Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.09.2008 18:54 | Joni Lahti | ||
|
02.09.2008 16:33 | Joni Lahti | ||
| Savon radan museo, oletan http://www.etelasavonmuseot.fi/museot/pieksamaenmuseot/savonradanmuseo.html (Käyttäjä muokannut 02.09.2008 16:33) | ||||
|
|
01.09.2008 23:18 | Joni Lahti | ||
|
01.09.2008 15:51 | Joni Lahti | ||
| Löytyyhän tuolta tulevaisuudenkuvia. Jossakin 2030 vaiheessa voisi olla mahdollista, että Uumajasta kulkisi rata Robertsforssin kautta Skellefteåån ja sieltä edelleen Piteån kautta Luulajaan http://www.norrtag.nu/pics/norrtag%20rapport%20Botnia%C3%85dal%20050829%20slut.pdf sivu 20. Voi olla vaan aika pitkässä narussa. - On siellä myös visio yöjunasta, joka lähtisi Kööpenhaminasta ja päätyisi lopulta aina Narvikiin saakka! Ajatus perustuu ilmeisesti turismin kasvun odotukseen. Voi olla vielä pitemmässä narussa. | ||||
|
|
01.09.2008 13:51 | Joni Lahti | ||
| Tulee vielä mieleen Pohjois-Ruotsin rataverkosta erityisesti Skellefteå. Sinne kuljettiin Robertin kotikonnuilta aikoinaan laivalla (Kokkolasta ja kai Pietarsaarestakin). Tulimme paikkaan Skelleftehamn, joka oli myös pääradalta Bastuträskista tulevan linjan päätepiste. Sähköistetty ja kaikkea. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1990 ja suorat makuuvaunuyhteydet kai jo 1987- sellaisia yhteyksiä oli ennen Ruotsissa runsaasti. - Skellefteå on poikkeuksellinen isohko - n. 35000 asukasta - kaupunki siksi, ettei sinne ole henkilöjunaliikennettä. Bussilla mennään Bastuträskiin odottelemaan junaa. Eikä tuleva Botniabanan ulotu kuin Uumajaan saakka. - Olen kuullut, että henkilöliikennettä yritettäisiin vielä herätellä? | ||||
|
01.09.2008 12:23 | Joni Lahti | ||
| Ja tynnyri on pudonnut junan kyydistä! Veikkaan, että siinä on ollut härskejä suolasilakoita, tuskin voita noin isossa. - Epäilen jo vaatetuksen perusteella, että kuva on otettu vähän ennen I maailmansotaa tai sen aikana? (Käyttäjä muokannut 01.09.2008 12:25) | ||||
|
|
01.09.2008 12:12 | Joni Lahti | ||
| Boden (jos pysähtyvät) tai Luulaja. Tuossa kartta Ruotsin henkilöliikenteen rataosuuksista: http://www.jarnvag.net/banguide/kartapt.asp Päivitystä en tiedä. | ||||
|
31.08.2008 22:15 | Joni Lahti | ||
| Kiitos tosi kiinnostavista lähteistä! | ||||
|
30.08.2008 17:34 | Joni Lahti | ||
| Hieno kartta! Vertaa sitä 30-40 vuotta myöhempään karttaan https://vaunut.org/kuvasivu.php/51391 - Muutos on melkoinen jo tuossa ajassa. - Travessi <- traverse (ransk.) <- tra(ns)versus (lay.) = poikittainen, poikkiviiva tai -parru -> pyörillä liikkuva siltamainen lava, jossa raide rautatiekaluston sivuttaissuuntaista siirtämistä varten jne. Samaa sukua on ruletin peli transversal, poikittainen. (Käyttäjä muokannut 30.08.2008 18:06) | ||||
|
30.08.2008 13:32 | Joni Lahti | ||
| Siis kartan piirros ei pidä kutiaan. | ||||
|
30.08.2008 13:07 | Joni Lahti | ||
| Voi nenä! Oliko talossa vielä divari? | ||||
|
