästä: http://www.wisentatalbahn.de/schienenbus/
kuva 16.01.2011 21:38 Joni Lahti  
  Öh, korjaan... Kiitos Jorma, kun huomautit! Unohtui jo scrollatessa, mikä on milläkin puolella. Siis tuo vihreä-keltainen, sehän on varmaankin TU2. Virossa nämä olivat ilmeisesti vihreitä http://home.versatel.nl/p.engelbert/tallinn4.jpg - Leimat on lyöty käsin. Postimestarit innostuvat paukuttelemaan ja uusi pläjäys tulee vähän kuin pompun kuoletuksena. Kerran kun lyö niin se pitää sammuttaa toisella. f voi olla myös jokin tarkastusmerkki taikka leimasimen tunniste.
kuva 16.01.2011 19:16 Joni Lahti  
  Olisiko tuo vasemmella oleva diesel TU2?
kuva 16.01.2011 18:16 Joni Lahti  
  Tuossa pömpelin alaosassa on luukku, josta löytyi "sorsa" eli "kusikippo". Näppärästi se pantiin takaisin paikoilleen, luukku kiinni ja tuotokset radalle. Sorsaluukut suljettiin lopullisesti jossakin vaiheessa, sitä en muista, milloin.
kuva 16.01.2011 18:12 Joni Lahti  
  Alkuperäinen vuonna 1871 valmistunut asemarakennus tehtiin paekivestä (paas ja kivi yhteen), joka on virolaista kalkkikiveä tai dolomiittia, miten nyt haluaa kutsua tätä vaaleaa kaunista kiveä. Valdeko Vende kirjoittaa kirjassaan "Ununenud Tallinn" suurinpiirtein näin: ..."Kuusikymmentäluvun puolessa välin rakennettu uusi asemarakennus sulkee vanhan rakennuksen seiniensä sisälle eivätkä tämänpäiväiset junalle kiirehtivät matkustajat tätä yleensä huomaa." Tehnika kadulla aivan naapurissa sijaitseva 1895 valmistunut Tallinna transpordikool (entinen rautatiekoulu sekä myös A. Müürisepalle nimetty ammattikoulu) on tehty samasta materiaalista. - Yritin miettiä, onko Suomessa vastaavaa rakennuskohdetta, jossa vanha rakennus on uuden sisällä - ei Kämppiäkään ihan näin tehty. Fasadeja on jätetty kulisseiksi kylläkin.
kuva 16.01.2011 16:47 Joni Lahti  
  Joo, näin on. Levy se on nimenomaan. Tämä levy lienee ollut portin yläreunassa jo "ammoisista ajoista" ja nyt se on ikään kuin taas käytössä, kun portti on suljettu jalankulkijoita vastan. Tästä ei enää ole sen jälkeen päässyt kävelemään, kun viljasiilot purettiin. Tarkoitus ilmeisesti rakentaa tähän "arvokas" asuinalue Barkerin ranta.
kuva 16.01.2011 16:41 Joni Lahti  
  Tallinnan Balti jaaman rakennus korjattiin 1945 sodan vahingoista ja rakennettiin uudestaan 1960-1967 käsittääkseni niin, että alkuperäinen kivirakennus jäi ikään kuin uuden sisälle taikka osaksi uudistettua rakennetta. Seuraava remonttihan valmistui 2004.
kuva 12.01.2011 22:22 Joni Lahti  
  Markka hukassa. "Tuohon johonkin se tipahti"
kuva 12.01.2011 22:16 Joni Lahti  
  Eräs suomalainen urheilutoimittaja selitti kovasti Berliinin MM-kisojen maratonin aikana, että "juoksijat saapuvat tovin kuluttua Brandenburin torille...." Siitä muistan paikan.... tai en sentään. Työkalu-Saksassa oli tapana sanoa tällä kohti, että "tähän loppuu demokraattinen Saksa". Tietenkin vain ne sanoivat, joilla oli kiinnityksiä systeemiin, useimmilla ei ollut. (Kirjoitusvirhe)
kuva 12.01.2011 22:11 Joni Lahti  
  Erikoinen on myös vetureiden voimansiirto. Klipissä http://www.youtube.com/watch?v=3iqg3zZsauY&feature=related näkyy Achenseebahnin kakkosen kiertokankien työskentely. Aivan kuin "Villi-Lännen" elokuvissa pyörät näyttävät pyörivän taaksepäin, tuo ylempi kiertokankihan tekee töitä väärinpäin! Mahtaako syynä olla hammasrataskoneisto? Siksi kai nämä veturitkin kulkevat "etunojassa" jyrkkiä kohtia silmällä pitäen tai siksikö, että ollaan mäkimaa Itävällassa?