30.08.2008 11:39 | Joni Lahti | ||
| Oli vielä lunta näillä korkeuksilla! - Käytettiinköhän lämmitettyjä resiinavajoja myös varpaiden ja sormien lämmittelyyn? | ||||
|
30.08.2008 11:21 | Joni Lahti | ||
| Tässä vuoden 2006 Banverketin infossa http://www.banverket.se/pages/4113/informationsblad_0603.pdf Kalix-Haparanda -radan liikenteen arvioitiin alkavan kesäkuussa 2011. Ollaan jouduttu siten myöhentämään jonkin verran. - Tuolla aikaisemmassa kommentissani oli kirjoitusvirhe sanassa Haparandabanan, mutta haitanneeko tuo ketään. | ||||
|
|
29.08.2008 15:51 | Joni Lahti | ||
| Mitä kuuluu muuten rataprojektille Kalix-Haaparanta? Alkaako liikenne kulkea Morvjärvestä Kalixin kautta Haaparantaan joskus 2011 ja miten käy vanhan Haparandananin?? | ||||
|
28.08.2008 20:12 | Joni Lahti | ||
| Tämä Kc4-110 oli tullut 1950-luvulla Latviasta Viroon ja ollut kapearaiteisen lopettamisen jälkeen parkissa Tallinna-Väiken varikolla ennen pääsemistään muistomerkiksi Türiin, josta H. Mudan kuva huhtikuulta 2001 http://www.hansaco.ee/raudtee/run.php?id=310&mode=img - Sama veturi ja sama tammi, mutta onko rakennus takana vaihtunut? Eri seinäpinta ja ennen kaikkea kovin erilainen kattorakennelma. Ja lyhtykin on muuttunut! Kovat ovat muutokset nykyään:) | ||||
|
28.08.2008 14:33 | Joni Lahti | ||
| Hyvä kuva tämäkin. T 4046 hiipii mukavasti esille metsästä. - Todellakin! Vanhoja puhelintolppia vielä tuolloin elossa. Ovat vain painuneet syvälle, vai ovatko lyhytkasvuista rotua? | ||||
|
|
28.08.2008 14:21 | Joni Lahti | ||
| Suomessa Eskolan metsäradan muistomerkkinä seisova PT-4 on sekin tosiassa KC-4 https://vaunut.org/kuvasivu/36997 - Meillä ei siis ole Tampellan tekemiä? | ||||
|
28.08.2008 13:21 | Joni Lahti | ||
| Kuvan syvyys on myös käsin kosketeltavissa! Tuntee todella sen, miten rata ja tie katoavat horisonttiin. Hyvä tunnelma. Tällaisia lisää! (Käyttäjä muokannut 28.08.2008 13:26) | ||||
|
28.08.2008 11:58 | Joni Lahti | ||
| Kapulapolku. - Purku pitäisi hoitaa loppuun siististi ja päästää luonto sitten valloilleen. Näin se näyttää lohduttomalta | ||||
|
27.08.2008 19:36 | Joni Lahti | ||
| Kiitos. Itse asiassa tarkoitin Mehis Helmen kirjaa "Eesti kitsarööpmelised raudteed 1896-1996" tai "Estonian narrow-gauge railways 1896-1996". Pitäisi löytyä Tallinnastakin 120 kr tai englannin kielinen versio 20 euroa. Mutta vinkkisi on oivallinen ja tartun siihen:) | ||||
|
|
27.08.2008 17:50 | Joni Lahti | ||
| Kiva! Yritän hankkia viron kielisen version, ihan harrastusken vuoksi. | ||||
|
27.08.2008 17:49 | Joni Lahti | ||
| Juuri noin! Ust-Luga tulee olemaan se portti, jonka kautta autot ja muukin transitotavara tulee virtaamaan http://www.maritimemarket.ru/eng/ust-luga.html - Ahti Nuottimäki sylkäisee verkko US:ssa aika suoraan pelin hengen http://www.uusisuomi.fi/mielipide/31504-transito-verolle-%E2%80%93-vero-satamille | ||||
|
|
27.08.2008 10:29 | Joni Lahti | ||