kuva 12.01.2011 19:25 Joni Lahti  
  515 sarjan teknisiä tietoja löytyy mm linkistä, myös liitevaunusta: http://www.akkutriebwagen.de/tdaten.htm ja akuista erikseen: http://www.akkutriebwagen.de/akkumulator.htm Etusivun kautta löytyy runsaasti tietolinkkejä aiheeseen 515. Aivan mielenkiintoista.
kuva 03.01.2011 15:40 Joni Lahti  
  Kari, hyvä tieto. Tämä tuntuukin loogiselta. Ase on sukua 76K/02 ja sen myöhemmille kenttätykkiversiolle eli "rykmentin ja divisioonantykeille".
kuva 03.01.2011 15:28 Joni Lahti  
  Viron vapaussodassa 1918-20 oli runsaasti panssarijunia (=soomusrong) käytössä. Leveäraiteisella verkolla operoi 5 ja kapearaiteisella 4 sotavarustettua junaa. Niillä oli hauskoja lempinimiä kuten ”Pisuhänd”, joka tarkoittanee lähinnä ”Vihtahousua”. - Kalr Parts kirjoitti aikoinaan kolmiosaisen kirjan ”Kas võit või surm”, jossa käsiteltiin tarkoin panssarijunien operaatioita. Valitettavasti olen hävittänyt ko. kirjasarjan. Kuvia junista löytyy mm linkistä http://dy.fi/f7b
kuva 03.01.2011 13:49 Joni Lahti  
  Linkissä https://vaunut.org/kuva/36877?u=1414&m=1&t=panssari olevan kuvani mukana linkki suomalaisiin panssarijuniin. Panssarijunilla oli merkitystä sodissa, joiden aikana tieverkosto oli kehittymätöntä ja heikkoa. Sotaa käytiin rautatielinjoja, joilla oli strategista merkitystä, pitkin. Huolto, joukkojensiirrot ja muut sotatoimet kulkivat kiskoilla ja sodan tavoitteet olivat yleensäkin saavutettavissa vain rataa käyttäen. Tällaisia sotia olivat mm. Suomen kansalaissota, Viron vastaava ja Venäjän suuri vallankumous. Myöhemmissä sodissa niiden merkitys supistui vain taktiseksi ja korkeintaan paikalliseksi.
kuva 31.12.2010 11:39 Joni Lahti  
  Olli, kiitos selostuksestasi! Luuletko, että asiasta löytyisi vielä graafista kuvausta arvoineen? Jotenkin tällainen maallikko ymmärtää nämä asiat, kun ne on piirretty yksinkertaisesti.
kuva 19.12.2010 19:25 Joni Lahti  
  Jännä sovittelu raideleveysten kanssa tapahtuu Bulgarian Sofiassa, jossa suurin osa raitiovaunuliikenteestä kulkee ns. metristä rataa. On myös duaaliosuuksia, joissa leveämpi osa normaalia 1435 mm rataa. Kuva tästä systeemistä https://vaunut.org/kuva/28221 - Tuo metrinen osuus oli ennen sotia todella 1000 mm, mutta kun tuhottua verkkoa ryhdyttiin rakentamaan uudelleen, leveyteen lisättiin puoli tuumaa eli 13 mm. Tämä lisenssiehdoista johtuvista syistä. Sen jälkeen on asteittain ryhdytty palamaan lähemmäksi alkuperäistä mittaa ja nyt ollaan mitassa 1009 mm. Neljä milliä on kadonnut, mutta mahtaako kalusto olla sama kuin 1013 millin aikana? Jos on, niin siellä tuo neljä mm:n ero mahtuu yleisen toleranssin sisälle. Todennäköisesti Allegron kyseessä ollen 4 mm olisi liikaa. Siksi tuntuu uskottavalta mitta 1522 mm. Miten oikeasti on?