| Toisen leipä on toisen kuolema. Itseasiassa koko autojen transito Suomen kautta on aivan älytöntä hommaa ainakin kumipyörillä ehkäpä raiteillakin. Kysymyksessä on kuitenkin Suomen Satamaliitto ry:n voimakkaasti lobbaama toiminta, sillä satamat ovat sijaintikuntien parhaiten tuottavia liiketoimintoja. Lukuja löytyy liiton kertomuksista. Siksi ralli jatkuu niin kauan kuin on jatkuakseen liiton puolelta. | ||||
|
26.08.2008 19:57 | Joni Lahti | ||
| Mielenkiintoinen laite! Tässä linkissä sama vekotin etukulmasta: http://noviisi.1g.fi/kuvat/Veturit/Ven%E4l%E4isi%E4+vetureita/OPE1AM-011.jpg/full - Toinen virroitin ylhäällä, mutta kumpi? - Tästä voi sanoa hyvällä omallatunnolla: tehknik:) | ||||
|
|
26.08.2008 16:34 | Joni Lahti | ||
| Aika vähän todella löytyy kirjallista materiaalia, mutta olisi jännittävää tietää, missä määrin järjestelmän muutos on voittamattoman puna-armeijan käsialaa? Voi olla paljonkin ja homma on hoitunut, ei lakkoja eikä rokuliaamuja, hihat ovat heiluneet kellon ympäri. ... Hm, tuo Mehis Helmen kirja pitää yrittää hankkia. Sen kai saa myös englanniksikin, vaikka viroksi näitä on tosi mukava lueskella kaiken uhallakin:) | ||||
|
|
26.08.2008 16:25 | Joni Lahti | ||
| Jutun Raudtee - Türi linna algus -luvussa "Kitsast laiaks" kertotaan, että Tamsalun ja Türin välinen viimeinen juna ajoi 1.5.1972. Sen jälkeen asema oli suljettuna kokonaan kolme kuukautta. Varsinainen työväki oli noihin aikoihin kurssilla tai harjoittelemassa Tapan ja Lellen asemilla leveäraiteista. Siksi rakennushommiin otti osaa puna-armeija, sen rakentajat. Heinäkuun 7. päivänä 1972 ajoi ensimmäinen leveäraiteinen juna juhlivalle Türin asemalla (Lellestä päinkö?). Leveäraiteisen aika oli alkanut. Jutussa ei kerrota, miten leveäraiteinen oli edistynyt itse rataosuudella, mutta jutussa olevan haastattelun mukaan Türissä oli ehtinyt seistä vierekkäin Tamsalu-Türi ja Türi-Lelle junia. Näin päädyn vuoteen 1972. - Ihan hauska rautatiejuttu kokonaisuudessaan löytyy viroksi osoitteesta : http://www.tyri.ee/public/files/Raudtee.rtf (Käyttäjä muokannut 26.08.2008 16:26) | ||||
|
25.08.2008 19:13 | Joni Lahti | ||
| 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,...6, eiku 9.... ei tule mitään pölkkyjen laskennasta! Tylsä näkymä :( | ||||
|
25.08.2008 14:30 | Joni Lahti | ||
| Teknik, sanoi ryssä nähdessään jo saranan :) | ||||
|
|
25.08.2008 14:15 | Joni Lahti | ||
| Katselin vielä muutettuja rataosuusksia ja löysin tämän listan - Viron päärautatielinjat avaamisjärjestyksessä ja raideleveyden muutokset: Paldiski - Tallinn -Narva leveärait. 1870; Tapa - Tartu leveärait 1877; Tartu - Valga leveärait. 1889; Valga - Petseri leveärait. 1889; Pärnu - Mõisaküla - Valga kapearait,1896-1972/75, rakennett. leveäraiteiseksi; Mõisaküla - Viljandi kapearait.1897-1973; Tallinn - Viljandi kapearait. 1901-1971/72 , rakennett. leveäraiteiseksi; Türi - Paide kapearait 1901-1972; Valga - Mõniste kapearait 1903-1970; Keila - Haapsalu leveärait. 1905; Liiva - Vääna Peeter Suure Merekindluse kapearait.1913-1959/71; Paide - Tamsalu kapearait. 1918/20-1972; Riisselja - Ikla kapearait. 1923/25-1975; Sonda - Mustvee kaperait. 1926-1968/72; Lelle - Papiniidu (Pärnu) kapearait. 1928-1969, rakennett. leveäraiteiseksi; Viluvere - Vändra kapearait1928-1969; Rapla - Virtsu kapearait. 1931-1968; Tartu - Petseri leveärait. 1931; - Loppujen lopuksi vain kolme rataosuuttaa rakennettiin uudestaan eikä esim. Pärnu-Mõisaküla osuutta kuin Rujienaan Latviaan. Valgan reitin olivat saksalaiset tuhonneet eikä sitä koskaan korjattu. Muistelen, että Pärnu-Mõisaküla on sekin jo purettu. (Käyttäjä muokannut 25.08.2008 14:16) |
||||
|
|
25.08.2008 02:04 | Joni Lahti | ||
| Vuoden 1921 rajanvedossa Valka I kapearaiteinen asema jäi Latvialle ja Valga II leveäraiteinen asema Virolle. Viron puolelle rakennettiin vielä 1920-luvun alussa duaaliraide yhdistämään liikenne Latvian rataverkkoon http://www.hansaco.ee/raudtee/run.php?id=703&mode=img Kapearaiteisella heitettiin 1. itsenäisyyden aikana lenkki vieraan valtion puolella matkalla takaisin Viron puolelle Mõisülaan. Saksalaiset sitten tuhosivat tuon lenkin. - Mitä tulee Paiden jatkon rakentamiseen sotilaiden voimin, kertoo se tuon oikaisun merkityksestä. Vaikka kapearaiteisen suorituskyky olikin alhainen leveäraiteiseen verrattuna, oli tuossa kuitenkin mahtava oikaisu! - Varmasti hyvä joillei paras lähdeteos vois olla Mesis Helmen:"Eesti kitsarööpmelised raudteed 1896-1996" .Ülevaade Eesti kitsarööpmeliste raudteede ajaloost. 300 lehekülge, üle 300 illustratsiooni/foto. Hind 120 EEK. Saadaval: Eesti Muinsuskaitse Seltsis Pikk tn. 46, Lavassaare Raudteemuuseumis, Haapsalu Raudteemuuseumis, kaupluses "Kupar" Harju t Tallinnas ja kaupluses "Rahva raamat" Pärnu mnt. Tallinnas. Raamatu võite tellida ka interneti kaudu meilt. Kuva kirjasta http://www.museumrailway.ee/myyk.htm Taidan hankkia. | ||||
|
|
24.08.2008 22:59 | Joni Lahti | ||
| Kysymys on ilman muuta kapearaiteisesta verkosta! Tallinna-Viljandi-Mõisaküla rakennettiin uudestaan leveäksi, kuten moni muukin väli ennen niiden lopullista purkamista taikka likvidoimista. Täällä kerrotaan, että "Tallinn-Viljandi-Mõisaküla liin avati liikluseks 01. augustil 1897.a." http://www.hansaco.ee/raudtee/?main=1&sub=22&tlink=0 ja että "Türi-Paide ... avati ajutiseks liikluseks 08.10.1900.a., alaline liiklus algas 01.08.1901.a." Siis ajoittainen liikenne alkoi syksyllä 1900 ja säännöllinen 1901 elokuun alussa http://www.hansaco.ee/raudtee/?main=1&sub=49&tlink=0 Kumpi sitten on se oikea päivä? Ehkäpä tuo aiempi? | ||||
|
|
24.08.2008 17:57 | Joni Lahti | ||