kuva 17.12.2010 15:35 Joni Lahti  
  Kimmo: Kyllä Brysselissä on korrektia tiedustella ranskaksi asiaa. Vallooni jatkaa, mutta flaami tekee heti selväksi, että vaihdetaan kieltä. Sitten pitää löytää se yhteinen kieli hollanti, englanti, saksa tai mikä sitten onkaan. Ei sen puoleen, en osaa tuota temppua itsekään korrektisti.
kuva 16.12.2010 17:09 Joni Lahti  
  Olen edelleen sitä mieltä, että kuva on hieno ja kertoo neuvostoteknologian ylivoimaisuudesta jo pian 40 vuotta sitten. Tästä osoituksena tämä Tallinnan sähköaseman raitiovaunupysäkki, jossa oli saatavana hyppysähköä. Tämä näkyy selvästi ajolangan katkoksena. Tällaista ei ollut lännessä keksitty.
kuva 13.12.2010 20:42 Joni Lahti  
  Muuten, onko Allegron rakenteissa pitänyt ottaa huomioon maaginen 4 mm:n raideleveyden ero vai pysyykö ero yleisen "toleranssin" sisällä?
kuva 12.12.2010 20:09 Joni Lahti  
  Hm, millaisen johtopäätelmän voisi siis tehdä kaksikielisyyden välttämättömyydestä? - Kun nyt on mahdollisuus näytöllä juokseviin viesteihin, sinne voisi vaikkapa vain huvikseen tai muutoin pistää viuhahtamaan viestin: "Выборг старой русский город". Siitä voisi moni pahoittaa mielensä, mutta niin Viipurissa luki (lukee?) eräässä plakaatissa.
kuva 12.12.2010 16:46 Joni Lahti  
  Ops! Mitä tähän sanoo RKP? Tuostahan puuttuu kokonaan teksti toisella kansalliskielellä! Tämä on selvää syrjintää, miten ihmeessä kielivähemmistömme osaa nyt nousta oikeaan junaan?
kuva 11.12.2010 22:39 Joni Lahti  
  Lähteeköhän aseman sisätilojen huumaava ominaistuoksu remontissa?
kuva 06.12.2010 11:57 Joni Lahti  
  Sähköveturihankinnan tarjouskilpailussa oli mukana myös Valmet ja Lokomo. Neuvostovaihtoehdon hinta oli kuitenkin tässä vaiheessa tiettävästi 20% halvempi kuin kotimaisen tehtaan valmistama veturi. Lopputulos oli kuitenkin se, että Sr1-sarjan kokonaishinta nousi alkuperäisestä jopa 138 %, joka on todella paljon. – Hankinnalla oli siis vähintäänkin kaksi kielteistä vaikutusta, ensiksi tuo hinnan nousu jopa ylihintaan saakka ja toiseksi suomalaisen sähköveturi-innovaation pysähtyminen. - Mitä tulee vielä Koiviston osuuteen tapahtumissa, hän toimi käsittääkseni täysin irti asian teknisestä ja jopa taloudellisesta puolesta ottaen huomioon asian yleiset vaikutukset maiden välisissä suhteissa. Koivisto oli pääministerinä asian muodollinen primus motor, mutta todellinen sylttytehdas oli varmastikin talouskomissio, jonka työstä parhaiten tietäisivät herrat Patolitshev ja Karjalainen. Myös herrat Kosygin ja Kekkonen olivat asiasta hyvin perillä. Se, missä määrin Koivisto oli ”isojen poikien” juoksupoika, on selvittämättä ja sen osaisi kertoa vain itse Koivisto. Tosiasia on kuitenkin, että hän kiirehti asiassa parlamentaariseen tapaan kuulumattomalla kiireellä sekä asetti eduskunnan seinää vasten ja painosti täten sen perumaan aiemmat periaatepäätöksensä. – Osaltani tämä keskustelu riittää, jollen sitten saa lisävalaistusta.
kuva 05.12.2010 18:31 Joni Lahti  
  Näin oli. Teekkarit saivat Koivistolta aikaa tunnin ja vesiperä tuli. Tässä linkki tapahtumaan http://sik.ayy.fi/oldwww/sik75/muut/sveturi.htm ja sieltä löytyy julkilausumakin. Viittaan historiikin puutteen osalta em Tuomas Vaaramon tutkimukseen. Muihin en ole törmännyt. Eduskunnan valiokuntien pöytäkirjat ja puolue-elinten vastaavat voisivat jotakin antaa, mutta varsinaiset keskustelut on käyty varmasti muulla tasolla.
kuva 05.12.2010 17:00 Joni Lahti  
  Sr1 -kysymyksestä löytyy ainakin yksi tutkimus, nimittäin Helsingin yliopiston sarjassa Vaaramo, Tuomas (2008): Matkalippu Moskovaan. Kysymys sähkövetureiden hankinnasta 1960-luvulla. Täytyy yrittää hankkia. Tällaisten tapausten tutkinen on todella vaikeaa, sillä mistä me tiedämme kuitenkaan kaikkia vaikuttavia tekijöitä. Arkistotiedoilla ja haastatteluilla pääsee johonkin pisteeseen. Ongelma on siinä, ettei tietoja suuri ole saatavilla. Suomen politiikassa on ollut useita "yleisiin syihin" vetoamisia, todelliset vaikuttimet jäävät varjoon.
kuva 05.12.2010 14:40 Joni Lahti  
  Pysyn edelleen kannassani, että Sr1:n tilaaminen Neuvostoliitosta oli puhtaasti poliittisten perusteluiden varassa, ei niin älyllisten kuin Petri esität. Sähköveturien tilaaminen joko Neuvostoliitosta tai kotimaasta oli vaikea päätös erityisesti SDP:lle, koska Tampereen metalliteollisuuden työllisyys riippui päätöksestä. Pääministeri nosti asian kuitenkin yleiselle Suomen ja Neuvostoliiton kaupan tasolle, rautatieteknisiä tai muita vastaavia argumentteja ei ilmennyt. Pitää muistaa vielä, että eduskunnan talousvaliokunta oli päättänyt 1967 tilata sähköveturit Suomesta ja se oli voimassa. Mauno Koivisto ilmoitti palattuaan Moskovasta, että Suomen kansalliset – ei siis taloudelliset - edut edellyttävät vetureiden tilaamista Neuvostoliitosta. Koivisto perusteli päätöstä myös sillä, että Suomesta ei saada kuitenkaan vientiä aikaiseksi. Lisäparadoksi tässä touhussa on myös se, että kotimainen veturiteollisuus sai kuolonsuudelman Tamperelaisen Leo Suonpään (väh.kom) ollessa liikenneministeri. Suomen eduskunta joutui jälleen pukeutumaan hyrrätakkiin, eikä tämä ollut ainoa tapaus.
kuva 04.12.2010 20:32 Joni Lahti  
  Sr1:n hankinnan yhteys Tšekkoslovakian miehitykseen on hypoteettinen, mutta voihan se olla tottakin. Mutta faktaa on, että eduskunnan päätös 1962 hankkia tulevat sähköveturit kotimaasta kesti aina siihen saakka kunnes pääministeri Koivisto palasi lomaltaan Neuvostoliitosta 5.11.1968 ja suositteli vetureiden tilaamista naapurista. Alkoi tapahtua nopeaan tahtiin. 13.11.1968 puna-vihreä hallitus pyysi valtuuksia neuvostovaihtoehdon tutkimiseksi. Pääministerin puolueen ryhmä SDP oli ollut tähän saakka tiukasti tukemassa kotimaista työtä ja vetureiden hankintaa kotimaasta, mutta nyt se käänsi takkinsa täysin. Hallitus saikin 28.12.1968 valtuudet äänin 117-51 ja siitä seuranneen prosessin tuloksena meille sudet tilattiin. Aikamoista vaikuttamista lomamatkan tuliaisina! Vai vaikuttiko tuliaisiin sittenkin suurpoliittiset tuulet? – Hassua asiassa on myös se, että SEV:n (tai COMECONin) työnjako meni jotenkin niin, että Tšekkoslovakian rooli oli tuottaa sähkövetureita, raitiovaunuja, koneita, työkaluja, takamoottorisia henkilöautoja, DDR keskittyi tuottamaan kemikaaleja, lääkkeitä, rakennusmateriaaleja ja pienmekaniikkaa, Unkari paneutui alumiiniin ja busseihin, Puola hiileen, raskaaseen kuljetuskalustoon ja laivoihin, Romania öljyyn ja sitten Bulgaria, se oli blokin neljännen luokan maa, Florida, johon mentiin lomalle. Neuvostoliitto tuotti systeemiin raaka-aineet ja energian ja tietysti blokin sotilaallisen voiman. Tällä jaolla pyrittiin tehokkuuteen, mutta sammutettiin samalla eri maissa eri teollisuuden haarojen kehitys. Kaiken järjen mukaan Suomen olisi pitänyt tilata sähköveturit jo KEVSOS -sopimuksenkin perusteella Tšekkoslovakiasta eikä Neuvostoliitosta. Kotimaasta tilaamisestahan oli olemassa eduskunnan periaatepäätös. Niin ei sitten käynyt erään töyhtötukan Neuvostoliiton loman seurauksena.