| Türin (aiemmin Allikun) asema on toki vanhempi, sillä Tallinna satama-Viljandi-Mõisaküla -reitti avattiin jo vuonna 1897. Tässä kuvassa asema vuonna 1914 http://www.hansaco.ee/raudtee/run.php?id=926&mode=img Väli Türi-Paide rakennettiin myös noihin aikoihin ja avattiin vakituiselle liikenteelle vuonna 1901. Välin Paide-Tamsalu rakentamisen aloitti tsaarin armeija vuonna 1915 ja saksalaiset jatkoivat sitä. Lopullisesti linja saatiin valmiiksi vuonna 1920. Tässä vielä kuva 1920 luvun Türin asemalta http://www.hansaco.ee/raudtee/run.php?id=1351&mode=img - Yhteys Tallinnasta Türiin katkaistiin jo vuonna 1971 ja loppupää seuraavana vuonna kuten Türi-Paide -linjakin. - On hienoa, että torni on säilynyt kapearaitesiten muistona ja nämä kuvat lämmittävät mieltä:) | ||||
|
|
24.08.2008 13:48 | Joni Lahti | ||
| Piti sanoa myös, että mukava kuvasarja naapurista :) Kaperaiteisen kalusto on aina erityisen mielenkiintoista. | ||||
|
|
24.08.2008 13:46 | Joni Lahti | ||
| Samanlainen on Tallinnan Transpordikoolin pihalla oleva yksilö aivan Baltijaamin lähellä. Se on Prahassa ¦kodan tehtaalla 1949 valmistunut Kc4-100. Tenderi on valmistunut Gotwaldin tehtaassa Brnossa. Veturi tuli Viroon Latviasta 1963 ja on työskennellyt Türilla, Sondassa ja Virtsussa. Kuva löytyy: http://www.ttrk.ee/index.php?page=89 |
||||
|
23.08.2008 20:50 | Joni Lahti | ||
| Hm... 185 kilometristä 25 km kulkee tunnelissa. Tunneleissa ei ole kohtaamispaikkoja eikä varmaan 140 sillallakaan. Jäähän siihen sitten sitä maanpäällistä osuutta 22:lle kohtaamispaikalle. | ||||
|
23.08.2008 11:20 | Joni Lahti | ||
| Valitettavasti kirjoitusvirhe tärkeässä kohtaa. Pitää olla rekuparation eikä rekuperaration. Yksi tavu liikaa:( Sitä saa, kun leikkaa ja liimaa sekä sitten vielä sormeilee. Mutta asia selvisi joten kuten tätä kautta. | ||||
|
|
23.08.2008 11:12 | Joni Lahti | ||
| Botniabanan ei tule olemaan hiljainen liikenteen satamarata, vaan liikenne tulee olemaan melkoisen raskasta. Se on huippumoderni ja sillä tullaan ajamaan henkilöjunilla jopa 250 km/h ja tavarajunillakin noin 120 km/h. Rataosuus tulee kilpailemaan tavaraliikenteen osalta nopeana väylänä valtatie E4:n kanssa. Yksiraiteinen ratkaisu perustuu radan moderniin profiiliin, 22 kohtaamispaikkaan ja ERTMS/ETCS -kulunvalvontaan. Mielenkiintoinen kompromissi tässä mielessä. Projektilla on mainio sivu http://www.botniabanan.se/ | ||||
|
|
23.08.2008 00:32 | Joni Lahti | ||
| Energiaa takaisin syöttävää jarrujärjestelmää kuvataan sveitsiläisellä sivulla http://www.seak.ch/Ftxt_Bremsenergie_1.htm ...eine auf generatorisch arbeitenden Fahrmotoren basierende elektrodynamische Bremse für Energierückspeisung auf, sofern das Antriebssystem auf einem mit steuerbaren Halbleiterventilen versehenen Stromrichter beruht. Derartige Bremseinrichtungen sind unter der Bezeichnung Netzbremse oder Rekuperationsbremse bekannt.- Siis kysymyksessä on verkkojarru tai rekuperaration(tai myös Rückgewinnung, ehkä jotakin vapaasti suomeksi palautushyöty tms.)jarru. Siitä tuo venäjän kielinenkin nimi tulee. - Sen sijaan Widerstandsbremse tai rheostatic brake tarkoittavat enämmänkin vastusjarrua, jossa energia menee harakoille, kuten Olli asian hyvin kuvaa. Sähköjarru voi siis tarkoittaa molempia, energiaa tallentavaa (Sr2) tai sitä hukkaavaa menetelmää (Sr1). Suomen kielisiä nimiä en tiedä, mutta näin tämän nyt maallikkona ymmärrän. Ugh, mutta meniköhän metsään? | ||||