kuva 03.12.2010 12:09 Joni Lahti  
  Hyvä otos! Muuten, kulkiko Kanan "nokkien" vain ilman vaunuja vain myös vaunuihin kytkettynä? IFA F9 kuin DKW = Deutsche Kirderwagen oder das kleine Wunder?
kuva 30.11.2010 06:43 Joni Lahti  
  Venäjän keisarillisen imperiumin viimeisessä vaakunassa http://en.wikipedia.org/wiki/File:Lesser_Coat_of_Arms_of_Russian_Empire.svg kuvattiin lisäksi pienin kuivin valtakunnan muiden osien vaakunat, sieltähän löytyvät Suomi ja Puolakin. Suurvaakunassa oli muutakin tilpehööriä ympärillä.
kuva 25.11.2010 19:57 Joni Lahti  
  Koirankusettaja Otolla on kaksi koiraa ja hän toikkaroi niiden kanssa kadulla, vai mitä? Koirat ovat Pusse ja Misse.. voivat olla muutakin.
kuva 22.11.2010 16:18 Joni Lahti  
  Mielestäni nimet ovat bahasa indonesiaa. Bahasa indonesia on ”lingua franca”, siis eräänlainen yhteiskieli. Se perustuu malaijilaiseen riau –murteeseen ja yhteen austronesialaiseen kieleen. Indonesiassa lähes jokainen osaa kieltä ja näin se on eräs maailman puhutuimmista kielistä. Arviolta 242 miljoonaa ihmistä taitaa kieltä. Maassa on yli 700 elävää kieltä, joten on pakko olla yksi yleiskieli. Mutta jäänteenä kolonialismista sekä englantia että hollantia voi saarilla kuulla, mutta se eivät ole yleiskieliä kuten englanti ja ranska monessa Afrikan maassa. J ääntyy indonesiassa kuten englannissa lähellä dz –äännettä.
kuva 21.11.2010 21:53 Joni Lahti  
  Korkealta näyttää. Virossahan pudotetaan uusien junien myötä neuvostoajalta peräisin olevaa laiturikorkeutta peräti 55 cm:llä., joka on paljon. Onko tässä sitten sama korkeus kuin Virossa? Lähde: http://www.epl.ee/artikkel/467066
kuva 21.11.2010 21:37 Joni Lahti  
  Hyvä rengasmatkan alku ja loppu. Sellaisia matkoja VR myö Suomessa ehkä vielä 1960-luvulla. - Tässä lienee 3'6" tai 1067 mm CAP -raideleveys käytössä?
kuva 21.11.2010 18:49 Joni Lahti  
  Veikkaa S niin kuin Stupido.
kuva 18.11.2010 20:09 Joni Lahti  
  Kiitos Timo. Noin se on mennyt. Sivuraiteelta vielä se, että saman lähteen mukaan tuloleima 4.11.1944 on jälleen sotilaspiirin antama. Suojeluskunnan valtuudet ja leimat olivat menettäneet asemansa.
kuva 18.11.2010 10:23 Joni Lahti  
  Sarjassa ”hauska tietää” tässä lisää puolalaisista PAFAWAGin vaunuista Virossa. Ensimmäiset kolme vaunua tulivat 28.3.1957. Kaikkiaan niitä tuli 90 kpl ja samalle alustelle tehtyjä postivaunuja 10 kpl. Matkustajavaunujen taara oli 16-16,9 t. Vaunussa oli 38 istumapaikkaa ja yksi konduktöörin paikka. Vaunu toisessa päässä oli vessa ja toisessa lämmityslaite. Postivaunujen taara oi 17,5 t. Muut mitat olivat kokonaispituus 15,2 m, korin pituus 14,5 m, leveys 2,26 m, korkeus 2,95 m radasta ja pyörien halkaisija 600 mm. Vaunujen ajo-ominaisuuksia ja mukavuuksia pidettiin hyvinä, tietysti sen ajan mittapuun mukaan.
kuva 18.11.2010 10:06 Joni Lahti  
  Näin juuri. Muodollisesti vapaamatkaan oikeuttava littera on voimassa, sillä sitä ei ole leimattu, mitätöity taikka sillä ei ole voimassaoloaikaa, ellei kokoontumispäivän kelloaikaa sellaiseksi tulkita. Siis, pitäisikö yrittää matkustaa Kokkolaan kertausharjoituksiin? Toisaalta on niin, että kaikki tuon ajan sotiin liittyvät käskyt saivat näkymättömän "moratorioleiman" syksyllä 1944.
kuva 17.11.2010 21:53 Joni Lahti  
  Hannun viittaamassa uutispätkässä esitellään puolalaisia teräsrunkoisia PAFAWAG –vaunuja. PAFAWAG teki myös postivaunuja. Klipissä esiintyvä matkatavaravaunu (pakivagun) lienee kuitenkin itäsaksalainen Bautzen –vaunu noin vuodelta 1952? Kotimainen Demihovo teki puolestaan pääasiassa säiliö ja tavaravaunuja, ja tällaisia vaunuja myös.

Ps. PAFAWAGit tulivat Virossa käyttöön vuonna 1957 ja se oli iso uutinen. Kansa pääsi huristelemaan kapealla verkolla moderneissa ja mukavissa vainuissa TU2:n vetäminä. Vauhti ei kuitenkaan ollut päätähuimaavaa, yksistään TU2:n nopeusrajoitus oli huikeat 50 km/h!
kuva 15.11.2010 22:42 Joni Lahti  
  Vuosina 1930-1949 oli merkittävä rautatiepaikkakunta nimeltään PIEKSÄMÄ. Onkohan samaa juurta kuin tämä tapaus?
kuva 13.11.2010 15:52 Joni Lahti  
  Näitä ESU-2A -vehkeitä ei käytetty Viron kapearaiteisella verkolla. Muualla Neuvostoliitossa sen sijaan niitä pyöri. Työporukkaa on viety ratatyömaille tai turvesoille, ainakin hyttitilaa on ollut ollut kunnolla, kuinkahan paljon?
Ohessa huonossa hapessa oleva liuttualainen ESU http://www.ngr.lt/Picture_gallery/GalleryS_big_4_4.jpg
kuva 13.11.2010 15:07 Joni Lahti  
  Näyttäisi siltä, että tämä Demihovon valmistama ravintolavaunu on se, joka oli Turbassa sööklavagunina eli syöttölävaununa. Jossakin näin mitatkin, en muista missä.
kuva 30.10.2010 20:23 Joni Lahti  
  Asia on kuten Tuukka totesi. Keskustelusta vielä pätkä:“Soviel ich weiss, entstand der Name "Pfauenauge" durch das besondere schleifen der unteren Partie der Wagen. "Pfauenauge" war das Muster, Silberlinge der Name für das Erscheinungsbild der Wagen aus "NIROSTA". Mit der Farbe des Längsträgers hatte das garnichts zu tun.” Siis riikinkukonsilmäkuvio (kauhea sana!) syntyi tavasta käsitellä pintaa ja Silberling –käsite taas viittaa NIROSTAn vaunujen väritysskeemaan, ei väriin.
kuva 30.10.2010 15:08 Joni Lahti  
  Värityksen kuvaus on "der Name stammt von der Gestaltung des Wagenkastens aus nichtrostendem unlackiertem Edelstahl mit Pfauenaugenmuster, ..." Värityksessähän toistuu kuvauksen mukaan riikinkukon silmäkuvio! Käännös voisi olla jopa riikinkukko tai riikinkukkosilmäinen:) Tosin ehkä hopeakylki tai sellainen voisi hyvin kelvata. Kyllähän Silberling on hopearaha, joita Juudas sai 30, mutta sanalla on ilmeisesti muitakin merkityksiä eri yhteyksissä esim. Silberling der Woche, jolla ilmeisesti tarkoitetaan viikon löytöä tai muuta hyvää.
<<   >>