|
22.08.2008 20:25 | Joni Lahti | ||
| Tavarajunaliikenne Helsingistä länteen kulki Porkkalan vuokra-alueen takia käsittääkseni kauttaaltaan Hyvinkään kautta. Matkustajajuniahan pääsi tietty määrä Porkkalan tunneliin vuodesta 1947 lähtien korvausta vastaan, 50 dollaria junalta. Turusta ja Hangosta tulleen tavaran piti siten näihin aikoihin kiertää lenkki päästäkseen pääkaupunkiin ja siitä itään ja tietenkin päinvastoin. Ikäva vuokralainen, joka laskutti vuokraisäntää:) - On siinä pojilla ollut hommia ajaa kuormia! | ||||
|
|
22.08.2008 20:12 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva, joka johdattaa miettimään radanrakentamisen perusteita nykyteknologialla. - Pitäisikö radat rakentaa kaksiraiteisina vaiko riittävän hyvällä kulunvalvonnalla ja ohjauksella varustettuina vain yksiraiteisina? Kaksiraiteisen rakentaminen on investointina varmasti kalliimpi, mutta sen vetokyky on sinänsä suurempi. Yksiraiteisen investointi on todennäköisesti vastaavasti pienempi. Ruotsin suurin nykyaikainen ratahanke Botniabanan tehdään yksiraiteisena riittävine kohtaamispaikkoineen. Siksikö, että se on näin halvempi vaativassa maastossa toteuttaa ja että nykytekniikka sallii myös tällä ratkaisulla riittävän suuren läpäisykyvyn ja turvallisuuden? Mitä sanovat asiaa tuntevat tahot, ainakin periaatteessa? | ||||
|
|
21.08.2008 22:54 | Joni Lahti | ||
| Näin varmaan on kuten Jouni sanoo. Tuo sana on vain niin vieras, tulee mieleen reka, virta. Ehkä ei mitään tekemistä asian kanssa tai sitten tässä on monen mutkan kautta johdettu abstraktio? Onko yksinkertaisesti samasta asiasta kysymys kuin käsitteissä Widerstandsbremse tai rheostatic brake? - Nyt olisi taas kiva osata venäjää tai/ja teknikkaa! | ||||
|
|
21.08.2008 19:00 | Joni Lahti | ||
| Kuvassa sisaren EP1M-445 kilvestä http://www.parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=105435&LNG=RU#picture kerrotaan, että laite on samasta Novot¨erkasskin sähköveturitehtaasta lähtöisin kuin meidän Sr1 sarjamme. Niin, ja näyttää siltä, että tällä ajetaan 25 kV vaihtovirralla maksimissaan 140km/h. Painosta ja jarruistakin siinä puhutaan, en tosin tiedä mitä tuo rekuperat tarkoittaa? Uusikin näyttää olevan. |
||||
|
21.08.2008 13:58 | Joni Lahti | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/46731 yhteydessä vielä muistutus siitä, miten nämä rauhanedistäjät Suomeen työnnettiin. Peli oli melko rajua. Veturit vaikka väkisin rauhaarakastavan Suomen rautateille! Nimekkäitä konsultteja meillä oli jo silloin. | ||||
|
|
21.08.2008 13:53 | Joni Lahti | ||
| Ja rauhaa edisti keulalla Neuvostoliiton teknologisen osaamisen loistava esimerkki! Kyllä rauha edistyi ja hieroutui näillä vehkeillä, vaikka vähän lyheen ajettiinkin. | ||||
|
19.08.2008 23:23 | Joni Lahti | ||
| Löytyihan se kuva aikansa reikäkortista https://vaunut.org/kuvasivu.php/49019 - Nerokas systeemi, joskin hiukan luonnonvaroja tuhlaava:) | ||||
|
|
19.08.2008 23:19 | Joni Lahti | ||
| Kovin tuttu viesti! - Kannattaa huomata viestin juhlavuus molemmilla kielillä sekä se, että suomen kielisessä tekstissä on 8 riviä, joista peräti 5 päättyy jaettuun sanaan! Nykyilmaisussa tuo ei olisi kovinkaan tehokas tietoisku asettelunsa vuoksi. Ällätikun kanssa joutuisi tavailemaan eikä sellaiseen ole enää aikaa. - Oliko täällä kuva konduktöörien reiitysmenetelmästä pysähdystarpeiden muistamiseksi? | ||||
|
19.08.2008 00:35 | Joni Lahti | ||
| Mielenkiintosia ovat tässä asiassa Ranskan ja Espanjan rajaesemat. Pari esimerkkiä:1) Henday-Irun kaksoisasema, jolla on 1000 mm rata, 1435 mm ratoja, 1676 mm ratoja ja sitten 1345/1676 miksatut duaalipätkät muun sekä muassa telien vaihtoelueet sekä muut vaihtoalueet http://www.bueker.net/trainspotting/stations_hendaye-irun.php Tarkkuutta vaativaa työtä saada kalusto yli ja vieläpä oikeilla kuljetettaville. 2) Latour de Carol- Enveigt kaksoisasema, jolla 1,5kV DC osio1435 mm radalla, 3 kV DC osio 1676 mm radalla sekä 850 V DC osio 1000 mm ralla (oli). Sen lisäksi sähköitämätön rataosuus. perin mielenkiintoinen http://www.bueker.net/trainspotting/stations_latour-de-carol.php ja sitten 3) Cerbère - Port Bou, jolla 1435 mm, 1676 mm radat sekä duaaliratoja. Akselinvaihtohalleja myös tietenkin paikalla. Lisäksi asemalla valtitsee kaksi tasavirtajärjestelmää. http://www.bueker.net/trainspotting/stations_cerbere.php Jokin saattoi mennä mieleen, mutta ihmekös tuo. Mutta kyllä insinöörit ymmärtävät hässäkän olemuksen. | ||||
|
|
17.08.2008 19:17 | Joni Lahti | ||
| Erohan on suunnilleen vain kolme ja puoli tuumaa! Ero on sen verran vähän, ettei Suomen ja Ruotsin välille voi rakentaa yksinkertaista duaalirataa kolmella kiskolla! On pakko käyttää limitystä neljällä kiskolla. Harmi. Mutta esimerkiksi raidevälit 1067 (tai 1000 mm) mm ja 1435 mm voidaan sovittaa kolmella kiskolla, näitä on. (Käyttäjä muokannut 17.08.2008 19:19) | ||||
|
16.08.2008 21:49 | Joni Lahti | ||
| Päivitystä: Kyllä siltä näyttää, että ko. välillä liikenne loppui lopullisesti huhtikuun lopulla 2008 http://www.sakala.ajaleht.ee/150108/esileht/5031068.php - Rata on ehkä jo purettu. (Käyttäjä muokannut 16.08.2008 21:51) | ||||
|
16.08.2008 20:25 | Joni Lahti | ||
| Mikä on tässä raideleveys? 1000 mmm vaiko 1160 mmm? | ||||
|
14.08.2008 23:34 | Joni Lahti | ||
| Kyllähän Heinz Lanz AG valmisti http://www.werkbahn.de/eisenbahn/lokbau/images/lanz.jpg mukaisia moottotorivetureitakin, Lanzin Buldoggiverureita,( katso kuvan oikelle puolelle)noin 30 kappaletta. Nämä valmistuisvat Heinz Lanzin kuoleman jälkeen 1920-luvun alussa. Muuta tietoa ei näistä vetureista löydy. | ||||
